Olen Helsingistä kotoisin ja ennen Metropolia Ammattikorkeakoulua olin käynyt lukion. Hain Metropoliaan syventääkseni logistisia taitojani ja oppiakseni enemmän tapahtumatuotannosta.
Tällä hetkellä toimin musiikkialalla ja haluaisin tulevaisuudessa työskennellä myös muun muassa keikkamyynnin sekä manageroinnin parissa.
Opiskelu Metropoliassa on ollut antoisaa ja vastannut odotuksiani. Ehdottomana ykkösenä on uudet ystävyyssuuhteet samanmielisten koulukaverien kanssa.
Kulttuurituotannon bloggaajat
Bloggaajat ovat Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoita. Blogeissa kurkistetaan kulissien taakse, esitellään tuotantoja ja ajankohtaisia kulttuuritapahtumia. Opiskelijat kertovat kulttuurituotannon opiskelusta Metropoliassa ja siitä mitä tuotannoissa sekä projekteissa tapahtuu. Ota yhteyttä
VIBA
Tanssihalli VIBA on Helsingin Vallilassa ja Herttoniemessä sijaitseva tanssikoulu. Heidän toimintaansa ohjaa turvallisemman tilan periaatteet, lämminhenkisyys sekä tanssin kulttuurin opettaminen ja arvostaminen. Tanssin alkuperän arvostaminen on autenttisesti juurtunut heidän arvoihinsa, ja VIBA:n opettajat ovatkin lajinsa ammattilaisia.
Omat tehtäväni
Tein projektissa tehtäviä monipuolisesti. Olin vastuussa intensiivikurssien vetämisestä markkinoinnin suunnittelusta itse tuntien opettamiseen. Otin itselleni tavoitteeksi luoda kursseille ilmapiirin, joka oli yhteisöllinen sekä oppimista tukeva. Kurssien ollessa ilmaisia halusin panostaa siihen, ettei kukaan osallistujista jättäisi mielenkiinnon lopahtaessa kurssia kesken. Maksuttomuus toisaalta voi sitouttaa asiakkaita, mutta samalla kesken jättämisen kynnys madaltuu, kun ei menetä osallistumismaksua.
Osallistujakokemus
Pyrin panostamaan jokaiseen kurssien tunteihin tasavertaisesti ja rakentamaan oppilaille positiivinen kävijäkokemus. Kurssit alun perin porrastettiin eri tasoihin, jotta jokainen oppilas löytäisi omalle kohdalleen sopivan tuntitason.
Aloitin kurssien tuntien suunnittelun rakenteen ja ajankäytön hahmottamisesta. Kurssien eri tasot vaativat eri rakenteet tunneille, esimerkiksi alkeistunneille budjetoin enemmän aikaa tekniikkaharjoituksiin. Selkeä rakenne tunneille auttoi luomaan tunneille yhtenäisyyttä ja rakensi osallistujakokemuksen onnistumista.
Itse tuntien suunnittelun lisäksi osallistujakokemukseen vaikutti luonnollisesti kävijämäärä. Tuntien kapasiteetit olivat suhteutettu tilaan sekä tunnin tasoon. Ryhmäkokojen oikea mitoittaminen varmisti, että aikaa riittää huomioida oppilaita henkilökohtaisemmin.
Intensiivikurssien markkinointi toimi osana osallistujakokemuksen muodostumista. Markkinointimateriaali sisälsi huolellisesti perustiedot tunneista, jotta osallistuminen oli mahdollisimman selkeää oppilaille. Tunneista koottiin infopaketti, jossa kerrottiin yksinkertaisena tuntien rakenne. Tällöin osallistuja tiesi mitä odottaa tunnilta, esimerkiksi tuleeko tunti olemaan tekniikka vai koreografia pohjainen.
