Avainsana: yritystoiminta
Talous vai yhteiskunta edellä?
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa riippuu katossa juliste, jossa lukee Better Business - Better Society. Miksipä ei. Kun liike-elämä on menestyksekästä, yhteiskuntakin saa siitä osansa. Mutta iskulause antaa silti aihetta pohtia muitakin näkökulmia. Liike-elämä ja sen menestyminen on vapaaseen talouteen pohjautuvan yhteiskunnan moottori. Emme pärjäisi ilman taloudellista toimeliaisuutta, yrityksiä ja yrittäjiä. Ilman yrityksiä ei olisi myöskään julkisen sektorin palveluja. Yritykset tuottavat verotuloja, jotka muuttuvat myös maksuttomiksi palveluiksi. Mutta tarkoittaako parempi liiketoiminta todella automaattisesti parempaa yhteiskuntaa? Iskulauseesta kun ei tietenkään selviä, kenen liiketoiminnasta ja liikevoitoista on kyse, tai mihin voitot lopulta kanavoituvat. Entäpä jos tarkastelisimme asiaa toisin päin, kääntäisimmekin lauseen muotoon Better Society - Better Business? Hautomot muokkaavat yrittäjyyden maaperää Puhki kuluneeksi hoettu lause on, että tarvitsemme uusia menestystarinoita. Tarvitsemme ”uusia Nokioita”. Tosiasia kuitenkin on, että Nokiakaan ei aikoinaan putkahtanut menestykseen yhtäkkiä, vaan oli pitkä yli 130 vuotta kestänyt kasvutarina, joka alkoi pienestä ja jossa oli myös onnenkantamoisia. Korkeakouluissa voidaan tarjota hieman vähemmän mutkikas ja nopeampi polku kohti yrittäjyyttä, ja sitä kautta voidaan myös vauhdittaa kasvuprosesseja. Metropoliassa toimiva kampushautomo Turbiini on omalta osaltaan mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa. Kun yrittäjyydelle mahdollistetaan hedelmällinen maaperä, jossa aluksi pieni alkava liiketoiminta voi kukoistaa, luodaan siitä kasvavalle yritykselle paremmat mahdollisuudet menestyä. Tiimiytyminen kannattaa aina; useampi osaaja yhdessä on enemmän, kuin osiensa summa. Mutta jos haluaa toimia vaikkapa osa-aikaisena yrittäjänä tai muutoin itsenäisesti, on yksittäisen ammatinharjoittajankin helpompi lähteä matkalle kohti yrittäjyyttä hautomotoiminnassa saatujen eväiden avulla. Kurssin käytyään hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä tulee ottaa huomioon yrityksen perustamisessa. Ja minkä tasoinen konseptin ja liiketoiminta-ajatuksen on oltava, jotta sen varaan oma elinkeino kannattaa rakentaa. Yrittäjyys edellyttää aina riskinottoa, mutta sen ei tarvitse olla liian iso, tai tuntematon riski. Kampushautomossa voi kypsyttää omaa liiketoimintaideaa, kehittää uutta asiantuntijoiden avustuksella ja rakentaa verkostoa samanhenkisten tai -alan alkavien yrittäjien kanssa. Silloin yrittäjyyden aloittaminen ei ole vain hyppy ammottavaan tyhjyyteen, vaan ponnistus kohti jotakin, jota tuntee hallitsevansa, ja jonka tekemisestä pitää. Toisaalta, jos kokee, ettei yrittäjäksi ryhtyminen olekaan juuri siinä hetkessä ajankohtaista, tai edes kiinnostavaa, on kampushautomosta saanut silti hyvän pohjan yrittäjämäiseen ajatteluun, jota voi hyödyntää myös toisen palveluksessa ollessaan. Tai jopa muissa kuin työhön liittyvissä toimissaan. Matkalla tulee mutkia, se on selvä, mutta parhaimmassa tapauksessa mutkat ja sivupolutkin ovat hyödyllisiä ja niiden takaa pilkottaa uusia mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulut ovat alueellisen kehittämisen voimalaitoksia Metropolialla on myös innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemin osaamisen kehittämisessä keskeinen aluekehittämisen rooli. Kampushautomot, kuten Turbiini tekevät tärkeätä työtä viemällä käytäntöön muutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa kestävämpää yrittäjyyttä. Kun kampushautomo tuottaa uutta osaamista ja edistää yrittäjyyttä, se samalla osallistuu yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen, kun alkava, korkeakoulusta valmistunut yrittäjä kokee tekemänsä työn mielekkääksi ja hyödylliseksi. Taloutta ei voi asettaa yhteiskunnan muiden osa-alueiden kanssa vastakkain tai sen edelle. Se sijaan tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta mahdollistaa laajemman pohjan monipuoliselle ja vaikkapa uusiin innovaatioihin perustuvalle yritystoiminnalle. Kun uusille tekijöille ja osaajille annetaan mahdollisuuksia, se voi tuottaa myös parempaa bisnestä. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.
Mikrorahoituksella vauhtia yritystoiminnan kehittämiseen
Piinallinen alkavan yritystoiminnan ongelma on usein se, että tuotetta tai palvelua ei päästä kunnolla kokeilemaan, koska tiimillä ei ole mahdollisuuksia esimerkiksi alustavan prototyypin valmistukseen. Jää arvailtavaksi, kuinka moni potentiaalinen idea on vuosien varrella jäänyt puolitiehen tuen puuttuessa, vaikka tarvittava tukisumma olisi ollut vaatimaton. Mikrorahoitus Mikrorahoitus-käsite syntyi 1970-luvulla. Se tarkoitti rahoitusta, jonka tavoitteena oli tukea kehitysmaissa toimivia alle 10 työntekijän mikroyrityksiä ja heikommassa asemassa olevia. Tuki oli suunnattu niille, jotka haluaisivat kehittää liiketoimintaa, mutta joilla ei eri syistä ole ollut mahdollisuutta saada rahoitusta pankeista. Mikrolainoilla ja -rahoituksilla on myös EU-alueella edelleen tärkeä merkitys työllisyyden ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden kehittäjänä. (1) Sittemmin käsitettä on alettu käyttää myös muista, vastikkeettomista pienistä tukimuodoista, joilla voidaan edistää esim. alkavien yritysten kehittämistä. Alkuvaiheen ideoilta on puuttunut sopiva tuki Yritystoiminnan aloittaminen epävarmuuksia täynnä olevan konseptin ympärille on riskialtista. Tilanne on kuin epätoivoisella kesätyön hakijalla, joka ei pääse työhön, koska ei ole aiempaa kokemusta, ja kokemusta ei voi saada, koska ei pääse työhön. Aiempina vuosina Metropolia on ollut mukana Keksintösäätiön rahoittamassa Tuoteväylä-palvelussa, jonka tavoitteena oli löytää lupaavat ideat ja keksinnöt, joilla on mahdollisuuksia kasvuun ja kansainväliseen liiketoimintaan. Tuloksellisesti toiminut palvelu lakkautettiin vuonna 2014, jolloin alkavien yritysten neuvontapalvelu siirtyi ELY-keskuksiin. Uusia vastaavia tukimuotoja ei toiveista huolimatta kuitenkaan saatu tilalle. Helppokäyttöisten, matalan kynnyksen tuki-instrumenttien puute on ollut korkeakoulujen innovaatiotoiminnalle merkittävä haaste. Ennen kuin tiimi voi päästä esimerkiksi Business Finlandin monipuolisten rahoitusmuotojen äärelle, sen pitää voida todentaa idean kannattavuus ja toimivuus ja aloittaa oikea yritystoiminta. Metropolian Turbiini -yrityshautomo-ohjelman palvelupaletissa on uusi, Turbiini-ohjelman läpikäyneille tiimeille tarkoitettu tukimuoto, mikrorahoitus Nanobuusti. Tarkoituksena on, että Metropolian yrityshautomo Turbiinissa toimintansa ensiaskeleita ottavien tiimien matka ei pysähdy esimerkiksi siinä vaiheessa, kun pitäisi kehittää prototyyppi, rakentaa malli tai tehdä kevyt selvitys liiketoiminnan mahdollisuuksista. Nanobuusti-tuki voi tässä kohdin tarjota mahdollisuuden eteenpäin. Buustia prototypointiin ja kokeiluihin Nanobuustilla voidaan hankkia esimerkiksi asiantuntijapalveluita kaupallisen potentiaalin arviointiin. Tukea voidaan käyttää alustaviin markkina- ja kilpailuselvityksiin, liiketoimintasuunnitelman sparraukseen tai vaikkapa prototyypin rakentamiseen tarvittaviin tarvikkeisiin. Nanobuustin avulla voidaan rakentaa siltaa hautomotoiminnassa syntyvien yrityskonseptien ja ulkomaailman välille. Sen avulla tiimi voi vankentaa näkemyksiään ja selvittää, mihin suuntaan sen kannattaa jatkaa. Joskus voi olla niinkin, että konseptin edistäminen ajatellussa muodossaan ei vielä ole kannattavaa. Varhaisessa vaiheessa tunnistettu ongelma tai kehittämiskohde liiketoimintakonseptissa tai tuoteideassa on huomattavasti edullisempaa oikaista, kun tiimi on vielä korkeakoulumaailmassa. Sen sijaan, että tiimi perustaisi yrityksen teknisesti tai liiketaloudellisesti kannattamattomalle pohjalle. Esimerkiksi alustavan prototyypin toteuttamalla tiimi voi hyvissä ajoin tutkailla, mitä tai miten johonkin markkinoilla tunnistettuun ongelmaan kannattaisi rakentaa ratkaisu. Ja olisiko heidän oivalluksensa juuri se, joka ongelman ratkaisisi? Nanobuustin hakuprosessissa on varmistettu riittävä yksinkertaisuus. Alkuun pääsee, kun ensin käy asian läpi Turbiinin asiantuntijan kanssa. Näin varmistetaan, että tuelle on perusteltu tarve ja koko. Turbiini huolehtii palveluntarjoajan kanssa tehtävistä sopimuksista ja laskutuksesta. Nanobuustin tarkoitus on olla helppokäyttöinen työkalu, joka auttaa eteenpäin. Näin tiimi voi mahdollisimman paljon keskittyä oman konseptinsa kehittämiseen Nanobuustin tukemana, ilman hallinnollista tekemistä. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähde Microfinance in the European Union: Market analysis and recommendations for delivery options in 2021–2027. Final report. 2020 (europa.eu). European Commission Directorate-General for Employment, Social Affairs and Inclusion
Tekoäly yritystoiminnan tukiälynä
