Tikissä

Palvelumuotoilu ei ole enää pelkkä muodikas termi, vaan se on monipuolinen menetelmäkokonaisuus, joka on vakiinnuttanut paikkansa tehokkaana työkaluna rakennusteollisuudessa. Palvelumuotoilua sovelletaan nykyään kaupunki-, maisema-, liikenne- ja rakennussuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa, ja sitä käytetään myös osana konsulttiyritysten toimintaa. (1, 2) Tässä blogissa käsitellään palvelumuotoilua, sen hyötyjä ja menetelmiä sekä sen käyttöä erityisesti rakennusalalla. Kirjoituksen lopussa kerromme, miten aiomme hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä RADIAL-hankkeessa, jota olemme mukana toteuttamassa. Palvelumuotoilu ja sen hyödyt Palvelumuotoilu on kasvava osaamisala, joka keskittyy ihmisläheiseen palvelun kehittämiseen. Käytännössä tämä merkitsee, että palvelun kehittämisen lähtöpisteessä on asiakkaan tai käyttäjän tarve. Koska nimenomaan käyttäjä määrittää palvelun arvon, hänet kannattaa ottaa aktiivisesti mukaan palvelun suunnitteluprosessiin eri vaiheissa. Palvelumuotoilun avulla voidaan fyysisten ja digitaalisten palveluiden lisäksi parantaa myös yritysten liiketoimintaa järjestämällä sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja uudella tavalla - siinä tapauksessa kohderyhmänä voivat toimia yrityksen työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Palvelumuotoilu kuvausmalleja on monta, mutta yleisin on Tuplatimantti, joka jakaa palvelumuotoiluprosessia neljään päävaiheeseen: löydä, määritä, kehitä ja tuota. Löydä-vaiheeseen lähdetään keräämällä ymmärrystä asiakkaan/käyttäjän tarpeesta, haasteista ja nykytilasta. Määritä-vaiheessa kerätty data analysoidaan ja tulokset kiteytetään. Kehitä-vaiheessa käyttäjän paljastuneille haasteille ja tarpeille ideoidaan ja kehitetään mahdollisia ratkaisuja. Tuota-vaiheessa idearatkaisuja testataan ja parannetaan. Vaikka prosessi jaetaan neljään osaan, se on kuitenkin jatkuva ja iteratiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että samaa prosessia tai vaihetta voidaan toistaa useita kertoja, ja jokaisella toistokerralla saatujen tulosten perusteella tehdä parannuksia tai säätöjä. Tämä iteratiivisuus mahdollistaa palvelun jatkuvan kehityksen. Palvelumuotoilun onnistumisen avain on sen osallistavat menetelmät ja työkalut. Kohderyhmää ja muita sidosryhmiä tyypillisesti otetaan mukaan muotoiluprosessiin haastattelujen, kyselyiden, havainnoinnin tai työpajojen avulla. Nämä ovat yleisimpiä menetelmiä kohderyhmän tarpeiden ja kipupisteiden selvittämiseksi palvelun tai prosessin yhteydessä. Samat menetelmät käyvät myös ideoiden ja palautteen keräämiseen. Palvelumuotoilutyökalujakin löytyy laaja kirjo. Suosituimpia niistä ovat persoonat, palvelupolut, ideakartta, Service Blueprint ja niin edelleen. Työkaluja sovelletaan aina tapauskohtaisesti. Iteratiivisen luonteen ansiosta, riskienhallinta ja kustannustehokkuus ovat palvelumuotoilun tärkeimpiä hyötyjä yrityksille. Kun uudet tai uudistuneet palvelut tai prosessit testataan käyttäjien tai sidosryhmien kanssa suunnittelun varhaisessa vaiheessa, ratkaistaan ongelmia nopeammin. Tämä säästää resursseja. Palvelumuotoilu rakennushankkeiden kontekstissa Kiinteistö- ja rakennusalalla palvelumuotoilua on sovellettu laajasti rakennusten suunnittelussa, infrahankkeissa, kaupunginosien ja kokonaisten kaupunkien suunnittelussa sekä opetuksen suunnittelussa. Yksi hyvä esimerkki on maailmanlaajuisesti tunnettu Helsingin keskuskirjasto Oodi. Kirjaston rakennusvaiheessa henkilökunnalta ja kaupunkilaisilta työpajoissa ja erilaisilla kampanjoilla kerättiin ideoita, toiveita ja tarpeita kirjaston jatkosuunnittelutyötä varten. Palvelumuotoilua hyödynnettiin myös Oodin opasteiden ja kalusteiden suunnittelussa sekä aineiston suunnittelussa. Käyttäjien suunnitteluprosessiin osallistamisen ansiosta kirjastosta saatiin houkutteleva tapaamispaikka, jonne kuka tahansa voi tulla viettämään vapaa-aikaansa, varaamaan työskentelytiloja, kokeilemaan VR-laseja, nauttimaan kahvista, soittamaan sähkökitaraa tai opettelemaan musiikin miksaamista. (2) Toinen esimerkki on Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jossa SOTE-henkilökunta, kuntapäättäjät ja kuntalaiset osallistettiin rakennuksen suunnitteluun mallintamisen ja toiminnan visualisoidun simuloinnin avulla. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa keskeinen rooli oli VALO-sessioilla, joissa käyttäjille esiteltiin tilojen ratkaisuja virtuaalisessa CAVE-ympäristössä. Kaikissa sessioissa käyttäjiltä kerättiin palautetta. Sessioissa huomattiin esimerkiksi, että huoneita voitiin pienentää, jotta ne toimisivat käytössä paremmin. Lisäksi rakennuksen käyttöönoton jälkeen käyttäjiä osallistettiin myös ylläpidon organisointiin ja kohteen pieniin muutostöihin. Lopputuloksena saatiin uusi parempi SOTE-prosessi. (2) Palvelumuotoilua on hyödynnetty myös rakennusalan koulutuspuolella. Opinnäytetyössään Anni Remes suunnitteli sisustusarkkitehdeille tietomallintamisen opintopolkua palvelumuotoilumenetelmien avulla. Remes käytti vertailuanalyysiä, kyselyitä, haastatteluja ja yhteiskehittämistyöpajaa selvittääkseen, miten Archicad-ohjelmiston opinnot saadaan vastaamaan työelämän tarpeita nykyistä paremmin. Lopuksi hän esitti yhteenvedon Metropolia Ammattikorkeakoulun sisustusarkkitehtuurin uudesta opintolinjasta, joka koostuu kolmesta opintojaksoista: 3D-ohjelmat, Tietomallinnus ja Monialainen projekti. Hänen ratkaisuehdotuksensa sisältää myös Archicad-kliniikan, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille jatkuvaa tukea yritysyhteistyön avulla. Vaikka opintojaksojen pilotointia ei ollut vielä toteutettu, Remeksen työ antaa hyvän katsauksen opetuksen nykytilanteeseen sekä kehittämismahdollisuuksiin. (3) Yllä mainitut esimerkit osoittavat, kuinka yhteiskehittämisen menetelmät tarjoavat rakennusalalle innovatiivisen ja käyttäjälähtöisen lähestymistavan, joka parantaa rakennusten ja rakennusalaan liittyvien palveluiden laatua, vähentää riskejä ja tehostaa resurssien käyttöä. Sen lisäksi palvelumuotoilun avulla rakennuksista voidaan tehdä monitoimisempia, jotta ne soveltuvat paremmin käyttäjien tarpeisiin. Palvelumuotoilun menetelmien hyödyntäminen RADIAL-hankkeen työssä Käytännössä palvelumuotoilun menetelmät hyödyttävät RADIAL-hankkeen toimenpiteitä monin tavoin. Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä ja julkisia toimijoita valmistautumaan rakentamislain muutoksiin, jotka tulevat voimaan 2025. Hanketyöllä vahvistetaan osaamista tuottaa ja ylläpitää rakennusten ajantasaisia digitaalisia malleja. Alla olevassa kuviossa on esitetty hankkeen työvaiheet. Hankkeen työvaiheet jakautuvat neljään osaan: Ongelma-vaiheessa määritellään, minkälaista tietomallien hyödyntämisen puutteita rakennusalalla on havaittu tähän mennessä. Tarvekartoitus-vaiheessa hankkeen käynnistyessä lähdetään selvittämään, kuinka alan toimijat päivittävät tietomalleja toteumamalleiksi, millä tekniikoilla tai työkaluilla ja millaisia haasteita he kohtaavat toteumamallien laatimisessa. Tarvekartoituksessa hyödynnetään suosittuja palvelumuotoilumenetelmiä kuten haastatteluita, kyselyitä ja työpajoja. Ratkaisujen selvittäminen -vaiheessa kartoitetaan uusia lupaavia teknologioita ja käytäntöjä sekä testataan niitä eri koekohteissa. Tiedon ja osaamisen leviäminen -vaiheessa pilottikohteissa onnistuneista käytännöistä ja teknologioista laaditaan kuvaukset ja tietopaketit, jotka koulutuksissa ja työpajoissa levitetään yleisölle. Kirjoittajat Lada Stukolkina työskentelee projektisuunnittelijana Metropolian RADIAL-hankkeessa. Hän on koulutukseltaan palvelumuotoilija (YAMK) ja restonomi (AMK). Ladan intohimona on uusien ratkaisujen yhteiskehittäminen ja palvelukonseptointi. Nikolai Gordeev toimii projektipäällikkönä Metropolian RADIAL-hankkeessa. Hän on AMK rakennusinsinööri jolla on kokemusta tietomallien käsittelemisestä ja laskennan tehtävistä. Hän on kiinnostunut BIM maailmasta ja kestävästä kehityksestä. Lähteet Lindberg, P. 2019. Palvelumuotoilu rakennuttamistehtävissä (theseus.fi). RT 103058. 2019. Palvelumuotoilu kiinteistö- ja rakentamisalalla (rakennustietokauppa.fi) Remes, A. 2022. Tietomallintamisen opetus sisustusarkkitehtuurin opinnoissa (theseus.fi) -- Lisätietoa RADIAL-hankkeen verkkosivulta.