Tikissä

Vedimme viime viikolla työpajan uusmaalaisille yrittäjänaisille itsensä johtamisesta, jossa käsittelimme itsetuntemusta, tavoitteita, motivaatiota ja ajanhallintakeinoja. Aamupäivän aikana muodostui melko kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten hallinnantunnetta omassa työssään voi lisätä. Kun yhdessä mietimme itsensä johtamisen kokonaisuutta, havahduimme siihen, miten verrattavissa se on muiden johtamiseen. Samat perustavanlaatuiset osa-alueet ovat läsnä, kun katse kääntyy itsestä muiden johtamiseen: motivoinnista tavoitteiden arviointiin, työhyvinvoinnista suoriutumiseen, palkitsemisesta sitoutumiseen ja työn organisoinnista työn kehittämiseen. Parhaillaan suunnittelemme samalle kohderyhmälle esimiestyön työpajaa, joten ajatuksemme pyörivät erilaisissa johtajuutta käsittelevissä harjoituksissa ja ytimekkäissä alustuksissa. Esimies määritellään Wikipediassa henkilönä ”jolla on tai jolle on määritelty oikeus käyttää ennalta määriteltyä työnjohto-oikeutta, direktio-oikeutta, siinä laajuudessa kuin se on määritelty, se on tehtävien suorittamisen vuoksi tarpeellista tai lainsäädännön ja hyvien tapojen mukaan mahdollista”.  Määritelmä lähestyy esimiestyötä lainsäädännön ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta nostaen esiin lailliset ja eettiset näkökohdat. Se kuitenkin jättää paljon sanomatta. Laissa määritettyjen velvollisuuksien, yritystalouden hallinnan ja rutiininomaisten tehtävien tukena toimivat esimerkiksi suunnitelmat, tsekkilistat ja vuosikellot. Esimiestyössä joutuu monenlaisiin rooleihin ja aina kaikki roolit eivät ole omalla mukavuusalueella. Esimiehen on hyvä lisätä itsetuntemustaan kehittyäkseen tunnistamaan toimintaansa ja roolinottojaan erilaisissa tilanteissa. Oman itsetuntemuksen lisäämisessä ja esimiesroolin kehittymisessä on käytävä usein monimutkaisempi polku. Itsearviointi, ideointi ja reflektio oman esimiestyön voimavaroista on henkilökohtaista mutta – paradoksin omaisesti – usein tehokkainta yhdessä muiden kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa. Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hanke tarjoaa maksutonta tukea uusmaalaisille yrittäjänaisille. Syksyllä 2017 tarjoamme johtamisen työpajojen sarjan, joista kolmas keskittyy esimiestyöhön. Esimiestyön paja pidetään 7.11.2017 klo 8.30-12.00 Metropolia ammattikorkeakoulun Leppävaaran toimipisteellä. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.metropolia.fi/oona Kirjoittajat: Sara Lindström, Työterveyslaitos Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sirkka ja Sara vetävät Oona-hankkeessa johtamisen työpajoja ja yrittäjänaisten vertaisryhmiä.     Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 toteutettavasta Onnistumista ja oivalluksia johtamiseen -työpajojen sarjasta. www.metropolia.fi/oona         Yhteistyössä