Tekoäly (artificial intelligence, AI) voi olla tukena, kun yritys haluaa parantaa tehokkuutta, vähentää kustannuksia tai kehittää asiakaskokemusta, tuotteita ja palveluja. Tämä blogikirjoitus esittelee tekoälyn soveltamismahdollisuuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yleisten tarpeiden näkökulmasta. Yrityksillä on luonnollisesti myös varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä vaatimuksia, joita pitää käsitellä sekä yritys- että toimialakohtaisesti. Tekoälyn tehokkuus on yksi sen arvostetuimmista ja pelätyimmistä puolista. On tärkeää, että yritykset arvioivat huolellisesti tekoälyn mahdolliset hyödyt ja haitat ennen sen käyttöönottoa. Yritykset voivat vähentää mahdollisia haittoja hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella. Tekoälyn hyödyt ja haitat yritystoiminnassa Tekoäly on väsymätön toimija siinä ympäristössä, johon se on opetettu. Koneen herpaantumaton tarkkaavaisuus voi ehkäistä ihmisen väsymyksestä johtuvia inhimillisiä virheitä. Usein tekoälyjärjestelmiä otetaan käyttöön rutiininomaisten tai työläiden tehtävien automatisoimiseksi. Tällä tavoitellaan kustannussäästöjä, jota perustellaan esimerkiksi siten, että työntekijöiden aikaa vapautuu tuottavampiin tehtäviin tai luovempiin töihin. Automatisointi näkyy esimerkiksi asiakaspalvelun tehostamisessa. Tekoäly jaksaa toistaa samaa tehtävää eli tarjota tietoa ja tukea asiakkaille ympäri vuorokauden. Se tunnistaa ja ratkaisee asiakaspalvelutarpeita sekä osaa yksilöidä asiakaskokemusta. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi tekoälyjärjestelmää voidaan käyttää tukena esimerkiksi uusien markkinoiden tunnistamiseen, asiakaskäyttäytymisen analysointiin sekä uusien ominaisuuksien kehittämiseen. Tehokkuuden kääntöpuolena on mahdollista, että tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää korvaamaan ihmisten työtä. Tämä voi johtaa työpaikkojen menetykseen, erityisesti niissä toiminnoissa, jotka ovat toistuvia ja rutiininomaisia. Yritysten on ratkaistava, mihin suuntaan ne haluavat viedä kehitystä. Järjestelmiä voidaan käyttää myös keräämään ja analysoimaan henkilökohtaisia tietoja. Jos näitä tietoja ei käytetä asianmukaisesti, se voi johtaa yksityisyyden loukkaamiseen. On mahdollista, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään tavalla, joka voi johtaa tasa-arvoisuuden heikkenemiseen. Esimerkiksi käyttämällä huonosti suunniteltua aineistoa tekoälyjärjestelmien opettamiseen voidaan aiheuttaa syrjintää työmarkkinoilla tai sosiaalisesti. Tekoäly henkilöstöhallinnon tukena Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi henkilöstöhallinnon tehokkuutta ja tarkkuutta. Se voi myös auttaa yrityksiä säästämään rahaa ja tarjoamaan paremman työntekijäkokemuksen. Tekoälyä voidaan käyttää henkilöstöhallinnossa esimerkiksi seuraavasti: Rekrytointiprosessi: Hakemusten käsittelyn automatisointi, ansioluetteloiden analysointi ja haastatteluihin kutsuttavien henkilöiden valikoiminen. Se voi myös parantaa rekrytointiprosessin osuvuutta. Perehdytys ja koulutus: Erilaisten perehdytys- ja koulutusaineistojen tuottaminen tai työntekijöiltä edellytettyjen perehdytysten tai koulutusten suoritusten valvonta. Työntekijän suorituskyvyn arviointi: henkilöstön lisäkoulutus- tai kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen. Palkkauksen ja etujen hallinta: palkka- ja etujärjestelmien kilpailukyvyn tai yrityksen etujen mukaisuuden varmistaminen. Työsuhdehallinto: automatisoitu lomien ja sairasvapaiden hallinnointi, työsopimusten laatiminen ja työsuhteiden päättyminen. Tekoäly voi tukea yrityksiä myös, kun ne haluavat varmistaa työsopimustensa vastaavan alan työsopimusehtoja. Tekoäly toiminnanohjauksen apuna Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi toiminnaohjauksen tehokkuutta ja tarkkuutta. Tekoälyä voidaan käyttää resurssienhallinnassa työntekijöiden, laitteiden ja materiaalien tehokkaaseen hallintaan. Tämä voi auttaa yrityksiä varmistamaan, että heidän resurssinsa ovat käytettävissä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tuotannon hallinnassa tekoäly tukee tuotannon prosessien optimointia, esimerkiksi tuotannonlinjojen nopeuttamisessa ja virheiden vähentämisessä. Tämä voi auttaa yrityksiä parantamaan tuotantokapasiteettiaan ja vähentämään kustannuksia. Tekoälyä voidaan käyttää kustannusten seurantaan ja analysointiin, esimerkiksi materiaali-, työvoima- ja energiakustannusten seuraamiseen. Tämä voi auttaa yrityksiä tunnistamaan kustannuksia, joissa voidaan säästää. Laadunhallinnassa tekoäly voi tukea esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden laadun mittaamisessa ja parantamisessa. Tämä voi auttaa yrityksiä kehittämään asiakastyytyväisyyttä ja vähentämään tuotepalautuksia. Logistiikan hallinnassa tekoälyä voidaan käyttää prosessien optimointiin, esimerkiksi toimitusten seuraamiseen, varastotilan hallintaan ja kuljetusten suunnitteluun. Tämä voi auttaa yrityksiä parantamaan toimitusvarmuutta ja vähentämään kustannuksia. Toimitusketjun hallintaa tekoälyn avulla Valmistavassa tuotannossa toimitusketju on keskeisessä roolissa. Tekoälyn hyödyntäminen eri toiminnoissa voi auttaa yrityksiä parantamaan toimitusvarmuutta, ennakoitavuutta ja asiakaspalvelua sekä vähentämään kustannuksia. Toiminnoittain sitä voidaan lähestyä seuraavasti: Varastonhallinta: tuotteiden ja materiaalien varastotilan hallinnan, tilausten ennakoinnin sekä toimitusaikojen optimointi. Kuljetusten hallinta: suunnittelun, aikataulujen seurannan ja jäljittämisen optimointi. Tilausten käsittely: tilausten automatisointi, vastaanotto, maksujen käsittely ja toimitusten suunnittelu. Riskien hallinta: toimitusketjun häiriöiden tunnistaminen ja ennustaminen. Tietojen analysointi: toimitusketjun tietojen analysointi, esimerkiksi kysynnän ennustaminen, tehokkuuden mittaaminen ja suorituskyvyn parantaminen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa toimitusketjujen tehokkuutta, tarkkuutta ja joustavuutta. Tämä voi auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä toimitusketjun hallinnassa. Maksuliikenteen hallinta tekoälyn avustamana Tekoälyä voidaan käyttää osto- ja myyntireskontran hallintaan monin tavoin. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi yritysten osto- ja myyntireskontran toiminnan tehokkuutta, tarkkuutta ja joustavuutta. Tekoäly tukee taloushallintoa esimerkiksi seuraavasti: Laskujen käsittelyn automatisointi, tietojen tarkistaminen ja maksaminen. Maksujen hallinta, käsittely, seuranta ja viivästymisvaroitusten lähettäminen. Tämä voi auttaa yrityksiä varmistamaan, että heidän laskunsa maksetaan ajallaan. Riskien hallinnan parantaminen, esimerkiksi maksuhäiriöiden tunnistaminen ja ennustaminen. Tietojen analysointi, esimerkiksi osto- ja myyntidata, trendien tunnistaminen ja ennusteet. Tekoälyn tarjoama tuki voi auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä osto- ja myyntitoiminnan hallinnassa. Myynti ja markkinointi tekoälyn tuella Tekoälyä voidaan käyttää myynnin ja markkinoinnin parantamiseen monin tavoin, esimerkiksi prospektointiin eli potentiaalisten asiakkaiden löytämiseen ja heidän kontaktitietojensa keräämiseen. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää kohdennettuun mainontaan, esimerkiksi mainosten näyttämiseen toimijoille, jotka ovat todennäköisemmin kiinnostuneita tarjottavista tuotteista tai palveluista. Asiakaspalvelussa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi asiakkaiden kysymyksiin vastaamiseen, ongelmien ratkaisemiseen ja palautteen keräämiseen. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi myyntidatan analysointiin, trendien tunnistamiseen ja ennusteisiin. Nämä voivat auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä myynnissä ja markkinoinnissa. Jääkö ihmisen tehtäväksi vain arvioida tekoälyn käytön hyödyllisyyttä? Tekoäly tukiälynä tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuksia omien tukitoimintojen optimointiin ja automatisointiin. Edellä on esitetty potentiaalisia sovellusalueita perusteluineen. Käyttöönottoa harkittaessa kannattaa kuitenkin punnita huolellisesti mahdolliset hyödyt ja haitat. Mukaan pitää joka tapauksessa lähteä, ainakin selvittämään nykytilaa, oletettua tulevaisuutta ja sopivuutta omiin toimintoihin. Nämä ovat parhaiten saavutettavissa yhteistyökumppanien kanssa, jolloin myös erilaisten vertaisarviointien tekeminen on helpompaa ja joustavampaa. Metropolia-vetoisessa Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeessa tuotettavissa mikro-opintokokonaisuuksissa ja osassa järjestettäviä työpajoja on ollut mukana myös tekoälyä hyödyntäviä osuuksia. Niistä saatuja kokemuksia ja laajojen kielimallien palveluja on hyödynnetty tässä tekstissä. Kirjoittaja Aarne Klemetti (DI) on tutkijaopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulun ICT ja tuotantotalous -osaamisalueella. Hän toimii tekoälyasiantuntijana Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeessa. Lisälukemista Tekoäly (wikipedia.org) Tekoäly 4.o raportti: Suomella mahdollisuus olla eettisen, digitaalisen ja vihreän siirtymän edelläkävijä (valtioneuvosto.fi) Artificial Intelligence pros and cons (rockcontent.com)
Monenlaista yritystoimintaa kohtaamassa
