Avainsana: tki
Voiko hanke olla startup?
Mistä lähtökohdista voisi yhdistää hanketoiminnan, yritysyhteistyön ja yrittäjyyshengen ammattikorkeakoulussa uudella tavalla, parantamaan hanketoiminnan tuloksellisuutta? Olemme miettineet tätä yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun Turbiini-kampusinkubaattorin ja puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymän toimijoiden kesken, käytyämme kesällä 2023 koulutuksen, jossa pääroolissa oli Ash Mauryan kehittämä Lean Canvas ja sen toteuttamiseen tarvittavat toimintatavat. Sen tarkoitus on tarjota malleja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat startup-yritysten kasvua ja toimintaa. Kesän kuumina iltoina jäimme miettimään, että olisiko tässä jotain sellaista, jota voisi käyttää myös hanketoiminnassa ja tukemaan yrittäjämäisen toimintatavan ja ajattelumallin leviämistä kampusinkubaattorista laajemmin Metropolian tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoimintaan (TKIO). Hankkeiden ja startuppien yhdistävät ja erottavat tekijät Monessa kohtaa hanketoiminnalla ja startupilla on yllättävän paljon samankaltaisia piirteitä, vaikka se voi kauempaa tarkastellen tuntua yllättävältä. Samankaltaisuuksia on rahoituksessa ja sen kestossa, tiimin koossa, tarpeessa ymmärtää kohdeyritysten tarve, tuntemattomien muuttujien määrässä ja tehtävien priorisoinnissa. Toki on myös selkeitä eroja, kuten meidän tapauksessamme hanketoiminta osana isoa korkeakoulua ja tästä tuleva turvallisuuden taso, onnistumisen mittaamisen ja siitä tulevien seurausten ero ja hankerahoituksen viranomaishallinnasta tulevat erityispiirteet. Käymme seuraavaksi nämä tarkemmin läpi ja tarjoamme lopuksi ideamme siitä, kuinka Lean Canvasta voisi käyttää tukemaan tuloksellista hanketoimintaa. Rahoitus on onnistumisen edellytys Startup-toiminnassa käytetään usein kiitoradan käsitettä, jossa lasketaan aikaa siihen, että olemassa oleva rahoitus loppuu tiedossa olevalla menorakenteella. Tästä tulee pisin mahdollinen toiminta-aika, jonka sisällä yrityksen on joko löydettävä riittävästi maksavia asiakkaita tai saatava lisärahoitusta. Hankkeet taas rahoitetaan tietyllä summalla tietyksi ajaksi ja tässä on yleensä heikosti neuvotteluvaraa. Näin syntyy yhteneväinen aikajänne, tyypillisesti pari vuotta, ja aikataulupaine saada tuloksia aikaan. Startupin tavoite on usein ensimmäisten vuosien aikana löytää paikkansa markkinoilta sekä rakentaa siihen sopiva liiketoimintamalli. Tämän kautta yrityksen seuraava rahoituskierros mahdollistuu ja toiminta jatkaa. Hanke pyrkii siihen, että sen kehittämät toimenpiteet jäisivät elämään ja että sen tekemän kehityksen pohjalta voidaan rakentaa seuraava hanke. Ei hankkeen itsensä vuoksi, vaan ennen kaikkea sen löytämän tiedon tai osaamisen jatkojalostamiseen eteenpäin. Työroolit ja tehtävien laaja-alaisuus Usein hanketiimi ja startup-tiimi ovat samaa kokoluokkaa, muutamia henkilöitä, joilla on omat tehtävänsä ja osaamisensa, mitä he tuovat projektin palvelukseen. Johtuen kireästä aikataulusta ja tarpeen epäselvästä määrittelystä, tiimit joutuvat usein tekemään tehtäviä ristiin ja projektipäällikkö joutuu ottamaan saman roolin kuin toimitusjohtaja, eli tekemään tarvittaessa kaikkien tehtäviä ja myös niitä tehtäviä, joita kukaan muu ei tee, mutta tulee saada tehtyksi. Toimiva startup tarvitsee selkeän ymmärryksen tuottamastaan palvelusta ja sen lisäarvosta asiakkaalleen saadakseen myyntiä. Toimiva hanke tarvitsee ymmärryksen tuottamastaan lisäarvosta hankkeen kohteena oleville yrityksille voidakseen onnistua saavuttamaan tavoitteet, jotka rahoittajalle on luvattu. Molemmat toimivat suuren epävarmuuden ja muuttujien keskellä. Niin yritystä aloittaessa kuin hanketta kirjoittaessa on alustava käsitys siitä, mitä tavoitellaan ja miten. Nämä seikat ovat taipuvaisia muuttumaan, kun hankkeen käytännön toteutus alkaa. Muutokset voivat johtua toimintaympäristön muutoksista, henkilöstövaihdoksista, väärinarvioidusta tarpeesta tai teknisistä muutoksista. Tämä vaatii kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja toimintaympäristöön. Työsuunnitelman ositus ja tehtävien priorisointi Molemmissa toiminnoissa on myös olennaista tehdä priorisointia tehtävien suorittamisen ja suoritusjärjestyksen suhteen. On tehtäviä, jotka tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Osan tehtävistä joutuu välttämättä resurssipulan takia siirtämään ajassa eteenpäin. Eroja, onko niitä? Metropolian kontekstissa toimittaessa meillä on varmuus siitä, että hanke pyörii annetun ajan, palkat tulevat ajallaan, toimitilat ovat tarkoituksenmukaiset ja saamme toiminnallemme Metropolian mainehyödyn. Aloittavalla yrityksellä on riskinsä kaikissa näissä osa-alueissa. Onnistumisen mittaamisessa hankkeen ja yritystoiminnan kohdalla on eroja. Yritys mittaa onnistumista euroilla, myynnillä ja tuloksella. Mutta jos otetaan tarkasteluun Mauryan esittelemä käsite friction, joka voidaan ymmärtää kiinnostuksella, tällöin tavoitteet ovat lähempänä toisiaan. Hanketoiminnasta ei ole tehtävissä liiketoimintakauppoja tai arvoaan kasvattaneen yrityksen myyntiä. On kuitenkin nähtävissä, että onnistuneista hankkeista olisi mahdollista lähteä kehittämään myös yritystoimintaa, kun onnistutaan tunnistamaan tuotteen tai palvelun tarve, ja kehittämään siihen riittävän hyvin toimiva ratkaisu. Tai palvelu hanketoimintaa tekevän korkeakoulun palveluvalikoimaan. Uskomme, että tämä on mahdollisuutena kiinnostava. Sarjan aiemmissa kirjoituksissa on esitelty Running lean -kirjasta otettuja työkaluja ja ajatusmalleja, kuten lean canvas UVP eli ainutkertainen arvolupaus traction eli kiinnostus kohdeyritysten parissa hissipuhe 90 päivän sykli. Näiden pohjalta on mahdollista luoda ja rakentaa paremmin toimivia, enemmän yhteistyökumppaneiden tavoitteisiin osuvia hankkeita tukemaan ammattikorkeakoulun TKIO-toimintaa. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media.
Miten tehostaa innovatiivista ajattelua mikroyrityksissä
Innovaatio saattaa kuulostaa ylimuodikkaalta tai juhlavalta ja olla alkutaipaleella olevalle ammatinharjoittajalle tai mikroyrittäjälle käsite, jota voi olla vaikea ajatella sovitettavaksi omaan liiketoiminta-ajatukseen. Tämä voi tulla eteen erityisesti silloin, jos kyseessä on ala, joka nojaa perinteisiin ja totuttuihin toimintatapoihin ja konkreettisiin ehkä pitkään muuttumattomina olleisiin työkaluihin tai vaikkapa käsityöhön. Innovaatiotoiminnan voi myös helposti mieltää toiminnaksi, jota vain suuret yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut voivat tehdä, koska niillä on siihen aikaa ja resursseja. Saatetaan ajatella, että koska pien- ja mikroyrityksien aika joka tapauksessa kuluu päivänpolttavien ongelmien tai vaikka tilauksien hoitamiseen, ei ylimääräiseen ajatteluun tai kehittämiseen löydy aikaa. Innovaatio on yleisesti ottaen kuitenkin vain ideasta konkretisoitunut, uusi, aiemmin tuntematon, keksinnöllinen tulos tai ratkaisu, jolla on markkinoita tai se voi muuten hyödyttää yhteiskuntaa tai käyttäjäänsä. Tärkeää on huomata, että määritelmä ei ota kantaa siihen, tuleeko innovaation olla sellainen, että se muuttaa maailmaa, lisää kilpailukykyä tai tuottaa valtavasti rahaa. Se voi tehdä sopivassa tilanteessa niitäkin. Mutta yhtä lailla innovatiivinen ajattelu voi merkitä jotakin pientä ja hyödyllistä, mutta joka edistää vaikkapa käsi- ja taideteollisuusalalla työskentelevän mikroyrittäjän arkea. Luova yrittäjyys pureutui innovaatioajattelun saloihin Metropoliassa vastikään käynnissä olleessa Luova yrittäjyys- opintojaksossa pohdittiin osallistujien kanssa, millaisia uusia lähestymistapoja oman yrittäjyyden tekemiseen tai uuden yrittäjyyden käynnistymiseen voi olla. Opintojaksolla tunnistettiin tehtävien ja yhteisten keskustelujen avulla omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja pohdittiin, millaiset työkalut parhaiten hyödyttäisivät omaa yrittäjyyttä. Opintojakson kuluessa osallistujat tekivät myös Metropoliassa rakennetun palvelumuotoilun MOOC-kurssin (1), jonka avulla he saattoivat perehtyä muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun perusteisiin. Millaisia konkreettisia keinoja on, jos kyseessä on erittäin pieni tai vasta alkava yritys? On ymmärrettävää, että mikroyrittäjä voi kokea olevansa liian ”tavallinen” ollakseen myös innovatiivinen kehittäjä. Toisaalta juuri innovatiivinen ajattelu, uuden luominen ja asioiden tarkasteleminen uudesta näkökulmasta on keskeistä, jos halutaan, että yritys ylipäänsä menestyy ja kasvaa. Vaikka pelkkä idea, mielessä muhiva ajatus ei ole vielä innovaatio, se voi olla sille hyvä alku. Ajattelua ja pohdintaa voi tehdä myös arkista asiakastyötä tehdessä! Ainakin seuraavia asioita kannattaisi pohtia sopivin