Avainsana: ammattikorkeakoulu
Keksijän lahja ja vinouma, hanketoiminnan haasteen ytimessä
Kirjassaan Running lean Ash Maurya tuo esiin käsitteet keksijän lahja ja keksijän vinouma. Keksijän vinouma on erittäin kiinnostava termi ja ajatusmalli hanketoiminnan kontekstissa. Keksijän vinouma tarkoittaa käytännössä ajatusmallia, jossa mietitään mitä ongelmaa tarjoamani palvelu voisi ratkaista, sen sijaan sitä mikä asiakkaan ongelma oikeasti on. Keksijän vinouman riskit hanketoiminnassa Käytännössä keksijän vinouma tarkoittaa korkeakoulun hanketoiminnan kontekstissa sitä, että hanke suunnitellaan ainoastaan hankkeen toteuttajien kyvykkyyksien ja kiinnostuksen kohteiden varaan. Harva asia on luonnollisempaa kuin tehdä niitä asioita, joissa kokee olevansa hyvä ja johon on tarjota olemassa olevia resursseja. Meillä on ammattikorkeakouluna, ja sen innovaatiokeskittymänä, tarjota tiloja, laitteita, henkilökunnan osaamista sekä opiskelijoita. Lisäksi hankkeiden rahoitusta haetaan sen mukaan, millaisia rahoitusohjelmat ovat ja minkälaista rahoitusta on milloinkin saatavilla. Tämä on monesti yksi ydinsyistä sille, että hankkeet kirjoitetaan siten, että ne eivät riittävällä tavalla palvele niiden toimenpiteiden kohteena olevia yrityksiä. Näin luodaan hankkeita, jotka palvelevat erittäin hyvin sen tekijöiden kiinnostusta ja rahoittajan näkemyksiä siitä, mitä tulee tehdä. Tämä voi kuitenkin olla kaukana siitä, mitä yritykset tarvitsevat. Tämä ero saattaa syntyä joko siitä, että hankkeen tarjoamalle palvelulle ei ole tarvetta, tai sitä ei osata muotoilla siten, että sen tarjoama hyöty välittyisi yrityksille. Hanketulosten loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen vaatii ajattelumallin muutosta Mitä tämä yksinkertainen toimintamalli voisi tarkoittaa korkeakoulun hanketoiminnan kontekstissa? Lopulta kyse on tarpeiden kuuntelusta ja yritysten tarpeiden ymmärtämisestä. Kaikki arvokas, mitä korkeakoulu voi tarjota hanketoimintaan, on syytä pitää mielessä ja toiminnan ytimessä. Hanke, jota yritetään toteuttaa ilman sen läpiviennin mahdollistavaa osaamista ja infrastruktuuria, on tuomittu epäonnistumaan vielä pahemmin kuin hanke, joka ei ratko kenenkään tarvetta. Sellaista voi kuitenkin iteroida vastaamaan muuttuneita tarpeita. Mauryan ajatuksen ytimessä on kääntää ajattelu toisinpäin verrattuna perinteiseen malliin. Siinä on kaksi vaihetta: tunnistetaan tarve, mikä on oikeasti olemassa rakennetaan osaamisesta ja infrastruktuurista siihen vastaava palvelu ja sitä tukeva hanke. Tällä ajattelumallilla on mahdollista rakentaa hankkeita, jotka palvelevat paremmin kohteena olevia yrityksiä ja tätä kautta ne voivat helpommin saavuttaa tavoitteet, joita niille on asetettu. Käytännössä tämä vaatii