Valmentajana toimiminen on herkkää aistimista siitä, mitä tarvitaan ja mikä on mahdollista. Valmentaja miettii, millä tavalla osallistujat ovat valmennuksessa valmiita toisiaan ja työtään kohtaamaan. Valmentajan toimintamahdollisuutensa elävät psykologisen turvallisuuden rajoissa. Samalla kun hän pyrkii toiminnallaan sitä vahvistamaan, hän koittaa havahduttaa osallistujia näkemään omaa toimintaansa uudella tavalla ja löytämään mahdollisia kehityskohteita. Tässä kirjoituksessa kerron kohtaamisista yrittäjien kanssa, joihin tutustuin etsiessäni valmennettavia mukaan hankkeen toimintaan. Asiakkaan kuunteleminen on avain menestykseen Usein tunnistamme jokaisen yrityksen toimintakulttuurista jotain jo talon kynnyksellä. Näemme tilan ja saamme siitä vaikutelman. Asiakkaalle on tärkeää, että näkemäni sopii jotenkin siihen, mitä olen tullut hakemaan. Jos odotukset eivät kohtaa, käännyn helposti pois ja etsin itselleni sopivamman yrityksen. Asiakkaat valitsevat itselleen sopivan yrityksen ja siellä elävän yritys- ja palvelukulttuurin. Menestys syntyy, kun tämä kohtaamisen pinta tulee todeksi. Hanketyössä tapaamani pienyritykset ovat näyttäneet matalan hierarkian paikoilta ja ennen kaikkea tekemisen tyyssijoilta. Tarjosin merkittävää ja yritykselle maksutonta mahdollisuutta mielenkiintoiseen yritysvalmennukseen, joka räätälöitiin mukaan tulevan yrityksen tarpeita vastaavaksi, ja jossa yksi tärkeä osa valmennusta oli taiteen mukanaolo yrityksen sosiaalisen pääoman kehittämiseksi. Intensiivistä ja idearikasta yhteistyötä Kun avasin oven pieneen kivijalkatoimistoon ja kysyin, onko pomo paikalla, peräpöydästä mies kommentoi: ”Me emme osta mitään!” Tällä vuoropuhelulla alkoi ensimmäinen kohtaamiseni yrityksen kanssa, jolle halusin tarjota mukaantuloa hankkeen toimintaan. Yhteyden etsiminen jatkui toteamuksellani siitä, että en ole tullut myymään mitään. Mies pyysi minua tässä vaiheessa istumaan ja kertoi, että hänessä on hieman Sulo Vilenin vikaa, joten kaikki maksuton kiinnostaa häntä. Kuullessaan, että valmennukseen kuuluu taiteellista ja luovaa työtapaa, hän innostui ja alkoi kertoa yrityksen aiemmista luovista teoista. Pian kävi ilmi, että juuri hän oli paikan pomo ja kohta meillä oli sopimus yhteistyöstä ja taidelajista, jonka hän koki yritykselle hyödylliseksi. Siten alkoi ideoita pursuava yhteistyöprosessi, joka otettiin kiireisen arjen keskelle. Esimiehen tuella kaikki työntekijät velvoitettiin mukaan ja satasen sakko langetettiin kuulemani mukaan mahdollisesta poissaolosta. Aivan kaikki eivät sakostakaan huolimatta tulleet ensimmäiselle kerralle, mutta siitä välittämättä tapaamisessamme mahdollistui merkittävä keskustelu yrityksen hankalina pidettyjä asioita kaihtamatta. Suora ja ydinasioihin menevä puhe teki vaikutuksen työntekijöihin ja luottamus pomon jälleen kerran tarjoilemaa uutta ideaa kohtaan alkoi kasvaa. Pian alettiin kertoa tarinoita työssä tapahtuneista tilanteista, asiakaskohtaamisista, kummallisista hetkistä, huikeista diileistä ja pieleen menneistä kaupoistakin. Nämä tarinat siirrettiin seuraavalla kerralla videolle ja lopulta niistä rakentui yritysvideo, joka pyörii yhä yötä päivää liikkeen näyteikkunassa. Esittelyvideon tekeminen ja lopputuloksen näkeminen kokosi hajallaan ja itsenäisesti työskenteleviä työntekijöitä vahvemmin yhteen. Tämän yrityksen kiihkeään virtaan päästäkseen oli valmentajan oltava nopea, tehokas ja asioiden ytimeen menijä, nopea oivaltaja ja hyvän tuulen tuoja, ystävällinen ja asiansa osaava. Yrityksen keskeinen moottori ja loputon ideoiden keksijä oli Erkki Murto-Koivisto. Luottamusta ja hyvää johtajuutta Seuraava hankeyhteistyön ovi aukeaa sähköpostikeskustelun jälkeen K-marketin takahuoneeseen. Kauppias on avoin mahdollisuudelle ja tietää heti, miksi valmennus sopisi juuri nyt ja mitä taidetta hän haluaisi henkilökuntansa kanssa kokeilla. Lasinpuhallusta sen olla pitää, koska sitä ei olla koskaan tehty. Aika on sopiva siksi, että korona-ajan päättymistä on syytä juhlia ja hankkeen tarjoamat mahdollisuudet tuntuvat sopivilta. Valmennuksen toteutuessa käy ilmi, että tämä porukka on todellinen tiimi. Päivittäinen työ on hitsannut tämän porukan niin hyvin yhteen, että kaikki tuntuvat puhaltavan siihen kuuluisaan yhteiseen hiilleen. Heille tehdyn sosiaalisen pääoman kyselyn tulokset ovat päätähuimaavan kiitettäviä. Lähes ainoa täysiä pisteitä vaille jäänyt osuus liittyy tiedonkulkuun, joka on yleinen harmia aiheuttava asia kaikissa yrityksissä. Johtajuuteen ollaan tässä marketissa harvinaisen tyytyväisiä ja johtaja on täysien luottamuspisteiden saaja käyttämässämme sosiaalisen pääoman kyselyssä. Tämä on helppo uskoa, sillä hyvä tunnelma todentuu kaupassa käydessä. Katson ensimmäisenä pientä liitutaulua, johon pyydetään kirjaamaan toivotut tuotteet ja siinä vieressä on merkintä, milloin tuote on tilattu ja milloin se tulee tarjolle. Seuraavassa hetkessä näen monikulttuurisen henkilökunnan, kuulen ystävällisen tervehdyksen ja huomaan porukoiden puuhaavan jotain. Hyllyjä täytetään, asiakkaiden kanssa keskustellaan ja ongelmat hoidetaan. Siitä syntyy asiakkaalle mukava tunne. Täällä on ystävällinen tekemisen meininki. Viimeisessä yhteisessä keskustelussa ja podcastin teossa, kaupan nuoret työntekijät kertovat tämän työyhteisön olevan heille toinen koti. Täältä ei lähdetä, vaikka koulutus olisi alun perin johonkin muuhun alaan suuntautunut. Tässä paikassa on sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Täällä on tehty jotain todella oikein. Vapauden tyyssija, verkostomainen yritys, jossa kaikki johtavat omaa toimintaansa Espoolainen kauneuden ja tatuoinnin yritys Inkromatix koostuu itsenäisistä yrittäjistä, jotka ovat yhdistäneet kaksi yllättävää alaa saman katon alle. Heidän työnsä tapahtuu samassa paikassa, mutta he eivät varsinaisesti toimi yhteisönä. Kampaajan työ on hyvin sosiaalista ja tatuoijat pääsääntöisesti aika introverttejä. Molemmat tekevät tarkkaa työtä kauneuden äärellä, vaikka kauneuskäsitys voi olla osin hyvin erilainen. Tämä on kiinnostavan erilainen yhdessä tekemisen muoto, joka näyttää toimivan juuri heille. Paljon vapautta ja riittävästi tukea yhteisestä tilasta ja niistä suhteista, jotka siellä syntyvät. Miten espoolainen rouva hienoja hiuksia etsiessään sopii taustalla tatuointia ottavien henkilöiden kanssa samaan yritykseen? Ilmeisen hyvin, sillä yritys on ollut toiminnassa jo useita vuosia ja selvisi koronankin tuomista rajoitteista kunniakkaasti eteenpäin. Paikan jonkinlainen johtohahmo on tilaa vuokraava, kelloseppä, rakentaja, tatuoija Tommi Ketonen. Erityinen monilahjakas ihminen, joka tekee merkittävää, osin kansainvälistä työtä lasitaiteilijana. Korkean profiilin asiakaspalvelijat Helsingin Korkeavuorenkadulla toimii muodin erikoisliike. Kauppa täynnä unelmia ja upeita iltapukuja. Kauniin tiskin ja aina tuoreiden kukkien takaa kauppaan tulijaa tervehtii muodin ammattilainen. Tähän kauppaan saat tulla palveltavaksi. Kaikki eivät ehkä edes uskalla mennä tällaisen kaupan ovesta sisälle, mutta ne ketkä ovat täältä tyylinsä löytäneet palaavat useimmiten takaisin. Täältä löytää persoonallisia vaatteita eikä tarvitse miettiä, onko naapurilla samanlainen. Kolmen hengen tiimi palvelee ahkerasti ja tyylikkäästi. Aina tuntuu olevan aikaa asiakkaille, eikä kaupan ovi sulkeudu tasan kello kuusi, jos jolla kulla on mekonmetsästys vielä vaiheessa. Palvelu on kanssasi niin kauan kuin sitä tarvitset. Heille, jotka aina palvelevat toisia, voi olla tärkeää saada joskus itse tulla hoidetuksi. Tämän yrityksen henkilökunnan kanssa tulimme meikatuiksi meikkitaiteilija Raili Hulkkosen siveltimen vedoin ja teimme keramiikkaa Raaka Rååssa Leena Kouhian opastuksella Iso Roobertinkadun pienessä yksilöllisten keramiikka-astioiden studiossa, joka toimii myös myymälänä. Joskus kehittäminen on vain yhteen tulemista ja nauttimista. Tässä yrityksessä se tapahtui erityisesti niin. Hiljaisuudessa ja rauhassa rakentuu jotakin, joka kantaa arjen kiireessä ja toisia varten olemisessa. Kaikki tekevät bisnestä - omalla tyylillään Jälleen kerran ihmettelen, miten monenlaisia yrityksiä, yrittäjiä ja heidän ympärilleen rakentuvia yrityskulttuureita on olemassa. Bisnestä voi tehdä monin tavoin, mutta yhtä ei voi ohittaa. Intohimo omaan alaan on voima, joka vie kaikkia menestyviä yrityksiä eteenpäin. Sitä oli viljalti näissä kaikissa Eloisa hankkeen alkuvaiheen valmennuksiin osallistuneissa allekirjoittaneen valmentamissa yrityksissä. Pienyritykset ovat jälleen Ukrainan sodan tuomien haasteiden edessä. Uskon, että sekään ei pysty yrittäjien intohimoa tuhomaan, vaikka se vaikeuttaisi liiketoimintaa uudella tavalla. Lämpimästi kaikkia pienyrittäjiä tervehtien, intohimon lippua liehuttaen ja taiteen voimaa hyvinvoinnin tukena viestittäen. Hankkeen osallistujat oppivat kohtaamisista Yritysvalmennus taidelähtöisin menetelmin oli osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Laurea ammattikorkeakoulun toteuttamaa, Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Eloisa-hankkeen toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli sosiaalisen pääoman vahvistaminen ja hyvinvoinnin tukemien pandemia-ajan eristyksissä olon jälkeen. Kaikissa valmennuksissa mahdollistui monenlainen kohtaaminen niin taiteen kuin osallistavan ja toiminnallisen keskustelun kautta. Usein ulkopuolinen toimija voi avata keskusteluun uusia näkökulmia ja mahdollistaa turvallisuuden kasvua, jotta niistäkin asioista, joita ei osata ottaa esiin tai joista ei uskalleta puhua, voisi ainakin osittain alkaa avaamaan. Valmentaja voi muun muassa ihmetellä ja ihailla, todeta, kysyä, ehdottaa, vahvistaa ja haastaakin. Parhaimmillaan hän auttaa askeleen eteenpäin ja joskus jopa saattelee johonkin uuteen toimintatapaan tai ymmärrykseen siitä, mitä yritys ja yhteisö tarvitsee. Usein pienissä yrityksissä toimitaan niin kuin on totuttu toimimaan ja mitä omistaja sallii tehtävän. Mahdollisuuksia uuteen ei aina haluta nähdä. Valmentajan tehtävä on vähentää niiden uhkaavuutta ja lisätä niiden kiinnostavuutta. Kehittämisen mahdollisuuksista tietoiseksi tuleminen on jo suuri muutos ja aiheuttaa yleensä myös uudistavia tekoja, jos prosessi on ollut osallistujia kunnioittava, kuuleva ja turvallinen. Kirjoittaja Päivi Rahmel on kasvatustieteen maisteri, työnohjaaja ja valmentaja. Hänen intohimonsa on juurtunut luovien ryhmäprosessien mahdollistamaan oppimiseen. Hän on Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuuripalvelujen lehtori ja Kasvunpaikka nimisen yrityksensä kouluttaja. Päivillä on pitkä kokemus monenlaisten ryhmien luotsaamisesta innovatiiviseen työskentelyyn. Monet ihmiset ovat löytäneet itsensä uudella tavalla Päivin koulutuksissa tai valmennukissa, jotka liittyvät hänen osaamiseensa psykodraamasta ja tarinateatterista.