väliajoin, ja peilata niitä oman yritystoiminnan kanssa: Minkä ongelman yritykseni palvelu tällä hetkellä ratkaisee? Mihin markkinoilla tai jossakin käyttäjäryhmässä olevaan haasteeseen tarjoan parannusta? Onko ongelma sellainen, että se kannattaa ratkaista? Kuka on tai olisi palveluni käyttäjä? Millä työkaluilla ratkaisen tätä ongelmaa, ja mitä muita tapoja voisi olla? Lista ei missään nimessä ole täydellinen, mutta oleellista on, että senhetkistä tai suunnitteilla olevaa toimintaa tarkastelee monista näkökulmista, koska jokin niistä voi tarjota myös tilaisuuden uudelle ja innovatiiviselle ratkaisulle. Metropolia Minno® pienenkin yrittäjän apuna Mikroyrittäjän ei myöskään tarvitse, uuden kehittämisidean tullessa kohdalle, ponnistella yksin. Metropoliassa on tarjolla palveluita, joiden avulla yrittäjä saa käyttöönsä vaikkapa opiskelijatiimin potentiaalin. Yksi tällainen työkalu on Metropolia Minno®. Opiskelijoiden tekemien projektien ajatus on yksinkertainen: opiskelijatiimi, joka on yleensä moniammatillinen, pyrkii löytämään yrityksen esittämään visaiseen kysymykseen, haasteeseen, uudesta näkökulmasta ongelmaa tarkastelevan ratkaisuehdotuksen. Työ on kokeneiden ammattilaisten ohjaamaa. Yrittäjä voi hyödyntää tulosta omassa kehittämistyössään, samalla, kun opiskelijatiimi oppii uusia työkaluja ongelmaratkaisuun. (2) Kaikki suuri alkaa ensin jostakin pienestä Mikroyrittäjä voi olla nykytilaansa aivan tyytyväinen, jos hän vaikkapa tekee yrittäjyyttään sivutoimisesti. Ja se hänelle suotakoon. Ketään ei ole tarpeen pakottaa kasvuun. Mutta toisaalta suuryritysten innovaatiotoiminnalle saattaa olla monesti enemmän esteitä ja hidasteita, kuin mikroyrittäjälle. Panoksena riskinotolle kun voivat olla osakkeenomistajien rahat tai työntekijöiden tulevaisuus. Siksi voisi ajatella, että mikroyrittäjällä on paremmatkin mahdollisuudet hyödyntää innovatiivista ajattelua. Hän voi ketterästi kääntää suuntaa, mikäli kokeilu ei toimi, ja pohtia jotakin muuta lähestymistapaa palvelunsa kehittämiseen. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähteet 1: Palvelumuotoilun MOOC-kurssi. Verkossa kaikille avoin, Metropoliassa rakennettu kurssi sisältää muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun perusteet ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden omaksua niiden keskeiset sisällöt osaksi omia kehittämistöitä. 2: Lue lisää Metropolia Minno® -toteutuksista ja muista Metropoliassa yrityksille tarjolla olevista palveluista ja kehittämismahdollisuuksista Pamela Spokesin blogista (englanniksi)
Yritysyhteistyön hyödyt viestinnän näkökulmasta
Yritysten ja korkeakoulun yhteistyöllä voidaan tutkia ja ratkoa ongelmia sekä kehittää toimialoja. Monet projektit ja hankkeet antavat mahdollisuuden yhteistyön eri muodoille. Korkeakoulussa yritysyhteistyö tarjoaa tutkimusmahdollisuuksia, toimintamallien tai menetelmien kehittämistä, uuden tiedon oppimista ja tilaisuuden verkostoitumiseen. Tässä tekstissä käsittelen yritysyhteistyön hyötyjä viestinnällisestä näkökulmasta. Mitä yritysyhteistyö on? Yritysyhteistyö-termin merkitys vaihtelee eri yhteyksissä, markkinointiviestinnän näkökulmasta se tarkoittaa sponsorointia. Sponsori-termi vastaa rahoittajaa, ja sponsoroida puolestaan rahoittajan sekä kohteen välistä sopimukseen perustuvaa toimintaa. Nykyaikainen ja tasavertainen kuvaus sponsoroinnista on yhteistyökumppanuus. Siinä molemmat osapuolet ovat tasavertaisia sopimuskumppaneita. (1) Yritysyhteistyön voi siis määritellä yhteistyökumppanuudeksi, jossa molemmat sekä hyötyvät sopimuksesta että tekevät töitä sen eteen. Miten yritykset ovat mukana TKI-toiminnassa? Kuva 1. Yhteistyöprojekti syntyy yrityksen tarpeista sekä siitä, mitä korkeakoulu voi tarjota yritykselle. Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) eri projekteissa ja hankkeissa on mukana lukuisia yrityksiä. Kaupallisessa TKI-toiminnassa yritykset ovat usein projekteissa mukana sopimuskumppaneina. Riippuen projektin laajuudesta siinä voi olla mukana yksi tai useampi yritys. Tarjouksen perusteella tehdyn sopimuksen avulla korkeakoulu mahdollistaa yrityksille tutkimus- ja kehittämispalveluja, joiden tavoitteena on luoda uutta tutkimustietoa tai tuloksia alalle (2). Kaupallisessa TKI-toiminnassa yrityksien kanssa tehdään siis tiivistä yhteistyötä sekä kehitetään samalla toimialaa. Viisi tapaa hyötyä TKI-toiminnasta viestinnän näkökulmasta Mitä hyötyä yrityksille on yhteistyöstä korkeakoulun TKI-toiminnan kanssa? Ideaalissa tilanteessa yritys voi hyötyä monin tavoin, mutta tarkempi sisältö määritellään sekä sovitaan itse projektisuunnitelmassa ja sopimuksessa. Hankeviestinnän tekijänä tunnistan ainakin viisi tapaa, miten yritykset voivat hyötyä hankkeisiin osallistumisesta tai kaupallisesta TKI-toiminnasta. 1. Osallistuminen seminaareihin ja webinaareihin Hankkeet toteuttavat usein erilaisia tapahtumia. Riippuen hankkeesta tai projektista osa tapahtumista voi olla seminaareja, joissa voi verkostoitua henkilökohtaisesti. Monet webinaarit mahdollistavat osallistujien keskinäisen viestittelyn webinaarin aikana, jolloin voi jättää terveisiä toisille osallistujille. Hyödyllistä voi olla, jos yritys pääsee esille tapahtuman ohjelmaan, esimerkiksi panelistiksi tai pitämään puheenvuoron ajankohtaisesta aiheesta. Riippuen sisällöstä tapahtumaan osallistuminen antaa yrityksille myös mahdollisuuden saada uutta tietoa suoraan tutkimuksen tai projektin tekijöiltä (3). 2. Sponsorointiyhteistyö tapahtumissa Sponsorointiyhteistyöllä on eri muotoja, joissa molemmat tahot ovat hyötyjinä. Yksi esimerkki voisi olla näytteilleasettajan paikka tapahtumassa, jolloin yritys saa uusia kontakteja tai potentiaalisia asiakkaita. Vaihtoehtoisesti yritys voi tarjota projektille tapahtumatilat ja saada vastineeksi näkyvyyttä tapahtuman viestintäkanavilla. 3. Kokemusten vaihtaminen ja tiedon levittäminen Tapahtumissa on luontevaa, että asiantuntijat pääsevät kertomaan kokemuksistaan sekä vaihtamaan ajatuksia erilaisista tutkimistaan aiheista. Nämä voivat liittyä tapahtuman teemaan ja ajankohtaisin ilmiöihin, kuten kestävään kehitykseen tai digitaalisuuteen. Kokemuksia vaihtamalla voi samalla oppia ja oivaltaa toisilta jotakin uutta. Hankkeen tulosten levittäminen suurelle yleisölle voidaan toteuttaa avoimesti saatavilla olevan loppujulkaisun avulla. Sisällöltään se voi liittyä edellä mainittuihin, kokemuksiin ja ongelmakohtiin, joita on vaikkapa hankkeen avulla ratkottu. Yksi vaihtoehto on myös dokumentoida hankkeesta saatu tieto videosarjan tai podcastin muotoon. Tulokset voivat olla myös koottuna oppaaksi, jota voi käyttää perehdytysmateriaalina tai opetuksessa. Yhdessä tuotetulla julkaisulla on potentiaalia saavuttaa uutta yleisöä aivan toisilta aloilta, joita kiinnostaa samoihin aiheisiin tutustuminen. 4. Verkostoituminen ja uusien kontaktien luominen Tapahtumat ovat myös hyvä keino verkostoitua, vaihtaa kuulumisia ja saada uusia kontakteja. Erityisesti päästä näkemään asioita toisesta näkökulmasta kuin mihin on tottunut, sillä aidon verkostoitumisen ydin, on ajatusten jakaminen. Jokainen meistä tekee verkostoitumista jollain tavalla enemmän tai vähemmän, kun tapaamme uusia ihmisiä ja vaihdamme kuulumisia kollegoidemme kanssa. Tässä auttaa se, että on aidosti kiinnostunut muista ihmisinä. (4) Verkostoituminen ei ole vain yksipuolista hyötymisen tavoittelemista, ja sitä ei tehdä tietyn kaavan mukaan. Tarkoituksena on inspiroitua ja saada uusia ideoita. TKI-toiminnassa molemminpuolisia verkostoitumisen etuja voivat olla innovaatioiden kehittäminen ja soveltaminen käytännössä sekä uusien yhteistyökumppanuuksien luominen. Opiskelijoita ei myöskään kannata unohtaa, sillä he ovat potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Tarvitsemme verkostoja, ja etenkin toisia ihmisiä, menestyäksemme. (3, 4) 5. Hankkeiden koulutukset Hankkeiden koulutuksiin osallistumisella yrityksen työntekijät voivat päivittää ja laajentaa omaa ammattiosaamistaan. Moni hanke tarjoaa avoimia ja maksuttomia koulutuksia, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä. Osa koulutuksista voi olla lyhyitä itsenäisesti ja etänä suoritettavia kursseja tai koulutuskokonaisuuksia. Vaihtoehtoisesti jotkut hankkeet voivat tarjota työpajamaisia lähitapaamisia, jotka perustuvat dialogisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK. Lähteet Valanko, E. (2009). Sponsorointi. Yhteistyökumppanuus strategisena voimana. Talentum Media Oy. Tilastokeskus. (2024). Tietoa tilastoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta. Löfström, E. (15.3.2018). Yritysyhteistyö ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Vastuullinen tiede. Lindsberg, L. (2024). Verkostoitumisen taito (e-kirja). Alma Talent.