samaa työtä kuin start upit tekevät siinä vaiheessa, kun ne aloittavat ensimmäiset kierrokset asiakkaiden kanssa. Tämä kierros tehdään, jotta saadaan validaatiota idealle ja ymmärrystä markkinasta. Miksi hankkeita tuottava organisaatio ei tekisi samaa? Kun on selvillä rahoitus ja ymmärrys siitä, mitä osaamista on, olisi varmasti erittäin suositeltavaa käydä läpi muutamia kohdealan yrityksiä, jakaa idea ja keskustella siitä. Yrityksiltä saatavalla palautteella olisi mahdollista muokata hanke jo alun perin muotoon, jossa se on kiinnostava sen kohteiden kannalta. Pieni, mutta merkittävä ero. Innovaattorin lahja: ongelma ja ratkaisu ovat vastinpari Mauryan mukaan innovaattorin lahja tarkoittaa sitä, että uudet ratkaistavat haasteet syntyvät olemassa olevista ratkaisuista. Eli haaste tulisi rakentaa siten, että olemassa olevat haasteet, joita ratkotaan vanhoilla metodeilla, estävät asiakasta saavuttamasta haluamiaan lopputuloksia. Osa innovaattorin lahjaa on ymmärtää, että ei ole olemassa täydellistä ratkaisua vaan ongelma ja ratkaisu ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Tämä ajatus voidaan tiivistää kolmeen pääpointtiin: Uudet ratkaisemisen arvoiset haasteet nousevat jo olemassa olevista haasteista Innovaatio on ytimeltään vaihdos vanhasta toimitavasta uuteen Paras tapa saada tämä muutos aikaan on ankkuroida uusi ratkaisu haasteisiin, jota vanha ratkaisu aiheuttaa Hanketoiminnassa ja korkeakoulun kontekstissa tätä voidaan toteuttaa hankesuunnittelussa, kun yritetään tunnistaa ratkaisemisen arvoisia haasteita. Otetaan esimerkiksi Metropolian UrbanFarmLabissa mahdollistettu kehitystyö. Uudet ratkaisemisen arvoiset haasteet nousevat olemassa olevista haasteista. Voidaan ajatella, että vertikaaliviljelyssä on tunnistettuja haasteita, kuten energiatehokkuus ja taloudellinen kannattavuus nykyisillä teknologioilla. Tähän liittyvien haasteiden ratkaiseminen mahdollistaisi vaihdoksen vanhasta toimitavasta toiseen, eli vertikaaliviljelyn leviämisen tukemaan peltoviljelyä laajemmassa mittakaavassa. Ratkaisun ankkurointi tarkoittaisi tässä kontekstissa sitä, että pyritään löytämään ratkaisu, joka toimii jo olemassa olevan teknologian puitteissa. Jos tunnistettu haaste on energiatehokkuuden kehittäminen, niin ratkaisun tulisi olla sellainen, joka sopii mahdollisimman hyvin jo olemassa olevaan teknologiaan ja on tätä kautta mahdollisimman helppo levittää jo olemassa oleviin viljelmiin minimikustannuksilla. Sen sijaan, että yritetään ratkaista koko ruokajärjestelmän haasteita, keskitytään ratkaisemaan yhtä pientä ja tunnistettua tarvetta, joka mahdollistaa laajan muutoksen myöhemmin. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media
Ennakoinnista korkeakoulun yhteinen kyvykkyys?
