Avainsana: tki
Aito kiinnostus aiheeseen ja sisällöllinen motivaatio avaa ovet oppimiselle
Tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen (TKIO) yhdistämisen mahdollisuuksista puhutaan ammattikorkeakouluissa. Toimivassa TKIO-kokonaisuudessa oppiminen ja opetus tapahtuu aidossa tilanteessa (1). Opiskelijat pääsevät käsittelemään todellisia haasteita ja osallistumaan aitoon toimintaan. Tässä blogikirjoituksessa kerromme onnistuneesta oppimiskokemuksesta, jonka motivaationa oli hanketapahtuman tuottaminen. Tutkimusta, kehittämistä, innovaatiotoimintaa ja oppimista käytännössä Hankkeissa on useimmiten tarkoitus kehittää uutta ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja. Siksi hankkeet tarjoavat hyvän mahdollisuuden toteuttaa TKIO-toimintaa. Hanketyöntekijät toimivat opiskelijoiden tukena ja fasilitoivat työskentelyprosessia, vaikka itse tehtävä olisikin opiskelijoiden vastuulla. TKIO:lla tavoitellaan ennen kaikkea yhdessä oppimista. Tämä toteutuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa opiskelijan, opettajan ja työelämän kanssa. Keskeisintä TKIO-toiminnassa on oppimisen lisäksi uuden tiedon luominen ja sen vieminen edelleen käytäntöön. (1). Metropolian jokaisessa AMK-tutkinnossa suoritetaan kymmenen opintopisteen laajuisena innovaatioprojektiopintoja, joissa tavoitteina on muun muassa: kehittää vastuullisesti monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä Oppimisen motivaatiotekijät Engeström (2) on teoriassaan tuonut esille sisällöllisen motivaation rakentamisen merkityksen oppimiselle: ”Sisällöllinen opiskelumotivaatio syntyy, kun oppilas joutuu tiedostamaan ristiriidan, joka on hänen tietojensa ja taitojensa sekä hänelle asetettuun uuteen tehtävään liittyvien vaatimusten välillä”. Myös professori Lonka (3) tuo esille, että merkityksetön tieto katoaa mielestä, mutta merkityksellinen tieto muistetaan: ”olennaista oppimisessa onkin ihmisen oma, aktiivinen panos, kun hän pyrkii rakentamaan oppimastaan merkityksellisiä kokemuksia”. Oppimistehtävänä työhyvinvointitapahtuma yrittäjille Eloisa-hankkeessa hyödynnetään luovia menetelmiä ja taidetta edistämään työyhteisöjen toimintaa ja resilienssiä. Käytännössä tämä tapahtuu muun muassa tarjoamalla yrityksille mahdollisuuksia tarkastella yrityksessä tapahtuneiden muutosten tuomia haasteita. Hankkeen toiminta toteutuu vahvassa taiteilijayhteistyössä, valmennusten, erilaisten tapahtumien ja täydennyskoulutuksen kautta. Yhdeksi tapahtumaksi hankkeessa määriteltiin yrityksille suunnattu luova työhyvinvointipäivä. Tämän tapahtuman toteuttamiseen päätettiin rekrytoida mukaan monialaisen kulttuuri- ja hyvinvointialojen opiskelijaryhmän. Opiskelijoille kokemus oli merkityksellinen. Osallistuminen tämänkaltaiseen hanketoimintaan oli ainutlaatuista ja avartavaa. Saimme lukemattomasti uusia ajatuksia omaan ideapankkiimme tulevaisuuden työtämme ajatellen. Millaista oppimista syntyi? Engeströmin (2) mukaan hyvän oppimiskokemuksen myötä uusi sisäinen malli opittavasta aiheesta alkaa muodostumaan. Tässä tapauksessa opiskelijat saivat lisää osaamista itse aiheesta, eli työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisesta ryhmämuotoisesti, luovin ja toiminnallisin keinoin. Lisäksi heille alkoi muodostua aito ymmärrys siitä, mitä projektityö on, eli projektiosaaminen lisääntyi. Yhtenä oppina prosessista jäikin se, että heti alussa on hyvä pohtia konkreettisia välietappeja ja sitä, miten hyödyntää käytössä oleva aika optimaalisesti. Sisällöllinen motivaatio säilyi loppuun asti, mikä vaikutti oppimisen mahdollistumiseen. Lonka (2020) tuo teoksessaan Oivaltava Oppiminen esille, että meidän opettajien on erityisen tärkeätä pohtia, miten voidaan tukea opiskelijoita kohti joustavaa ja pohdiskelevaa toimintatapaa, kohtaamaan uutta tietoa ja työskentelemään ajattelunsa ylärajoilla. Lonka kannustaa meitä välttämään sellaista toimintaa, joka ohjaa opiskelijoita toistamaan jonkun muun esittämiä tietoja. TKIO-toiminta vastaa tähän tarpeeseen. Eloisa- hankkeen työhyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus on yksi käytännön esimerkki siitä, miten tämä on toteutettavissa. Hyvinvointitapahtuman tuotannon vaiheet Toimintaa ohjasivat hankkeen nimissä toimintaterapian lehtori ja musiikin lehtori. Kun tehtävä oli mahdollista suorittaa innovaatioprojektiopintona, se innosti opiskelijoita osallistumaan. Lopullinen opiskelijatiimi koostui kolmesta toimintaterapian, yhdestä fysioterapian ja yhdestä musiikkialan opiskelijasta. Opiskelijatiimin jäsenet olivat aidosti kiinnostuneita aiheesta. Näin ollen lähtökohdat sitoutumiselle ja yhteiskehittelylle olivat hyvät. Eloisa-hankkeen taustalla oleva ajatus työhyvinvoinnin lisäämisestä luovien menetelmien keinoin puhutteli meitä –pääsisimme yhdistämään omia kokemuksiamme ja tietouttamme ja muodostamaan niistä jotain uutta. Luovan työhyvinvointipäivän toteuttaminen oli opiskelijoille tehtävä, joka haastoi heidät ottamaan selvää asioista ja käyttämään aiemmin opittua tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa. He toteuttivat yhteistyössä ideointi-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet, mikä ylläpiti sisäistä motivaatiota loppuun asti. Ideointivaihe Uuden asian kehittäminen, tai innovointi, edellyttää aikaa ja luovuutta. Ideoinnissa on tärkeä, että tavoite on määritelty ja että on mahdollisuutta ideoida vapaasti ilman tiukkoja raameja. (4). Työhyvinvointipäivän suunnittelun käynnistyessä hanketyöntekijät toivat esille hankkeen ja tapahtuman tarkoituksen ja tehtävän tavoitteen. Sen jälkeen opiskelijat pääsivät ideoimaan. Sovimme, että kaikki ideat sanotaan ääneen: nyt jos koskaan olisi hyvä kokeilla villeimmiltäkin kuulostavia ideoita. Suunnittelu- tai kehittämisvaihe Idean jalostaminen käyttökelpoiseksi tuotteeksi ei ole yksiselitteinen asia. Kuten innovaatiokirjallisuudessa todetaan, "idean kehittäminen toimivaksi tuotteeksi tai palveluksi vaatiikin yllättäen kovaa ja kurinalaista työskentelyä" (4). Ajattelimme päivän toteuttamisen syntyvän kädenkäänteessä. Mutta kuinka väärässä olimmekaan! Hanketyöntekijät olivat tukemassa prosessia ja opiskelijoiden työskentelyä. Yhteisiä suunnittelupalavereita pidettiin prosessin eri vaiheissa. Myllypuron kampuksen tiloihin tutustuminen olikin todella tarpeellista. Vierailut tiloissa antoivat suunnitteluvaiheessa syntyneille ideoille sysäystä. Suunnittelu- tai kehittämisvaiheessa pitää huomioida muun muassa tarjolla olevat resurssit kuten aika, osaaminen, tilat ja rahallinen budjetti (5). Opiskelijat suunnittelivat ja toivat ajatukset ja ideat esille. Kokonaisvastuu ja hallinnolliset tehtävät olivat hanketyöntekijöillä. Opiskelijoiden tehtävänä oli luoda markkinointimateriaali ja tervetuloa-viestit saapumisohjeineen. Viimeinen rutistus tuli juuri ennen itse työhyvinvointipäivää. Silloin oli tärkeätä rakentaa tilat toimiviksi ja kokeilla käytännössä ideat ikään kuin kenraaliharjoituksen omaisesti. Oli myös tärkeätä miettiä, millaiset opasteet tarvitaan, jotta osallistujat löytävät mahdollisimman sujuvasti paikasta toiseen Metropolian isolla Myllypuron kampuksella. Tämä viimeinen vaihe ennen H-hetkeä yllätti opiskelijoita hieman, mutta he pysyivät innostuneena ja motivoituneena loppuun asti! Itse keskiviikkoista työhyvinvointipäivää ennen maanantaina ja tiistaina olimme Myllypurossa valmistelemassa huoneita. Teimme kaikki ympäripyöreää päivää…, mutta saimme kaiken kuntoon. Tulokset ja toteutus Tuloksena syntyi onnistunut työhyvinvointipäivä Eloisa-hankkeeseen osallistuville yrityksille. Päivän ohjelma oli kokonaisuudessaan suunniteltu ja toteutettu opiskelijavoimin. Ohjelmassa oli yhteinen aloitus ja lopetus koko ryhmälle, joiden välillä jakauduttiin pienempiin ryhmiin. Ryhmissä oli luovaa, toiminnallista ohjelmaa. Lisäksi fysioterapia-, jalkaterapia- ja osteopaatti opiskelijat toteuttivat lyhyitä hierontoja muun ohjelman lomassa. Osallistujien palaute on arvokasta Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua päiväsaikaan järjestettyyn toimintaan on rajallinen. Paikalle saapui 13 yrityksien edustajaa. Osallistujilta pyydettiin palautetta päivän annista. Ohjelma oli osallistujien mielestä onnistunut. Myös ilmapiiri ja yhdessäolo saivat hyvää palautetta. Osallistujat totesivat vievänsä mukanaan työpaikoilleen muun muassa ”rennon olon”, ”hyvän ja eloisan mielen”, sekä ”muistijäljen hyvästä päivästä”. Luova toiminta tempasi mukaansa! Kirjoittajat Jennie Nyman, lehtori ja tiimivastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Koulutukseltaan toimintaterapian maisteri (Master of Medical Sciences in Occupational Therapy). Kiinnostunut työhyvinvoinnista, työkyvystä ja sen arvioinnista. Tanja Osorio, 3. vuoden toimintaterapiaopiskelija. Häntä kiinnostavia aiheita ovat mielenterveys ja anatomia. Kyseisen projektin myötä häntä alkoi myös kiinnostaa luovat terapiamenetelmät. Tanja kuvailee itseään uteliaana sekä ikuisena oppijana, ja hänen mottonsa onkin “kaikkea pitää kokeilla”. Aliina Mikkola, 3. vuoden toimintaterapiaopiskelija. Hän on kiinnostunut toimintaterapiasta, joka yhdistää luovuuden, liikkeen ja luonnon. Aliina on kiinnostunut tutkimaan vielä lisää ryhmissä tapahtuvaa toimintaa. Hän ajattelee, että yhteisöllisyyden lisääminen yksilökeskeisessä yhteiskunnassa olisi enemmän kuin tervetullutta. Lähteet Stenberg H. 2022. Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö- TKIO toimintaa käytännössä osa 2. Engeström Y. (1987). Perustietoa opetuksesta (PDF, helda.helsinki.fi) Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2007. Helsinki: Valtiovarainministeriö 1987. ISBN 951-859-511-9. Lonka K. (2020). Oivaltava Oppiminen. E-kirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. Vehkaperä U, Pirilä K & Roivas M (toim.). (2013) Innostu ja innovoi. Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin (PDF). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2013. OIVA-oppimateriaalit 1.
Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu?
Tutkimus-, kehitys- tai innovaatiohankkeen toiminnasta tai tuloksista on vaikea kertoa laajoille joukoille ilman viestintää. Hankeviestinnälle on ominaista, että hankkeen kesto, budjetti ja tavoitteet ovat ennalta määritellyt. Viestinnässä onnistuminen edellyttää taitoa, harkintaa ja hankekumppanien välistä yhteistyötä. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, mistä lähteä liikkeelle hankkeen viestinnän suunnittelussa. 1. Varaa viestinnän resurssit rahoitushakemusta laadittaessa Hankerahoitus haetaan ja myönnetään tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilman riittäviä resursseja on vaikea toteuttaa hyvää viestintää. Hankkeen viestintään kohdistuvat tarpeet on perusteltava rahoitushakemuksessa. Rahoittaja lopulta päättää, paljonko resursseja myönnetään. Kaikissa tapauksissa viestintä kannattaa suunnitella kohdennetusti ja resurssiviisaasti. Huolehdi, että hankehakemukseen varataan viestinnälle tarvittavat henkilötyötunnit. Varmista, että eri ammattilaisilta ostettavat palvelut budjetoidaan mukaan. Viestinnän ammattilaisen palkkaaminen hanketyöhön on ihanteellinen lähtökohta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Hankkeessa työskenteleviltä saattaa löytyä niin ideoita kuin kykyjä viestinnän toteuttamiseen. 2. Tunnista viestinnän tarpeet Kirkasta viestintää suunnitellessa: Mitkä ovat hankkeen keskeiset tavoitteet? Nämä lukevat hankehakemuksessa. Mitkä ovat hankkeen kohderyhmä(t)? Nämä on määritelty hankehakemuksessa. Miten hanke hyödyttää kohdeyleisöä? Miten viestintä voi tukea hankkeen edistymistä ja sen tavoitteiden saavuttamista? Mistä saa lisätietoa hankkeesta? Hankkeen parissa työskenteleviä helpottaa, kun hankkeelle on luotu yhteiset ydinviestit. Näiden avulla on helppo viestiä ulospäin yhtenäisellä tavalla. 3. Määrittele viestinnän roolit ja vastuut Viestintää helpompi toteuttaa, kun vastuut ja pelisäännöt ovat selvät. Näiden seikkojen tulisi olla tiedossa kaikilla hankkeen toteuttajilla: Kuka vastaa viestinnästä? Ketkä toteuttavat viestintää? Miten viestinnän toteuttaminen koordinoidaan? On arvokasta tunnistaa myös yhteisvastuullinen viestintä. Esimerkiksi hankkeen tapahtuman onnistuminen voi edellyttää sitä, että kaikki hankekumppanit välittävät tapahtumakutsun omien organisaatioiden viestintäkanaviin - ja tarvittaessa myös henkilökohtaisiin ammatillisiin verkostoihinsa. Ennakkosuunnittelusta huolimatta eteen voi tulla yllättäviä tilanteita. Kannattaa sopia ennalta, miten vastuut jakautuvat poikkeus- tai kriisitilanteista viestimisessä. Kriisin hetkellä kaikki paine kohdistuu todennäköisimmin projektipäällikköön. Vastuuhenkilön asemaa helpottaa, jos hän tuntee edustamansa organisaation kriisiviestintäohjeet. 4. Aseta toimenpiteet tärkeysjärjestykseen Viestinnällä on tarkoitus tukea hankkeen etenemistä ja sen tulosten jakamista. Joskus voidaan joutua valitsemaan kahden tai useamman vaihtoehdon väliltä. Päätöksenteossa kannattaa huomioida hankeviestinnän toteuttamisen vähimmäisvaatimukset: Rahoittajan viestintäohjeet. Jos ohjeissa määritetään millintarkasti, millä tavoin rahoittajan logon on oltava näkyvissä viestintäaineistoissa, tätä on noudatettava yli muiden vaihtoehtojen ja toiveiden. Viestinnän toteuttamista raamittava lainsäädäntö. Näitä ovat esimerkiksi tietosuoja, verkkosaavutettavuus ja tekijänoikeudet. Hankehakemuksessa luvatut viestintätoimet. Jos hakemuksessa mainitaan, että hankkeen aikana tuotetaan tulokset kokoava verkkojulkaisu, rahoittaja edellyttää tämän toteutuvan. Viestintää suunnitellessa on huomioitava rahoittajan ohjeet, lainsäädäntö ja hankesuunnitelmassa luvatut asiat. Muutoin viestinnän toteuttamisessa vain luovuus on rajana. 5. Suunnittele viestinnän toteutus hankkeen resurssien puitteissa Hankkeen varsinaisen viestintäsuunnitelman luominen on ihannetilanteessa ammattiviestijän vastuulla ja se tehdään vuorovaikutuksessa kaikkien hanketta toteuttavien kanssa. Hankkeen määräaikaisuus, budjetti ja työaikaresurssit rajaavat kuitenkin toteutusmahdollisuuksia. Viestinnästä vastaavan vastuulle voi jäädä valtavasti käytännön toimenpiteistä päättämistä. Siksi viestinnästä vastaavan tulisi olla mukana hankkeen toimintaa suunniteltaessa. Viestintää suunnitellessa on osattava tunnistaa hankkeen kannalta oleellisimmat toimenpiteet. Suunnitteluvaiheessa tukeudutaan yleensä rahoittajaohjeisiin ja hankehakemukseen. Joskus nämä materiaalit ovat tulkinnanvaraisia. Silloin voi olla tarpeen varmistaa, miten rahoittaja tulkitsee asiat. Viestinnän onnistumista, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta mitataan eri tavoin. Tavoitteet kannattaa suhteuttaa käytössä oleviin resursseihin. 6. Jousta suunnitelmista tarvittaessa Viestintä elää hankkeen edetessä. Strategisesti laaditut, tarkat suunnitelmat ovat monen mieleen, mutta joustoakin tarvitaan. Esimerkiksi, jos suunnitellut viestintätoimenpiteet eivät tuota toivottua tulosta. Ehkä kohdeyleisö ei enää käytä TikTokia, vaan on siirtynyt uudelle alustalle. Tällöin ei kannattane jatkaa sisällöntuotantoa TikTokiin. hankesuunnitelmaa kirjoittaessa ei ole voitu ennakoida hintatason äkillisiä muutoksia. Jos budjetti on käymässä vähiin, on aiempia suunnitelmia muutettava. Hyvässä vuorovaikutuksessa luotu kumppanien ja rahoittajan välinen luottamus takaa sen, että vaikeiltakin tuntuvista hetkistä päästään yli yhdessä. Lisälukemista Hankeviestinnän käsikirja (2021), Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja Viisi vinkkiä hankeviestintään (2021), Tikissä-blogi
Metadatan merkityksestä
Olet muuttamassa ja mahduttanut koko omaisuutesi neljäänkymmeneen pahvilaatikkoon, kun ystäväsi soittaa sinulle ja pyytää juhliinsa lainaksi sitä vihreää boolimaljaa. Tuijotat samannäköisiä pahvilaatikoitasi ja mietit mistä ihmeestä aloitat etsintätyön. Boolimaljaa etsiessäsi löydät laatikon, jossa on edesmenneen sukulaisesi sinulle jättämiä epämääräisiä tarvikkeita ja työkaluja, joista sinulla ei ole mitään tietoa, mitä ne ovat tai miten niitä kuuluisi käyttää. Roskiin menee. Seuraavassa muutossa olet viisaampi. Kirjoitat laatikoiden päälle tussilla mitä niissä on yleisellä tarkkuudella, kuten “keittiötarvikkeita”, tai “lastentarvikkeita”. Nyt laatikoiden kantaminen oikeisiin huoneisiin onnistuu, ja boolimaljankin etsiminen nopeutuu. Tällä kertaa ystäväsi kuitenkin pyytää lainaksi lasten muovilautasia. Et ehdi etsiä niitä hänelle, joten ystäväsi joutuu tekemään sen itse. Hän ei kuitenkaan tiedä, missä laatikossa lasten muovilautasten kuuluisi olla. Ovatko ne ehkä keittiötarvikkeita? Vai lastentarvikkeita? Vai jotain muuta? Kolmannen muuton yhteydessä päätät siirtää osan tavaroistasi varastoon säilytykseen. Teippaat jokaisen pahvilaatikon kanteen listan tavaroista, joita se sisältää, ja kenen perheenjäsenesi ne ovat. Kirjoitat tarvikkeiden yhteyteen myös muita olennaisia tietoja, kuten minä vuonna ne on hankittu, tai mitä kokoa vaatteet ovat. Merkitset myös ylös, jos olet tehnyt tavaroille jotain, esimerkiksi jos tavara on käytetty, tuunattu tai käyttämätön. Liität laatikoihin mukaan myös tarvikkeiden käyttöohjeet. Näin sinun on helppo löytää vuosienkin kuluttua oikeat tarvikkeet laatikoista, ja tiedät kenen ne ovat ja mitä ne ovat. Kun ystäväsi taas haluaa lainata jotain, hän näkee laatikon kannesta heti, mitä se sisältää. Tätä on metadata. Sen merkityksen ymmärtää usein vasta silloin kun tietoa tarvitsisi, mutta sitä ei ole. Kuten yhdysvaltalainen arkistonhoitaja ja tekniikan historioitsija Jason Scott on osuvasti todennut, metadata on rakkauskirje tulevaisuuteen. Metadataa tuotetaan ja hyödynnetään monenlaisissa tilanteissa ja palveluissa, ja erityisen tärkeässä roolissa se on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tutkimusaineistoissa. Aineiston kuvailu ja dokumentointi tekevät siitä ymmärrettävän, saavutettavan ja käytettävän. Avoimet tutkimusaineistot ja metadata Viime vuosina on puhuttu paljon avoimista aineistoista TKI-toiminnassa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että TKI-hankkeissa tuotettuja tutkimusaineistoja julkaistaan niin, että niitä olisi mahdollista käyttää muissa projekteissa, opetuksessa tai yritystoiminnassa. Kyse on siis siitä, että