Tikissä-blogin vuosi 2023
Tikissä-blogi julkaisee yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia Metropolia ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) kytkeytyvistä aiheista. Vuonna 2023 Tikissä julkaistiin yhteensä 92 toimitettua blogikirjoitusta, joista 13 on englanninkielisiä. Kirjoittajina on kymmeniä eri alojen asiantuntijoita Metropolian TKI- ja oppimistoiminnan sekä hanketyön parista. Blogikirjoitukset on ryhmitelty teemoittain. Jaottelussa on haavoittuvuutensa, sillä osa kirjoituksista sopisi useamman teeman alle. Toivomme uuden tiedon löytämisen iloa! Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot TKI-työ tuo ihmiset yhteen kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi Suomalaisen tieteen pelisäännöt varmistetaan tutkimusyhteisön itsesääntelyllä Yhdenvertaisuuden edistäminen TKI-toiminnassa Merkityksellinen yhteistoiminta osallistuvassa TKI-kumppanuudessa Osallistuvaa TKI-kumppanuutta uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa Kulttuuriset sillat ja kielelliset kohtaamiset innovaatioiksi Kampus yritysyhteistyön raja-alueena Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää Mitä hubin rakentaminen vaatii? Keksijän muistilista Keksintö Hollywoodin säihkeestä: taajuushyppely Hankkeen arvioinnista on moneksi Vuoroin vieraissa - vertaisista vauhtia hankearviointiin Voiko hankkeen arvioinnissa hyödyntää taiteellisia menetelmiä? Hanketyön sivuvirrat hyötykäyttöön Taide rakentamassa tulevaisuuden vaihtoehtoja Koulutus, osaaminen ja oppiminen Muuttuva korkeakoulu ja näkökulman vaihtamisen taito Edelläkävijäorganisaatioissa keskitytään toimivan oppimiskulttuurin luomiseen Projektiopinnot ovat joustava tapa uuden oppimiseen Virtuaalitodellisuuden tarinat terävöittävät transversaaleja taitoja Kaksikielinen koulutus avaa eettisesti kestävän tien sairaanhoitajaksi Onko mikrokursseista hyötyä yrittäjälle? Onnistuneen opinnäytetyön resepti Monialaisuus innovaatiokyvykkyyden vahvistajana Yhteisö oppimisen tukena Digitaalisen muotoilun eettiset haasteet - opiskelijat ja työelämä yhteiskehittäjinä Sosiaalialan ohjauspalveluiden kehittäminen vaatii tilanteen rakentamista Aineenopettajat kohtaavat kriisimaista tulevia maahanmuuttajataustaisia oppilaita yläkoulussa Musiikin osallisuuden portaat Työelämä ja johtaminen Valmentava johtajuus hanketyössä Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä Tunteet työelämässä psykologista turvallisuutta edistämässä Resilienssiä vahvistavat hyväksymisen taito, työn merkityksellisyys ja autenttisuus Moninaisuuden ja inklusiivisuuden johtaminen vahvistaa organisaatioiden sosiaalista kestävyyttä Muuttuvalla urapolulla tarvitaan toivoa ja myötätuntoa Työntekijöiden kytkeminen organisaation kehittämiseen kestävyyden vahvistamiseksi Henkilöstötuottavuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet Kolme vinkkiä, joiden avulla tarjoat ja vastaanotat tukea paremmin hajautetussa tiimissä Työn kehittämisellä ja muokkaamisella kohti hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä työuria Mitkä tekijät houkuttavat työntekijäkonkareita jatkamaan Ikääntyneen yksilöllisyys korostuu työelämään liittyvissä valinnoissa Ennakoivalla henkilöstövoimavarojen johtamisella kestävää kehitystä rakentamassa Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat AV-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen Rakennusalan menestys vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja Pidetään ääntä hiljaisesta tiedosta! Suuret päätökset, ennakoimattomat seuraukset Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen Mitä yrittäjyyskeskukset voivat tuoda lisää korkeakoulujen toimintaan? Seniorien vaikuttajaryhmät - uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin, asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet - Pitääkö aina kasvaa? Voiko taide juurtua yrityksiin? Korkeakoulujen yritysyhdistyksistä ponnistetaan tulevaisuuteen Monenlaista yritystoimintaa kohtaamassa Hypätäänkö jo lentävän auton kyytiin? Katsaus älyliikenteen markkinaympäristöön ja tulevaisuuteen Liiketoimintaa Lean Startupilla - Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin Yrittäjänaisten ryhmätoiminnasta vahvuutta omaan yrittäjyyteen Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua Tekoäly yritystoiminnan tukiälynä Female Entrepreneurs Without Borders Ympäristö ja kestävyys Tiedolla johtamisen ja teknologisten megatrendien mahdollisuudet, haasteet sekä vaikuttavuus Suomen vihreässä siirtymässä Ympäristöystävällinen tapahtumatuotanto - hanketapahtumat suunnannäyttäjnä Elämä kierrätystaloudessa matkalla kohti kiertotaloutta Vihertävää työmatkailua Euroopassa Terveys ja hyvinvointi Liikkuminen ja ravinto seniorien hyvinvointipalveluiden ytimessä Inkontinenssihanke yhteistyössä kokemustoimijoiden, ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet näkyvät tutkimuksissa Vuorovaikutus ja viestintä Tuumasta toimeen Brysselissä - miten aktivoitua EU-vaikuttamiseen? Hanketulokset voi koota yhteen Thinglinkillä Onko mikki auki? Onnistuuko empaattinen vuorovaikutus etänä? Verkostoitumisen mahdollisuudet hybriditapahtumissa Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Innovaatiopodcasteja tekemässä Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Viestintäyhteistyö hankekumppanin kanssa - 10 vinkkiä Eettisyys asiantuntijaviestinnän kulmakivenä Timanttinen hankeseminaari Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä 3 oivallusta, jotka opin hankeviestinnän kouluttajana Tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin Vetovoimaprojekti paljasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat huolinta- ja logistiikka-alasta Communications is a universal profession – staff exchange helps to broaden networks Research, development and innovations The critical role of research managers and associates in securing the future of RDI Slowing down to speed up - from first idea to prototype Using Open Innovation to Support Local Companies Focusing on Innovators Instead of Innovations 7 Reasons Why Creativity at Work is Essential Service Design The Importance of Service Design in Organisations Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects 6 startup failures service design can help avoid The Harmful Nature of Informed Assumptions Be the guide not the hero How to create an engaging MOOC Tikissä-blogin toimituskunta kiittää kaikkia lukijoita ja kirjoittajia.
Tuumasta toimeen Brysselissä – miten aktivoitua EU-vaikuttamiseen?
Ammattikorkeakoulujen roolia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vaikuttavana toimijana on kirkastettava. Se edellyttää strategisten suhteiden ja kontaktirajapintojen luomista ja ylläpitämistä Brysselin keskeisiin EU-päättäjiin, sidosryhmiin ja verkostoihin. Miten edunvalvontamatka paikan päällä toimii? Euroopan komission virkamiehet kuuntelevat mielellään EU-hankkeiden edunsaajien kokemuksia EU-rahoituksen hakuprosessien toimivuudesta, EU-rahoitusohjelmien soveltuvuudesta erilaisten edunsaajien tarpeisiin ja EU-hankkeiden vaikuttavuudesta paikallisella, alueellisella ja eurooppalaisella tasolla. Tälläkin hetkellä komission eri pääosastot ja toimeenpanovirastot arvioivat EU-rahoitusinstrumenttien tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta osana EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021-2027) väliarviointia. Komissiolle annettu palaute vaikuttaa osaltaan myös tulevien EU-rahoitusohjelmien suunnitteluun seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028 - 2034). Miksi matkustaa - agenda kirkkaana Pääkaupunkiseudun kolmen ammattikorkeakoulun Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian 3AMK-liittouma tekee kansainvälisesti merkittävää TKI-työtä, jonka mahdollistamisessa EU-rahoitusohjelmilla on yhä suurempi merkitys. 3AMK:n edustajat saivat tilaisuuden esitellä nostoja EU-hankeportfoliostaan Brysselissä. Uskomme, että 3AMK-liittouman edustajien EU-hankeportfolion esittely vahvistaa sekä liittouman kansainvälistä profiilia että pohjustaa EU-vaikuttamistyötä komission suuntaan. Vaikuttamismatka toteutettiin 3AMK-liittouman EU-vaikuttamissuunnitelman pohjalta. Vierailuohjelman suunnittelun ja toteutuksen aktiivisina taustavoimina toimivat blogitekstin kirjoittajat Mikael Vainio, Metropolian EU-rahoituksen grant writing -asiantuntija ja Anniina Heikkinen, Haaga-Helian EU-asiantuntija. Vainio työskenteli aikaisemmin Helsinki EU Officen palveluksessa. Keneen ja mihin vaikutetaan - delegaatio ja tapaamiset 3AMK-liittouman TKI-johdon delegaatio sai edunvalvontamatkalla tilaisuuden esittää ydinviestejään, TKI-toiminnan kärkiään sekä laajaa hanketoimintaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan keskeisille toimijoille ja vaikuttajille. Tavattavina olivat muun muassa Suomen pysyvän EU-edustuston tutkimus- ja innovaatiopolitiikan erityisasiantuntija Niina Nurkkala, europarlamentaarikko Ville Niinistö sekä Euroopan komission TKI-pääosaston strategisen ohjelmasuunnittelun yksikönpäällikkö Massimiliano Esposito ja innovaatiopolitiikan yksikön varapäällikkö Jekaterina Novikova. Tämän ohella delegaatio vieraili EU-komissaari Jutta Urpilaisen kabinetissa, jossa keskusteltiin lupaavista kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista suomalaisille korkeakouluille EU:n ulkopuolisissa kumppanimaissa. Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston strategisen ohjelmasuunnittelun yksikönpäällikkö Massimiliano Espositon tapaamisessa keskustelu kilpistyi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman loppukauden strategisen suunnitelman valmistelutyöhön, jonka painotukset heijastuvat puiteohjelman konkreettisiin työohjelmiin ja rahoitushakuihin loppukaudella (2025-2027). Itse asiassa, komissio julkisti pian tapaamisen jälkeen valmistelutyötä tukevan kattavan analyysin (europa.eu). Tapaamisen myötä vakuutuimme, että 3AMK-allianssin soveltavan tutkimuksen vahvuusaloilla on paljon annettavaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettaviin monialaisiin eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin, joilla ratkaistaan laajoja globaaleja haasteita. Keskustelussa todettiin, että Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa osittain myös EU:n TKI-toiminnan painopisteisiin. Esposito arvioi, että keskeisiä rahoitettavia tutkimusaloja ovat jatkossakin kestävä energia, ruokaturvallisuus, kansalaisturvallisuus, terveydenhoito, ikääntyvä väestö, ilmastonmuutos sekä muuttoliikkeet. Esposito rohkaisi delegaatiota tutustumaan myös ohjelman kolmannen pilarin mahdollisuuksiin: Euroopan innovaationeuvosto keskittyy koko innovaatioketjun tukemiseen, kun taas Euroopan innovaatioekosysteemit -kokonaisuudella tavoitellaan eurooppalaisten innovaatioekosysteemien tiiviimpää kytkeytymistä toisiinsa. Milloin - ajoituksen kytkeminen ajankohtaisiin tapahtumiin Matkan ajankohta oli harkittu tarkkaan, sillä delegaatiolla oli samalla tilaisuus osallistua eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen UAS4EUROPE-verkoston vuosikonferenssiin Brysselissä. Verkostoitumistapahtumaan osallistuminen oli jo itsessään erinomainen mahdollisuus vahvistaa 3AMK-liittouman strategista profiilia ja luoda uusia kontakteja Brysselissä. UAS4EUROPE-verkosto toimii yhteisenä vaikuttamisalustana yli 450 eurooppalaiselle ammattikorkeakoululle ja suomalaiset ovat siinä hyvin edustettuina. Verkosto julkaisi vuosikonferenssin yhteydessä myös päivitetyn strategiansa vuosille 2023-2026. Eurooppalaisia verkostoja on kannattavaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti EU-vaikuttamisessa, ja suhdetyöhön on järkevää käyttää aikaa. Tänä vuonna UAS4EUROPE-verkostoitumiskonferenssi toi yhteen eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen edustajat keskustelemaan soveltavan tutkimuksen painoarvosta eurooppalaisella TKI-kentällä. Tapahtuma keskittyi EU:n tutkimuksen ja innovointialan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliarviointiin. Keskustelujen ytimessä olivat luonnollisesti ammattikorkeakoulujen valmiudet, potentiaaliset vahvuudet ja kehityskohteet, Horisontti Eurooppa -rahoituksen saannon kasvattamisessa. Suomessa ammattikorkeakoulujen osuus kaikille suomalaisille organisaatioille myönnetystä Horisontti-rahoituksesta yltää vain noin yhteen prosenttiin, kun taas perinteisten tiedeyliopistojen osuus yltää 36 prosenttiin (Business Finlandin yhteenveto, 8.2.2023). EU-vaikuttamisen jatkuvuuden kannalta on tärkeää huomata, että nykyinen väliarviointi luo jo syötteitä tulevaan eli EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (FP10) valmisteluun (2028 - 2034). Jatkosuunnitelmat valmiina Matkan päätteeksi totesimme, että ammattikorkeakoulujen soveltavalla, ilmiölähtöisellä ja ratkaisukeskeisellä TKI-toiminnalla on yhä enemmän kysyntää koko Euroopan laajuisten suurien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Tästä huolimatta EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan vaikuttavien sidosryhmien joukko on laaja. Viime aikoina perinteiset eurooppalaiset tiedeyliopistot ovat peräänkuuluttaneet, että Horisontti Eurooppa -rahoitusta olisi kohdennettava soveltavan tutkimuksen sijaan enemmän perustutkimukseen - erityisesti ohjelman toisen pilarin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa. Olemme vakuuttuneita, että myös ammattikorkeakoulujen kannattaa panostaa yhä enemmän suunnitelmalliseen, aktiiviseen ja pitkäjänteiseen EU-vaikuttamistyöhön. 3AMK-liittouman ääni ansaitsee tulla kuulluksi Brysselin areenoilla. Kirjoittajat Mikael Vainio (YTM) on EU-rahoitukseen ja EU-politiikkaan erikoistunut asiantuntija. Hän työskentelee TKI-hankkeet ja kehittäminen -tiimissä Metropolian ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Vainio on työskennellyt EU- asiantuntijatehtävissä Helsinki EU Officen toimistossa Brysselissä. Anniina Heikkinen (MSc) on EU-rahoitukseen ja EU-politiikkaan erikoistunut asiantuntija. Hän työskentelee tutkimuspalveluissa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Heikkinen on työskennellyt EU-asiantuntijatehtävissä Länsi-Suomen Eurooppa-toimistossa Brysselissä. Lähteet Business Finland (2023): Lyhyt yhteenveto Suomen HE-osallistumisesta (businessfinland.fi), 8.2.2023. European Commission, Directorate-General for Research and Innovation (2023): Horizon Europe strategic plan 2025-2027 analysis (europa.eu). UAS4EUROPE (2023): UAS4EUROPE Networking Conference 2023 – Executive summary (uas4europe.eu). UAS4EUROPE (2023): Strategy 2023 - 2026: Empower Europe to rise to global challenges (PDF. uas4europe.eu) -- Tämä kirjoitus on osa Uudenmaanliiton rahoittamaa Horisonttia Uudellemaalle-hanketta (2021–2023). Käsittelemme kirjoituksissamme vaihtuvia aiheita EU-vaikuttamisen ja näkyvyyden tematiikassa. 3AMK-liittouma toteutti vaikuttamismatkan Brysseliin 21. - 24. toukokuuta 2023. 3AMK-TKI-johdon delegaatio tapasi matkan aika strategisesti merkittäviä EU-päättäjiä ja osallistui eurooppalaisille ammattikorkeakouluille suunnattuihin sidosryhmätapahtumiin Brysselissä.