Osuuskunta on yksi suomalaisista yritysmuodoista. Määritelmän mukaan ”osuuskunta on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama hanke, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla. ” – Wikipedia Osuuskunta poikkeaa henkilöyhtiöstä siten, että yritystoiminnan riski on pienempi. Osuuskunnan hyviin puoliin kuulu se, että se mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, ei heitä pidetä virallisesti yrittäjinä. Tämä mahdollistaa osuuskuntaan kuulumisen ja esimerkiksi työttömyysturvan yhtäaikaisuuden. Osuustoiminnalla on Suomessa vahvat perinteet, sillä sitä on harjoitettu meillä vuodesta 1899. Tunnetuimpia osuustoiminnan harjoittajia ovat Osuuskauppa ja Osuuspankki. Viime vuosina osuustoiminta on noussut uuteen suosioon. Osuustoiminta onkin moderni ja joustava yhteisyrittämisen muoto. Osuuskunnassa toimiminen luo jäsenilleen yhteenkuuluvuutta ja turvaa. Se tuo mukanaan mahdollisuuden rakentaa laajempia yhteistyö- ja asiakasverkostoja. Osuuskunnat itsessään ovat yhden tyyp pisiä verkostoja, joissa jäsenet ovat liittyneet yhteen tekemään työtä. Osuuskunta voi syventää verkoston yhteistyötä. Se tuo liiketoiminnallista tukea ja volyymia yksinyrittäjille, kun yhteisesti viedään asioita eteenpäin toimialaan liittyen, tai auttaa saavuttamaan suurempaa vaikuttavuutta kuin mihin yksin on mahdollista. Se voi olla väline ja matalan kynnyksen paikka myös kevytyrittäjyyteen. Yrittäjän kannattaa verkostoitua aktiivisesti Usein kuulee puhuttavan, että verkostoituminen ylipäätään on pienyrittäjälle tärkeää, sillä toimimalla aktiivisesti voi löytää uusia asiakkaita ja kumppaneita, saada uusia ideoita ja viedä toimintaansa muiden tietoisuuteen. Yrittäjän ei kannata välttämättä jäädä kotiin odottamaan, että joku tulee hakemaan mukaan hyviin verkostoihin, vaan olla itse aktiivinen. Yrittäjien verkostoitumisessa pätee sama kuin kaikessa verkostojen rakentamisessa: niitä kannattaa luoda optimoiden, ei maksimoiden. Verkostoissa toimiminen on hyvin aikaa vievää, joten kannattaa pohtia, mihin verkostoitumistapahtumiin lähtee mukaan tai mitkä verkostoitumiskanavat ovat itselle sopivimpia. Verkostoja kannattaa rakentaa strategisesti niin, että luodaan kumppanuuksia, joilla saadaan lisäarvoa omalle liiketoiminnalle. Tällainen verkostokumppanuus vaatii luottamuksellista sitoutumista ja selkeät pelisäännöt. Optimoinnissa on kuitenkin rajansa, sillä verkostot voivat käyttäytyä hyvinkin yllätyksellisesti, ja tärkeitä kontakteja voi löytää odottamattomista paikoista. Verkostoissa kannattaakin olla mukana avoimin mielin. Yksi tärkeä syy verkostoitua on se, että saa jaettua ajatuksiaan muiden kanssa, ja saa tukea omalle yrittäjyydelleen. Erityisesti yksinyrittäjälle tämä voi olla hyvinkin tärkeä toimintaa eteenpäin vievä voima. Vertaistuki ja mahdollisuus keskustella toisten kanssa, ovat tärkeitä voimavaran lähteitä. Muilta saa ideoita kuinka huolehtia omasta jaksamisesta tai kehittää omaa toimintaa. Esimerkiksi yhteisölliset työtilat mahdollistavat oman toiminnan kehittämisen ja uusien kumppanuuksien luomisen. Verkostot ja osuustoiminta ovat aiheena Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille –hankkeen Johtamisen työpajassa 24.10.2017. Tilaisuudessa useammassa osuuskunnassa mukana ollut verkostovelho Johanna Hytönen avaa tarkemmin osuustoiminnan ja verkostoitumisen saloja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.metropolia.fi/oona Kirjoittajat: Minna Janhonen, Sirkka-Liisa Kolehmainen ja Johanna Hytönen Minna ja Sirkka toimivat Oona-hankkeessa kurssien vetäjinä ja yrittäjien sparraajina. Johanna Hytönen on mukana mm. Monkey Business –nimisessä osuuskunnassa: https://banana.fi/author/johanna/     Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 toteutettavasta Onnistumista ja oivalluksia johtamiseen -työpajojen sarjasta. www.metropolia.fi/oona         Yhteistyössä