TKI-toiminnan tutkimusaineistojen elinkaari jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Se on toivottavaa, sillä suuri osa TKI-toiminnasta rahoitetaan yhteisin verovaroin. Kaikki yhteiskunnallinen hyöty kannattaa siis maksimoida. Suomalaiset ammattikorkeakoulut Metropolia mukaan lukien ovat sitoutuneet edistämään tutkimusaineistojen avoimuutta, mutta itse aineistojen avaaminen etenee kovin hitaasti. Siihen löytyy monia syitä. Silloin kuin aineistoja kuitenkin haluttaisiin avata jatkokäyttöön, saattaa eteen tulla odottamaton este: aineisto on kuvailtu puutteellisesti eikä tarvittavaa metadataa ole, eikä sitä aina ole mahdollista tuottaa jälkikäteen. Yhtenäiset käytännöt helpottavat tutkimusaineistojen hallintaa TKI-hankkeen tiimellyksessä metadatan ja dokumentoinnin tärkeys unohtuu helposti, koska tutkimusaineistot ovat yleensä tekijälleen tuttuja - ainakin aineistonkeruun aikana. Kun aikaa kuluu, yksityiskohdat haalistuvat ja tärkeää tietoa voi kadota myös tekijän muistista, mikäli niitä ei kirjaa ylös. Yhtenäiset dokumentointi- ja metadatakäytännöt mahdollistavat sen, että muut hankkeessa työskentelevät ymmärtävät aineistoa ja että eri henkilöt tulkitsevat aineistoa samalla tavalla. Siten metadata parantaa myös tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollistaa sen toistamisen. Aineistonhallinnan tukipalvelujen näkökulmasta tutkimusaineistojen kuvailun yhtenä haasteena on se, että siihen on vaikea antaa kovin tarkkoja yleispäteviä ohjeita. Eri aloilla on käytössä erilaisia metadatastandardeja, joilla pyritään yhteneväisempiin käytäntöihin, mutta sopivan standardin löytäminen voi toisinaan olla haastavaa. Tutkimukset ovat erilaisia, niissä on erilaisia tavoitteita ja niissä tuotetaan hyvin erilaisia aineistoja. Kuvailu pitäisikin aina suunnitella aineistokohtaisesti, miettiä mitkä metatiedot ovat juuri tämän aineiston kannalta olennaisia. Erityisen paljon kuvailuun kannattaa panostaa silloin kun aineisto on arvokasta ja ainutlaatuista, kyse on pitkittäistutkimuksesta, tai kun aineistoa halutaan jatkokäyttää. Metropolian metadatamalli tutkimustyön tukena Metropolialla on käytössä metadatamalli, jota voi käyttää kuvailun apuna omaan tutkimukseen soveltuvin osin. Arvokkaiden ja jatkokäyttöön tarkoitettujen aineistojen osalta kuvailu ja dokumentointi voi olla järkevää suunnitella yhdessä aineistonhallinnan asiantuntijoiden kanssa, koska silloin minimi-metatiedot eivät riitä. Muita oppaita tutkimusaineistojen dokumentointiin: Helsingin yliopiston dokumentointiopas: Siiri Fuchs, & Mari Elisa Kuusniemi. (2018). Making a research project understandable - Guide for data documentation (1.2). Zenodo. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirja: Aineiston kuvailu ja metadata (tuni.fi). Avoin tiede ja tutkimus, avoin TKIO: Tieteellisten seurain valtuuskunta: Avointiede.fi -sivusto Ammattikorkeakoulujen avoin TKIO-verkosto (eduuni.fi) Portaali kotimaisten avointen tutkimusaineistojen etsimiseen: tiedejatutkimus.fi -sivusto Kirjoittaja Joona Koiranen (FM) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa tietoasiantuntijana ja tarjoaa aineistonhallinnan tukipalveluja. Tutustu ORCID: 0000-0003-1415-5866
Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan
Yhteiskehittäminen ja kumppanuus ovat olleet vahvasti esillä viime aikoina. Erilaiset verkostoitumistilaisuudet ovat vahvistaneet näkemystä, että pääkaupunkiseutu kiinnostaa nyt innovaatioympäristönä myös kansainvälisesti. Alueen toimijoiden yhteinen tahtotila innovaatiotoiminnan ja sen vauhdittaman kaupunkikehittämisen ja yrittäjyyden synnyttämiseen on selvästi vahvistunut. ”Innovaatiot, ne tehdään yhdessä” -toimintakulttuuri on nosteessa, minkä myös kansainväliset kumppanit huomaavat. Monilla alueilla ja aloilla tarvitaan silti yhä enemmän käytännönläheistä innovaatiotoimintaa, joka kannustaa yrityksiä ja muita toimijoita TKI-työhön. Tämä aktivointi on ammattikorkeakoulujen perustehtävää. Valtio vahvistaa alueellista innovaatiopolitiikkaa 2023 Muiden korkeakoulukaupunkien tavoin Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat solmineet Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa niin kutsutun ekosysteemisopimuksen (1), jonka tavoitteena on tukea globaalisti kilpailukykyistä TKI-toimintaa. Sopimuksen avulla vahvistetaan innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiivistetään toimijoiden välistä yhteistyötä, tunnistetaan osaamiskärkiä ja näin lisätään toiminnan vaikuttavuutta. Myös vuoden 2023 budjetilla valtio pyrkii aktivoimaan TKI-toiminnan kansainvälistymistä ja kasvua. Budjettiin on luvattu lisättävän 350 miljoonalla eurolla rahoitusvälineitä, jotka vahvistavat alueellista innovaatiopolitiikkaa (2): Business Finlandin TKI-avustusvaltuuteen pysyvä 63 miljoonan euron korotus ja veturiyritysrahoitukseen kertaluonteinen 60 miljoonan euron korotus 10 miljoonaa euroa uuteen alueellisen TKI-rahoituksen instrumenttiin Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön viiden miljoonan euron korotus. Toimillaan valtio tukee kansallisen TKI-tiekartan 2030 (okm.fi) tavoitteita. Nyt esitetyt uudet panostukset ovat tervetulleita vahvistamaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyötä. Pääkaupunkiseudulla TKI-rahoituksen suuntaamista ohjaa Uusimaa-ohjelma 2022-2025 (3). Sen sisältämät Uudenmaan kehittämisen toimenpiteet tähtäävät ekologisesti kestävään taloudellisesti vastuulliseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen maakuntaan. Uudellamaalla on valtakunnallisesti erityisen vahvaa TKI-toiminnan osaamista rakentamassa hyvinvointia ja elinvoimaa resurssiviisaasti. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli niin valtion kuin maakuntaliiton asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Metropolian TKI-toimijat olivat kesäkuussa näkyvästi läsnä Eurocities 2022 -tapahtumassa Espoossa (eurocities.eu) ja ensimmäisillä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä (neb-festival.eu). Pääkaupunkiseudun innovaatioekosysteemin neljä kärkiteemaa näkyvät Metropolian toiminnassa Valtion kanssa solmimaansa ekosysteemisopimusta Helsinki, Espoo ja Vantaa toteuttavat HEVI-innovations hankeportfoliolla (4), joka muodostuu neljästä kärkiteemasta. Metropolian strategian tavoitteet ja viiden innovaatiokeskittymän hankeportfoliot kytkeytyvät tiiviisti näihin kärkiteemoihin. Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut Pääkaupunkiseudun kaupungit tarjoavat kehitys- ja kokeiluympäristöjä, joita Metropolia on jo ollut kehittämässä esimerkiksi älykkään liikkumisen urbaanin ruoantuotannon ja energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on keskeistä vahvistaa kaupunkilaisten osallisuutta, mikä korostui Eurocities 2022 tapahtuman puheenvuoroissa. Yhteiskehittämiseen Metropolialla on tarjota osallistava tutkimuskumppanuusmalli (5). Kun ratkotaan monimutkaisia ongelmia tai tutkitaan arjen merkityksellisiä asioita, tulee muistaa, että tutkijoiden lisäksi kaikilla ihmisillä on arvokasta asiantuntijuutta ja kokemusta siitä, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä tai mitkä asiat vaativat kehittämistä tai tutkimista. Tutustu YouTubessa Osallistuva tutkimuskumppanuus -videoon. Virallisena New European Bauhaus (NEB) -kumppanina Metropolia on eurooppalaisessa kumppaniverkostossa rakentamassa tulevaisuuden näkymiä ja toimintatapoja, jotka vauhdittavat kestävää elämäntapaa. Tästä esimerkkinä Metropolia esitteli NEB -festivaaleilla yhteiseurooppalaisen Augmented Urbans -hankkeen (augmentedurbans.eu) tuloksia. Ne kertovat, kuinka teknologiaa hyödyntäen voidaan vahvistaa kaupunkilaisten osallisuutta oman elinympäristönsä suunnitteluun. Hyvinvointi ja terveysteknologia Pääkaupunkiseudulla on merkittävää hyvinvointiin ja terveysteknologiaan liittyvää tutkimus- ja yritystoimintaa. Metropolia on kehittänyt Health Capital Helsinki -kumppanina teemaan liittyviä kehitys- ja kokeiluympäristöjä, kuten Metropolia Proof Health testaus- ja tutkimuspalvelut. Oppimisympäristöt ja digitaaliset ratkaisut Jatkuva oppiminen ja sitä tukevat digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät oppimisympäristöt, ovat Metropolian strategian ytimessä. Digivisio 2030 - hankkeessa (digivisio2030.fi) Metropolia