Ympäristöystävällinen tapahtumatuotanto – hanketapahtumat suunnannäyttäjinä
Tapahtumat ovat merkittäviä kohtaamispaikkoja ja tärkeä osa hanketoimintaa. Mitä ympäristönäkökulmia tapahtuman suunnittelussa on hyvä huomioida? Entä kuinka suuri vaikutus yksittäisellä tapahtumalla voi olla? Ympäristönäkökulmaa on hyvä pohtia monissa eri tapahtuman suunnittelun vaiheissa. Yhdellä tapahtumalla voi olla suurempi vaikutus, kuin äkkiseltään arvaisi. Tapahtumilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi ihmisten asenteisiin tai tottumuksiin. Tähän kirjoitukseen on koottu muutamia vinkkejä siitä, miten tapahtuman voi toteuttaa ympäristön näkökulmasta vastuullisesti. Tarkastelunäkökulma on rajattu yritys- (B2B) ja asiantuntijatapahtumiin, jotka järjestetään sisätiloissa. Tämä artikkeli kertoo hankkeessa tehtävästä tapahtumatuotannosta sitä työkseen tekevien näkökulmasta. Hankkeissa järjestetään erilaisia tapahtumia Erilaisia tapahtumia voivat olla seminaarit, keskustelutilaisuudet, työpajat, messut, valmennukset ja koulutukset. Tapahtumien osallistujamäärä voi vaihdella kymmenistä useisiin satoihin tai jopa tuhansiin. Hankkeissa fyysiset tapahtumat tarjoavat kohderyhmälle mahdollisuuden oppia, kehittyä, jakaa ajatuksia ja verkostoitua kasvotusten muiden osallistujien kanssa. Tapahtuma osallistumisen alustana tarjoaa mahdollisuuden markkinoida ja viestiä hankkeen tarjoamista palveluista ja sisällöistä. Tapahtumat ovat siis tärkeä osa hankkeen toimintaa, koska niiden avulla voidaan puhua suoraan tavoitellulle kohderyhmälle ja tapahtuman sisällöt voidaan muokata juuri hankkeen tavoitteita tukeviksi. Lisäksi tapahtumissa on mahdollista käydä dialogia kohderyhmän kanssa ja tarvittaessa saadun palautteen pohjalta muokata hankkeen tulevia sisältöjä. Tapahtumajärjestäjien avuksi on tehty useita erilaisia oppaita ja ohjeita. Helsingin kaupunki on tehnyt Sustainable Meeting Guidelines -oppaan (1) englanniksi, koska kaupungissa järjestetään paljon kansainvälisiä kokouksia ja kongresseja. Monet kaupungit, kuten Lahti (2) ja Oulu (3), ovat tehneet omat vastuullisen tapahtuman järjestämisen oppaat, jotka palvelevat erityisesti ulkotapahtumien järjestämistä. Ympäristöystävällinen tapahtumatuotanto tarkoittaa konkreettisia valintoja Kaikista tapahtumista syntyy päästöjä, ja onkin sanottu, että ympäristöystävällisin tapahtuma on sellainen, jota ei lainkaan järjestetty. Tapahtumilla on myös myönteisiä vaikutuksia. Ne ovat merkittäviä kohtaamisten paikkoja, joten tapahtumia voi ja kannattaa jatkossakin järjestää. Tapahtuman tuottava taho voi vaikuttaa erilaisiin valintoihin liittyen tapahtuman järjestelyihin. Erilaisissa hankkeissa pystymme testaamaan, kokeilemaan ja innovoimaan ympäristöystävällisiä valintoja ja ratkaisuja ehkä korkeakoulujen muuta tapahtumatoimintaa helpommin, ketterämmin ja nopeammin. Osallistujalta kuultua: ”En ole ennen uskaltanut maistaa vegaanista “kinkku”sämpylää, mutta tämähän on hyvää!”. Vaikka vegekinkku ei välttämättä jäänyt hänelle käyttöön arjessa, saattoi kynnys sen, tai muiden uusien ruokien syömiseen hieman madaltua. Hankkeet ovat osa ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), joten hankkeiden kautta saadut positiiviset tulokset voidaan sitä kautta linkittää osaksi ammattikorkeakoulun pysyvämpää toimintaa. Hiilijalanjäljen mittaaminen ohjaa tekemään vastuullisia valintoja Konkreettinen tapa seurata tapahtuman hiilijalanjälkeä on käyttää hiilijalanjälkilaskuria. Verkosta löytyy monia helppokäyttöisiä laskureita, joita tapahtumajärjestäjä voi hyödyntää ilmaiseksi. Ennen kuin laskuria voi käyttää, tulee tapahtumajärjestäjällä olla tiedossaan tarkkoja lukuja tapahtuman tuotantoon liittyen. Joitain lukuja voidaan ennakoida ja ennustaa ennen tapahtumaa, kuten puhujien matkustamiseen liittyvät päästöt. Osa tarvittavista luvuista voidaan laskea vasta tapahtuman jälkeen, kun kokonaiskulutus vaikkapa jätteiden osalta on tiedossa. Muun muassa suomalainen tapahtumatoimisto Tapaus tarjoaa omilla verkkosivuillaan laskurin, jossa kysytään kuutta perustietoa tapahtumaan liittyen (4). Niitä ovat tapahtuman järjestämispaikka osallistujien ja puhujien logistiikan päästöt tilan energiankulutus yöpymisten määrä tarjoilut ja jätteiden määrä. Suurin osa fyysisten tapahtumien hiilijalanjäljestä syntyy liikkumisesta ja logistiikasta, energiankulutuksesta ja tarjottavasta ruoasta. Tapahtumatilaa valitessa kannattaa huomioida ympäristövaikutukset Ensimmäiseksi tapahtumajärjestäjän tulee valita tila tapahtumalle. Valitsemalla oman organisaation tilan voi tapahtumajärjestäjä säästää tilavuokrakuluissa, mutta hän ei välttämättä pääse vaikuttamaan tilan ympäristöratkaisuihin. Metropolia ja Haaga-Helia ammattikorkeakouluilla on monipuolisia tiloja eri kampuksilla. Valitsemalla oman ammattikorkeakoulun tilan voi tapahtuman yhteydessä tehdä kampusta ja sen toimintaa tutuksi osallistujille esimerkiksi järjestämällä opastetun kävelykierroksen osana ohjelmaa. Näin ammattikorkeakoulu ja sen tilat ja toiminnot tulevat konkreettisella tavalla tutuiksi sidosryhmille. Mikäli valitaan joku muu tila, kuten tapahtuma- tai kokoustalo, kannattaa varmistaa, onko sillä jokin ympäristöohjelma tai -sertifikaatti, joka ohjaa koko talon toimintaa. Erilaisia tapahtuma-alan ympäristöohjelmia ovat Ekokompassi (5), Joutsenmerkki (6) ja Sustainable Travel Finland (STF) -status (7). Tapahtumatalon käytössä oleva sertifikaatti tarkoittaa, että toiminta on ulkopuolisen toimijan auditoima. Usein sertifikaatin saatuaan toimijan tulee uusia se tietyin aikavälein. Valitsemalla tilan, joka on helposti julkisilla liikennevälineillä saavutettavissa, voi vaikuttaa yhteen tapahtumien suurimpaan päästökohteeseen eli osallistujien liikkumiseen. Kannusta osallistujia saapumaan kävellen, pyörällä, junalla, bussilla tai kimppakyydein. Mikäli tapahtuma järjestetään hieman syrjäisemmässä paikassa, harkitse voisitko tarjota osallistujille yhteiskyydin jostain liikenteen solmukohdasta. Helposti saavutettavassa sijainnissa oleva tila helpottaa myös tapahtumakalustuksen, kuten tuolien, lavan tai äänitekniikan kuljettamisen tilaan. Usein järkevintä on kuitenkin valita tila, jossa on tapahtumaan soveltuvat fasiliteetit. Tilan energiatehokkuuteen vaikuttaa eniten, milloin rakennus on rakennettu ja milloin sitä on uudistettu. Energiatehokkaissa tiloissa valaisimet ovat ledejä, ilman lämpötilaa voidaan säädellä, valot ja tekniikka ovat päällä vain silloin kun niitä käytetään, ja talolla on vihreä sähkösopimus. Ympäristötietoisessa tapahtumatalossa on myös huomioitu jätteiden keräys, lajittelu ja kierrätys. Tapahtumat ovat usein hektisiä ja ruokatauot lyhyitä, joten jätepisteiden kunnollinen merkitseminen ja selkeät kyltit auttavat siinä, että jätteet lajitellaan oikein. Digitaaliset ratkaisut vähentävät ympäristökuormaa Edes virtuaalitapahtuma ei ole ympäristövaikutuksiltaan neutraali, vaan kulutusta syntyy esimerkiksi päätelaitteiden virrankulutuksesta, runkoverkon datansiirrosta sekä reitittimien ja modeemien liityntäverkon sähkönkulutuksesta. Vaikutusta on myös sillä, millaisella laitteella virtuaalitapahtumaa katsotaan ja kuinka pitkään (8). Rakennetun ympäristön suunnittelutoimisto Sitowise on laskenut yhden korona-aikana järjestetyn virtuaalitapahtuman päästöt. Tämän selvityksen johtopäätöksenä oli, että esimerkkitapahtuman kohdalla yhden ihmisen edestakainen lentomatka Etelä-Euroopasta Suomeen olisi ollut suurempi kuorma ympäristölle kuin virtuaalitapahtuma, johon osallistuisi jopa useita tuhansia ihmisiä. Selvää on, että virtuaalitapahtuman päästöt ovat huomattavasti fyysisiä tapahtumia pienemmät. Sitowisen vertailussa virtuaalitapahtuman päästöt olivat 0,7% verrattuna fyysiseen tapahtumaan. Tapahtumissa on usein kansainvälisiä puhujia, jotka saattavat saapua Suomeen hyvinkin kaukaa, kuten Aasiasta tai Pohjois-Amerikasta. Erilaisissa EU-rahoitteisissa hankkeissa puhujat tulevat usein Keski-Euroopasta. Tehty selvitys osoittaa, että tapahtumajärjestäjien kannattaa ympäristösyistä jatkossa kutsua puhujat etäyhteydellä mukaan, jotta puhujien lentomatkoista ei syntyisi päästöjä. Yritysten muutoskumppanina -hankkeessa kutsuimme toiseen päätapahtumaan puhujaksi Euroopan komission Stefano Soron Brysselistä, ja hänen puheenvuoronsa striimattiin suorana valkokankaalle Teams-alustan avulla. Korona-aikana opimme kaikki paljon uutta verkkotapahtumien järjestämisestä. Osallistujat ovat jo tottuneita siihen, että livetapahtumassa voidaan osa puheenvuoroista seurata valkokankaalta ja vain osa puhujista on paikan päällä. Varmin tapa on tuottaa ennakkoon video puheenvuorosta, joka voi olla myös tekstitetty. Toisaalta liveyhteydellä on mahdollisuus keskustella puhujan kanssa ja syntyy aitoa vuorovaikutusta. Tarjoilujen valinnalla on merkittävä ympäristövaikutus Tarjoilut voivat olla yksi merkittävä tekijä tapahtuman ympäristövaikutuksista. Ruuantuotannon kokonaisympäristövaikutuksista esimerkiksi ruuan kuljetus ja hävikki ovat pienessä roolissa verrattuna ruuan alkutuotantoon. On hyvä pitää silmällä sitä, millä valinnoilla on aidosti