Moni ryhtyy yrittäjäksi siksi, että haluaa vaikuttaa työnsä sisältöön tai tekemisen tapaan. Itsensä johtaminen ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista. Myös itselleen voi olla huono esimies: Itseltään voi vaatia liikaa tai liian vähän, itseään voi epäillä, tai itselleen voi jättää liian vähän aikaa lepoon ja palautumiseen. Entä muistaako itseään palkita ja kehua yhtä usein kuin muita? Itsensä johtamista on hedelmällistä ajatella muiden johtamisen tapaan lajina, jossa jokaisella on tarvetta ja mahdollisuuksia kehittyä. Hieman paradoksaalisesti tämä on usein helpompaa yhdessä kuin yksin. Hyviä tavoitteita ja itselle sopivia työrytmejä oppii muodostamaan kokemuksen ja harjoituksen kautta. Usein vertaisista on tavoitteiden asettamisessa apua. Tavoitteiden saavuttamisen on myös havaittu olevan helpompaa, jos muut ovat niistä tietoisia ja kannustavat päämäärään pyrittäessä. Pitkällä tähtäimellä niin liiketoiminnan kuin hyvinvoinnin kannalta on pyrkiä opettelemaan olemaan itsellensä paras mahdollinen pomo. Itsensä johtamisen kokonaisuus   Yrittäjä joutuu useimmiten itse huolehtimaan oman työnsä aikatauluttamisesta, puitteistamisesta, palautteesta, onnistumisen määrittämisestä, sekä omasta jaksamisestaan ja (ura)kehityksestään. Yrittäjä onkin sekä oman työnsä tekijä, että itse itsensä pomo. Kuten esimiestyö, myöskään itsensä johtaminen ei ole selkeärajainen kokonaisuus, vaan itsensä johtaminen pitää sisällään: 1) omaan itseen liittyviä ulottuvuuksia: itsetuntemusta ja –luottamusta, omien asenteiden ja uskomusten tiedostamista, tunteiden ja voimavarojen säätelyä, sekä kykyä faktaperäiseen päätöksentekoon 2) tehtäviin ja toimintatapoihin liittyvään priorisointia: järkevien tavoitteiden asettamista, työtehtävien palastelua sekä ajanhallintataitoja sekä 3) ympäristön muokkausta tavoiteltavaa toimintaa tukevaksi. Parhaimmillaan itsensä johtaminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, joka käsittää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen sekä ammatillisen- ja uudistumiskunnon, ja tuottaa positiivista energiaa ja jaksamista. Tukea tarjolla Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille hanke tarjoaa maksutonta tukea uusmaalaisille yrittäjänaisille. Syksyllä 2017 tarjoamme johtamisen työpajojen sarjan, joista ensimmäinen keskittyy itsensä johtamiseen. Itsensä johtamisen työpaja 10.10.2017 klo 8.30-12.00 Itsensä johtamisen työpajassa yrittäjä tarkastelee itseään ja omaa johtamistaan, omaksuu itsensä johtamisen työkaluja, saa työvälineitä työntekijöiden itsensä johtamisen edistämiseen sekä verkostoituu ja voimaantuu. Vierailevana yrittäjänä työpajassa on Life Coach Kirsi Hämäläinen, Cassiope. Paikka: Metropolia AMK, Leppävaaran toimipiste, Vanha Maantie 6. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu  maksuttomaan työpajaan tästä Kirjoittajat ja työpajan ohjaajat: Sirkka-Liisa Kolehmainen, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu   Tiina Taipale, tutkija, Työterveyslaitos     Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 toteutettavasta Onnistumista ja oivalluksia johtamiseen -työpajojen sarjasta. www.metropolia.fi/oona         Yhteistyössä