Korkeakoulun kyvykkyys näkyy sen toiminnassa. Kun kyvykkyyttä kehitetään, huomion kohteena tulisi olla toiminta. Tämä itsestään selvältä tuntuva toteamus on kuitenkin monille organisaatioille – myös ammattikorkeakouluille – haaste. Kehittämisessä painopiste on usein hallinnollisessa muutostyössä, johtamisjärjestelmissä ja hallinnon rakenteissa. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme Metropolian kaksivuotisessa ennakointikyvykkyyden kehittämishankkeessa MEKYssä (2022–2023) tekemiämme huomioita ennakointikyvykkyyden kehittämisestä toisaalta strategiayksikön ja johtamisen kehittämisen näkökulmasta, toisaalta kaikkien toimijoiden kyvykkään ennakointitoiminnan käynnistämisen kannalta. Blogikirjoituksessa ehdotamme, miten koko organisaation yhteinen oppiminen voisi yhdistää näitä näkökulmia. Ennakointi kyvykkyytenä Kun organisaation tai yrityksen ennakoinnista puhutaan kyvykkyytenä, lisätään väliin usein sana ”strateginen”. Lisämäärittely on sinällään tarpeen, sillä ennakointiin liittyy aina jokin konteksti ja tarkoitus. Strateginen ennakointi tarkoittaa mahdollisten tulevaisuudennäkymien ja niihin liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden tarkastelua päätöksen teon tueksi. Strategisessa ennakoinnissa on siis kyse erilaisten kehityssuuntien kartoittamisesta, päätösten vaikutusten arvioinnista eri kehityssuunnissa sekä toimintaympäristön muutoksiin varautumisesta – ei tulevaisuuden ennustamisesta (1). Strateginen ennakointi on tullut organisaatioissa ja yrityksissä yhä tärkeämmäksi kehittämisen kohteeksi sitä mukaa, kun tulevaisuus on muuttunut epävarmemmaksi ja muutostahti on nopeutunut (2). Vaikka edelläkävijäorganisaatioissa on jo olemassa sujuvat prosessit ennakointitiedon tuottamiseen, tulkintaan ja hyödyntämiseen, ovat monet organisaatiot vasta havahtumassa ennakoinnin tarpeellisuuteen. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistettiin ennakointikyvykkyyden kehittäminen vuonna 2022, kun todettiin aiemman, pistemäisesti toteutetun ennakoinnin olevan riittämätöntä tulevaisuuskestävän toiminnan toteuttamiselle. MEKY-projektissa tavoitteena oli löytää keinoja kyvykkyyden lisäämiseksi: Miten löytää, tulkita ja konkretisoida olemassa olevaa tulevaisuustietoa oppimistoiminnan, TKI-työn, johtamisen ja päätöksenteon tueksi? Miten lisätä osallisuutta ennakointitoimintaan ja siten laajentaa tulevaisuusvaltaa? Miten lisätä moninäkökulmaisuutta vaikuttavan ennakointitiedon turvaamiseksi? Keinoja kartoitettiin tulevaisuudentutkimuksen, strategisen ennakoinnin ja organisaatioiden kehittämisen tutkimuskirjallisuudesta. Monet strategista ennakointia käsittelevät tutkimukset ovat kartoituksia, pienempiä aihekokonaisuuksia koostavia metatutkimuksia tai ne keskittyvät määrittelyihin ja työkaluihin (2). Valmista mallia, joka kattaisi korkeakoulun tehtävät ja toiminnot (3) ei ollut suoraan tarjolla. Niinpä Metropoliaan soveltuvan mallin rakentaminen aloitettiin tammi-huhtikuussa 2022 pilottikokeilulla Metropolian osaamisalueen ja innovaatiokeskittymän sekä konsulttiyritys KPMG:n yhteistyönä. Tuloksena hahmoteltiin korkeakoulun mahdollisuuksiin ja haasteisiin sopiva strategisen ennakoinnin malli (kuva 1). MEKY-projektissa tunnistettiin pilotin, eri tiimien kanssa käytyjen dialogien perusteella sekä tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeisiä toiminnan solmukohtia, joissa ennakointikyvykkyyttä voi ilmetä ja joissa sitä kannattaa kehittää ja vahvistaa: Ennakointikyvykkyys näkyy laajassa osallistumisessa