Viestintä osallistujien kanssa loi kursseille jatkumoa. Viestin sosiaalisessa mediassa ennen tunteja, että mitä koreografiaa tunnilla tehdään ja kuinka pitkää pätkää. Tämä on todella yleinen alalla vakiintunut tapa. Osallistujalle tämä antoi mahdollisuuden valmistautua opettelemaan esimerkiksi koreografiaa, joka on opetettu jo kerran aikaisemmin. Halusin viestinnällä varmistaa, että oppilailla ei tulisi epämukavia yllätyksiä tunnilla.
Muita tekijöitä, joilla pyrin varmistamaan positiivisen osallistujakokemuksen, olivat kysymyksiin kannustaminen, yleinen rohkaisu tunneilla, liikevariaatioiden sovittaminen jokaiselle sopivaksi sekä huolelliset sanavalinnat opetuksessa.
Oivallukset projektin aikana
Projekti opetti minulle kokonaisvaltaisesti osallistujakokemuksen rakentamista ja suunnitelmallisen opettamisen vaikutusta.
Opin huomioimaan eritasoiset osallistujat tuntien rakenteessa, ajankäytössä ja liikevariaatioissa sekä ymmärsin selkeän viestinnän ja markkinoinnin vaikutuksen osallistujien kokemukseen.
Kehityin myös vuorovaikutus- ja opetustaidoissani, erityisesti kannustavan ilmapiirin luomisessa, osallistujien yksilöllisessä huomioimisessa sekä sanavalintojen merkityksen ymmärtämisessä opetustilanteissa.
VIBA Tanssihalli, tanssin tiiviskurssien järjestäjä
Hanna V – Kutu 22
Miksi joku jättää esityksen tai tapahtuman väliin, vaikka olisi kiinnostunut? Usein syy ei ole este, vaan epävarmuus: mitä paikan päällä tapahtuu, onko olo turvallinen, voinko tulla omana itsenäni?
Tämä kysymys nousi keskiöön, kun työstin saavutettavuussivua Cirko – Uuden sirkuksen keskus:n verkkosivuille. Cirko – Uuden sirkuksen keskus on Helsingissä toimiva uuden sirkuksen keskus, joka tuottaa esityksiä, tapahtumia ja residenssitoimintaa sekä tukee sirkustaiteilijoiden työskentelyä.
Tietoa oli – mutta sitä oli vaikea löytää
Cirkolla oli jo valmiiksi paljon hyvää ja tärkeää tietoa saavutettavuudesta. Esteettömyys, saapuminen ja tilojen käytännöt oli huomioitu, mutta tieto oli hajallaan eri puolilla verkkosivuja.
Samalla organisaatiossa oli halu panostaa saavutettavuuteen entistä enemmän – ei vain käytännön tasolla, vaan myös siinä, miten siitä viestitään ulospäin.
Työni ei ollut pelkästään kerätä olemassa olevaa tietoa yhteen, vaan myös havainnoida Cirkon saavutettavuutta kokonaisuutena: mitä kaikkea jo tehdään, mitä voisi tuoda paremmin esiin ja miten tieto kannattaa esittää kävijälle selkeästi.
Kävijän näkökulmasta hajanaisuus tarkoittaa ylimääräistä työtä. Pitää etsiä, vertailla ja tehdä tulkintoja. Jos tieto ei löydy helposti, moni päättää jättää tulematta.
Saavutettavuus on myös tunnetta
Saavutettavuus on paljon muutakin kuin fyysisiä ratkaisuja. Jo ennen projektia tiesin, että se ei tarkoita pelkästään esteettömiä kulkureittejä tai tilaratkaisuja. Tässä työssä fokus olikin alusta asti laajemmassa saavutettavuuden ymmärtämisessä: miten kokemus tuntuu kävijästä, millaista tietoa hän tarvitsee etukäteen ja miten erilaiset tarpeet voidaan huomioida viestinnässä.
Saavutettavuus on myös sitä, että kävijä tietää mitä odottaa.