16.6.2017 Kevään aikana olemme tavanneet useita naisyrittäjiä sekä Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hankkeen että muiden kasvuyrittäjyyttä tukevien hankkeiden tilaisuuksissa ja huomanneet kuinka aktiivisesti pääkaupunkiseudulla toimivat yrittäjänaiset osallistuvat näihin maksuttomiin tilaisuuksiin. Erityisesti yksin toimiva yrittäjänaisia on näissä tilaisuuksissa paljon. Suomessa yrittäjistä noin 95 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yli puolet suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yrittäjänaisten parissa yksinyrittäjien osuus on vielä suurempi, sillä kolme neljästä naisyrittäjästä toimii yksin. Tutkimusten mukaan yksinyrittävät naiset kaipaavat vertaistukea ja verkostoa. Yrittäjän hyvinvoinnin on koettu olevan yhteydessä saatuun sosiaaliseen tukeen ja toisaalta yksinäisyyden kokemuksen on todettu heikentävän työkykyä. Verkostoitumisen ja tuen tarpeen olemme huomanneet myös kevään aikana Oona-hankkeessa järjestetyissä koulutuksissa ja vertaisryhmissä. Verkkovälitteiset tapaamiset hyviä, jos tekniikka toimii Vaikka toivetta ja tarvetta vertaistuelle on, monien yrittäjien on vaikea löytää tähän aikaa eikä pitkäjänteinen sitoutuminen aina ole mahdollista. Yksin toimivat yrittäjänaiset tunnistavat koulutuksen ja kehittämisen tarpeen, mutta yhden ihmisen kädet ja aika ei riitä kaikkeen tarvittavaan. On tyypillistä että yrittäjänaiset yhdistävät yrittäjyyteen myös perheestä huolehtimisen ja nämä asiat ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin yrityksen toimintaan panostaminen. Joskus vertaisryhmään osallistuminen tietyssä fyysisessä paikassa voi olla esteenä, jos asuu kaukana ja matkoihin menee kohtuuttomasti aikaa. Tapaaminen voi viedä puolet työpäivästä ja se on usein liikaa. Oona-hankkeessa tapasimme vertaisryhmäläisiä yhteensä kuusi kertaa, joista ensimmäinen ja kaksi viimeistä kertaa järjestettiin tietyssä paikassa. Muut kolme kertaa tavattiin verkkovälitteisesti sovittuna aikana käyttäen Skype-yhteyttä. Tällaisista virtuaalisista tapaamisista on niin kansainvälisesti kuin Suomessa hyviä kokemuksia yrittäjänaisia tuettaessa. Verkkovälitteiset tapaamiset korostavat ryhmän ohjaajien roolia tapaamisen puheenjohtajana. Vaikka jokaisella osallistujalla olisi videokuva päällä, jää viestinnästä pois nonverbaalinen taso, jolloin ryhmäläisen on vaikea osallistua keskusteluun spontaanisti. On vaikea ennakoida omaa vuoroa kun ei tiedä onko joku toinen samaan aikaan puhumassa. Jos puheenvuoroja ei jaeta, tulee helposti tilanteita että kaikki puhuvat yhtä aikaa tai joku ryhmästä intoutuu puhumaan itsekseen. Kokemuksemme mukaan verkkovälitteisissä tapaamisissa on tärkeää etukäteen kertoa miten kyseisellä kerralla toimitaan ja missä järjestyksessä asioita käsitellään. Vuorovaikutusta voi lisätä kirjallisen kommenttikenttien käyttämisellä ja erilaisilla äänestystyökaluilla yms. Materiaalin jakaminen kaikille on helppoa ja erilaisten alustusten pitäminen onnistuu videovälitteisesti erittäin hyvin. Skypen lisäksi toisena sähköisenä työkaluna käytimme vertaisryhmän toiminnan dokumentointiin Trello-työkalua. Jokaista ryhmäkertaa ennen oli vertaisryhmään osallistujilla orientaatiotehtävä, jonka ohjeet ja materiaalit löytyivät Trellosta. Joillekin kerroille ryhmäläiset palauttivat pienen ennakkotehtävän, johon jokaisella oli mahdollisuus tutustua etukäteen. Tapaamisesta poissaolleetkin näkivät mitä asioista oli käsitelty