Voiko taide juurtua yrityksiin?
Miten ihmeessä uusi jää elämään? Erilaisissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa syntyvien uusien ideoiden pelätään usein hautautuvan maan uumeniin hankkeen päättyessä. Monissa keskusteluissa esitetään kysymyksiä hankkeen merkityksestä ja vaikuttavuudesta sekä pohditaan keinoja uusien ideoiden juurruttamiseksi ja jatkuvuuden tukemiseksi. Mieleeni on jäänyt Katri Halosen (2017) hieno jäsennys kehittämisprosessin tulosten juurruttamisesta. Halonen on jäsentänyt uusien ideoiden kehittelyä neljän vaiheen kautta, joissa ensin luodaan jokin uusia ajatus, asia, toimintatapa tai käytänne. Ensimmäiseksi siitä pitää viestiä, jotta asiasta on mahdollisuus kuulla. Sen jälkeen asiaa tulee varioida eli kokeilla erilaisia toteutustapoja eri toimijoille sovellettuna, kunnes siirrytään kolmanteen eli valtavirtaistamiseen ja lopulta vakiinnuttamisen vaiheeseen. Hyvää käytännettä mahdollistamassa Kaikki alkaa Halosen mukaan toteamuksella, että vain hyvä käytänne voi juurtua. Alla olevassa kuviossa Halosen jäsennys hyvästä käytänteestä: Hankkeessa syntyneiden tulosten juurruttumista edistää se, että niille on aito tarve ja kysyntä näyttö toimivuudesta ja tuloksellisuudesta taloudellisesti mahdollista ottaa käyttöön ja toteuttaa siirrettävissä eri organisaatioihin, joilla on samankaltaisia tarpeita innostaa kehittämään omaan toimintaympäristöön soveltuvan version. Tällaista hyvää käytännettä on luotu Eloisa-hankkeessa, jossa yrityksille on tarjottu kolme kertaa kolmen tunnin valmennusta yritysten sosiaalisen pääoman vahvistamiseen. Erityinen painopiste on ollut taiteen tuominen yritysten hyvinvointi- ja kehittämistoimintaan. Yritykset ovat voineet valita haluamansa taidemuodon osaksi valmennusprosessia, jota on ohjannut ryhmien ohjaamisen ja soveltavan taiteen ammattilaiset hanketta toteuttaneista Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakouluista. Valmentajilla on ollut kokemusta ja näkemystä taiteen liittämisestä ryhmän kehittämiseen. Eloisa-hankkeessa taiteen tekemiseen liitetyn valmennuksen tehtävänä oli liittää taidetyöskentelyt yhteisön kehittämiseen ja tarjota mahdollisuutta ajankohtaisista asioista puhumiseen. Pandemian jälkeisessä ajassa tämä yhteisön uudelleen rakentaminen oli erityisen tarpeellista, varsinkin niissä yrityksissä, joissa rajoitukset olivat johtaneet työntekijöiden sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamiseen. Käsitykset minusta ja meistä rikastuvat yllättävillä tavoilla Eloisa-hankkeessa kertyneen kehitystyön myötä on vakuututtu siitä, että taide voi tuoda erinomaisia mahdollisuuksia erityisesti hyvinvoinnin lisäämiseen. Taiteen kautta ja taidetta tekemällä yritysten henkilöstö voi nähdä toisensa uudella tavalla, liittyä toisiinsa ilman työn tuottamia vaateita ja hoksata yhteistyöstä ja omasta toiminnasta uusia näkökulmia. Tässä prosessissa vahvistuu myös yrityksen sosiaalinen pääoma eli henkilöstön liittyminen toisiinsa ja sitoutuminen yhteisen työn tekemiseen ja päämäärien saavuttamiseen. Parhaimmillaan taiteelliset työskentelyt rikastivat ihmisten käsityksiä itsestään ja omista kyvyistään. Aina on palkitsevaa huomata kykenevänsä johonkin yllättävään ja ymmärtää yhteisönsä monipuolisuutta, joka uusien ja yllättävien haasteiden myötä tulee esiin. Valmentajille ja taiteilijoille kiinnostava havainto oli yritysten arvostus laadukkaan taiteen tekemiseen. Osallistuneet halusivat tehdä oikeaa lasinpuhallusta, oikeaa keramiikkaa, oikeita tauluja, kunnollisia videoita ja niin edelleen. Mukaan tulleiden yritysten kautta mahdollistui myös erilaisten sovellusten kokeileminen, koska valmennukset räätälöitiin kullekin yritykselle tarkoituksenmukaisiksi. Sitä kautta pääsimme varioimaan kehittämäämme käytännettä yllä esitetyn mallin mukaisesti. Juurtumisen ääniä, vakiintumisen alkua Eloisa-hankkeen juurtumisen äänet kuuluvat ainakin Vuosaaren Aurinkolahdessa, Kiinteistövälitysyritys Asuntosataman ympäristössä. Hankkeessa mukana ollut yritys teki hankkeen valmennuksessa elokuvataiteen osaajan kanssa yritysvideon omasta toiminnastaan ja asunnonvälittäjän arjesta. Nyt toimitusjohtaja on palkannut kesätöihin 20 nuorta elokuvan tekoon heidän kehitysjohtajaksi nimeämästään Paavo-koirasta ja sen seikkailuista. Nuoria ohjaa hankkeessa tutuksi tullutta kuvaajaa ja editoijaa sekä kahta paikallista taiteilijaa. Palkkauksessa hyödynnetään Helsingin kaupungin nuorten työllistämistä tukevaa seteliä. Markkinointivoima on aika ilmeistä, kun 20 nuorta touhuaa alueella kyseisen firman nimissä. Kekseliäisyys on kiinnostavaa ja kiinnostavuus luo liiketoimintaa. Taide voi olla fiksu tapa tehdä yritystoimintaa näkyväksi ja luoda positiivista mielikuvaa liikkeen brändistä. Ottamalla taide mukaan, voi nauttia sen tuomasta luovasta vireestä. Valtavirtaistamisen aika On tärkeää, että levitämme tietoa hankkeessa kertyneistä kokemuksistamme. Kun innostava käytänne on valmiina tavoittamaan uusia yrityksiä ja yhteisöjä, seuraava kysymys onkin, miten se tapahtuu käytännössä. Kun yrityksillä herää kiinnostus, pitäisi löytää sopiva taiteilija ja saada yhteys vaivatta. Tämä vaihe on vielä kesken. Taide osana organsaatiota verkosto (TOO) tekee työtä vakiinnuttamisen puolesta omalla sarallaan ja jokainen kokemuksen saanut yritys tai asiaa tunteva valmentaja omallaan. Toivottavasti seuraava hanke vie myös asiaa eteen päin. Luovien toimintatapojen valtavirtaistuminen kuuluu osaksi aikamme kompleksisten ilmiöiden kanssa toimimista, koska taiteen toimintalogiikassa on jotakin samaa kuin tässä moninaisuudessa ja aikamme ennalta arvaamattomuudessa. Kirjoittaja Päivi Rahmel (KM, TO) Story, narratiivinen valmentaja WBSEC ja ennen kaikkea psykodraama- ja tarinateatterikouluttaja. Päivi toimi hankkeessa kuuden yrityksen valmentajana yhteensä kuuden eri taiteilijan kanssa. Lähde Halonen, K.2017. Juurruttamisen 4 v:tä. Osuma hanke. Metropolia.
Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
Tiesitkö, että yrittäjänä voit saada ammattikorkeakouluista monenlaista tukea yrityksesi ja yrittäjyytesi kehittämiseen - maksutta? Minä en tiennyt vielä vuosi sitten. Eikä ole tiennyt moni yrittäjäkään, joiden kanssa olen vuoden mittaan keskustellut. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä ammattikorkeakoulujen hanketoiminta on ja miksi yritysten kannattaa osallistua siihen. Käyttämäni esimerkit keskittyvät Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella toteutettaviin hankkeisiin. Mitä hyötyä hankkeeseen osallistumisesta on yrittäjälle? Ammattikorkeakoulujen hankkeista voi saada tukea hyvin monenlaisiin yritystoimintaan liittyviin kysymyksiin. Hyödyn voisi useimmiten tiivistää yrityksen kestävien toimintamallien kehittämiseen uusien näkökulmien ja ajankohtaisen tutkimustiedon avulla. Hanketoiminnan kautta on mahdollista löytää uusia näkökulmia sekä konkreettisia ratkaisuja liiketoiminnan tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseen. Hanketoiminnan kautta ei lähtökohtaisesti ole mahdollista saada esimerkiksi ilmaista työvoimaa tai valmiita verkkosivuja. Yritysten kanssa yhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulujen lehtorit ja muut ammattilaiset, joilla on ajantasainen ja vahva toimialaosaaminen sekä kokemusta yritystoiminnan kehittämisestä. Ennen kaikkea heillä on taitoa valmentaa oppimaan ja oivaltamaan. Joissain hankkeissa mukana voi asiantuntijoiden lisäksi olla myös opiskelijoita, mikä voi tarjota yritykselle erinomaisen väylän kohdata potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Yhtä kaikki, hanketoiminnan kautta saat ammattilaisia tueksesi luomaan uutta. Parhaassa tapauksessa toiminnasta poikii myös pitempiaikaisia kumppanuuksia. Esimerkiksi Katse tulevaisuuteen -hankkeessa voimme yhdessä miettiä ratkaisuja vaikkapa siihen, miten toimien yritys pystyy pitämään kiinni parhaista osaajista ja mitä se voi tehdä juuri nyt päästäkseen kohti toivomaansa tulevaisuutta. Dallaten -hanke puolestaan auttaa etsimään ratkaisuja siihen, miten hyvinvointialan yritykset voivat huomioida väestön ikääntymisen omassa toiminnassaan ja luoda siitä uutta, kaikkia osapuolia hyödyttävää liiketoimintaa. Kuka hankkeisiin voi osallistua? Ulkopuolisen rahoituksen ehdoissa rajataan hankkeen kohderyhmät. Rajaukset voivat kohdistua maantieteelliseen toiminta-alueeseen, yrityksen kokoon tai toimialaan. Hanketta suunniteltaessa toiminta valmistellaan siksi tietyn kohderyhmän, kuten toimialan tai työntekijäryhmän, tarpeita ajatellen. Esimerkiksi ELY-keskuksen kanavoimasta Euroopan sosiaalirahastosta tuettavaan hanketoimintaan voivat osallistua Euroopan komission mikro- ja pk-yritysten määritelmän täyttävät yritykset (europa.eu). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos toimit yrityksessä tai liiketoimintaa harjoittavassa yhdistyksessä, jossa on alle 250 henkeä töissä, mitä todennäköisimmin yrityksesi voi osallistua. Kunkin hankkeen kohderyhmästä saat tarkempaa tietoa hankkeen sivuilta ja projektipäälliköltä. Katse tulevaisuuteen -hanke on suunnattu sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksille. Kestävä keikkatyö -hanke tähtää toimialariippumattomammin keikkatyötä hyödyntävien yritysten kehittämiseen. Apua voivat saada siis juuri ne yritykset, joille kukin hanke pystyy tuottamaan suurinta hyötyä. Voit suodattaa Metropolian hankevalikosta esimerkiksi käynnissä olevat sosiaali- ja terveysalan hankkeet löytääksesi omaa yritystoimintaasi parhaiten tukevat palvelut. Miksi osallistuminen on maksutonta? Vaikka hanketoimintaa rahoitetaan ulkopuolisesta rahoituksesta, Metropolialle itselleen jää yleensä katettavaksi osa hankkeen kustannuksista. Tätä osuutta ei kuitenkaan peritä yrityksiltä, vaan Metropolia kattaa sen omista varoistaan. Miksi näin? Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on antaa laadukasta korkeakouluopetusta. Tämän lisäksi ammattikorkeakoululaki (932/2014, 4§) velvoittaa ammattikorkeakoulut toteuttamaan työelämää, aluekehitystä sekä alueen elinkeinorakennetta uudistavaa kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä tarjoamaan mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Hanketoiminta on yksi keino toteuttaa ammattikorkeakoulujen lakiin perustuvaa velvoitetta. Toisaalta hanketoiminta on Metropolialle myös erinomainen väylä pitää yllä yhteyksiä työelämään ja rakentaa mahdollisia uusia kumppanuuksia. Hanketoiminnan kautta saatetaan löytää aiheita esimerkiksi opiskelijoiden monialaisiin innovaatioprojekteihin tai opinnäytetöihin. Hankkeiden kautta Metropolia voi lisäksi kerätä tutkimustietoa esimerkiksi haastattelemalla toimintaan osallistuvia yrittäjiä. Tutkimustiedon avulla kehitetään työelämää. Samalla uusi tieto edistää Metropolian asiantuntijuuden kehittymistä sekä poikii uusia hankeaihioita. Hanketoiminta on Metropolialle myös tärkeä väylä edistää strategisia tavoitteitaan, kuten kestävää kehitystä. Hankesuunnitelmien pohjalla onkin aina ajatus siitä, että toiminnan kautta luodaan yhdessä uusia, tulevaisuudenkestäviä ratkaisuja. Mihin sitoudun osallistuessani hankkeeseen? Osallistumisen aluksi yrityksen kanssa sovitaan käytänteistä sekä tehdään tarvittavat asiakirjat. Yrittäjää voidaan esimerkiksi pyytää allekirjoittamaan tutkimuslupa. Tällä yrittäjä antaa luvan siihen, että vaikkapa hankkeen aikana kerättyä haastattelumateriaalia voidaan käyttää anonyymisti tutkimustarkoituksessa. Lisäksi hankkeisiin voi liittyä rahoittavan tahon velvoitteita, jotka vaihtelevat rahoittajasta riippuen. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa toimintaan osallistuvilta henkilöiltä edellytetään henkilötietolomakkeen täyttämistä osallistumisen aluksi ja lopuksi. Henkilötietoja käsitellään aina luottamuksellisesti. Hankkeeseen osallistuvalle yritykselle kirjataan ESR-hankkeista myös vähämerkityksinen eli de minimis -yritystuki (tem.fi) hanketoiminnasta vähintään saatavaa hyötyä vastaavalle summalle. Tukisummaa ei siirretä yrityksen tilille, vaan se on kiinnitetty hankkeeseen osallistumiseen. Metropolia vastaa raportoinnista rahoittajalle eli yrityksen ei tarvitse sitä tehdä. Hanketoimintaan osallistuminen ei velvoita yritystä osallistumaan muuhun Metropolian toimintaan, vaan siitä sovitaan aina erikseen. Milloin ja mihin voin osallistua? Tätä tekstiä kirjoittaessani olen työskennellyt erilaisten yrityksille tarjottavien rahoitus- tai kehityspalveluiden parissa noin viiden vuoden ajan. Viimeisimmän vuoden olen toiminut Metropolian toteuttaman, ESR-rahoitetun Katse tulevaisuuteen -hankkeen projektipäällikkönä. Taustastani huolimatta ammattikorkeakoulujen rooli yritysten kehittämispalveluiden tarjoajana oli minulle vieras ennen hakeutumistani nykyiseen tehtävään. Yrityksille suunnattuja hankkeita on käynnissä jatkuvasti ja uusia alkaa useita vuodessa. Metropolian eri alojen hankkeista löydät lisää tietoa Metropolian hankekatalogista selaamalla. Ole yhteydessä sinua kiinnostavan hankkeen projektipäällikköön kuullaksesi lisää. Tervetuloa mukaan! Kirjoittaja Titta-Maria Kettunen on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt KTM ja Helsingin yliopiston psykologian opiskelija. Hän työskentelee tällä hetkellä Metropolia ammattikorkeakoulussa yritysten kestävän muutoskyvykkyyden vahvistamiseen tähtäävän Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä.
Hubin rakennuspiirustukset
Yhteisöllisen toiminnan ja yhteiskehittämisen ympäristöjä eli hubeja syntyy niin korkeakouluihin kuin toimistohotelleihin. Nämä bisnes- ja innovaatiohubit tai co-working -tilat tarvitsevat toiminnalleen vakaan pohjan. Perustukset rakentuvat omistuksesta, resursseista ja tavoitteellisuudesta. Tässä jutussa kerron tarkemmin, miten kehitetään toimiva hubi. Perustuksina omistus, resurssit ja tavoitteellisuus Omistus sitoo hubin paikalleen ja se vaikuttaa myös muihin perustusten osiin. Usein hubin omistaa joku julkinen toimija. Kyseessä voi olla kaupunki tai korkeakoulu, jotka haluavat tätä kautta kehittää valitsemaansa toimintaa ja luoda infrastruktuuria toiminnan kehittämiselle. Tämä voi olla keskittynyttä yhteen alaan, kuten koulutukseen, tai yhteen yritystoiminnan vaiheeseen, kuten start-up yritysten toiminnan kehittämiseen. Yritykset voivat myös tarjota hubin kaltaista tilaa, mutta sitä markkinoidaan usein jaettuna yhteistoiminnan tilana, co-working spacena. Tämä liittyy pohjaa piirtäessämme toiseen perustuksen osaan, joka on tavoitteellisuus. Jos omistajuus on hubin sementti, niin tavoitteellisuus on sen rakennetta lujittava teräsbetoni. Tavoitteellisuus antaa rakenteelle kestoa ja sitoo yhteen. Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, mitä hubin perustaja hubilta haluaa. Joillekin hubeille on asetettu selkeä tavoite, esimerkiksi tarkoituksena voi olla kehittää viisi kappaletta yrityksiä, jotka tuottavat yli miljoona euroa. Toisaalta tavoitteellisuus voi olla jotain abstraktimpaa, kuten yritysten välisen yhteistyön parantaminen. Resurssit taas liittyvät siihen, kuinka tukeva perustus on, kuinka laadukkaita materiaaleja sen tekemiseen on käytetty ja usein se liittyy myös siihen, kuinka pitkäaikainen hub on. Omistaja määrittelee käyttämänsä resurssit niin rakennuksessa kuin hubeissakin. Koska useimmiten hub-toiminnan tuotot tulevat pitkällä aikajänteellä tai niitä on haastava määritellä taloudellisesti, se kertoo miksi niitä usein pitävät julkiset toimijat. Valuuko hyöty viemäriin vai toimivatko prosessit? Hubin toimiminen vaatii toiminnan prosessien ja tarkoituksen määrittelyä. Prosessien määrittely luo raamit sille, miten hubissa olevia yrityksiä autetaan kuinka tarkasti kaikkien hubissa toimivien toimijoiden tehtävät on määritelty. Osassa hubeja on tarkasti määritelty prosessi, jossa on tarkat kriteerit hubiin tulevien yritysten valintaan ja hubissa toimimisen ehtoihin. On myös mahdollista, että hubin prosessit ovat löyhiä ja toiminta on satunnaisempaa. Tämä kuvaa usein tilannetta, kun hubi aloittaa toimintaansa ja etsii vielä paikkaansa. Hubilla voidaan tavoitella monia asioita. Hubit voidaan jakaa useimmiten kahteen erilliseen tavoiteluokkaan, joista toinen on kehittäminen ja toinen on innovointi. Kehittämishubi auttaa olemassa olevia yrityksiä eteenpäin, ja toiminta liittyy usein kehityshaluisten yritysten auttamiseen kasvussa. Innovointihubin tarkoitus on kehittää uusia ideoita, toimintatapoja tai tarjota mahdollisesti oppimisympäristö, jossa osaamista kerätään tietyn teeman ympärille. Tästä toiminnasta voi kehittyä yrityksiä, mutta niiden kasvattaminen ei ole olennaista hubin toiminnalle. Tärkeä piirre hubin toiminnassa on käyttöaika, eli kuinka pitkäksi aikaa hubi on tarkoitettu olemaan. Suomessa huomattava osa hubeista toimii hankerahoituksella, jolloin niillä on rajattu kesto. Toisaalta on olemassa pysyviä hubeja, joissa toiminta jatkuu vuodesta toiseen. Ideasta kohti konkreettista vantaalaista bisneshubia Kun annettiin tehtäväksi rakentaa eläväinen My Business Hub Myyrmäkeen, hanketiimimme oli uuden ääressä. Kukaan meistä ei ollut rakentanut hubia aikaisemmin. Meille kävi kuin rakentajille, joilla on nippu lautaa, pussi nauloja, pari vasaraa ja paperinkulmaan piirretty kuva naapurin vajasta. Materiaalit olivat kasassa ja oli etäinen idea siitä, mitä pitäisi rakentaa. Mutta rakennuspiirustuksia ei ollut. Yllätyimme, kun internetistäkään ei löytynyt tarkempia ohjeita, mallikuvia tai muutakaan, minkä varaan lähteä tekemään hubia. Näin ollen istahdimme pöydän ääreen ja aloimme hahmotella omia rakennuspiirustuksiamme, omaa pohjaamme, jonka avulla hubia voi suunnitella ja jonka avulla sitä voi rakentaa. Olemme piirtäneet piirustuksiimme pohjan. Hubimme omistaja on julkinen taho, Vantaan kaupunki. Sille on osoitettu riittävät resurssit julkisella rahoituksella ja tavoitteellisuus on määritelty paikallisten olemassa olevien yritysten auttamiseksi. Näin huomaamme piirtäessämme tekevämme jotain erityistä, sillä tavoitteellisuutemme ei osu kumpaakaan tyyppipiirroksen luokkaan. Tämä tuo esiin sen, että Hubi on hyvin moniulotteinen kokonaisuus, kuten rakennus voi olla hyvin erinäköinen. Se mikä toimii toiselle tavoitteena, ei toimi toiselle. Meidän hubin piirustukset jäävät prosessinmäärittelyjen osien suhteen vielä epäselväksi, niitä joudumme miettimään vielä rakennusvaiheessa. Seinät, virtuaalitila vai molemmat? Seuraavaksi on aika piirtää seinät, eli miettiä hubin tilat ja puitteet. Useimmiten hubin tilat muistuttavat avotoimistoa, mutta nyt on alkanut syntyä myös digitaalisia tai virtuaalisia hubeja, joissa toiminta tapahtuu sopivalla digitaalisella alustalla. Yhä kehittyvä virtuaalitodellisuus voi tuoda hubeihin paljon uusia ulottuvuuksia ja toimintoja. Vielä hub kuitenkin tarjoaa usein perinteiset fyysiset tilat. Hubeissa on yleensä seuraavat: keittiötilaa, jossa on myös oleskeluun tarkoitettua tilaa näyttelytilaa, jossa hubissa toimivat yritykset voivat tuoda toimintaansa ja tuotteita esiin kokoustilaa neuvotteluja varten avokonttoritilaa, joissa hubeissa toimivat voivat työskennellä. On mahdollista, että hubeissa on esimerkiksi auditorioita, ravintoloita tai saunatiloja, mutta ne eivät ole välttämättömiä. Niiden tarkoitus luoda yhteisöllisyyttä, lisätä ihmisten vuorovaikutusta sekä mahdollistaa töiden mahdollisimman tehokas tekeminen. Tilojen käyttäjistä