vaikutusta. Ruuan alkutuotannon osuus ruuan kokonaispäästöistä on jopa 60 prosenttia (9). Kun nykyisestä suomalaisesta ruokavaliosta vähennettäisiin liha puoleen, ruokavalion ilmastovaikutus vähenisi 13 prosenttia, kun taas kasvipohjaisessa ruokavaliossa ilmastovaikutus vähenisi 37 prosenttia (10). Hävikki nousee helposti otsikoihin ja hävikkiruuan tarjoaminen tuntuu usein trendikkäältä, vaikka hävikin osuus on vain muutama prosentti ruuan kokonaispäästöistä (10). Kuljetuksen osa ruuan kokonaispäästöistä on noin 5 prosenttia, sisältäen kuljetuksen kaikissa tuotannon vaiheissa (9, 11). Kun pohditaan tarjoilujen ympäristönäkökulmaa, suurimman vaikutuksen voi tehdä tarjoamalla kasvipohjaista ruokaa liharuuan sijaan. Muita ruuan ympäristövaikutuksia on hyvä huomioida. Hävikin minimoinnin ja hyödyntämisen lisäksi tarjoilut voivat olla esimerkiksi lähi- tai kausiruokaa. Hanketapahtumissa voidaan valita tarjolle joko täysin kasvipohjaista ruokaa tai kasvisruokaan painottuvaa tarjoilua. Harmillinen ilmiö on hankkeiden järjestämien tapahtumiin ilmoittautuneiden saapumatta jääminen. Tällainen "no-show" -lukema on jopa 50 prosenttia, jolloin myös hävikki on suurta. Hävikin määrää voidaan pyrkiä vähentämään sitouttamalla ilmoittautuneet osallistumaan tapahtumaan esimerkiksi soittamalla ilmoittautuneet henkilöt läpi. Henkilökohtaisella kontaktilla puhelimitse voidaan osallistumisen vahvistamisen lisäksi tehdä kevyttä tarvekartoitusta. Ylijääneet tarjoilut kannattaa tarjota tapahtuman työntekijöille tai kampuksella työskenteleville henkilöille, jolloin ruokahävikkiä ei juurikaan synny. Tapahtumarekvisiitta vuokrattuna ja materiaalit helposti kierrätykseen Usein tapahtumiin tarvitaan erinäistä rekvisiittaa, printtimateriaalia ja muuta tavaraa. On hyvä miettiä, tarvitseeko kaikkea printata vai voiko esimerkiksi tapahtuman ohjelman ja muun oheismateriaalin tarjota osallistujille digitaalisina. Tähän on monia tapoja ja sovelluksia. Jos tapahtuman tila on valittu hyvin, ei erillisiä ohjekylttejä tiloissa liikkumiselle tarvita. Jos kuitenkin tulostat opasteita tapahtumiin, mieti voisitko käyttää niitä myös seuraavissa tapahtumissa. Monenlaista rekvisiittaa voi nykyisin vuokrata, joten kaikkea ei kannata ostaa, jos sille ei tule jatkossa käyttöä. Ennen kuin ostaa tai vuokraa tuotteita, on hyvä tutustua palveluntarjoajan toiminnan vastuullisuuteen. Hankkeiden tapahtumissa hankkeen tiedot tulee olla tapahtumissa näkyvillä. Tähän käytetään perinteisesti roll up -banderolleja. Monesti ympäristönäkökulman huomioiminen voi tuoda taloudellisia säästöjä, myös silloin, jos esimerkiksi tilaa uuden kankaan vanhaan roll up -runkoon. Kannattaa myös pohtia, voiko roll up -banderollin sijaan käyttää esimerkiksi digitaalisia näyttöjä. Haaga-Helian ja Metropolian kampuksilla vierailee tuhansittain ihmisiä vuodessa, joten esimerkiksi opasteet on tiloissa huomioitu hyvin ja diginäyttöjä on helppo hyödyntää. Juuri mitään ylimääräistä rekvisiittaa tai materiaalia ei ole tilattu tapahtumiin. Maata pitkin asiantuntijatapahtumiin Korona-aika muutti hieman käyttäytymistämme, ja ainakin osittain töihin liittyvä matkustaminen väheni. On tehokasta ja ekologista osallistua vaikkapa kansainväliseen seminaariin verkon välityksellä, mutta osa tapahtumista on sellaisia, joihin osallistuja mielellään osallistuu paikan päällä saadakseen parhaan hyödyn irti. Työmatkailu on aikaa vievää, joten voisiko tulevaisuuden seminaarimatkoja tehdä vieläkin hitaammin pintaa pitkin? Suomesta pääsee melko helposti eri puolille Eurooppaa nopeimmillaan vuorokaudessa laivalla ja junalla. Matkustusaikaa voi hyödyntää töiden tekemiseen, jos käytössä on kannettava tietokone ja wifi-yhteys. Suomessa VR:llä oli aiemmin erityinen salonkivaunu, jossa vuonna 2010 Helsingin kaupunginhallitus kokousti, kun se matkusti maakuntamatkalle Kainuuseen. Nykyisin salonkivaunut on poistettu käytöstä, mutta VR tarjoaa mahdollisuuden varata erilaisia työskentelyhyttejä tai ravintolavaunun yläkerran isompien ryhmien yksityiskäyttöön. Näin ollen junassa voisi pitää vaikkapa tiimin suunnittelupäivän tai johtoryhmän kokouksen eli matkustusaika olisi entistä tehokkaampaa. Juna+laiva-yhdistelmä tuottaa arviolta puolet vähemmän päästöjä kuin lentokoneella lentäminen (8), joten olisi merkittävä muutos, jos kansainvälinen työmatkustaminen jatkossa tapahtuisi pintaa pitkin yhä enenevissä määrin. Hiilijalanjälkeä voi kompensoida, kun kaikki muu on jo tehty Kompensaatio tarkoittaa syntyneen ympäristöhaitan kumoamista esimerkiksi istuttamalla puita tai ennallistamalla soita. Yleensä tämä tarkoittaa päästöyksikköjen ostamista ja mitätöimistä jonkun palveluntarjoajan kautta. Kompensaatiota tarjoavia organisaatioita on Suomessa useita. Ympäristöystävällisen tapahtumatuotannon kulmakivet ovat vastuulliset ja ekologiset valinnat koko tuotannon ajan, alkaen suunnittelusta ja päättyen jälkiviestintään. Tärkeintä on hyvällä suunnittelulla minimoida erilaiset päästöt ja etsiä kestäviä ratkaisuja tapahtuman järjestämisen eri osa-alueisiin. Kuten alussa todettiin, on vääjäämätöntä, että tapahtumista syntyy päästöjä, joten yksi vaihtoehto on kompensoida päästöjä jälkikäteen. Jos kompensaatiota käytetään väitteiden kuten “hiilineutraali tapahtuma” tai “päästöt kompensoitu” perusteena, tulee markkinoinnissa tarkentaa, mitä päästöjä on kompensoitu ja miten. Viestintä ei saa antaa kuvaa laajemmasta ympäristöystävällisyydestä (12). Finnwatch arvioi, että vapaaehtoisten kompensaatiopalveluiden kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Yksi tapa kompensoida päästöjä on poistaa ilmakehästä vastaava määrä kasvihuonekaasuja. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi metsistä, mutta tulevaisuudessa yhä useammin myös niin sanotuista negatiivisten päästöjen teknologioista tai hiilidioksidin poistosta, joihin kuuluu erilaisia teknologisia menetelmiä (12). Voisiko jatkossa hankesuunnitelmiin olla kirjattuna, että ammattikorkeakoulujen TKI-palvelut olisivat mukana kehittämässä uusia teknologisia menetelmiä, joilla voidaan kompensoida hankkeiden päästöjä? Ympäristöystävällinen tapahtumatuotanto ei ole vaikeaa Ympäristönäkökulman huomioiminen ei lopulta ole vaikeaa. Tärkeää on valita kyseisen tapahtuman kannalta oleelliset toimet. Ennen tapahtuman tarkempaa suunnittelua, voi aloittaa päättämällä ympäristötavoitteet tapahtumalle. Sen jälkeen voi selvittää, miten näihin tavoitteisiin päästään, miltä palveluntarjoajilta tilata tuotteita ja palveluita, ja keiden toimijoiden kanssa tehdä yhteistyötä. Kun alat suunnittelemaan tapahtumaa, älä ota liian suurta stressiä siitä, teetkö kaiken oikein ja muistatko kaikki eri näkökulmat. Sinun ei tarvitse muistaa kaikkea ulkoa, sillä netti on pullollaan erilaisia oppaita, joita on helppo hyödyntää pitkin tapahtuman suunnittelua. Myös pienillä teoilla on merkitystä. Jotta pystymme aidosti vaikuttamaan ilmastonmuutoksen etenemiseen, meidän kaikkien on tehtävä ympäristön eteen se minkä roolissamme voimme – kuka muukaan sen tekisi? Ympäristöystävällisistä ratkaisuista kannattaa viestiä osallistujille. Vastuullisuus on brändeille usein myyntivaltti, mutta nykyisin se saattaa olla asiakkaille jopa oletusarvo. Tapahtuman kävijä on usein valveutunut ja kiinnittää huomiota tapahtuman järjestelyihin – etenkin jos järjestelyt on hoidettu huonosti ja vastuullisuuteen ei ole kiinnitetty huomiota. Osallistuja saa tiedon tapahtuman ympäristötoimista vasta, kun niistä viestitään. Osallistuja ei voi esimerkiksi tietää, käytetäänkö rakennuksessa ekoenergiaa, onko tarjottu ruoka tuotettu lähellä, tai onko päästöjä kompensoitu. Jakamalla tietoa tehdyistä valinnoista voi toimia myös esimerkkinä muille. Kirjoittajat Maija Rummukainen työskentelee projektiasiantuntijana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja opiskelee Corporate Environmental Management -maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopistossa. Erika Poikolainen työskentelee tapahtumatuottajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja opiskelee kulttuurituottajan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Kirjoittajat toteuttavat tapahtumia Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea yrityksiä muutostilanteissa osaamista vahvistamalla. Hankkeessa on mukana yhdeksän ammattikorkeakoulua Etelä-Suomesta, ja tapahtumia toteutetaan sekä itsenäisesti ammattikorkeakoulutasolla että yhteisesti hanketasolla. Lähteet Helsingin kaupunki. Sustainable Meeting Guidelines. (e-julkaisu.fi) Lahden kaupunki. Tapahtumien ympäristöopas. (lahti.fi) Oulun kaupunki. Näin teet vastuullisen tapahtuman. (ouka.fi) Tapaus. Tapahtumien co₂-laskuri. (tapaus.fi) Ekokompassi.fi Joutsenmerkki.fi Sustainable Travel Finland (STF). (visitfinland.fi) Sitowise. Virtuaalitapahtumien hiilijalanjälkeä selvitettiin. (sitowise.com) S. Kurppa ja I. Riipi, 2013. RUOKAKULTU – Haasteita ja keinoja kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi ruokasektorilla. (luke.fi) MTT Raportti 95, MTT Jokioinen. Saarinen, M., Knuuttila, M., Lehtonen, H., Niemi, J., Regina, K., Rikkonen, P., Varho, V., Kaljonen, M., Mattila, T. & Seppälä, J. (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. (valtioneuvosto.fi) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Policy brief 08/2019. Savikko, R., Himanen, S., Rimhanen, K., Mäkinen, H. (2013). Ruoan ilmastovaikutukset. Luonnonvarakeskus (PDF, ilmastoviisas.fi). Finnwatch. Anekauppaa vai ilmastotekoja? Vapaaehtoisen päästökompensaation kysyntä, tarjonta ja laatu Suomessa. (finnwatch.org)