Esimerkiksi tällaiset kysymykset voivat olla ratkaisevia:
Saako esityksestä poistua kesken kaiken?
Onko tilassa kovia ääniä tai kirkkaita valoja?
Miten erityistarpeet on huomioitu?
Jos näihin ei löydy vastausta etukäteen, osallistuminen voi tuntua riskiltä.
Yksi selkeä ja kattava kokonaisuus
Projektissani kokosin saavutettavuuteen liittyvät tiedot yhteen ja rakensin niistä selkeän kokonaisuuden. Samalla täydensin sisältöä niin, että se vastaa paremmin kävijän näkökulmasta olennaisiin kysymyksiin.
Tavoite oli yksinkertainen: kävijän ei tarvitse arvailla.
Kun tieto löytyy yhdestä paikasta ja se on kirjoitettu ymmärrettävästi, kävijä voi tehdä päätöksen rauhassa. Tämä voi olla ratkaiseva tekijä siinä, osallistuuko hän vai ei.
Pienillä muutoksilla on iso vaikutus
Selkeä saavutettavuussivu ei ole vain tekninen lisä verkkosivuille. Se voi vähentää epävarmuutta, lisätä turvallisuuden tunnetta ja madaltaa osallistumisen kynnystä.
Samalla se viestii, että kävijä on huomioitu jo ennen kuin hän astuu ovesta sisään.
Yksi ajatus jäi erityisesti mieleen: saavutettavuus alkaa ennen kokemusta. Se alkaa siitä, mitä kerrotaan, ja miten selkeästi se kerrotaan.
Kun saavutettavuuteen panostetaan myös viestinnän tasolla, yhä useampi voi tuntea, että tämä paikka on myös minua varten.
Meri S, kulttuurituotanto -23
Vuonna 2025 toimin toisena markkinointivastaavana METKAn Speksissä. joka on Metropolian opiskelijoiden teatteriproduktio. Projekti kesti useita kuukausia ja sisälsi strategista suunnittelua, sosiaalisen median markkinointi ja sisällöntuotantoa, tiimin ohjaamista/johtamista sekä yritysyhteistöiden koordinointia. Kärkitavoitteena oli markkinoinnin kehittäminen, mutta henkilökohtaisesti merkityksellisimmät opit liittyivät itsensä johtamiseen.
METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Kenneth Lindström
Projektityö vaatii kykyä toimia epävarmuudessa
Projektityössä asiat eivät aina etene täysin suunnitelmien mukaan. Aikataulut ja jopa vastuut voivat muuttuvat, viestintä viivästyy ja työtehtävät saattaa kasaantua yllättäen. Markkinointivastaavana huomasin nopeasti, että tässä projektissa työn sujuvuus riippui hyvin paljon siitä, miten pystyin organisoimaan omaa työskentelyäni. Sain huomata, että itsensä johtaminen ei ole vain oman ajankäytön hallintaa. Se on myös kykyä toimia epävarmuudessa, tehdä päätöksiä keskeneräisen tiedon varassa ja pitää kokonaisuus liikkeessä silloinkin, kun kaikki palaset eivät ole omissa käsissä.
Työn jäsentäminen tekee suuresta projektista hallittavamman
Itsensä johtaminen näkyi käytännössä ennen kaikkea oman työn jäsentämisessä. Suuri projekti muuttuu hallittavammaksi, kun sen pilkkoo pienempiin tehtäviin. Markkinoinnin vuosikellon ja julkaisusuunnitelman rakentaminen auttoi hahmottamaan kokonaisuuden ja pitämään työskentelyn systemaattisena. Kun tehtävät oli jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi, myös päätöksenteko helpottui.
Priorisointi on jatkuvaa valintojen tekemistä
Toinen tärkeä taito oli priorisointi. Projektin aikana tehtäviä oli usein enemmän kuin aikaa niiden toteuttamiseen. Silloin oli pakko pohtia, mikä on projektin tavoitteiden kannalta olennaisinta juuri sillä hetkellä. Kaikkea ei voinut tehdä, eikä kaikkia ideoita ollut mahdollista toteuttaa.