ennakointitoimintaan (avaintoimijat, sidosryhmät ja verkostot) Ennakointikyvykkyyden kehittäminen perustuu tilannekuviin, jossa huomioidaan organisaation eri puolilla yhtä aikaa vallitsevat käsitykset ja tarpeet (organisaatio ja organisoituminen). Keskeinen edellytys kyvykkyyden kehittymiselle on turvallinen, dialoginen toimintakulttuuri ja toiminnan kriittisen arvioinnin säännöllisyys (avoin ja osallistava toimintakulttuuri). Ennakointitoiminta on ketterää, jos kulloisiinkin tarpeisiin sopivia ennakointimenetelmiä käytetään itseohjautuvasti ja jos käytössä on yhteinen, tekoälypohjainen datankäsittely-ympäristö (menetelmät, työkalut ja AI, foorumit ja työpajat). Ennakointikyvykkyys ilmenee ennakointitiedon hyödyntämisessä kaikessa toiminnassa läpi koko organisaation (tietojohtaminen). Ennakointikyvykkyyttä edistää yleinen tulevaisuustaitojen lisääminen (ennakointiosaaminen) Lisäksi malliin liitettiin kolme yleistä Metropolian ennakointitoimintaa määrittävää näkökulmaa: Kyvykkyyden kehittämisen perustaksi nähtiin yhteisen ymmärryksen dialoginen rakentaminen ja ylläpitäminen. Kun toimintatavat ja ympäristö muuttuvat nopeasti, yhteinen hahmottaminen eli ”tolkun tekeminen” tai ”sensemaking” (6) edellyttää säännöllisiä dialogeja ja koko kattavasti organisaation ja sidosryhmät yhteen kutsuvia ennakointifoorumeita. Metropolian ennakointitoiminnan tavoitteeksi asetettiin kestävän elinvoiman turvaaminen kaikilla ammattikorkeakoulun toiminnan sektoreilla (Ennakointitoiminnan vaikuttavuus). Ennakointikyvykäs ammattikorkeakoulu on mukana rakentamassa alueen ja koko yhteiskunnan ekologista, sosiaalista ja taloudellista tulevaisuuskestävyyttä (Konteksti). Yhdessä oppiminen kyvykkyyden rakentajana Ennakointikyvykkyyden kasvaessa toiminta muuttuu kyvykkääksi. Kyvykkyyden kasvattaminen tarkoittakin koko organisaation yhteistä ja jatkuvaa oppimista. Sen sijaan, että keskityttäisiin rakenteiden ja tehtäväroolien uudistamiseen, olisi tärkeää tukea pitkäjänteisesti yhdessä oppimista. Monet ennakointitiedolle ominaiset piirteet, kuten systeeminen ajattelu, vaativat aikaa, moninäkökulmaista ja laajaa osallistumista toimintaan sekä sitoutumista toimimaan toisin yhteisen ymmärryksen kasvaessa. Oppimisen ja kyvykkyyden kehittämisen yhdistäminen nostaa esiin kysymyksen siitä, miten yhdessä oppimista voitaisiin tukea ja vauhdittaa jatkuvana toimintana, eikä vain pistemäisinä työpajoina tai kurssituksina. Miten onnistuttaisiin varaamaan aikaa säännölliseen yhdessä ajatteluun ja oppia pois turhista kokoontumisista? MEKY-pilotti osoitti, kuinka helposti turvaudutaan konsulttien apuun, kun halutaan opettaa orhnaisaatiolle tai sen osalle jotakin uutta. Johtaminenkaan ei aina auta ja tue yhteistä oppimista ja uuden ajattelun mukaista toimintaa, kuten MEKY-projektin tulosten (4) hautautuminen lukuisten, sinällään onnistuneiden kehittämishankkeiden joukkoon osoittaa. Kyvykkyyden kehittäminen johtaa muutokseen vain, jos oppiminen konkretisoituu uudenlaisena toimintana ja käyttäytymisenä organisaation arjessa. Elävässä prosessissa mallitkin muuttuvat, tarkentuvat ja kehittyvät yhteisen ymmärryksen kannattelemina. Kirjoittajat Marita Huhtaniemi on tulevaisuustyön, strategian, innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Metropolian strategia- ja kehityspalvelut -yksikössä. Hän toimi MEKY-hankkeessa vuosina 2022-2023 strategia-asiantuntijana. Leena Unkari-Virtanen on tutkija, työnohjaaja, prosessikonsultti ja lehtori Musiikki ja kulttuuripalvelut -yksikössä. Hän toimi ”tulevaisuuden työ ja osaaminen” -hankesalkun teemavastaavana sekä MEKY-hankkeessa vuosina 2022–2023 projektipäällikönä ja yliopettajana. Lähteet Strateginen ennakointi. Euroopan unionin virallinen verkkosivusto.