Hankkeen arvioinnista on moneksi
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on toteuttaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), joka toisaalta palvelee ammattikorkeakouluopetusta ja toisaalta edistää alueellista elinkeinoelämää (1). TKI-toiminnan keskiössä ovat erilaiset hankkeet, joilla pyritään tuottamaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän haasteisiin samalla, kun vastataan projektisuunnitelman ja muihin rahoittajan määrittelemiin tavoitteisiin. Hankkeen kokonaisvaltainen arviointi voi tulosten lisäksi kohdistua johtamiseen, vaikuttavuuteen ja toiminnan arviointiin hankkeen eri vaiheissa (2). Toisaalta arvioinnin kohteena voi olla hankkeessa opitun reflektointi ja osallisuuden kokemus. Jokainen hanke on erilainen – ei vain tavoitteiden vaan myös toimijaverkon osalta. Parhaimmillaan hanke tuottaa uusia ratkaisuja elinkeinoelämän ja ammattikorkeakouluun arkeen ja samalla kasvattaa kaikkien toimijoiden osaamista. Arviointi osana hankkeen toimintaa Hankkeen loppuarvioinnissa matkalla kertyneestä arviointiaineistosta koostetaan systemaattisen käsittelyn kautta kokonaiskuva, jonka myötä hankkeen tulokset ja hyvät käytänteet sekä myös kehittämiskohteet tulevat näkyväksi. Arviointi kohdistuu hankkeen tulosten, tavoitteiden, horisontaalisten periaatteiden lisäksi myös moninaiseen toiminnan arviointiin. Dallaten-hankkeessa toiminnan itsearviointia on tehty hankkeen elinkaaren eri vaiheissa, kolmella hanketoimijoille suunnatulla ja samanlaisena toistuvalla anonymisoidulla sähköisellä kyselyllä. Kyselyillä on arvioitu hankkeen johtamista, viestintää, yhteistyötä, työskentelyalustoja, toiminnallisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Hankkeen aikana toteutettujen itsearviointien sekä kerättyjen tapahtumien ja koulutusten palautekyselyjen vastaukset ovat ohjanneet toimintaa matkan varrella. Tämän lisäksi kyselytuloksia hyödynnetään osana hankkeen toiminnan loppuarviointia. Hankkeeseen kytkeytynyt toimijajoukko oli taustoiltaan moninainen ja monialainen. Mukana oli edustajia eri ammattikorkeakouluista ja erilaisista lähtökohdista yrittäjyyteen ponnistaneita yrittäjiä. Toimijajoukkoa täydensi vapaaehtoisista senioreista koottu vaikuttajaryhmä. Arviointiaineistoja kerättäessä huomioitiin, että vapaaehtoisista senioreista kaikilla ei esimerkiksi ollut laitteita tai valmiuksia vastata sähköisiin kyselyihin. Hankkeen loppuarvioinnissa hyödynnetään myös ulkoista arviointia, joka toteutetaan osana HYTKE - kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä - hankkeen Osallistuvan TKI-kumppanuuden arviointiviitekehyksen pilotointia (3). Osallistuva TKI-kumppanuus ohjaa kohdistamaan katseen yhdenvertaiseen osallistumiseen, moninaiseen osaamiseen sekä systeemiseen kehkeytymiseen. Loppuarviointiin osallistuivat samansisältöisillä kysymyksillä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian hanketoimijoiden lisäksi hankkeessa valmennuksessa olleet yritykset sekä hankkeen ohjausryhmä. Hankkeessa mukana ollut vapaaehtoisista senioreista koostunut vaikuttajaryhmä osallistettiin mukaan arviointiin osana vanhustyön opiskelijoiden tekemää opinnäytetyötä (4). Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys apuna aineiston jäsentämisessä Dallaten-hankkeessa matkan aikana kertynyt arviointiaineisto on luonteeltaan moninaista. Sirpaleiseksikin luonnehdittavaksi olevan aineiston jäsentämisessä ja analysoinnissa on hyödynnetty edellä mainittua osallistuvan TKI - kumppanuuden arviointiviitekehystä, joka ohjasi kohdistamaan katseen yhdenvertaiseen osallistumiseen, moninaiseen osaamiseen sekä systeemiseen kehkeytymiseen. Eri materiaalien tarkastelu saman viitekehyksen avulla auttoi nostamaan yhtymäkohtia tilanteessa, jossa arvioinnissa käytetty aineisto ei ole muodoltaan yhdenmukaista. Esimerkiksi hankkeeseen osallistuneille yrittäjille suunnatun palautekyselyn vastaukset saivat vahvistusta, kun vastauksia verrattiin seniorivaikuttajaryhmää koskevan opinnäytetyön johtopäätöksiin. Osallistuvan kumppanuuden arviointiviitekehys valikoitui työkaluksi vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankematkaa reflektoidessa kävi ilmeiseksi, että osallistuvan kumppanuuden periaatteiden tarkoituksellinen soveltaminen hankkeen suunnittelusta alkaen – esimerkiksi ottamalla hankkeen kohderyhmään kuuluvia yrittäjiä mukaan jo suunnitteluvaiheeseen – olisi voinut olla erittäin hedelmällistä. Viitekehys tarjosi kuitenkin arvokkaan tarkastelukulman tilanteessa, jossa osallistuvan kumppanuuden teemoista erityisesti syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomiointi oli sisäänkirjoitettuna hankkeeseen rahoittajan määrittelemien horisontaalisten periaatteiden myötä. Arvioinnin tulokset kertovat onnistumisista Kun Dallaten-hankkeen arviointiaineistoja peilattiin osallistuvan TKI-kumppanuuden arviointiviitekehykseen, kävi ilmi, että yhdenvertaiseen osallistumiseen ja moninaiseen osaamiseen liittyvät seikat toteutuivat enimmäkseen hyvin tai erinomaisesti hankkeen toiminnassa, vaikka osallistuvan TKI-kumppanuuden mallia ei sovellettu alusta alkaen. Yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta tarkasteltuna myönteisiä seikkoja olivat reilut toimintatavat kumppanien kesken keskinäistä luottamusta ja arvostusta heijastavat ja vahvistavat toimintatavat tavallisesti ulkopuolelle jäävien tahojen kutsuminen mukaan kumppaneiksi yhteistoiminnan suunnitelmallisuus, koordinointi ja fasilitointi. Moninaisen osaamisen tarkastelussa myönteisinä piirteinä Dallaten-hankkeessa pidettiin seuraavia asioita yhteistyössä on mukana eritaustaisia ihmisiä ja monenlaista osaamista kumppanien välisellä yhteistyöllä luodaan yhdyspintoja eri tahojen ja asiantuntijaverkostojen toimintaan yhteistyön avulla tunnistetaan eri syitä ja tapoja, joista kumppanien kiinnostus ilmiötä kohtaan kumpuaa yhteistoiminta suunnitellaan toimijoita yhdistävien arvojen varaan. Systeemistä kehkeytymistä käsittelevän osa-alueen arvioinnissa oli enemmän hajontaa. Toiminnassa tunnistettiin kuitenkin asioita, joita kannattaa vaalia hanketyössä jatkossakin: kompleksisien asioiden ja ongelmien havainnollistaminen ja ratkominen yhteistyö vaikuttavuuden vahvistamiseksi jatkuvan oppimisen ja yhteisöllisen osaamisen vahvistaminen. Arviointi antaa eväitä oppimiseen Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys osana Dallaten-hankkeen loppuarviointia toimi erinomaisena kehittävän arvioinnin työkaluna. Arvioinnin yhteydessä esiin nousi joukko kysymyksiä, joiden pureskeluun on hyvä käyttää aikaa seuraavissa hankkeissa jo hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen: Millaisilla käytännön toimintatavoilla vuorovaikutuksen vastavuoroisuutta ja dialogisuutta voidaan edistää ja vahvistaa kumppaneiden välillä? Miten yhteistyömuotoja kehitetään osaamisen jakamista edistävään suuntaan? Millaisia esteitä erilaisilla kumppaneilla voi olla tuoda esiin erilaisia näkemyksiä? Onko yhteistyön muodoissa tai toimintatavoissa sellaisia malleja, jotka epäsuorasti ohjaavat toimijoita hakemaan konsensusta silloinkin, kun moninaiset näkökulmat veisivät asioita eteenpäin? Millaisilla toimilla yhteisen toiminnan systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä voidaan vahvistaa? Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys tukee toimintakäytänteistä sopimista ja auttaa tekemään niitä näkyväksi. Kirjoittajat Anna Eskola, FM, toimii Dallaten-hankkeessa projektisuunnittelijana. Hänellä on useiden vuosien kokemus TKI-hankkeista sekä erilaisten toimintamallien kehittämistyöstä. Heidi Stenberg, KM, Lehtori, Th, tuotekehittäjä EAT, toimii Dallaten-hankkeen projektipäällikkönä tuoden toimintaan mukaan moninaisen osaamisen ja kokemuksen projektien johtamisesta, palveluiden kehittämisestä sekä myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla. Lähteet Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 § 4 Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932 Koski L. toim. 2014. Hanketoiminnan ja hankkeiden vertaisarvioinnin arviointialueet ja –kriteerit (PDF). Opetushallitus. Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R., & Salonen, A. O. 2023. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa (journal.fi). Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(4), 10–27. Niku H. & Lindqvist P. 2023. Vaikuttajaryhmä senioreiden äänenä: vaikuttajaryhmäläisten kokemuksia Dallaten-hankkeeseen osallistumisesta (theseus.fi). Osallistuvaa TKI-kumppanuutta pilotoidaan osana Metropolian TKI-toiminnan profiilin kehittämistä, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana. Lue lisää HYTKE-hankkeen sivulta.