ja mitä seuraavalla kerralla tullaan käsittelemään. Tietotekniikka tuo verkkovälitteisiin tapaamiseen omat haasteensa. Kaikilla ryhmään osallistuvilla ei etäyhteys toiminut kunnolla useista eri syistä. Etäyhteyden epävarmuus ja tekniset ongelmat veivät välillä aivan liian paljon aikaa ja energiaa kaikilta osallistujilta. Ongelmista huolimatta suurin osa ryhmään osallistuneista yrittäjänaisista osallistuisi toisenkin kerran vertaisryhmään, jossa osa tapaamisista voisi olla verkkovälitteisiä. Yrittäjänaiset kaipaavat ideoita ja palautetta Yrittäjänaisten kannustaminen ja tukeminen ovat niin Suomessa kuin Euroopan Unionin alueella kiinnostuksen kohteena, ja yrittäjänaisia eri tavoin tukevia hankkeita on Suomessakin viime vuosina rahoitettu useita. Useimmissa hankkeissa pyritään tietoisesti tukemaan yrittäjänaisten verkostoitumista, yrittäjäosaamista ja näiden kautta kasvuhalua. Tällainen hake on myös Oona - osaamista ja onnistumien tukea yrittäjänaisille Yrittäjänaisista monet viihtyvät yksinyrittäjinä, eivätkä he suunnittele henkilöstön palkkaamista. Tällöin kasvu voi tapahtua asiakas- ja kumppaniverkostojen kasvattamisen kautta. Verkostot ovatkin yksinyrittäville tärkeitä niin tuloksellisen toiminnan, osaamisen kehittämisen, ideoiden syntymisen, tiedon jakamisen, liiketoiminnan kehittämisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittäviä. Oona -vertaisryhmässä tapasimme joukon innostuneita, idearikkaita ja energisiä yrittäjiä, jotka kaipasivat vertaisnäkemystä oman yritystoiminnan kehittämiseksi. Ennen ryhmän aloittamista, jokainen ryhmään osallistuva kirjoitti itselleen yritystoimintaa koskevan tulevaisuuskirjeen, joka päivättiin viiden vuoden päähän. Kirjeessä he kertoivat jollekin tärkeälle henkilölle miten heidän yritystoiminta oli menestynyt ja mitkä asiat siihen olivat vaikuttaneet. Tämän kirjeen perusteella ensimmäisellä kerralla jokainen teki itselleen aarrekartan, johon he kokosivat vielä nämä oman yrityksen menestymiseen vaikuttavat asiat. Menestymiseen vaikuttavista asioista yhteisiksi tapaamisten teemoiksi muodostui liiketoiminnan keskeisiä asioita. Aloitimme intohimon paketoimisille, eli oma liiketoiminnan toiminta-ajatuksen kiteyttämisellä ja hissipuheilla.Seuraavalla kerroilla käsittelimme hinnoittelua ja hinnan muodostusta. Yhden kerran teemaksi nousi yrityksen markkinointimateriaalit, jolloin mietimme erityisesti yrityksen brändäystä. Verkostoituminen ja erilaisten verkostojen merkitystä mietittiin verkostokarttoja apuna käyttäen ja jaettiin konkreettista tietoa eri mahdollisuuksista. Vertaisyhmästä haettiin ennen kaikkea palautetta omien ideoiden toimivuudesta ja kirkastusapua omille visioille sekä konkreettisiä neuvoja mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Kuusi tapaamiskertaa on vähän, mutta uskomme että nämä yksin yrittävät naiset saivat vertaisiltaan rohkeutta tehdä asioita, mitkä vaikuttavat oman yritystoiminnan menestymiseen. Seuraava Oonan vertaisryhmä käynnistyy syksyllä. Odotamme innolla mitä kaikkea opimme yrittäjänaisten elämästä heidän kanssa. Tiina Taipale, tutkija, Työterveyslaitos   Ulla Vehkaperä, asiantuntijalehtori, Metropolia amk     Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 alkavasta uudesta uusmaalaisten yrittäjänaisten vertaisryhmästä:   www.metropolia.fi/oona         Yhteistyössä