rakentaa muiden korkeakoulujen kanssa oppimisen tulevaisuutta. Uudet kampukset tarjoavat mahdollisuuden koulutusteknologiaan ja oppimisympäristöihin liittyvään kehitystyöhön, joka tukee uudenlaista, digitaalisten ratkaisujen tukemaa osaamista. Yleinen ekosysteeminen kehittäminen TKI-tiekartan 2030 (6) hengen mukaisesti Metropolia kehittää systemaattisesti ekosysteemimäiseen yhteistyöhön perustuvia kumppanuuksia. Vain kumppanuudessa voidaan luoda innovatiivisia ratkaisuja kompleksisessa toimintaympäristössämme. Hyviin aikomuksiin luottaen Metropolian on pitkäjänteisesti satsannut TKI-toiminnan edistämiseen kaikilla vastuualoillaan. Viime aikoina on erityisesti panostettu yrittäjyyspalveluihin ja innovaatioiden viemiseen käytäntöön osana pääkaupunkiseudun kampusinkubaatio-ohjelmaa. Turbiini -kiihdyttämötoiminta on laajentunut kaikille kampuksille tavoittaen eri alojen opiskelijat ja yhteistyökumppanit. TKI-toimijana Metropolia panostaa omiin vahvuuksiinsa ja tuo ne mukaan yhteiskehittämiseen. Käytännönläheisellä innovaatiotoiminnalla kannustetaan ja tuetaan yritysten, yhteisöjen ja kaupunkilaisten kehittämis- ja tutkimustarpeita ammattikorkeakoulun perustehtävän mukaisesti. Pääkaupunkiseudulla hyvässä nosteessa olevaa yhdessä tekemisen toimintakulttuuria tulee vaalia ja edelleen vahvistaa. Kuten Aalto -yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen totesi Eurocities 2022 -konferenssin paneelikeskustelussa, kumppanuuksia rakennettaessa tulee luottaa itse kunkin hyviin aikomuksiin. Näin voimme houkutella TKI-kumppaneiksemme yhä enemmän myös kansainvälisiä osaajia. Lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö: ekosysteemisopimus (tem.fi) Valtioneuvoston tiedote: TKI-rahoituksen panostukset vahvistavat Suomea (valtioneuvosto.fi) Uudenmaan liitto: Uusimaa-ohjelma (2022-2025) (uudenmaanliitto.fi) Helsinki, Espoo ja Vantaa innovaatiot (hevinnovations.fi) Osallistuva tutkimuskumppanuus (hytke.fi) Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallinen TKI-tiekartta 2030 (tem.fi)
Hankeviestinnän osaamisen kehittymisestä hyötyvät kaikki
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) kasvaa, kansainvälistyy ja vaikuttaa työelämässä. Viestinnän rooli toiminnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden edistäjänä on merkittävä. Hankkeiden rahoittajatkin edellyttävät, että toiminnasta ja tuloksista viestitään. Viestinnän asiantuntijuus vaatii ammattitaitoa, kokemusta ja korkeakoulutusta. Työssäni viestinnän asiantuntijana neuvon TKI-hankkeita toteuttavia, eri alojen ammattilaisia. Kun haluan haastaa heitä kehittämään omaa viestintäosaamistaan, mistä lähteä liikkeelle? Tunnista osaamisen tarve tänään ja tulevaisuudessa Oman osaamisen kehittäminen on asiantuntijalle tärkeä työelämätaito. Se lähtee yksilön omien kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja motivaatiosta. Kehittyä voi ajan myötä kokemusta kerryttämällä. Kehittyä voi myös tavoitteellisesti, uutta osaamista hankkimalla. Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosittain noin sataa hanketta. Jokaisella niistä on projektipäällikkö. Lisäksi niiden parissa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Jokainen hanke on ainutkertainen projekti, jossa on tarkoitus saavuttaa ennalta asetetut tavoitteet, tiukasti määritellyissä aika- ja budjettiraameissa. Hanketyön viestintävastuiden järjestäminen koskettaa suurta joukkoa. Yksin tai itselle vieraasta asiasta vastuussa oleminen voi olla kuormittavaa. Paineiden puristuksessa väkisin väännetty viestintä ei ole välttämättä kovin strategista, oikein kohdennettua tai hauskaa. Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikkiin hankkeisiin saada kiinnitetyksi viestinnän ammattilaista. Pienimmissä hankkeissa viestinnästä usein vastaa projektipäällikkö yksin. Keskisuurissa hankkeissa viestintävastuuseen voidaan nimittää asiantuntija, joka ei ole viestinnän ammattilainen, ja joka tekee hankkeessa muutakin työtä. Se voi olla toimiva ratkaisu hankkeen tarpeisiin, jos tekijä on motivoitunut tehtävistään. Suuremman budjetin hankkeelle on yleensä mahdollista rekrytoida viestinnän asiantuntija. Hankkeissa työskentelevien viestinnän ammattilaistenkin on päivitettävä osaamistaan. Syventyminen hankkeen aihepiirin tekee viestintätyöstä entistä tehokkaampaa, kun alan sanasto, yleisöt ja viestintäkanavat tulevat tutuiksi. Kääntäen voisi myös ajatella, että eri alan ammattilaisesta voi halutessaan kehittyä ammattiviestijäksi. Toki se vaatii motivaatiota, kokemusta ja lisäkoulutusta. Opetushallitus on ennakoinut media- ja viestintäalan osaamistarpeita Osaamisen ennakointifoorumin toimikaudella 2017- 2020 (PDF). Raportissa luetellaan runsaasti viestinnän tulevaisuuden tarpeita, joissa korostuvat laaja-alainen osaaminen ja teknologinen kehitys. Kehitä kokonaisuuksia ja kokeile käytännössä Asiantuntijaroolissa minulla ei ole muodollista vaikutusvaltaa muihin työntekijöihin. Kun haluan kehittää jotain toimintaa, on neuvoteltava eri rooleissa toimivien tahojen kanssa. Jos tavoitteenani on tarjota hankkeita toteuttaville työkaluja ja tietoa, yksittäiset koulutustilaisuudet voivat olla hyvä ratkaisu. Jos tarkastellaan hanketoimintaan kytkeytyvää viestintää kokonaisuutena, tarvitaan moniulotteisempaa ajattelua. Viestinnän toteuttamiseen ei ole yhtä sapluunaa, joka sopii kaikille hankkeille. Niiden suunnittelussa ja hakemusten kirjoittamisessa on mukana useita eri alojen ammattilaisia. Tarkoituksenmukaisten resurssien takaamiseksi on osattava ennakoida erilaiset tarpeet jo hankehakemusta valmisteltaessa. Jos viestintä on hanketta valmisteleville etäinen asia, sen huomioiminen rahoitushakemuksessa jää helposti vähälle. Kokonaisuudelle on hyödyksi, jos mukaan saadaan viestinnän asiantuntijan näkemys. Tämän järjestäminen voikin olla koko hankeorganisaation toimintaa koskeva kehittämistarve. Päätöksenteon tueksi on selvitettävä todelliset kehittämistarpeet. Nykytilannetta voi arvioida esimerkiksi järjestämällä hankehenkilöstölle kyselyn, jonka tuloksista saadaan tukea johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Päättävissä rooleissa toimivien on helpompi ottaa kantaa ja tukea konkreettisia toimintaehdotuksia. Uusien ratkaisujen kokeileminen käytännössä auttaa arvioimaan niiden toimivuutta ja vaikutuksia. Palautteen ja arvioinnin perusteella toimintaa voidaan kehittää edelleen. Ratkaisuna vertaisoppimisverkosto hankeviestinnän tekijöille Työarjessa kollegan kanssa yhdessä ongelmia ratkoessa ei aina tule ajateltua, että kyseessä on vertaisoppimistilanne. Yksin haasteiden kanssa painiessa ei välttämättä tule ajateltua, että samaa asiaa pähkitään parhaillaan jossain toisaalla. Miten paljon säästyisi aikaa, jos kokoonnuttaisiin pohtimaan yhdessä? Olisiko mahdollista järjestää tilaisuuksia, jossa tuoreet ja kokeneet hankeviestijät ja eri alojen projektipäälliköt jakaisivat omia vinkkejä ja kokemuksia? Olisiko tällaisessa verkostossa mahdollista edistää sekä oman hankkeensa että samanteemaisten hankkeiden yhteistä viestintää? Voisiko toiminnasta hyötyä niin osallistuja kuin koko talo? Verkoston toiminnasta muodostuu osallistujiensa näköistä. Onnistunut verkostotoiminta perustuu jokaisen osallistujan tasavertaiseen kohtaamiseen ja kuulluksi tulemisen tunteeseen. Kun tavoite on luoda toimintaa ja tilaa, jossa saa jakaa ajatuksiaan psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä, tarvitaan pelisäännöt. Ne on hyvä luoda yhdessä. Yhteisön inspiraation sytyttämiseen ja vaalimiseen tarvitaan muutamaa onnistunutta kokemusta, jaettua oivallusta sekä jäsenten keskinäistä, vahvaa luottamusta. Metropoliassa käynnistyy syyslukukaudella 2022 HAVAINTO-verkosto, jossa kehitetään koko organisaation hankeviestinnän osaamista tukemalla yksilöiden osaamisen kasvua. Käytännössä tarkoitus on tuoda eri alojen ja viestinnän ammattilaiset osallisiksi hankeviestinnän toteuttajien yhteisöön. Toiminnan tavoitteena on tarjota osallistujille aika ja paikka jakaa kokemuksia, vinkkejä ja esittää niitä tyhmiäkin kysymyksiä. Vain kokeilemalla selviää, mitä hyötyä siitä on hankeviestinnän osaamisen kehittymiselle, hankkeiden näkyvyydelle ja TKI-toiminnan vaikuttavuudelle. Näitä seikkoja kuulostellaan toiminnan edetessä.
Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on muun muassa antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Lisäksi tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä samalla edistää elinikäistä oppimista (1). TKI-toimintaan integroidulla oppimisella (TKIO) tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta. Tämän ajattelumallin mukaan oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa, jossa huomioidaan avoimen TKI-toiminnan ja avoimen oppimisen molemmat näkökulmat. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistetyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integraation tavoitteena on rakentaa avointa oppimisen toimintakulttuuria, jossa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä (2). Tässä blogimerkinnässä kerromme sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden näkökulmasta DALLATEN - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeeseen integroidusta innovaatioprojektiopintojaksosta syksyllä 2021. Yhteiskehittäminen tuottaa uutta tietoa ja käytännön ratkaisuja Avoin yhteistyö ja yhteiskehittäminen tarkoittavat avoimen oppimisen näkökulmasta toimintaa ihmisten ja instituutioiden välillä, erilaisia käytäntöjä ja osaamista jakamalla. Yhdessä kehittämisen prosessia ja tuloksia tehdään näkyväksi tuottamalla niistä avointa tietoa esimerkiksi julkaisutoiminnan avulla. Avoimen TKI-integroidun oppimisen ytimessä ovat avoin yhteistyö avoin oppiminen avoin tieto avoin toimintakulttuuri (3, 4) Yhdessä kehittämisen perusedellytyksiin kuuluvat luottamus, motivaatio sekä sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön (5). Innovaatioprojektiopinnot TKIO-toiminnan areenana Metropoliassa monialaiset innovaatioprojektit nähdään yhtenä keskeisenä tapana toteuttaa työelämäyhteistyötä (6). Innovaatioprojektit voivat toimia myös perustana syvemmälle jatkuvaan tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioyhteistyölle. Metropoliassa innovaatioprojekteja toteutetaan monialaisina MINNO-projekteina (6): Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Innovaatioprojektin tilaaminen voi käynnistyä lähettämällä alustavan haasteajatuksen sähköpostitse Metropoliaan. Työelämässä tai hankkeessa syntyvää haastetta voidaan lähteä jalostamaan yhdessä keskustelemalla ja työstämällä siitä innovaatioprojektiopintoihin sopiva haastekuvaus. Projektihaasteen ympärille pyritään kokoamaan opiskelijoita monesta eri tutkinnosta, jossa tiimin jäsenet eivät yleensä ole toisilleen entuudestaan tuttuja. Opiskelijat harjoittelevat MINNO-projektissa hanketoimintaa, innovointia ja luovaa ongelmanratkaisua todellisten haasteiden parissa (7). Innovaatio-osaamiselle on tunnistettu olevan tarvetta myös tulevaisuuden työelämätaitona. Osaamisen ennakointi -foorumi on nimennyt vuotta 2035 kohti tulevaisuuden työelämässä tarvittaviksi taidoiksi innovaatio-osaamisen, luovuuden sekä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaamisen (8). Koen, että tätä taitoa tarvitsevat tulevaisuuden työntekijöiksi valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös me jo työelämässä toimivat. Innovaatio-opinnot näkyvät monen ammattikorkeakoulun opinnoissa ja niitä toteutetaan myös ammattikorkeakoulujen yhteisinä innovaatioprojekti opintoina esimerkiksi 3AMK-yhteenliittymän opinnoissa (9). Työelämälähtöinen oppiminen vahvistaa kaikkien kehittämistyöhön osallistuvien osaamista. Innovaatioprosessit perustuvat yhä enemmän paikallisen toimintaympäristön ja yritysten ja organisaatioiden väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen (10). MINNO-projektin tuotokset ovat aina julkisia, joka voi tuoda haasteita erityisesti silloin, jos tilaaja kokee tiedon julkisuuden ongelmalliseksi. Tämä on harvoin ongelma, kun kyseessä on julkisin varoin rahoitettu hanke. Siksi onkin tärkeää, että projektista tehdään jo alkuvaiheessa erillinen sopimus tilaajan kanssa. Opiskelijan ohjattu innovaatio-osaamisen kasvu Hanketoiminta, jossa työelämä on vahvasti mukana, mahdollistaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa opiskelijat pääsevät mukaan yhdessä kehittämiseen. Innovaatio-opintojakson aikana opettajan ohjauksessa opiskelijat oppivat tunnistamaan ryhmässä tapahtuvan osaamisen lisäksi henkilökohtaisten ominaisuuksien tulevaisuusorientaatio taitojen luovan ajatteluprosessin sosiaalisten prosessien hallinnan kehittämisprojektin hallinnan sisällön osaamisen konkretisoinnin ja implementaation taitojen merkityksen oman innovaatiokompetenssin kehittymisessä (11). Opettaja ohjaa innovointia hanketoimeksiannon mukaisesti Opettajana minulle TKIO-toiminta tarkoittaa mahdollisuutta olla mukana yhdistämässä TKI-ympäristöjä oppimisympäristöiksi innovaatioprojektiopintojen ja hankkeissa toimimisen kautta. Toimiminen erilaisissa rooleissa TKIO-toiminnassa on näyttäytynyt myös mahdollisuutena toimia itseä kiinnostavissa hankkeissa, joissa yhdistyy työelämän, eri korkeakoulujen ja opiskelijoiden osaaminen. Opettajana roolini oli kahdenlainen; toimin opiskelijoiden projektin ohjaajana ja toisaalta myös hankeessa vanhustyön asiantuntijan ja projektiaiheen työstäjän roolissa. Ohjaajan roolissa keskeistä oli toisaalta auttaa opiskelijoita etenemään kohti opintojakson tavoitteiden toteutumista ja toisaalta luoda innostava ja turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan, luovuuttaan ja rohkaistua toimimaan myös oman mukavuusalueensa ulkopuolella. TKIO-toiminnassa on tärkeää mahdollistaa yhdessä kehittämisen paikkoja hanketoimijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että projekti tuottaa hyötyä hankkeelle. Ohjaaja auttaa opiskelijoita näkemään niin projektiryhmän työn ja tuotoksen merkityksen osana hankekokonaisuutta kuin myös jokaisen henkilökohtaisen innovaatiokompetenssin kehittymisen. Opiskelijat ongelmanratkaisijoina Dallaten-hankkeeseen tilattiin monialainen MINNO-projekti, jonka aiheena oli ”Tule ideoimaan keinoja, miten hankkeessa saadaan aidosti asiakaslähtöisyys toteutettua? Mitkä ovat iäkkäiden näkemykset/toiveet/ajatukset palveluista, joita ei ole tai, joita pitäisi kehittää enemmän heitä palveleviksi ja heidän näköiseksi”. Syksyn aikana kaksi opiskelijatiimiä lähti ratkomaan haastetta yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Opiskelijoiden projektityön ohjaaja roolin lisäksi olen myös yksi hanketoimijoista. Tässä roolissa olen voinut hyödyntää omaa osaamistani ja verkostojani. Erityisen arvokkaana koen yhteistyön hankkeessa toimivien, eri alojen ja eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tekeminen, keskustelut ja työpajat kehittävät omaa osaamista, haastavat katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja etsimään yhteisiä toimintatapoja ja näkökulmia hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä tekemisen kautta. Syyslukukaudella 2021 yhdessä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa selvitimme ja innovoimme, mitkä ovat iäkkäiden näkemykset Dallaten-hankkeen esittämään haasteeseen. Opiskelijaryhmän tehtävänä oli keksiä keinoja asiakaslähtöisyyden toteutumiseen ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Kuka osaisi kertoa iäkkäiden tarvitsemista palveluista paremmin, kuin iäkkäät itse? Ei kukaan. Opiskelijaryhmämme päätti ideointivaiheen jälkeen jalkautua ja kysyä asiaa suoraan kohderyhmältä. Opiskelijat valmistelivat kysymykset ja testasivat niitä ensin ryhmänjäsenten omilla iäkkäillä omaisilla. Heiltä saadun palautteen ja vastausten perusteella tehtiin pientä hienosäätöä kysymyksiin ja päätettiin lähteä tapaamaan ikäihmisiä sinne, missä he itse liikkuvat ja viettävät aikaa. Alueellinen rajaus kohdistui Myllypuroon. Paikalliset verkostot mukana kehittämistyössä Opettajan vihjeestä opiskelijaryhmä otti yhteyttä Myllypuron eläkkeensaajien yhdistykseen, ja heidät kutsuttiin viikoittaiseen tapaamiseen Myllypuron kirkolle. Yhteislauluhetken jälkeen päästiin keskustelemaan aiheesta lukuisien ikäihmisten kanssa. Yllätykseksemme kirkolle oli saapunut noin 40 henkeä, mahtavaa! Uskomme, että keskusteluhetki oli antoisa niin meille opiskelijoille, kuin näille ikäihmisillekin. Kolmas tempaus oli opiskelijoiden järjestämä tilaisuus Metropolian Myllypuron kampuksella. Tapahtuma oli suunnattu yli 65-vuotiaille ja siihen oli jaettu kutsuja paikallisesti ilmoitustauluilla. Tilaisuudessa tarjottiin glögiä ja pipareita, sekä mahdollisuus testata puristusvoimaa. Kysyttäessä ikäihmisiltä millaisia palveluja he haluaisivat, mainittiin muun muassa tuolijumppaa ja muuta ohjattua liikuntaa tietokoneopetusta kotiin kulttuuripalveluita lähemmäs kotia Myös kuntosalille ja liikuntapuiston kuntoilulaitteisiin toivottiin ohjausta. Yksi