Yhdenvertaisuuden edistäminen TKI-toiminnassa
Yhdenvertaisuuden edistämisessä teot ratkaisevat. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) on monta vaihetta, missä yhdenvertaisuustekoja voisi tehdä paljon enemmän. Hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa, opinnollistamisessa, rekrytoinneissa ja julkaisujen saavutettavuudessa yhdenvertaisuuden huomioiminen voi olla haastavaa, kun ulottuvuuksia on monia. Tässä kirjoituksessa pohdin teemaa omien kokemusteni kautta. Paperilla se kuulostaa hyvältä Luin työnantajani uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Olin töissä hankkeessa, jossa käsiteltiin sukupuolten segregaatioita ja omalle sukupuolelle epätyypillisiä valintoja. Osallistuin työnantajan yhdenvertaisuuspaneeliin, jossa opin, että saavutettavuusnäkökulmasta on hyvä kuvailla omaa ulkonäköä näkörajoitteisille kuulijoille. Tarkastin pari viikkoa sitten opinnäytetyön, jonka aiheena oli saavutettavuus fyysisen esteettömyyden näkökulmasta. Seuraan julkisia - ja yksityisiä - keskusteluja sukupuolten moninaisuudesta, intersektionaalisuudesta, sukupuolikiintiöiden oikeudenmukaisuudesta ja anonyymista rekrytoinnista. Ymmärrykseni näistä asioista on syventynyt ja se muuttuu vähitellen ammatilliseksi osaamiseksi. Tiedän paljon, mutta koen epäonnistuvani yhdenvertaisuuden edistämisessä jatkuvasti. Katvealueita on paljon, enkä määritelmällisesti huomaa niitä kaikkia. Tiedän, että minun ja meidän pitää pystyä parempaan. Ymmärrän, että opin yhdenvertaisuuteen liittyviä käytäntöjä osin mekaanisesti. En näe rakenteellisia esteitä, koska tielläni ei ole niitä. Samaan aikaan ammatillinen osaamiseni perustuu kykyyn arvioida asioida ulkopuolelta, eikä oma kokemusmaailmani ole osaamiseni (ainoa) perusta. Käsityksemme todellisuudesta on aina subjektiivinen kokemus Näen omaan etuoikeutettuun asemaan liittyvän vinouman niin selvästi kuin sen voi nähdä. Yhteiskunnallisia faktoja ei voi johtaa omista kokemuksista, vaan tutkitusta tiedosta. Se tekee yhdenvertaisuuden edistämisestä haastavaa, koska tasa-arvotyön sytyke on usein koettu epäoikeudenmukaisuus. Tasa-arvotyö ei kuitenkaan voi jäädä yksittäisten ihmisten ideologian, kiinnostuksen tai kokemuksen varaan, vaan tekoja täytyy tehdä systemaattisesti kaikkien. Siksi ne pitää kirjata strategiaan ja toteutumista täytyy seurata, kuten Metropoliassa nyt tehdään. Yhdenvertaisemman hanketyön toteuttaminen vaatii aikaa ajattelulle Olen kirjoittanut niin monta horisontaalisten periaatteiden raporttia, että osaan ottaa ne huomioon hanketyössä. Tilaamme reilun kaupan kahvia, matkustamme junalla, huomioimme lomakkeissa sukupuolen moninaisuuden lisäämällä nainen / mies vaihtoehtojen lisäksi kolmannen vaihtoehdon lomakkeeseen. Suomeksi se on yleensä muu, pian joku muu termi voi olla parempi. Otamme sen käyttöön. Tarjoamme vaihtoehtoa "en osaa sanoa". Pyrimme sukupuolineutraaliin ilmaisuun ja vältämme heteronormatiivisuutta esimerkiksi perhemuodon ja parisuhdemuodon olettamilla. Huomioimme saavutettavuuden esimerkiksi julkaisujen saavutettavuusauditoinnilla, yritämme olla tekemättä oletuksia osallistujien sukupuolesta, kielestä, esteettömyydestä ja esimerkiksi poliittisista näkemyksistä. Näiden käytäntöjen sisäistäminen vie aikaa. Hankkeiden alussa on tärkeää antaa tilaa yhteiselle keskustelulle ja ajattelulle, jonka pohjalta yhdenvertaisuutta on mahdollista edistää hanketyön kaikissa vaiheissa. Hankkeiden ympärille muodostuvat työryhmät ovat erilaisia ja yhteisen näkemyksen syntyminen vie aikaa. Tasa-arvokysymykset ovat joillekin tutumpia kuin toisille ja niiden systemaattinen esille tuominen on tärkeää. Projektipäällikkö johtaa myös hankkeiden yhdenvertaisuustyötä ja yhdenvertaisuusosaaminen tulisi nostaa osaksi päällikköroolissa toimivien perehdytystä. Näkyvä moninaisuus on helpoin tunnistaa - ja rekrytoida Työyhteisömme on homogeeninen näkyvillä muuttujilla. Moninaisuutta näkyy ulospäin hyvin vähän. Uudessa yhdenvertaisuussuunnitelmassa painotetaan muun muassa rekrytoinnin avoimuutta ja moninaisuuden vahvistamista. "Toivomme hakemuksia monenlaisista taustoista tulevilta hakijoilta" -lauseen käytännön toteuma jää nähtäväksi. Onko hakemuksia mahdollista painottaa yhdenvertaisuuskriteereillä? Voisiko meillä olla käytössä esimerkiksi sukupuolikiintiöt rekrytoinnissa? Löytyisikö joku parempi tapa varmistaa moninaisen ja yhdenvertaisen työyhteisön vakiintuminen? Näitä ja monia muita asioita Metropolian yhdenvertaisuustyöryhmä pohtii. Korkeakouluyhteisön pitää toivottaa kaikki ihmiset tervetulleeksi. Tarvitsemme ihmisiä, joihin voi samastua, lisää koulutusta niin kauan että jokainen tuntee yhdenvertaisuuden periaatteet ja horjumatonta työtä asian edistämiseksi. Välillä se maksaa, mutta se on oikeudenmukaisuuden hinta. Kirjoittaja Johanna Niemi (VTM) on Metropolian asiantuntija, opettaja ja yhdenvertaisuusasioiden jatkuva oppija. Hän on työskennellyt useissa Metropolian TKI-hankkeissa.