Priorisointi tarkoitti käytännössä jatkuvia valintoja: mihin käytän aikani tänään, mikä voi odottaa ja mistä on tarvittaessa luovuttava kokonaan. Tämä opetti myös hyväksymään sen, että projektityössä täydellisyyteen pyrkiminen ei ole realistista. Usein tärkeämpää on, että asiat etenevät.
Itsensä johtaminen näkyy myös tiimityössä
Itsensä johtaminen liittyi vahvasti myös yhteistyöhön. Vaikka käsite viittaa omaan toimintaan, projektityössä se näkyy usein suhteessa muihin ihmisiin. Työskentelin tiiviisti työparini ja markkinointitiimin kanssa. Huomasin, että oma työskentelytapa vaikutti suoraan myös tiimin toimintaan.
Kun oma työ oli jäsenneltyä ja tavoitteet selkeitä, yhteistyö muiden kanssa sujui helpommin. Toisaalta kiire tai epäselvyys omassa tehtävässä näkyi nopeasti myös muille. Tämä konkretisoi sen, että itsensä johtaminen ei ole vain henkilökohtainen taito, vaan se vaikuttaa suoraan koko tiimin työskentelyyn.
Vastuurooli tarkoittaa päätöksiä myös keskeneräisissä tilanteissa
Projektin aikana kohtasin myös tilanteita, joissa työmäärä kasvoi odotettua suuremmaksi. Joissakin tilanteissa jouduin ottamaan vastuulleni tehtäviä, joiden oli alun perin tarkoitus kuulua muille. Tämä oli ajoittain kuormittavaa, mutta samalla se kehitti ongelmanratkaisutaitojani ja kykyä toimia paineen alla.
Samalla opin myös jotakin merkityksellistä vastuuroolista: projektissa ei aina voi odottaa täydellisiä olosuhteita ennen kuin toimii. Usein on vain päätettävä, miten tilanteessa edetään, ja vietävä asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla.
Omien rajojen tunnistaminen on osa itsensä johtamista
Yksi tärkeimmistä oppikokemuksista liittyi omien rajojen tunnistamiseen. Vastuuroolissa on helppo ottaa liikaa tehtäviä itselleen, erityisesti silloin kun haluaa varmistaa projektin onnistumisen. Projektin aikana huomasin, kuinka helposti työmäärä voi kasvaa, jos on valmis ottamaan vastuuta kaikesta, mistä kysytään.
Tulevaisuudessa haluan kiinnittää enemmän huomiota tehtävien delegointiin ja siihen, että vastuut pysyvät realistisina. Itsensä johtamisen tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan myös kyky huolehtia omista voimavaroista.
Speksiprojekti kehitti minua markkinoinnin tekijänä, mutta ennen kaikkea se kehitti minua projektityöntekijänä. Opin, että itsensä johtaminen ei ole vain ajanhallintaa tai tehokkuutta. Se on kykyä jäsentää työtä, tehdä valintoja ja pitää kokonaisuus hallinnassa myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Ja tärkeimpänä: se on kykyä johtaa omaa toimintaa niin, että pystyy samalla tukemaan myös muiden työskentelyä.
METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Roope Kontio
Nea Ahonen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Minkälaisia ovat tulevaisuuden asiakasläheiset palvelut ja palveluratkaisut? Mitä on käyttäjälähtöisten palvelujen muotoilu ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen? Miten uudenlaisia palveluita suunnitellaan asiakaslähtöisesti, kehitetään yhteisöllisesti, testataan ja käyttöönotetaan hallitusti? Miten tutkimuksellisen kehittämisen menetelmät toimivat korkeakouluyhteisössä, ja miten niitä sovelletaan uuden tiedon tuottamisessa?
Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia etsii Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi Sotemuotoilijat – tulevaisuuden palveluja kehittämässä. Blogipostauksissaan asiantuntijat kehittävät ja innovoivat palveluita tutkimuksellisella otteella ja tuovat esiin uudenlaisia ratkaisuja.
Palvelumuotoilua monialaisesti
Sotemuotoilijat-blogi on perustettu tarvelähtöisesti kesällä 2022. Tarve on noussut esiin monissa eri yhteyksissä, joissa tutkimuksellista kehittämistä ja soveltavaa tutkimusta on toivottu saatavan aiempaa näkyvämmin esille.
“Erityisesti tarvetta tämäntyyppiselle julkaisukanavalle on nähty digitaalisten palveluiden kliinisten asiantuntijoiden tutkinto-ohjelmassa, monialaisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluita tuottavassa HyMy-kylässä ja Metropolian monissa eri hankkeissa”, päätoimittaja Mari Virtanen taustoittaa.
Blogin teemassa yhdistyvät sosiaali- ja terveysala sekä palvelumuotoilun ja soveltavan tutkimuksen ideologiat, ja se soveltuu erityisen hyvin moniammatillisen asiantuntijuuden julkaisukanavaksi. Sisältöä tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja opiskelijat, jotka tuovat näkyviin omia kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.
Aiheita käsitellään monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, laajasti ja innovatiivisesti eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.
Blogin kantavina teemoina tulevana lukukautena (2022–23) ovat
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen ja sen hyödyntäminen tutkimuksellisessa kehittämisessä ja soveltavassa tutkimuksessa
sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja palvelumallien innovointi, suunnittelu, kehittäminen, testaaminen ja arviointi
Metropolian HyMy-kylän ja hankkeiden sotemuotoiluun liittyvä yhteiskehittäminen, ketterät kokeilut ja sekä käytännön ratkaisuihin tähtäävät projektit.
“Oheisten teemojen lisäksi vallitseva tilanne, digitalisaation mahdollisuudet, työvoiman saatavuuteen liittyvä haasteet ja sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tulevat väistämättä näkymään myös sotemuotoilijoiden aihevalinnoissa”, Virtanen lisää.
Toimituskunta esittäytyy
Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.
Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta
Mari Virtanen, yliopettaja, terveysalan digitalisaatio
Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä
Anita Ahlstrand, lehtori, HyMy-kylän palvelutoiminnan vetäjä
Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen.
Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa.
Anita Ahlstrand on lehtori (LitM) ja toimii palvelutoiminnan vetäjänä Metropolian oppimis- ja kehittämisympäristö HyMy-kylässä. Kylässä hän koordinoi operatiivisen toiminnan kehittämistä sekä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen monialaista muotoilua. Ahlstrand on terveystieteen väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa, ja hänen tutkimusintressinsä keskittyvät haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja kehittäjäkumppanuuteen. Ihmislähtöisyys, innovatiivisuus ja luovat käytännön ratkaisut ovat hänelle kaiken toiminnan perusta.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehdään valtavasti soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä, innovaatioitakin. Niihin tämä ja muut Metropolian toimitetut blogit avaavat uuden ikkunan. Blogin toimituskunta ottaa aiheeseen liittyvät julkaisut vastaan, joten jos haluat kirjoittajaksi,
lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja
lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi
Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa!
Tikissä-blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tuloksia esiintuova alusta, jossa vuonna 2020 julkaistiin kymmenittäin yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia eri aiheista.
Tikissä-blogin vuoden 2020 yhteensä 48 suomenkielistä julkaisua on koottu alle teemoittain. Ne tarjoavat
käytännön esimerkkejä TKI-toiminnastamme
näkökulmia yhteiskunnallisiin kysymyksiin
hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä.
Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia, tuoretta tietoa ja vinkkejä käyttöösi!
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö
Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste?
Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta
Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
Näkökulmia innovaatioihin
Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa?
Tarkkaile innovaatioitasi
On luovuuden aika
Arjen innovaatioita - arki 2.0
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen
Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala
Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä
Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa
Luovien alojen kehittäminen
DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet
Painovoimaa!
Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa
Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa?
Älyliikenteen kehittäminen
Mikä ihmeen liikennelaboratorio?
Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla
Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanketyö
Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan
Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti?
Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt
Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria?
Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori?
Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta
Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan
Työelämän ja johtajuuden kehittäminen
Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden?
Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade
Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020
Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä
Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi
Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla
Yrittäjyyttä tukeva hanketoiminta
Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta
Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
Luovuus voimavarana työelämässä
Kansainvälisyyden kehittäminen
Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
Näkökulmia viestintään ja markkinointiin
Kirjoittamisen kynnyksistä
Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta
Hankeviestintä ja medianäkyvyys
Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen
Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
Kirjoittajakutsu vuodelle 2021
Tikissä-blogin julkaisuvuosi 2021 käynnistyy tammikuun puolivälissä. Blogimerkintöjä julkaistaan vähintään kerran viikossa, pääjulkaisupäivä on torstai. Tarvittaessa toimituskunta voi harkintansa mukaan julkaista useammankin kirjoituksen viikossa. Pääasiallisesti sisältö on suomenkielistä.
Mikäli olet Metropolia-yhteisön jäsen ja sinulla on blogin teemaan soveltuvaa aineistoa tarjottavana, ota yhteys Tikissä-blogin toimituskuntaan. Yhteystiedot ja blogijulkaisujen kirjoittamisen perusohjeet löytyvät sivuston oikeasta palstasta.
Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (myöhemmin TKI-toiminta) arvioitiin keväällä 2018. Ulkopuolisin silmin nähtynä suunta on nyt oikea, kun pirstaleista ja hajanaista toimintaa on koottu sekä teemoittain yhteen mm. Innovaatiokeskittymiin että organisaatiorakenteeseen helpommin johdettavaksi kokonaisuudeksi. Parannettavaa löytyi mm. metropolialaisten osaamisen järjestelmällisessä tunnistamisessa, hyödyntämisessä ja kehittämisessä sekä kumppanuuksien hoitamisessa.
Miksi?
Arviointi on osa TKI-toiminnan laadunhallintaa. Arvioinnin tavoitteena oli saada tilannekuva TKI-toiminnan laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä löytää toimintatapojen vahvuudet ja heikkoudet, joiden perusteella toimintaa voidaan kehittää ja tarvittaessa suunnata uudelleen.
Kuka?
Kolmen ammattikorkeakoulun (Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian) yhteistyön hengessä arviointiryhmään osallistuivat Laurean vararehtori (TKI) Kyösti Väkeväinen ja Haaga-Helian innovaatiojohtaja Jatta Jussila-Suokas. Korkeakoulumaailman ulkopuolista näkemystä toi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jari Konttinen. Metropoliasta arvioinnin yhteyshenkilönä toimi erityisasiantuntija Susanna Näreaho ja arviointiryhmän avustajana oli Laurean suunnittelija Saara Gröhn. Ulkoisen arviointiryhmän tukena toimi joukko Metropolian asiantuntijoita, jotka suunnittelivat arviointia, tuottivat ryhmän tarvitsemaa tietoa ja osallistuvat myös tulosten toimeenpanoon.
Miten arviointi tehtiin?
Arviointiryhmä tarkasteli toimintaa yhdeksästä näkökulmasta soveltaen EFQM-mallia, joka on laajasti käytetty organisaatioiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkalu.