vastaaja toivoi reippaampaa liikuntaa yli 70-vuotiaille, koska iäkkäiden ryhmissä ei ole riittävästi haastetta, eikä aina haluaisi olla nuorempien ryhmissä ryhmän vanhin. Muutama vastaaja toivoi mahdollisuutta kangaspuilla kutomiseen. Yksi vastaaja toivoi eri aiheisia keskustelukerhoja, joissa saa olla eri mieltä muiden kanssa ja erimielisyydet hyväksytään. Ikäihmiset mainitsivat nuoruuden harrastuksina erilaiset liikuntaharrastukset, mutta useampi mainitsi myös käsitöiden tekemisen. Nykyisinä harrastuksina kerrottiin olevan muun muassa erilaiset kulttuuriharrastukset kuten teatteri, laulukuoro, lukeminen sekä erilaiset kerhot ja yritystoiminta. Liikuntaa kyselyyn vastanneet kertoivat harrastavansa toimintakykynsä mukaan. Liikuntamuodoiksi mainittiin muun muassa sauvakävely, asahi, vesiliikunta ja kuntosali. Osa kertoi käyvänsä Myllypuron Liikuntamyllyssä järjestettävissä Seniorisäpinöissä, jossa on ohjattua liikuntaa. Elämäntilanne vaikuttaa palvelujen käyttämiseen Harrastusten estäviksi tekijöiksi haastatellut mainitsivat koronan aiheuttamien rajoitusten lisäksi huonon liikuntakyvyn ja terveyden sekä motivaation puutteen. Jos läheinen ihminen, jonka kanssa oli aiemmin harrastanut, oli kuollut, tuntui harrastuksen jatkaminen yksinään vaikealta. Palvelujen pitäisi olla lähellä, koska kauemmas lähteminen tuntuu hankalalta tai ei onnistu. Joihinkin liikuntaryhmiin täytyy ilmoittautua netissä ja jos tällaisia taitoja tai laitteita ole, on se hankalaa. Taloudellinen tilanne vaikuttaa, kulttuuritapahtumissa kävisi enemmän, jos siihen olisi varaa. Suurin osa vastaajista kertoi haluavansa harrastaa ryhmässä ja jossain muualla kuin kotona. Korona on eristänyt ikääntyneitä kotiin, joten nyt lähdettäisiin mielellään muiden ihmisten pariin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Ryhmä myös motivoi ja innostaa liikkumaan. Palvelujen kehittämiskohteeksi mainittiin esteettömyys, toiveena oli myös, että harrastusten vetäjät olisivat koulutettuja nimenomaan ikääntyneiden ohjaamiseen. Esimerkiksi kuntosalilla ohjaajan tulisi tietää mitkä liikkeet ja laitteet tukisivat parhaiten ikääntyneiden toimintakykyä ja terveyttä. Yksi vastaaja toivoi, että ikääntyneiden jumpissa ei soitettaisi ”stereotyyppistä vanhusten musiikkia”. Opiskelijoiden työ kehitystehtävän parissa päättyy innovaatio-opintojakson päättyessä. Tulosten siirtäminen hanketyöhön tai innovaatioiden muu hyötykäyttö jää tällöin hanketoimijoiden vastuulle. Lähteet Ammattikorkeakoululaki. Metropodia: Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O= totta? 2021. Avoin TKIO oppimisen viitekehyksenä. Teoksessa Avoin TKI-integroitu oppiminen - toimintamallit ja hyvät käytänteet. 2021. Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.) Fred, M., Helariutta A. & Kangastie, H. 2021 Avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehys (PDF) Piirainen, K. A. 2020 “Lahjakkuudella voitetaan pelejä, mutta yhteistyölllä ja älyn käytöllä mestaruuksia” Ajatuksia ekosysteemeistä ja niiden kehittämisestä. (PDF) 4Front Helmikuu 2020. Metropolia: Innovaatioprojekteissa etsitään käytännön ratkaisuja työelämän tarpeisiin. Järvinen, J. & Rantavuori, H. 2019. Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksi (PDF) 3AMK Intensive courses. 2021.https://www.3amk.fi/en/studies-in-english/intensive-courses-2/ Hero, L-M. 2018. Siltaaminen innovaatiokompetensseja kehittämällä. Teoksessa Hero L-M. (toim). MINNO talkoot. Toimintatutkimus monialaisesta ja moniasteisesta innovaatiopedagogiikasta. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja Taito -työelämäkirjat 15. Hero. L-M. (2019) Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity sustems and students experience. Annales univesitatis Turkuensis. 475, Finland. Kirjoittajat Hannele Hokkanen TtM, Sh, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan innovaatioprojekti koordinaattori. Hän toimii Dallaten-hankkeessa asiantuntijana. Monialainen ja innovatiivinen työskentelystä sekä vanhustyön kehittäminen ovat hänen innoittajiaan. Seitsemän bioanalytiikan, ensihoidon, sairaanhoidon, sosionomi tutkinto-ohjelmien opiskelijaa osana 10 op innovaatioprojektiopintojaan. Lisätietoja Kiinnostuitko MINNO-innovaatioprojektien mahdollisuuksista? Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Käynnistä innovaatioprojekti kanssamme, lähetä alustava haasteajatus sähköpostitse minno@metropolia.fi
Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi 2021-2027 käynnistyy marraskuun alussa. Ohjelman tavoitteena on uudistuva ja osaava Suomi, ja se sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet. Me Metropoliassa olemme rakennerahasto-ohjelmia toteuttavien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden (TKI) erikoisosaajia ja sitä haluamme olla jatkossakin yhä vahvemmin ja vaikuttavammin. Nyt päättyvä ohjelmakausi 2014-2020 on ollut Metropolialle monin tavoin menestys. Olemme hyvin tuloksin toteuttaneet kauden aikana 103 EAKR- ja ESR-hanketta, jotka ovat olleet niin alueellisia kuin valtakunnallisia. Kaiken kaikkiaan Etelä-Suomen ammattikorkeakoulut saivat ohjelmakaudella suurimman osan aluekehittämisen rahoituksesta, kertoo Uudenmaan liiton julkaisu Satoa Etelä-Suomesta (PDF). Tulemme aktiivisesti osallistumaan loppuvuodesta avautuviin EAKR- ja ESR-hakuihin. Näiden hakujen merkityksestä Metropolialle kertoo sekin, että tällä hetkellä runsaat puolet ulkopuolisesta TKI-rahoituksestamme on rakennerahastojen rahoitusta. Ammattikorkeakoulut yhä vaikuttavampia TKI-toimijoita Arene julkaisi kesäkuussa 2021 raportin ammattikorkeakoulujen vaikuttavasta TKI-toiminnasta. Metropolian, kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen, TKI-toiminnan volyymi on euroissa mitattuna kasvanut ja myös tulevien vuosien näkymät ovat valoisat. Metropolialla on kaikki mahdollisuudet edelleen vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisten ratkaisujen ja uuden osaamisen tuottajana. Ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien kautta profiloidumme ja liitymme ekosysteemeihin. TKI-työtä tehdään yhä enenevässä määrin organisaatiorajat ylittäen. Onnistunein muutos tehdään yhdessä, ja näihin arvokkaisiin kohtaamisiin kampuksiemme yhteistyöalustat antavat mahdollisuuden. Tänä syksynä käynnistyvän uuden ohjelmakauden läpileikkaavina teemoina ovat hiilineutraalisuus, digitaalisuus ja muuttuva työelämä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat innovaatiokeskittymiemme TKI-toiminnan ytimessä ja joihin meillä on paljon asiantuntemusta. Koulutus tukemassa laadukasta TKI-työtä Vaikuttava TKI-hanketoiminta perustuu ammattitaitoiselle osaamiselle. TKI-projektipäällikön tehtävä on vaativa ja edellyttää asiantuntemusta monelta eri alalta. Erilaisten organisaation sisäisten toimintamallien ja työkalujen lisäksi projektipäällikön tulee hallita ulkopuolelta tulevia vaatimuksia, jotka kytkeytyvät muun muassa vastuullisuuteen, aineistonhallintaan, tietosuojaan ja taloushallintoon. TKI-projektipäälliköiden rinnalle on kasvanut myös hankeosaamiseen erikoistuneiden uusien ammattien joukko. Heihin lukeutuvat muun muassa projektikoordinaattorit, -suunnittelijat, -viestijät ja -tuottajat. Kaikkien hanketyötä tekevien ammattitaidolla on menestyksen kannalta merkitystä. Toukokuussa 2021 julkaistiin Metropolian TKI-projektipäällikkökoulutus. Suunnittelemamme koulutuskokonaisuus tukee projektipäällikön arkea ja osaltaan varmistaa laadukasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa. Ensi lukuvuoden alussa kaikki Metropolian hanketoiminnassa työskentelevät projektipäälliköt ovat saaneet laajan ja yhtenäisen Metropolia-tason koulutuksen tehtäväänsä. Muutos alkaa alkumetreillä Osuma-hanke on yksi esimerkki päättyvän ohjelmakauden vaikuttavasta ESR-hankkeesta, jota Metropolia on koordinoinut. Osuma on valtakunnallinen koordinaatiohankkeena vahvistanut nuorten kanssa toimivien monialaista osaamista ja yhteistyötä. Uuteen ohjelmakauteen tartuttaessa suosittelen tutustumaan Katri Halosen toimittamaan Osuman loppujulkaisuun Projekti loppuu, mitä jää? Sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen (aukeaa Theseus.fi). Julkaisu tarjoaa TKI-projektien tueksi työvälineitä, joita on hyvä hyödyntää projektin suunnitteluvaiheesta alkaen. Löydät ajatuksia ja välineitä oman projektisi juurruttamistyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Jokaisen TKI-projektin tavoitteena tulee olla kunnianhimoisen muutoksen aikaan saaminen. Kuten julkaisussa todetaan, muutos alkaa heti projektin alkumetreiltä ja kulkee tietoisena toimintana koko projektikaaren läpi. Näin varmistamme jatkossakin vaikuttavan TKI-toiminnan.
Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) määrä ja laajuus ovat kasvaneet vuosikymmenessä. Näin kasvusta kerrotaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2021-raportissa; Vuonna 2015 ulkoisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta oli 7 prosenttia, mutta vuoteen 2020 mennessä osuus oli noussut 12 prosenttiin. TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen koko henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti, reilusta 9 prosentista yli 15 prosenttiin koko henkilöstöstä. TKI-työn määrä on edelleen suhteellisen matala suhteutettuna vastaaviin kansainvälisiin korkeakouluihin. Suurin osa TKI-rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta. Hankkeilla kehitetään suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. TKI-hanketoiminnan laajentuessa halutaan myös kasvattaa toiminnan näkyvyyttä. Viestintä on vaikuttavuuden kannalta kriittisessä asemassa. TKI-toiminnan tueksi tarvitaan viestintää, joka auttaa pyrkimyksissä saada lisää mediaosumia, asiantuntijahaastatteluja ja suosiota sosiaalisessa mediassa. Viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen eri hankkeita toteuttavat sisältöasiantuntijat usein tarvitsevat viestinnän asiantuntijan apua. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja siihen kuuluvien hankkeiden viestinnän vastuut on järjestetty monin eri tavoin. Ammattikorkeakoulujen viestintäyksikköjen resurssit eivät riitä yksittäisten hankkeiden viestintätoimenpiteiden tueksi, vaan hankkeen viestintä on ensisijaisesti hankerahoituksella suoritettavaa työtä. Tässä blogimerkinnässä kerromme Metropolia ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankeviestinnän toimintamallista, joka on kehittynyt viimeisen viiden vuoden ajan. Yleisöä kiinnostaa ensisijaisesti, mitä hyötyä hankkeesta on Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnisti ensimmäisenä Suomessa autonomisen sähköbussin pilotoinnin vuonna 2015. Robottibussipilotteja toteutetaan yhä vuonna 2021. Helsingin julkisilla kaduilla ajetut robottibussikokeilut ovat olleet innostusta herättänyttä ja näkyvää hanketyötä. Ne ovat kiinnostaneet yleisöä ja mediaa aina ulkomaita myöten. Hankerahoituksia on saatu rinnakkaisiin ja peräkkäisiin toteutuksiin eri rahoituslähteistä. Innovaatiokeskittymä tunnetaan tänä päivänä parhaiten robottibussikokeiluista. Se on leima, joka julkisen näkyvyyden kautta on syntynyt. Eri robottibussihankkeet ovat jakaneet periaatteessa saman yleisön. Sen vuoksi eri hankkeiden välillä on mietitty yhdessä älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän ulkoista viestintää ja sen tehostamista. Yhtenä käytännön ratkaisuna on perustettu kaikille hankkeille yhteisiä, innovaatiokeskittymän toiminnasta kertovia sosiaalisen median tilejä. Näille alustoille ovat voineet julkaista erilaista viestintäaineistoa niin hankkeen projektipäällikkö, innovaatiojohtaja kuin hankeviestijä. Yhteistyöllä on varmistettu, ettei tehdä turhaan päällekkäistä työtä. Yhteisesti päivitettävissä somekanavissa on voitu tulla esiin Metropolian innovaatiokeskittymä edellä. Viesti yleisölle ja medialle on ollut samanhenkinen: me tehtiin tällainen, tervetuloa kokeilemaan! Yhdessä tehty viestintä voi palvella paremmin aihepiiristä kiinnostunutta yleisöä, jonka ei tarvitse etsiä jokaisen hankkeen omaa viestintäkanavaa saadakseen ajantasaista tietoa. Yhteisviestintä ei koskaan poista vastuuta toteuttaa kunkin yksittäisen hankkeen omaa, hankehakemuksen perusteella suunniteltua ja rahoitettua viestintää. On kuitenkin hyödyksi yhdistää tarvittaessa voimia, sen sijaan että kilpaillaan samoista yleisöistä tai median huomiosta. Robottibussihankkeilla näkyvyyden saavuttaminen ja viestintä ovat kuitenkin kohtalaisen helppoa. Kyseessä kun on sympaattinen liikenneväline, jonka kyytiin voi astua tai jonka voi nähdä ajavan kadulla. Viestintäosaaminen punnitaan, kun pitäisi kertoa teknologiasta, jonka käytännön sovellutukset eivät ole käsin kosketeltavissa. Esimerkiksi, kun tehtävänä on saada media ja yleisö innostumaan 5G-verkon kehittämisprojektista, jossa ainoa näkyvä asia on harmaa laatikko katseilta suojatussa tilassa. Hankerahoitus ohjaa yhä silpputyöhön Hankeviestinnän kannalta hedelmällisintä on, jos viestinnän asiantuntija saa syventyä hankkeen teema-alueeseen työskennellen yhdessä sisältöasiantuntijoiden kanssa. Näin ymmärrys aihepiiristä ja sidosryhmistä kasvaa. Tiettyyn teemaan keskittyvä viestinnän asiantuntija toimii parhaimmillaan hankkeiden viestinnän tarpeita ennakoivana, koordinoivana ja kokoavana tekijänä. Metropolian älykkään liikkumisen TKI-hankkeissa on vakituisia projektipäälliköitä, mutta muu henkilöstö rekrytoidaan tyypillisesti määräaikaisiin työsuhteisiin. Hankkeiden viestinnästä vastaavaksi on rekrytoitu talon sisältä jo vakituisessa työsuhteessa oleva viestinnän asiantuntija. Tämä on ollut mahdollista erityisesti, koska hankkeiden rahoitushakemuksissa viestintäasiantuntijan rooliin on anottu ja myönnetty rahoitusta hankkeiden projektipäälliköt ovat nähneet ratkaisun järkeväksi viestinnän asiantuntija on kokenut työnkuvan mielekkääksi ratkaisulla on ollut johdon tuki. Määräaikaisen ja vakituisen työntekijän hanketyöhön palkkaamisen riskit ovat erilaiset. Viestintäasiantuntijaresurssin jakamisen onnistuminen on luonnollisesti kiinni hankkeiden toteutusjaksoista, rahoituskausista ja hakemusten läpimenosta. Rahoitusehtojen mukaisesti kaikki hankkeille tehtävä työ kirjataan tarkasti, jotta nähdään esimerkiksi viestintäasiantuntijan käyttämän työajan kohdentuneen rahoitettuun hankkeeseen. Monelle organisaatiolle haastavin tilanne on se, että hankkeista maksettava viestintäasiantuntijan työaikaosuus ei kata täyttä työaikaa. Metropolian esimerkkitapauksessa osa henkilötyöajasta onkin käytetty muuhun TKI-toimintaan kytkeytyvään viestintätyöhön, joka on kustannettu ammattikorkeakoulun tukipalveluna. Toisin kuin hankekaudelle palkatun määräaikaisen työntekijän osalta, vakituisen viestintäasiantuntijan tietotaito ei katoa hankekausien nivelvaiheissa mihinkään, vaan voidaan aktivoida uudelleen alkavien hankkeiden käynnistyessä. Tämä vaatii luonnollisesti työntekijältä valmiuksia joustaa omissa työtehtävissä ja toisaalta työnantajalta taloudellista kykyä sitoutua järjestelyyn. Yhteistyön hyödyt viestinnän kehittämisessä Robottibussihankkeiden pilottireittien ajamisen aikana on jaettu tietoa robottibussien teknisistä ominaisuuksista ja niiden käyttöönoton reunaehdoista kaikissa mahdollisissa kanavissa. Samoihin yleisön ja median esittämiin peruskysymyksiin on vastattu vuosi toisensa jälkeen. Muutaman vuoden läheinen yhteistyö teeman parissa auttaa, jos insinööri on estynyt saapumasta robottibussin esittelytilaisuuteen. Viestinnän asiantuntija voi astua esiin luottavaisin mielin ja vastata yleisön kysymyksiin. Toisin sanoen, kun sama viestinnän asiantuntija toimii useamman älyliikenneteemaisen hankkeen viestinnästä vastaavana TKI-hanketyöntekijänä, hänen on mahdollista oppia uutta, syventää ja laajentaa käsityksiään aiheesta. Hankkeiden edetessä viestijä oppii sisältöasiantuntijoilta alan näkymistä omaksuu alan sanastoa hahmottaa alan verkostoja ja ekosysteemiä kytkee toiminnan merkityksiä laajemmin yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen. Tietoa omaksuu parhaiten olemalla mukana käytännön hanketyössä ja kohtaamalla ihmiset, niin hankkeen toteuttajat kuin osallistujat. Kehittäjien ja käyttäjien kohtaaminen auttaa viestijää muokkaamaan luontevasti erilaisia sisältöjä eri yleisöille. Samalla on huomioitava, että kiinteässä yhteistyössä hankkeen toteuttajien kanssa toimiva viestijä voi osallistua myös uusien hankkeiden suunnitteluun entistä vankemmalla alan asiantuntemuksella. Ammattikorkeakoulu on asiantunteva kehittämiskumppani, joka välittää tietoa kokeiluista ja niiden tuloksista verkkoon sekä median edustajille ja sitä kautta suurelle yleisölle. Kun kysymys on uudesta teknologiasta, hankeviestijän on opittava paljon uutta. On ymmärrettävä teknologian murroksen vaikutukset laajemmin kuin yhden hankkeen piirissä ja huolehdittava, että hankkeista ulospäin lähtevä tieto perustuu tosiasioihin eikä yliampuvaan hehkutukseen. Yhteistyössä pohtimalla löytyvät parhaat ratkaisut eri tilanteisiin. Jos viestinnän rooli hanketoiminnan vaikuttavuuden kasvun tukena arvotetaan riittävän korkealle, on mahdollista resursoida henkilötyövuosia viestintäasiantuntijuuteen yksittäistä hanketta laajemmin. Suosittelemme ottamaan asian harkintaan jokaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa on laajemmin eri alojen TKI-hanketoimintaa. Kirjoittajat Oscar Nissin on Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän innovaatiojohtaja. Tutustu Oscariin tarkemmin Metropolian People Finderissa. Milla Åman Kyyrö on Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija, jonka työpanosta on hyödynnetty älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän robottibussihankkeissa vuodesta 2016 alkaen. Tutustu Millaan tarkemmin Metropolian People Finderissa.