TKI-työ tuo ihmiset yhteen kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi
Ammattikorkeakoulut ovat aktiivisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijoita (TKI). Hankkeissa tuotetaan uutta tietoa, kehitetään toimintaa ja luodaan uusia ratkaisuja. TKI-toiminnan volyymi on kasvanut kasvanut yli 100 miljoonalla eurolla vuoden 2015 jälkeen (1), mikä on lisännyt tarvetta löytää vaikuttavia keinoja tutkimus- ja kehittämistyön tulosten laajaan hyödyntämiseen. Jos halutaan välttää yhä uudestaan käynnistyvien ja loppuvien hankkeiden pyörrettä, on syytä suunnata hankkeita missiolähtöiseen, vaikuttavaan ja tulevaisuuskestävään kehitystyöhön. Tämä onnistuu tuomalla TKI-toimijoita yhteiseen keskusteluun. Yhteinen ymmärrys vahvistuu kokoontumalla jaettujen teemojen äärelle Yksi keino vaikuttavuuden edistämiseen ovat ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa yhdistävät teemakonferenssit. Niissä on helppo yhdistää geneerisiä osaamisteemoja koulutusalasta riippumatta. Vuonna 2021 todettiin tarve kehittää erityisesti johtamiseen ja yrittäjyyteen keskittyvä tapahtuma. Ohjelmaan haluttiin alustuksia ajankohtaisista teemoista ja samalla tuotettiin julkaisu konferenssin teemasta asiantuntijaesityksien pohjalta. Arveltiin, että tällainen tapahtuma tekisi myös ammattikorkeakoulujen TKI-työtä tunnetuksi. Näistä lähtökohdista vuosittainen Tulevaisuudenkestävä bisnes -konferenssi sai alkunsa. Konferenssien käynnistämiseen saatiin Liikesivistysrahastolta apuraha ja ensimmäinen, kokonaan virtuaalinen konferenssi järjestettiin Haaga-Helian vetovastuulla Ensimmäisen konferenssin puheenvuorot koottiin julkaisuun 3UAS-konferenssi – Tulevaisuudenkestävä bisnes – osaaminen systeemeissä. Eväitä organisaatioiden uudistumiseen kompleksisessa toimintaympäristössä Hyvien ensikokemusten jälkeen ammattikorkeakoulujen yhteistä TKI-konferenssia päätettiin toteuttaa jatkossakin. Vuoden 2023 konferenssiteeman taustalla olivat havainnot, että aikamme haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uutta, kompleksisia toimintaympäristöjä ja johtamista käsitteleviä opetussisältöjä paitsi johtamisohjelmiin, myös laajemminkin kaikkeen opetukseen osaksi valmistuvien opiskelijoiden tulevaisuuskestävää osaamista. Kuten Luoma et al. (2) toteavat selvityksessään, kompleksisuusteema on ollut esillä vain muutamassa maisteriohjelmassa. Kompleksisuus on vielä suhteellisen uusi näkökulma jopa korkeakoulujen johtamisen opetuksessa. Tähän haasteeseen konferenssi vastasi nostamalla esiin ajankohtaisia johtamisen paradigman muutokseen liittyviä teemoja ja kokoamalla konferenssiesitykset julkaisuksi, esimerkiksi myöhempään opetuskäyttöön. Järjestämisvastuussa huhtikuussa 2023 oli Metropolia Ammattikorkeakoulu, ja teemaksi muodostui Tulevaisuudenkestävä bisnes - ratkaisuja kompleksisuuden haasteisiin. Konferenssissa johdon konsultti ja tietokirjailija Nando Malmelin avasi omassa puheenvuorossaan näkymiä organisaatioiden radikaaliin uudistumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin (2). Hänen mukaansa keskeisiä uudistumisen esteitä ovat muun muassa organisaation historia ja vanhat ajattelumallit, tuloksellisuuden paine ja strateginen varovaisuus sekä hyödyntämätön tulevaisuustaito. Uudistumisen esteenä on usein se, että emme pysähdy ajattelemaan riittävästi ja luomaan uutta, vaan arjen työ vie kaiken ajan. (2) Kompleksisuuden haasteissa on keskeistä vahvistaa kasvun ajattelutapaa ja kyseenalaistamisen kulttuuria, ottaa käyttöön kaksikätinen johtaminen, jossa yhdistetään tehokkuus ja innovatiivisuus eli nykytila- ja tulevaisuuslähtöinen johtaminen, sekä vahvistaa organisaatioissa laaja-alaista strategisen ennakoinnin kyvykkyyttä. Uudistuksissa tarvitaan erityisesti sitä, että joku tai jotkut tuottavat ja pitävät yllä muutokseen ohjaavaa ajattelua organisaatiossa – eli ajatusjohtajuutta. (2) Lehtori ja tiimivalmentaja Veijo Hämäläinen avasi omassa puheenvuorossaan ekosysteemeissä ja verkostoissa onnistumisen taitoja. Hänen mukaansa keskeisiä taitoja ovat kyky aitoon dialogiin, oman ajattelun kehittäminen, kokonaisuuksien systeeminen havaintokyky ja kyky saada eri verkostotoimijoita yhteistyöhön uusin tavoin. Erilaisissa yhteistyöhankkeissa ja verkostoissa korostuu erityisesti kyky rakentaa ja ymmärtää yhteisiä tavoitteita, sanoittaa niitä yhdessä, ymmärtää eri toimijoiden toimintatapoja ja kommunikoida myönteisesti ja rakentavasti. Myös itsereflektio, muun muassa omien perususkomusten tunnistaminen, kuuluu tapoihin, joita Hämäläinen suositteli. Hän kertoi itse käyttävänsä päivittäiset bussimatkansa reflektointiin. Osallistujapalautteiden mukaan konferensseille asetetuissa tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Palautteissa mainittiin esimerkiksi seuraavaa: Konferenssi antoi mahdollisuuden pysähtyä kuuntelemaan sekä osuvia asiantuntijapuheenvuoroja että teemoittain ryhmiteltyä konferenssiesityksiä. Keskustelut ajankohtaisista teemoista korkeakoulutoimijoiden kanssa saivat kiitosta ja huomion, siitä, kuinka laajasti aikamme tunnistettuihin haasteisiin etsitään ratkaisuja. Konferenssi antoi mahdollisuuden uudistaa omaa ajattelua. Konferenssiin osallistui TKI-toimijoiden ja korkeakoulun henkilöstön lisäksi YAMK-opiskelijoita ja yritysten edustajia. Kirjoittajat Leena Unkari-Virtanen työskentelee lehtorina Metropoliassa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. Hän vastaa teemavastaavana Tulevaisuuden työ ja osaaminen -hankesalkusta ja on mukana monissa TKI-tehtävissä ja verkostoissa. Hän vastaa Metropolian ennakointikyvykkyyttä kehittävästä MEKY-projektista sekä TKI-työtä ja oppimistoimintaa kytkevästä TKIO-projekteista. Dialogi, yhteiskehittely ja systeeminen ymmärrys ovat hänelle tärkeitä uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta myös työmenetelmiä tutkijan, työnohjaajan ja kouluttajan tehtävissä. Helena Kuusisto-Ek työskentelee Metropoliassa liiketalouden alalla opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on myös väitöskirjatutkija Tampereen Yliopistossa teemanaan korkeakoulujen strateginen johtaminen. Kirjoittaja on toiminut pitkään sekä johtamistyössä että työyhteisöjen ja johtamisen kehittäjänä. Hänen osaamisalueitaan ovat erityisesti strateginen johtaminen, muutosjohtaminen ja organisaatioiden kehittäminen. Lähteet Arene 2023. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta. (tki.fi) Luoma, M., & Lindell, J., (2020). Johtaminen ja kompleksisuus: kolmijaosta kokonaisvaikutukseen (gaudeamus.fi). Teoksessa P. Vartiainen, & H. Raisio (toim.) Johtaminen kompleksisessa maailmassa: viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen, 60–86. Gaudeamus. Malmelin, N. (2021), Radikaali uudistuminen. Miten johtaa murroksessa? Helsinki: Kauppakamari
Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1.]. Päätöksentekijät, tutkijat ja asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat sekä aiheesta kiinnostuneet yleisö voivat hyötyä tulosten avoimuudesta eri tavoin. Monissa TKI-hankkeissa julkaistaan nykyisin jo tuloksia ja tuotoksia monin eri keinoin pitkin hankematkaa. Tuotokset voivat esimerkiksi olla verkkoartikkeleita blogikirjoituksia podcastjaksoja videoita kokonaisia kirjoja oppimateriaaleja verkkokursseja. Ne voivat sijaita eri organisaatioiden – hanketoteuttajien tai yhteistyökumppanien – alustoilla. Hankkeiden päättyessä syntyy tarve koota kaikki tulokset ja tuotokset yhteen paikkaan. Kun haasteena on yleinen tietotulva sekä TKI-hankkeiden tulosten ja tuotosten monimuotoisuus ja niiden löytyminen monista eri kanavista, on entistä tärkeämpää koota tulokset yhteen selkeästi ja innostavasti hyödyntäen nykyaikaisia viestinnän keinoja. Tässä kirjoituksessa ehdotan interaktiivisten oppimateriaalien tekemiseen tarkoitettua ThingLinkiä vastaukseksi tähän tarpeeseen. Tulosten kokoamista kiinnostavasti ThingLinkillä voi tehdä interaktiivisia kuvia, videoita ja 360° mediaa. Sitä käytetään etenkin opetuksessa erilaisten oppimateriaalien luomisessa, mutta ThingLinkiä voi hyödyntää myös muualla korkeakouluympäristössä. ThingLinkiä korkeakoulun työkaluna on käsitelty laajemmin Metropolian Hiiltä ja timanttia -blogissa. Hanketulosten kokoamisessa ThingLinkin interaktiivisuus ja visuaalisuus tuo mielenkiintoa ja voi siten innostaa tutustumaan tuloksiin tarkemmin. Se myös mahdollistaa tulosten jäsentämistä teemoittain tai kohderyhmittäin. Se täydentää siksi hyvin perinteistä hankkeen verkkosivulta löytyvää linkkilistaa. ThingLinkiä on Metropoliassa hyödynnetty ainakin kahden eri hankkeen tulosten kokoamisessa: AMKoodari-hankkeessa toteutettiin vuosina 2019–2021 maksutonta koodarikoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella viiden ammattikorkeakoulun voimin. Tämä oli ensimmäinen kaikki hanketulokset kokoava ThingLink-julkaisu. AMKoodari-hankkeen tulokset ThingLinkissä. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tavoitteena oli lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Hankkeessa kehitettiin vuosina 2019–2022 työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tuotokset koottuna ThingLinkissä. Luotettava tiedonlähde Kun misinformaatio ja disinformaatio maailmassa lisääntyy [2.], on tärkeää viestiä hanketulosten luotettavuudesta. TKI-hankkeiden tulokset perustuvat ammattimaiseen kehittämistyöhön sekä tutkittuun tietoon. Tämän pitää näkyä ThingLink-julkaisun käyttäjällä, jotta hän pystyy itse arvioimaan sen luotettavuuden. Se tarkoittaa, että tekemisessä tulee huomioida TKI-toiminnan eettiset periaatteet ja tekijänoikeudet samalla lailla kuin kaikissa muissakin julkaisuissa. Käytännössä ThingLink-julkaisussa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: tekijät julkaisuvuosi taustalla olevat organisaatiot hankkeen rahoittajat. Tekijätiedoissa on syytä mainita kaikki, jotka ovat olleet tekemässä ThinkLinkissä olevaa sisältöä. ThingLink-julkaisun tekijät ovat ainakin kokonaisuuden toimittajat, kuvien ja videoiden tekijät sekä mahdollinen erillinen tekninen toteuttaja. Muualla verkossa olevien linkitettyjen materiaalien tekijöitä ei tarvitse tehdä näkyväksi, kunhan tiedot löytyvät alkuperäisestä materiaalista. Toteuta saavutettavasti Vuonna 2019 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi ja siitä seurannut digipalvelulaki ohjaavat korkeakoulujen, viranomaisten ja julkista rahoitusta saavien toimintaa. Se tarkoittaa, että myös TKI-hankkeiden julkaisujen tulee olla saavutettavia. ThingLinkissä on oma sovellus (saavutettavuustoistin, eng. Accessability Player), jolla käyttäjä pääsee käsiksi sisältöön apuvälineitä, kuten ruudunlukijaa, tai näppäimistöä käyttäen. Tämän avulla ThingLink-julkaisut voi toteuttaa WCAG 2.1 -ohjeiden AA-tasolla, joka on tällä hetkellä lain vaatima taso [3., 4., 5.]. Saavutettavuus on tietenkin huomioitava myös julkaisun sisällöntuotannossa ja teknisessä toteutuksessa. Nämä vaikuttavat käytettävyyteen apuvälineillä ja näppäimistöllä navigoidessa, mutta ovat tärkeitä myös esimerkiksi huonosti näkeville käyttäjille ja varmistavat hyvän käytettävyyden kaikille. Yleisiä ohjeita saavutettavaan sisällöntuotantoon löytyy saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus Celian verkkosivuilta saavutettavasti.fi. ThingLinkissä huomioitavat yksityiskohdat suosittelen tarkistamaan sitten kun lähdet toteuttamaan julkaisua. Tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä huomioitavat asiat löytyvät Accessibility Player -käyttöohjeesta englanniksi. Kun julkaisusi on valmis, voit valita, että suora linkki ThingLink-julkaisusi saavutettavaan versioon näkyy ThingLink-julkaisun upotuksen yhteydessä, kun viet sen jollekin verkkosivustolle [6.]. Se helpottaa käyttäjiä, joilla on erityistarpeita, löytämään saavutettavan sisällön. Monimediaisuus ja interaktiivisuus ovat tätä päivää ja siksi ThingLink on yksi hyvä vaihtoehto hanketulosten yhteenkokoamiselle. Innostuisitko sinä kokeilemaan tätä? Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf) Vehkoo, J. (2021). Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta. Yle Oppiminen. 24.02.2021 Jones, L. (2022). Accessibility: New Options in ThingLink. Thinglink.com. 28.3.2022 ThingLink (2022). ThingLink Accessibility Statement (pdf). Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. (Finlex) ThingLink. Accessibility player.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.