Nämä yhdeksän näkökulmaa olivat:
strategia
kumppanuudet
vuosisuunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja resursointi
organisoituminen, roolit, vastuut
TKI-prosessi ja sen johtaminen
mittarit ja raportointi
viestintä, tulosten hyödyntäminen, kytkentä opetukseen ja osaamisen kasvu
laatu: avoimuus, hyödynnettävyys, eettisyys ja tietosuoja
TKI-toiminnan kehittäminen
Kuhunkin yhdeksään näkökulmaan arviointiryhmä esitti nipun kysymyksiä, joihin haettiin vastauksia tilastoista, raporteista, Metropolian intranetin materiaaleista, keskusteluista ja haastatteluista. Näiden lisäksi tehtiin kysely osalle Metropolian henkilökuntaa sekä kaikille tunnistetuille TKI-toiminnan yhteistyökumppaneille.
TKI-toiminnan tilanne ja kehitysehdotukset
Metropolian TKI-toiminnan kehityssuunta on pääosin hyvä. Kaikista arvioiduista osa-alueista löytyi hyviä malleja tai toimintatapoja, jotka kannattaa säilyttää tai joita kannattaa jopa vahvistaa. Myös kehitettävää löytyi, sekä helposti toteutettavia pieniä asioita, että suurempia periaatteellisia tai toimintakulttuurin muutokseen liittyviä.
Innovaatiokeskittymät, joihin on koottu tietyn ilmiön tai yhteiskunnallisen haasteen ympärille eri alojen erilaisia toimijoita, tunnistettiin hyväksi malliksi vähentämään toiminnan pirstaleisuutta ja hajanaisuutta. Toisaalta, Innovaatiokeskittymiin liittyvien yhteistyökumppanuuksien hallintaa tulisi parantaa. TKI-toiminnan kokonaisuuteen tuo ryhtiä ja hallittavuutta vuosittainen kehityssuunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa Metropolian johtoryhmän jäsen. Mutta miten varmistetaan, että opetuksen, TKI-toiminnan ja liiketoiminnan koko Metropolian tulostavoitteet välittyvät myös jokaisen työntekijän henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja miten niissä onnistumista mitataan?
Henkilöstön osaamisen tunnistamisessa esimiehillä ja kehityskeskusteluilla on merkittävä rooli. Metropolian koko henkilöstön kaiken osaamisen järjestelmällinen tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen tulisi näkyä strategisesti nykyistä merkittävämpänä kokonaisuutena, josta vastaisi johtoryhmään kuuluva henkilöstön kehittämisjohtaja.
Toimintakulttuurin muutos entistä avoimemmaksi on tunnistettu ja se näkyy mm. Metropolian yhteisissä TKI-toiminnan ohjeissa. Erityisesti TKI-ympäristöjen ja infrastruktuurien (eli erilaisten laitteiden, laboratorioiden, testiympäristöjen, osaamisverkostojen ja virtuaalisten kokonaisuuksien) johtamista tulisi kuitenkin vahvistaa huomioiden yhteiskäytön ja avoimuuden tavoitteet.
TKI-toiminnan prosessi on tunnistettu ja kuvattu ja sen omistaa TKI-johtaja. Toimintatapaa tulisi vahvistaa selkeillä päätöksentekovaiheilla (kuka päättää esim. projektin toteuttamisesta ja millä kriteereillä) ja niin, että prosessi kattaa kaikki Metropolian TKI-hankkeet. Toiminnasta raportoidaan erityisesti laadullisilla kuvauksilla (mm. tarinalliset TKI-uutiskirjeet), mutta päätöksentekovaiheilla vahvistettuun TKI-prosessiin tulisi kytkeä yksinkertainen numeerinen mittaristo ja raportointi. Tämä helpottaisi myös kokonaisvaltaista TKI-toiminnan johtamista ja kehittämistä.
Kirjoittajat
Jatta Jussila-Suokas, CLIC Innovation Oy
Jari Konttinen, Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Kyösti Väkeväinen, Laurea-ammattikorkeakoulu
Saara Gröhn, Laurea-ammattikorkeakoulu
Susanna Näreaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kommentit
Ei kommentteja