muodostuu monimuotoinen yhteisö Hankkeemme piirustuksen tekevät tässä loikkauksen tulevaan, sillä meille on tulossa myös virtuaalinen yhteisö. Toinen poikkeus piirustuksissamme on, että vaikka Hubin omistaa Vantaan kaupunki, niin se sijoittuu Metropolia Ammattikorkeakoulun kampukselle. Kyseessä on kiinnostava ja uusi tapa tehdä yhteistyötä kaupunkien ja kuntien välillä. Samalla selvitämme Leiritien kampuksen tilojen monikäyttöisyyttä ja selvitämme, kuinka kampus voisi parhaalla mahdollisella tavalla palvella lähialueiden yrittäjiä. Kuten rakennuspiirustuksissa, myös hubien suunnittelussa kaikki liittyy toisiinsa ja valinnat usein ohjaavat toisia valintoja ja sitä kautta voidaan rakentaa juuri sellainen hub kuin halutaan. Kuten valitsemalla tietynkaltainen perustus, seinät, ikkunat ja tarkoitus rakennukselle. Näin suunnittelemalla on mahdollista saada se, mitä tavoitellaan. Meidän hubimme tarkoitus on auttaa yrityksiä selviämään koronan mukanaan tuomista haasteista ja parantaa yrityspalveluiden tunnettuutta ja käyttöä alueella. Näin ollen voimme piirtää tämän osan rakennuksestamme paperille. Me piirrämme hubiimme aikajänteen, sillä on annettu aika, jonka jälkeen tarkastellaan mitä on saatu aikaan ja onko toiminnalle tarkoitusta. Hubi on toimiva rakenne yhteistyön rakentamiselle. Sen fyysiset piirteet tukevat yhteisön rakentamista ja sen toimialafokuksen valinnalla on mahdollista lisätä siihen kierroksia ja kerroksia, jotta se alkaa kasvamaan ja tukemaan itseään sekä siinä toimivia yrityksiä. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii projektipäällikkönä My Business Hubissa, jossa hänen tehtävänään on luoda paras mahdollinen hubi hankkeelle ja kehittää uusia toimintatapoja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämiseen. Tämä on ensimmäinen projekti Metropolia ammattikorkeakoulussa, mutta se toteuttaa vuosia olleen haaveen mahdollisuudesta toimia AMK-maailmassa. Aikaisemmin hän on toiminut yrittäjänä, liiketoiminnan kehittämisen parissa ja palveluyritysten esimiestehtävissä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Hän innostuu uusista asioista, innovaatioista ja haasteista. Vapaa-aika kuluu puolimaratoniin treenatessa ja kirjoittaessa.
Suhdekiemuroita – resilienssi ja kestävyys yritystoiminnassa
Voiko yrityksen toiminta olla kestävää ilman resilienssiä tai voiko yritys olla resilientti ilman, että se toimii kestävän työn periaatteiden mukaisesti? Resilienssi ja kestävä työ ovat kehitykseen ja vaikuttamiseen liittyviä käsitteitä, joilla kuvataan tiettyjä, mutta hankalasti mitattavia ilmiötä. Haasteena on ollut hahmottaa, mitä nämä kaksi käsitettä tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämisen näkökulmasta ja miten yritystä voidaan tukea menestykseen huomioimalla nämä kaksi asiaa sekä niihin liittyvät tekijät. Yritystoiminnan näkökulmasta resilienssiä tarvitaan toiminnan jatkumiseksi poikkeavissa markkinatilanteissa. Kestävän työn periaatteita noudattamalla yrityksen on mahdollisuus menestyä paremmin tulevaisuudessa. Minkälainen yhteys näiden kahden käsitteen välillä on ja miten ne nivoutuvat toisiinsa? Resilienssillä vai lapiolla - miten nousta kuopasta Resilienssi kuvaa yksilön, työyhteisön tai yrityksen kykyä selvitä haastavista tilanteista ja säilyttää toimintakyky muuttuvissa olosuhteissa. Kuvainnollisesti resilienssi voidaan nähdä nousemisena ylös haastavien olosuhteiden kaivamasta kuopasta. Sen sijaan, että jäätäisiin vellomaan vastoinkäymisten seurauksiin pohditaan keinoja palautua kuormittavasta tilanteesta ja oppia siitä keinoja selviytyä paremmin myös tulevista haasteista. Yrityksen resilienssin näkökulmasta on haluttu monesti selvittää, miksi joillakin yrityksillä on muutoskyvykkyyden ja -joustavuuden näkökulmasta paremmat lähtökohdat selviytyä haastavista tilanteista kuin toisilla. (1) Tätä resilienssikyvykkyyttä voidaan määrittää sen mukaan, miten hyvin yritys pystyy vastaamaan ja sopeutumaan ulkopuolelta tuleviin uhkiin, miten luotettavasti se toimii ja minkälaisia vahvuuksia siinä on. (2). Resilienssikyvykkyyttä voidaan vahvistaa ennakoimalla tulevaa ja vahvistamalla jotain resilienssitekijää yrityksessä. Resilienssi voi olla myös yrityksissä keino, jolla edistetään kilpailukykyä ja kulttuurista sopeutumista (3). Työntekijöiden resilienssillä on tärkeä merkitys yritykselle. Yrityksellä on vastuu siinä, miten ja millä toiminnalla se tukee henkilöstön resilienssiä ja heidän resilienssipääomansa hyödyntämistä. Yrityksessä huonosti voivat työntekijät eivät kykene toiminnallaan vahvistamaan yrityksen resilienssikyvykkyyttä. Yrityksillä ja niiden työntekijöillä tulisi olla kykyä katsoa tulevaisuuteen “tässä ja nyt” -hetkessä tekemisen sijaan ja käyttää hyödyksi aiemmin vaikeista tilanteista opittuja selviytymismalleja uusien tilanteiden ratkaisemisessa. Katse tulevaisuuteen kestävästi työtä tekemällä Kiinnostus kestävästi toimivaan yritykseen on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Menestyäkseen globaalissa kilpailussa organisaatioiden tulisi löytää kestävään kehitykseen liittyvät ydinosaamisensa. Nämä toimialasta riippumattomat ydinosaamiset integroituvat tasapainoisen, oikeudenmukaisen, ympäristöä huomioivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen (4). Kestävästi toimivassa yrityksessä tehdään pitkän aikavälin visio ja rakennetaan tavoitteet, jotka yhdistyvät osaksi yhteiskuntaan. Näissä yrityksissä toimitaan eettisesti ja otetaan sosiaalista vastuuta myös huomioimalla ja kehittämällä sidosryhmien toimintaa (5). Niissä myös innovoidaan, muutetaan rakenteita ja toimintatapoja sekä opitaan pois vanhentuneista käytännöistä (6). Yritysten kestävän strategian ja kestävien käytäntöjen avulla saavutetaan pitkällä aikavälillä parempi suorituskyky, jota voidaan arvioida taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tulosten pohjalta (5, 7) Resilienssin ja kestävän työn välinen yhteys Resilienssin ja kestävän työn välisen yhteyden hahmottaminen ei ole ihan yksinkertaista. Resilienssin ja kestävyyden käsitteet voivat olla joko toisistaan irrallisia, toisiinsa liittyviä tai päällekkäisiä ilmiöitä riippuen siitä, miten niiden välisiä suhteita kuvataan. Marchesen ynnä muiden (8) mallin mukaisesti voidaan vaihtoehtoisesti ajatella että resilienssi on osa yrityksen kestävyyttä, ja resilienssin vahvistaminen tekee sen toiminnasta kestävämpää. Kuitenkaan kestävyyden vahvistaminen ei välttämättä tee yrityksestä resilientimpää. kestävyys on osa yrityksen resilienssiä, jolloin yrityksen kestävyyttä lisäämällä saavutetaan enemmän resilienssiä. Resilienssin vahvistaminen ei välttämättä tee yrityksestä kestävämpää. resilienssi ja kestävyys ovat irrallisia ominaisuuksia eivätkä vaikuta toisiinsa mitenkään. kestävyydellä ja resilienssillä on samankaltaisia piirteitä, jotka näyttäytyvät eri tasoilla tai aikaväleillä. Tällöin resilienssi nähdään suhteessa lyhyen aikavälin tapahtumiin, jotka kuormittavat (yritystä) paljon, kun taas kestävä kehitys nähdään suhteessa tapahtumiin, joiden kuormittavuus jakautuu pitkälle aikavälille. Kehittämällä yrityksen resilienssiä mahdollistetaan yrityksen tavoitteellinen toiminta pidemmällä aikavälillä, ja kestävän työn periaatteita noudattamalla yrityksen toiminta on kokonaisuudessaan kestävällä pohjalla. Emme kuitenkaan voi puhua pelkästään käsitteistä ja niiden määritelmistä yleisesti, sillä niihin vaikuttavat monet eri tekijät. Tiedämme, että yksilön resilienssi on yhteydessä työyhteisön ja yrityksen resilienssiin niiden ollessa koko ajan dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään (9, 10) Resilienssikyky ei myöskään ole ominaisuus, jota joko on tai ei ole, vaan se kehittyy jatkuvasti. (11). Suhde vaatii kompromisseja Loppujen lopuksi, tavoiteltavaa lienee yrityksissä jonkinlainen tasapaino resilienssin ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä. Yrityksissä täytyy tehdä kompromisseja, joilla mahdollistetaan yksilön, yrityksen ja koko globaalin systeemin hyvinvointi ja selviytymiskyky. Resilienssitekijöitä vahvistamalla varmistetaan yksilön, yritysten ja laajemman ympäristön selviytyminen lyhyellä aikavälillä, vaikka siihen liittyvät vaikutukset heijastuvat kauemmaksikin. Kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla varmistetaan yrityksen selviytyminen pitkällä aikavälillä. Kompromisseja on siis tehtävä päätöksenteossa niin suhteessa aikaan kun hyvinvointiin kaikilla sen eri tasoilla. Mielenkiintoinen pohdinta on myös se, pitääkö yrityksen jatkuvasti kasvattaa resilienssiään ja vahvistaa kestävän kehityksen mukaista toimintaansa, vai onko sallittua saavuttaa siinä jossain vaiheessa päätepiste? Pitääkö näitäkin suorittaa, ovatko tehokkuus ja tuottavuus sisäänrakennettuja niin, että niitä tulisi yrityksessä tavoitella koko ajan lisää. Tosiasiahan on, että ympäröivässä maailmassa tapahtuu muutosta koko ajan, joten yrityksellä on halutessaan mahdollisuus kehittyä näissä jatkuvasti. Avaintekijöitä ovat systemaattinen henkilöstön osaamisen kehittäminen ja toiminnan ennakointi. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että vastoinkäymisten kautta tapahtuu kasvua ja siksi vastoinkäymiset itsessään tulisi nähdä yrityksissä oppimistilanteina ja positiivisina kasvun paikkoina. Muutos voi olla yritykselle suuri mahdollisuus, mikäli se on kyennyt ennakoimaan tulevaa ja pystyy uudistumaan ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti. Monesti muutokseen tarvitaan lisäksi työn rakenteellinen muutos, se, miten työtä jatkossa tehdään. Hanketyö nostaa esiin yritysten muutoskykyyn vaikuttavat tekijät Katse tulevaisuuteen -hankkeessa käsitteet resilienssi ja kestävä työ ovat yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtia ja ne molemmat nähdään tärkeinä yrityksen menestykselle ja niitä molempia pyritään edistämään. Mikäli Marchese ym. (2018) jaottelusta pitäisi valita joku näkökulma hankkeessa tehtävään yritysprosessiin, se luultavasti olisi ajatus siitä, että näillä kahdella käsitteellä, kestävyys ja resilienssi, on samankaltaisia piirteitä, joilla on eri ajallinen ulottuvuus ja skaalautuvuus. Yritysprosessien aikana paneudutaan niihin tekijöihin ja niiden vahvuuksien esiintuomiseen, jotka yrityksen toiminnassa ovat sen toiminnan jatkuvuuden ja muutosjoustavuuden varmistamisen kannalta keskeisiä. Nämä tekijät ja niiden vahvistaminen toimivat yrityksen tukirakenteina, kun suunnataan tavoitteellisesti kohti tulevaa. Katse tulevaisuuteen -hankkeen toiminnassa pyritään siihen, että yritykset ymmärtävät omaan muutoskykyynsä vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä esteitä. Yritysten resilienssin turvaamiseksi tarvitaan henkilöstölähtöistä kehittämistä työntekijöiden äänen kuulumista osallistavaa esimiestyötä. Huomioimalla kehitystyössä niin resilienssin kuin kestävän työnkin näkökulmat varmistamme, että yritysten katse suuntautuu tulevaisuuteen niin pitkällä aikavälillä kuin lyhytaikaisempienkin haasteiden ja muutosten suhteen. Kirjoittajat Jaana Meriläinen (PsM, KM) on lehtori Metropolia ammattikorkeakoulun Terveys-osaamisalueella ja toimii mielen hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen parissa opetus- ja kehittämistehtävissä sekä toimii asiantuntijalehtorina Katse tulevaisuuteen -hankkeessa. Carita Hand (TtM) on lehtori Metropolia ammattikorkeakoulu Terveys -osaamisalueella ja työskentelee johtamisen ja pedagogian teemojen äärellä opetus- ja kehittämistehtävissä sekä asiantuntijalehtorina Katse tulevaisuuteen -hankkeessa. Lähteet Lipponen, Krisse 2020. Resilienssi rakentuu rutiineissa ja sosiaalisissa suhteissa. Tiedon silta. Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen verkkolehti (tsr.fi) Linnenluecke, M. 2015. Resilience in Business and Management Research: A Review of Influential Publications and a Research Agenda. International Journal of Management Reviews, Vol. 19, 4-30 (2017) Lee, A., Vargo, J. & Seville, E. 2013. Developing a Tool to Measure and Compare Organizations’Resilience. Natural Hazards Review 2013 (14), 29-41. Opetushallitus (2019). Asiantuntijoiden näkemys tulevaisuuden osaamistarpeista: Työelämässä tarvitaan kestävän kehityksen osaamista, digitaitoja ja jatkuvaa oppimista. Tiedote 01.03.2019. Hallinger, P. & Suriyankietkaew, S. 2018. Science Mapping of the Knowledge Base on Sustainable Leadership, 1990-2018. Research on Dustainability in Management 2018, 10(12)). Dodman, D., Ayers, J. & Huq, S. 2009. Ilmastonmuutos suosii selviytyjää. Teoksessa L. Starke, (toim.): Maailman tila 2009. Lämpenevään maailmaan, 178-196. Gaudeamus, Helsinki. Avery, G.C.; Bergsteiner, H. 2011. Sustainable leadership practices for enhancing business resilience and performance. Strateg. Leadership 39, 5–15. Marchese, D., Reynolds, E., Bates, M. E., Morgan, H., Clark, S. S., & Linkov, I. (2018). Resilience and sustainability: Similarities and differences in environmental management applications. Science of the total environment, 613, 1275-1283. Vercio, C., Loo, L., Green, M., Kim, D. & Beck Dallaghan, G. 2021. Shifting Focus from Burnout and Wellness toward Individual and Organizational Resilience. Teaching and Learning in Medicine, 1–9 Hartwig, A., Clarke, S., Johnson, S., & Willis, S. 2020. Workplace team resilience: A systematic review and conceptual development. Organizational Psychology Review, 10(3-4), 169-200. Valli, L. 2020. Kuolema kuittaa univelan? Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. (PDF)
Omatoimimalli pienyrityksen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen
Tänä päivänä monen pienyrityksen elinehtoina voidaan nähdä asiakaslähtöinen ketterä kehittäminen, muuntautumiskyky ja sopeutuminen. Tämä edellyttää yrittäjältä uudistumiskykyä ja uudenlaista osaamista, jota ei ehkä vielä käytännössä ole. Pienyrittäjän kehittyminen Yrityksissä havaitut osaamistarpeet ja -vajeet voivat olla suuria ja ne voivat kohdentua eri osa-alueisiin, kuten esimerkiksi asiakkuuksien hallintaan asiakastarpeiden tunnistamiseen palvelumuotoiluun myyntiin markkinointiin digitalisaation laaja-alaiseen hyödyntämiseen. Tämän osaamisvajeen kaventamiseksi yrittäjille tarjottavaa koulutusta löytyy runsaasti eri koulutusasteilta ja yksityisten toimijoiden tarjonnasta. Omatoimimalli yrityksen kehittämisen työvälineenä Kymmenvaiheisessa palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen tarkoitetussa omatoimimallissa kuvataan konkreettisia työvälineitä tukemaan itsenäisesti toteutettavaa kehittämisprosessia. Omatoimimalli on tarkoitettu kaikille mikro-, pienille ja keskikokoisille yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa. Mallia voi hyödyntää etenemällä numeroidussa järjestyksessä tai hyödyntää sisältöjä soveltuvin osin. Malli tukee yrityksen kehittämistarpeiden tunnistamista kehittämisen valmistelua konkreettisen kehittämisprosessin toteuttamista saavutettujen tulosten raportointia ja arviointia. Mallin avulla voi ennakoida, suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida omaa kehittämistoimintaa. Ennakointi Tuotesuunnittelu Tuotekehitys Tulokset ja arviointi Jatkokehittäminen Ennakointi (ideoi ja suunnittele) Vaihe 1. Kehittämisprosessia käynnistäessäsi on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omalla toimialallasi tapahtuvia muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia toimintaasi. Mitä paremmin olet tilanteen tasalla, sitä paremmin voit valmistautua tulevaan. Vaihe 2. Tässä vaiheessa on hyvä kartoittaa yrityksesi ydintoiminnot ja niissä ilmenevät kehittämistarpeet. Tunnista mahdollisuutesi tai tarpeesi virittää yrityksesi palveluita. Kuinka hyvin onnistuvat asiakkuuksien hallinta, palveluiden toteutus, myynti ja markkinointi? Kuinka hyvä on liiketoiminnan nykytila, missä tilassa sen jatkuva kehittäminen on? Vaihe 3. Ennakointivaiheessa ideoit ja selvität myös kehittämisen edellytyksiä. Mikä on tuotteesi ydin? Ketkä ovat tärkeimmät asiakkaasi? Lisäksi on hyvä selvittää, onko kehittämiseen tarpeeksi resursseja, innostusta, motivaatiota ja jaksamista? Tuotesuunnittelu (suunnittele ja tarkenna) Vaihe 4. Tuotesuunnitteluvaiheessa valitset ja tarkennat keskeiset asiakasryhmät. Apuna voit käyttää edellisen vaiheen toimialan muutokseen liittyviä pohdintoja. Ne voivat johdatella sinut uudenlaisten toimintamallien, tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen. Vaihe 5. Valitse kehitettävä tuote tai palvelu, jonka haluat toteuttaa. Usein yrittäjällä on monta rautaa tulessa yhtä aikaa, joten keskittyminen yhteen asiakokonaisuuteen kerrallaan voi tuntua haastavalta ja vaatia päättäväisyyttä. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on kuitenkin helpompaa keskittyä yhteen kehitettävään tuotteeseen tai palveluun kerrallaan. Vaihe 6. Kun olet tarkentanut asiakasryhmät, valinnut kehitettävän tuotteen ja asettanut kehittämiselle tavoitteet, suunnittele vaiheittainen etenemissuunnitelma. Mitä yksityiskohtaisempia ja selkeämpiä toimenpidesuunnitelmia saat tehtyä, sitä helpompaa on konkreettisen kehittämisvaiheen toteuttaminen. Tuotekehitys (kehitä ja kokeile, toteuta ja pilotoi) Vaihe 7. Tuotekehitysvaihe keskittyy varsinaisen kehittämisprojektin toteuttamiseen, joka on hyvä toteuttaa vaiheittain. Myös tässä vaiheessa muista tehdä tarvittavat toimenpidesuunnitelmat. Tuotekehitysvaiheessa ensin kehität ja kokeilet, sen jälkeen pilotoit. Kerää palautetta kaikissa vaiheissa ja hyödynnä sitä herkästi. Miten tuotteesi voisi olla parempi? Miten sitä olisi hyvä asiakaslähtöisesti kehittää? Mikä vaatii välittömiä muutoksia? Miten tuotteestasi tulisi tosi hyvä, jopa asiakkaasi kannalta täydellinen? Mikäli edelleen mietit sopiiko omatoimimalli sinun yrityksesi tarpeisiin, tutustu videoon Youtubessa (tekijä Marja Orpana-Niitlahti): Tulokset ja arviointi (julkaise ja arvioi) Vaihe 8. Ansiokkaasti maaliin vedetyn tuotekehittämisprosessin tuloksena syntyy markkinoille uusi tuote tai palvelu. Ennen maailmanvalloitusta tuote on kuitenkin vielä julkistettava ja lanseerattava ansiokkaasti. Mistä asiakkaasi tuotteen löytää? Miten aiot sitä markkinoida, missä kanavissa ja miten? Mitä tavoitteita sinulla on ja paljonko varaat resursseja tuotteen lanseeraamiseen? Vaihe 9. Tärkeä osa onnistunutta tuotekehittämisprosessia on sen arviointi, jota voit oman toimintasi arvioimisen lisäksi mitata asiakastyytyväisyydellä. Arviointitoimien avulla voit tarkastella myös asiakaslähtöisyyden toteutumista. Mikäpä yrittäjälle tärkeämpää voisi olla kuin tyytyväinen asiakas? Oma onnistuminen? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen? Jatkokehittäminen Vaihe 10. Toimintaympäristöjen, asiakaskäyttäytymisen ja ansaintalogiikoiden jatkuvasti muuttuessa yrittäjän ei sovi jäädä kehittämistyössään paikoilleen. Kun olet onnistuneesti saattanut loppuun valitsemasi tuotteen tai palvelun kehittämisen, on aika suunnata ajatukset seuraavana jonossa olevaan. Sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu. Se pitää yrittäjien kohdalla erityisen hyvin paikkansa. Yrittäjälle tarkoitettu omatoimimalli perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Salpauksen Tuote- ja palveluvirittämö -yhteistyöhankkeessa vuosina 2018-2021 tehtyihin havaintoihin. Hankkeessa on yhdistetty ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitoksen toimijoiden asiantuntijuus, käytännön osaaminen ja teoreettinen tieto yritysten kehittämisen tueksi. Hankkeen avulla on pyritty nostamaan Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien mikro- ja pk-yritysten osaamista tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä niiden digitaalisessa myynnissä ja markkinoinnissa. Lisää tietoa voit etsiä Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen kotisivuilta. Omatoimimalli yrityksen käyttöön Thinglink-sivustolla. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja ammatillinen opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Tämän tekstin hän kirjoitti Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen työryhmän Elina Förster, Pekka Jalava, Mari Virtanen, Eero Kokko, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne puolesta. Mallin tekijät Omatoimimallin koostivat Mari Virtanen, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne. Marja Orpana-Niitlahti on Koulutuskeskus Salpauksen lehtori ja toimii pääasiassa Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opettajana ja ohjaajana, erityisesti innovaattorina toimiminen on lähellä sydäntä. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja tästä taustasta vieraat kielet ja kulttuurit sekä viestintä ovat ammatillisen kiinnostuksen kohteita. Vapaa-aikana hän harrastaa valokuvausta ja kielellisten ilmiöiden tutkimista. Vesa Rinne on Koulutuskeskus Salpauksen lehtori työskennellen tällä hetkellä pääosin Lähiesimiestyön ja Yrittäjän ammattitutkintojen vastuuohjaajana. Vesa opettaa digitaalisten työvälineiden käyttöä ja digitaalista viestintää. Koulutukseltani Vesa on yhteisöpedagogi ja AmO eli ammatillisen opettajankoulutuksen suorittanut opettaja. Tuote- ja palveluvirittämö on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018-30.4.2021. Lähteet Ediste (2018.) Palvelun pilotointi: 10 kysymystä ja vastausta. JAMK (2010-2021.) Palvelumuotoilun työkalupakki (Service Design Toolkit) (pdf) Hautala, E. (2018.) SoLKI – uusi työkalu sosiaali- ja terveysalan yrittäjille. ePooki - asiantuntijablogi. SurveyMonkey. 6 tapaa tehokkaaseen asiakaskokemuksen mittaukseen. Tuote- ja palveluvirittämö (2018-2021.) Omatoimimalli yrittäjälle Virtanen, M. (2020.) Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Tikissä-blogi. Vuori, M. (1999.) Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen peruslomakkeet pienelle yritykselle (pdf) Yrittäjänaisen kasvukirja (2019.) Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Työterveyslaitos (pdf)
Yritystoiminnan kehittäminen vaatii vuorovaikutusta
Parhaimmillaan yritysten kehittäminen on sellaista, jossa henkilöstö kytketään toiminnan kehittämiseen. Suunniteltu kehittämisprosessi aikatauluineen on onnistumisen edellytys (vrt. Gröhn & Rekola 2017, 51). Pienissä yrityksissä yhden henkilön puuttuminen heijastuu arkeen ja myös kehittämisprosessin aikatauluun. Yrittäjän ja johdon sitoutuminen kehittämiseen on tärkeää, sillä mahdollistetaan henkilöstölähtöiset ratkaisut. Johdon tulee tietää, mihin henkilöstö kehittämisessä keskittyy. Samoin henkilöstön tulee tietää, että johto on sitoutunut kehittämistyöhön ja sen tuloksiin. Kun tuottavuuden ratkaisuja kehitetään arkilähtöisesti, yritysten kehittämisessä näkyy käytännönläheisyys, systemaattisuus ja kokonaisvaltainen tuottavuuskäsitys. Silloin henkilöstö nähdään tuottavuuden voimavarana ja niin, että henkilöstö kykenee itse kehittämään tuottavuutta ja pystyy siitä kommunikoimaan. Samoin henkilöstö pystyy poistamaan työnsä kuormitustekijöitä, jotka heikentävät tuottavuutta ja siksi yrityksissä korostetaan ratkaisukeskeistä näkemystä tuottavuuden parantamiseen. Yritykset kehittävät toimintaansa tiukassa aikataulussa Kehittäminen pienissä yrityksissä on aikataulutettava oikein. Tärkeää on henkilöstön äänen kuuluminen. Yritysten kehittämisen voimavarana on vuorovaikutus. Se nähdään vahvana moniulotteisena tietoperustaisena k äsitteenä, jonka rinnakkaiskäsitteet ovat kommunikaatio, keskustelu ja dialogi (vrt Kolehmainen, Paldanius & Vehkaperä (2017) Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla. 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon EAKR -hankkeessa -artikkelissaan. Markkinointisuunnitelmat, toimintasuunnitelmat ja sujuva rekrytointi lisäävät tuottavuutta Pienissä yrityksissä kehittämisprosessi liittyy arkisiin markkinointi- ja toimintasuunnitelmien päivittämiseen ja henkilöstöprosessien kehittämiseen. Kehittämisen tuloksena yrityksen markkinointisuunnitelma ja toimintasuunnitelma päivitetään. Nämä nähdään tulevaisuudessa niin tärkeänä, että henkilöstö sitoutetaan suunnitelmien sisällön tuntemiseen ja kehittämiseen. Samoin yritysten kotisivujen päivittämisessä on havaittu henkilöstölähtöisyyden tuovan lisäarvoa. Yritys voi pohtia, millaiset ovat kotisivut, jossa henkilöstöllä “on hyvä olla” ja miten tuo vaikutelma välittyy kotisivuilta. Yrityksen toimintasuunnitelman rakentamisessa henkilöstölähtöisyys tuo kilpailuetua. Henkilöstö saa vaikuttaa asiakkaille suunnattuihin uusiin tuotteisiin, markkinointiin ja erilaisiin yrityksen kamppanjapäiviin aikatauluineen. Tuloksena työntekijät markkinoivat ja tuottavat sisältöä mielellään työnantajayrityksensä sosiaalisen median kanaviin, kun henkilöstölle on annettu tilaa kehittää. Rekrytointiprosessin kehittäminen perehdytyksineen ja lomakkeineen on yrityksille elintärkeää. Henkilöstön vaihtuminen on luonnollinen osa organisaatioiden elämää, mutta henkilöstö kantaa huolta siitä, ”viihtyykö uusi työntekijä meillä ja miten hänen sitoutumistaan organisaatioon voisi lisätä?” Entä sopiiko uusi työntekijä ”meidän yrityskulttuuriin”? Saisiko henkilöstö osallistua rekrytointiin? Rekrytointiin liittyviä loppuhaastatteluja voi pitää tärkeänä, samoin sitä, että uudella työntekijällä tulisi olla oma ”perehdytysmentor”, jolta kysyä tarvittaessa. Sosiaalistunut yrityskulttuuri ja yhteinen työpaikkakokous lisäävät tuottavuutta Tuottavasti moninainen -hankkeessa tuottavuuden tuloksia on kehitetty ratkaisukeskeisellä tuottavuuden mallilla. Palautteiden perusteella kehittämisprosessin tuloksena yritysten toimintakulttuuri on sosiaalistunut, kehittämistyön palautteiden perusteella voimavaroiksi on koettu hyvä työyhteisö ja hyvät asiakkaat. Tämä on heijastunut yrityksen tuotteisiin, palveluun ja asiakkaisiin, sillä ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Sosiaalinen yrityskulttuuri luo arvoa asiakkaalle (vrt. Hesapro 2013). Kehittämisprosessin päätteeksi yrityksissä on katsottu toimintaympäristöön ja tulevaisuuden kehittämiskohteisiin. Kehittämisen tulokset ovat olleet hyvin yksinkertaisia: yhteinen kuukausittainen työpaikkakokous, josta ei haluta enää tulevaisuudessa luopua. Työpaikkakokousten on nähty varmistavan sosiaalistunutta kulttuuria. Tuloksia yrittäjän näkökulmasta Kehittämisen tuloksena on ollut yrittäjän näkeminen itsensä kehittämisen voimavarana. Palautteiden perusteella yrittäjät ovat nähneet itsensä tärkeäksi osaksi kehittämistä ja työpajat ovat olleet tehokas kehittämistapa, mutta siitä ”olisi saanut enemmän irti, jos olisi itsekin panostanut prosessiin enemmän”. Yrittäjän mielestä kehittämisen näkökulma on ollut henkilöstölähtöisyys, joka on toteutunut. Ratkaisukeskeinen tuottavuuden malli tulosten takana Hankkeemme aikana yrityksissä ulkopuolisina kehittäjinä toimiessamme emme ole tarjonneet vastauksia, vaan yritysten työntekijät itse tuottavat korjausta vaativat ratkaisut. Näin parannamme laatua, työhyvinvointia ja työn tehokkuutta. Ratkaisukeskeisessä tuottavuuden mallissa seuraavilla kysymyksillä on ollut merkitystä yrityksen tuottavuuden kehittämisessä: - Tulenko työntekijänä kuulluksi kehittämistilaisuuksissa? - Saanko hyödyntää asiantuntijuuttani työssäni? Saanko kehittää tuottavuutta hyödyntäen omaa asiantuntijuuttani? - Tuleeko ääneni kuulluksi tuottavuutta edistävissä ratkaisujen kehittämisessä? Sellainen yritys on tuottava, joka pitää huolta joka päivä tuottavuudesta ja työhyvinvoinnista. Silloin ei jouduta saneeraamaan tai vähentämään henkilöstöä. Tällainen yritys näkee henkilöstön ja henkilöstön edustajat toimintatapojen ja kehittämisen voimavarana. Tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. (Tanskanen 2013, 5.) Lähteet: Hesapro (For safe, healthy and productive workplaces) 2013. The link between productivity and health and safety at work. Background research paper. Life Long Learning Programme. Luettu 20.2.2019 Gröhn, I & Rekola 2017 (toim). Tuliko Onni puun takaa? Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla. Kolehmainen, S-L., Paldanius, M. & Vehkaperä, U. (2017) Artikkeli. Vuorovaikutus omistajanvaihdosten innovaatioalustalla 6Aika: Hyvinvointiyritykset kiertoon –hankkeessa. Turpeinen, Juha-Matti (toim.): Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa: Artikkelikirja. Oulun yliopiston oppimateriaalia, E6. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun Yliopisto. Tampere: Juvenes Print. p 286-310. ISBN 978-952-62-1789-5 (PDF), ISSN 1457-3555. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526217895.pdf Tanskanen, R. 2013. Menestyvä työpaikka - tuottavuus ja työhyvinvointi. Työturvallisuukeskus. ---- Kirjoittaja: Marjatta Komulainen, Metropolia ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalue, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Metropolian Tuottavasti moninainen -hanke järjestää yrityksille verkostoitumistilaisuuksia, kuten 28.3.2019 “Kaikki on mahdollista? - Näkökulmia yrityksen kehittymiseen. https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/tuottavasti-moninainen/
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.