Selkeästi päätöksentekijöille – vaikuttava julkaiseminen, osa 1
Tämä on ensimmäinen teksti kolmiosaissa blogimerkintöjen sarjassa, jossa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla päätöksentekijöiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1.]. Itse ajattelen, että kun tähtäämme avoimuuteen, ei riitä, että hankkeessa tuotettu uusi tieto on julkaistu ja löydettävissä maksutta verkossa. Sen pitää olla julkaistu sellaisessa muodossa, että tieto on helppo omaksua. Siksi onkin tärkeää miettiä mitä tietoa julkaistaan ja kenelle. Siitä vasta seuraa julkaisun muoto. Tähän olemme Metropolian julkaisutoiminnassa panostaneet, ja sitä työtä onkin hyvä jatkaa Tutkitun tiedon teemavuotena 2021. Tässä kirjoituksessa pureudun päättäjille ja viranomaisille suunnattuihin julkaisuihin. TKI-toiminta tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin Usein TKI-toiminnan tulokset tähtäävät laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Se voi käytännössä tarkoittaa muutoksia lainsäädäntöön ja julkiseen rahoitukseen tai erilaisten toimintojen uudelleenorganisointia. Silloin haluamme puhutella ja vaikuttaa päättäjiin sekä viranomaisiin. Tähän tarvitsemme tueksi asiantuntijayleisölle suunnattujen täsmällisten, mutta pidempien selvitysten ja raporttien rinnalle lyhyempiä ja käytännönläheisempiä välineitä. [2.] Policy brief kiteyttää tutkimustiedon yleistajuisesti Yksi hyvä vakiintunut julkaisumuoto on policy brief, joka tarjoaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Se antaa politiikkasuosituksia päättäjille ja viranomaistyöhön. Se on erityisesti suunnattu valveutuneelle lukijalle, joka ei kuitenkaan välttämättä ole julkaisussa käsiteltävän asian tai alan syvä asiantuntija. Policy brief on ytimekäs on yleiskielinen keskittyy yhteen asiaan. Metropolian ensimmäiset policy briefit julkaistiin viime vuonna. Kulkutapoihin liittyvät suositukset perustuvat viiteen kansainvälisessä journalissa julkaistuun tutkimukseen. Arto O. Salonen: Kulkutapojen uudistamisella on kiire – näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä se onnistuu. Policy Brief. (Theseus) Arto O. Salonen: The need for reform of mobility choices is urgent – here is how it can succeed. Policy Brief. (Theseus) Toimenpidesuosituksia myös kehittämistyön pohjalta TKI-toiminnassa tehdään sellaista kehittämistä, joka ei sisällä perinteistä tutkimustoimintaa ja tieteellistä julkaisemista. Olemme ratkomassa erilaisia arjen pulmia ja haasteita yhdessä kehittäjäkumppanien kanssa. Metropoliassa olemme linjanneet, että kehittämistoiminnan perusteella voi antaa asiantuntijanäkemykseen perustuvia toimenpidesuosituksia, mutta kun taustalla ei ole julkaistua tutkimusta, niistä ei käytetä policy brief -nimitystä. Toimenpidesuosituksia voi julkaista omana erillisenä julkaisuna kuten yhtä Euroopan sosiaalirahaston toimenpidekokonaisuutta koordinoivassa Osuma – osallistamalla osaamista -hankkeessa tehtiin. Parinkymmenen valtakunnallisen nuorten hyvinvointiin tähtäävän monialaisen hankkeen tulokset kiteytettiin viideksi suositukseksi. Katri Halonen: Toimenpidesuositukset päättäjille – Nuorten osallisuutta ammattiala- ja sektorirajoja murtaen (Theseus) Hyödynnä lisäksi epämuodollisempaa viestintää Päättäjille suunnatun tiedon voi myös paketoida epämuodollisemmin, esimerkiksi blogikirjoitukseen tai videoon. Tärkeää näissäkin on kiteyttää oma viesti ja tarjota helposti ymmärrettävä ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan. Esimerkkejä löytyy vaikkapa SOTKA- ja Höntsä -silta eteenpäin! -hankkeista. Niklas Vuori, Johanna Niemi, Ulla-Maija Luoma, Pirkko Kärkkäinen, Pirkko Pätynen: Höntsä-toiminnasta päättäjille (video Höntsä-oppaassa) Iira Lankinen, Riitta Lumme, Hannu Puhakka: Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä Suurin kompastuskivi hanketuloksia julkaiseville on helposti ymmärrettävän viestin muotoileminen julkaisutyypistä riippumatta. Välillä on yksinkertaisesti vain vaikeaa murtautua ulos siitä omasta asiantuntijakuplasta ja muotoilla monisyiset asiat lyhyesti ja ymmärrettävästi – huomaan sen itsekin kirjoittaessani. Kuitenkin kun työn tekee perusteellisesti, niin se kantaa myös hedelmää: yhä useampi päättäjä tarttuu julkaisuusi. Ja apua tekemiseen tarjoavat esimerkiksi korkeakoulujen viestinnän ja julkaisemisen asiantuntujat. Millaisia päättäjille suunnattuja julkaisuja sinä olet ollut mukana tekemässä? Jaa esimerkkisi kommenttikentään meidän kaikkien inspiraatioksi! Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (PDF) Young E. & Quinn L. 2017. An essential guide to writing policy briefs. International Centre for Policy Advocacy (ICPA) gGmbH. (PDF)
Selkeästi päätöksentekijöille – vaikuttava julkaiseminen, osa 1
Tämä on ensimmäinen teksti kolmiosaissa blogimerkintöjen sarjassa, jossa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla päätöksentekijöiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1.]. Itse ajattelen, että kun tähtäämme avoimuuteen, ei riitä, että hankkeessa tuotettu uusi tieto on julkaistu ja löydettävissä maksutta verkossa. Sen pitää olla julkaistu sellaisessa muodossa, että tieto on helppo omaksua. Siksi onkin tärkeää miettiä mitä tietoa julkaistaan ja kenelle. Siitä vasta seuraa julkaisun muoto. Tähän olemme Metropolian julkaisutoiminnassa panostaneet, ja sitä työtä onkin hyvä jatkaa Tutkitun tiedon teemavuotena 2021. Tässä kirjoituksessa pureudun päättäjille ja viranomaisille suunnattuihin julkaisuihin. TKI-toiminta tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin Usein TKI-toiminnan tulokset tähtäävät laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Se voi käytännössä tarkoittaa muutoksia lainsäädäntöön ja julkiseen rahoitukseen tai erilaisten toimintojen uudelleenorganisointia. Silloin haluamme puhutella ja vaikuttaa päättäjiin sekä viranomaisiin. Tähän tarvitsemme tueksi asiantuntijayleisölle suunnattujen täsmällisten, mutta pidempien selvitysten ja raporttien rinnalle lyhyempiä ja käytännönläheisempiä välineitä. [2.] Policy brief kiteyttää tutkimustiedon yleistajuisesti Yksi hyvä vakiintunut julkaisumuoto on policy brief, joka tarjoaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Se antaa politiikkasuosituksia päättäjille ja viranomaistyöhön. Se on erityisesti suunnattu valveutuneelle lukijalle, joka ei kuitenkaan välttämättä ole julkaisussa käsiteltävän asian tai alan syvä asiantuntija. Policy brief on ytimekäs on yleiskielinen keskittyy yhteen asiaan. Metropolian ensimmäiset policy briefit julkaistiin viime vuonna. Kulkutapoihin liittyvät suositukset perustuvat viiteen kansainvälisessä journalissa julkaistuun tutkimukseen. Arto O. Salonen: Kulkutapojen uudistamisella on kiire – näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä se onnistuu. Policy Brief. (Theseus) Arto O. Salonen: The need for reform of mobility choices is urgent – here is how it can succeed. Policy Brief. (Theseus) Toimenpidesuosituksia myös kehittämistyön pohjalta TKI-toiminnassa tehdään sellaista kehittämistä, joka ei sisällä perinteistä tutkimustoimintaa ja tieteellistä julkaisemista. Olemme ratkomassa erilaisia arjen pulmia ja haasteita yhdessä kehittäjäkumppanien kanssa. Metropoliassa olemme linjanneet, että kehittämistoiminnan perusteella voi antaa asiantuntijanäkemykseen perustuvia toimenpidesuosituksia, mutta kun taustalla ei ole julkaistua tutkimusta, niistä ei käytetä policy brief -nimitystä. Toimenpidesuosituksia voi julkaista omana erillisenä julkaisuna kuten yhtä Euroopan sosiaalirahaston toimenpidekokonaisuutta koordinoivassa Osuma – osallistamalla osaamista -hankkeessa tehtiin. Parinkymmenen valtakunnallisen nuorten hyvinvointiin tähtäävän monialaisen hankkeen tulokset kiteytettiin viideksi suositukseksi. Katri Halonen: Toimenpidesuositukset päättäjille – Nuorten osallisuutta ammattiala- ja sektorirajoja murtaen (Theseus) Hyödynnä lisäksi epämuodollisempaa viestintää Päättäjille suunnatun tiedon voi myös paketoida epämuodollisemmin, esimerkiksi blogikirjoitukseen tai videoon. Tärkeää näissäkin on kiteyttää oma viesti ja tarjota helposti ymmärrettävä ratkaisu käsillä olevaan ongelmaan. Esimerkkejä löytyy vaikkapa SOTKA- ja Höntsä -silta eteenpäin! -hankkeista. Niklas Vuori, Johanna Niemi, Ulla-Maija Luoma, Pirkko Kärkkäinen, Pirkko Pätynen: Höntsä-toiminnasta päättäjille (video Höntsä-oppaassa) Iira Lankinen, Riitta Lumme, Hannu Puhakka: Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä Suurin kompastuskivi hanketuloksia julkaiseville on helposti ymmärrettävän viestin muotoileminen julkaisutyypistä riippumatta. Välillä on yksinkertaisesti vain vaikeaa murtautua ulos siitä omasta asiantuntijakuplasta ja muotoilla monisyiset asiat lyhyesti ja ymmärrettävästi – huomaan sen itsekin kirjoittaessani. Kuitenkin kun työn tekee perusteellisesti, niin se kantaa myös hedelmää: yhä useampi päättäjä tarttuu julkaisuusi. Ja apua tekemiseen tarjoavat esimerkiksi korkeakoulujen viestinnän ja julkaisemisen asiantuntujat. Millaisia päättäjille suunnattuja julkaisuja sinä olet ollut mukana tekemässä? Jaa esimerkkisi kommenttikentään meidän kaikkien inspiraatioksi! Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisukoordinaattori. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (PDF) Young E. & Quinn L. 2017. An essential guide to writing policy briefs. International Centre for Policy Advocacy (ICPA) gGmbH. (PDF)