(commission.europa.eu) Viitattu 2.5.2024. Marinkovic, M., Omar Al-Tabbaa, O., Khan, Z & Jie Wu, J. (2022). Corporate foresight: A systematic literature review and future research trajectories. Journal of Business Research 144 (2022) 289–311. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. (finlex.fi) Viitattu 2.5.2024. Unkari-Virtanen, L. (toim.) 2024. Tulevaisuuden kudelmia. Ennakointikyvykkyyden kehittäminen Metropoliassa. (theseus.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 128 Helsinki. Haettu 25.3.2024. Rohrbeck, R. (2011). Corporate Foresight. Towards a Maturity Model for the Future Orientation of a Firm. Berlin Heidelberg: Springer-Verlag. Weick, K.E., Sutcliffe, K.M. & Obstfeld, D. (2005). Organizing and the process of sensemaking. Organization Science, Vol. 16 No. 4, 409–421
Tikissä-blogin vuosi 2023
Tikissä-blogi julkaisee yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia Metropolia ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) kytkeytyvistä aiheista. Vuonna 2023 Tikissä julkaistiin yhteensä 92 toimitettua blogikirjoitusta, joista 13 on englanninkielisiä. Kirjoittajina on kymmeniä eri alojen asiantuntijoita Metropolian TKI- ja oppimistoiminnan sekä hanketyön parista. Blogikirjoitukset on ryhmitelty teemoittain. Jaottelussa on haavoittuvuutensa, sillä osa kirjoituksista sopisi useamman teeman alle. Toivomme uuden tiedon löytämisen iloa! Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot TKI-työ tuo ihmiset yhteen kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi Suomalaisen tieteen pelisäännöt varmistetaan tutkimusyhteisön itsesääntelyllä Yhdenvertaisuuden edistäminen TKI-toiminnassa Merkityksellinen yhteistoiminta osallistuvassa TKI-kumppanuudessa Osallistuvaa TKI-kumppanuutta uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa Kulttuuriset sillat ja kielelliset kohtaamiset innovaatioiksi Kampus yritysyhteistyön raja-alueena Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää Mitä hubin rakentaminen vaatii? Keksijän muistilista Keksintö Hollywoodin säihkeestä: taajuushyppely Hankkeen arvioinnista on moneksi Vuoroin vieraissa - vertaisista vauhtia hankearviointiin Voiko hankkeen arvioinnissa hyödyntää taiteellisia menetelmiä? Hanketyön sivuvirrat hyötykäyttöön Taide rakentamassa tulevaisuuden vaihtoehtoja Koulutus, osaaminen ja oppiminen Muuttuva korkeakoulu ja näkökulman vaihtamisen taito Edelläkävijäorganisaatioissa keskitytään toimivan oppimiskulttuurin luomiseen Projektiopinnot ovat joustava tapa uuden oppimiseen Virtuaalitodellisuuden tarinat terävöittävät transversaaleja taitoja Kaksikielinen koulutus avaa eettisesti kestävän tien sairaanhoitajaksi Onko mikrokursseista hyötyä yrittäjälle? Onnistuneen opinnäytetyön resepti Monialaisuus innovaatiokyvykkyyden vahvistajana Yhteisö oppimisen tukena Digitaalisen muotoilun eettiset haasteet - opiskelijat ja työelämä yhteiskehittäjinä Sosiaalialan ohjauspalveluiden kehittäminen vaatii tilanteen rakentamista Aineenopettajat kohtaavat kriisimaista tulevia maahanmuuttajataustaisia oppilaita yläkoulussa Musiikin osallisuuden portaat Työelämä ja johtaminen Valmentava johtajuus hanketyössä Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä Tunteet työelämässä psykologista turvallisuutta edistämässä Resilienssiä vahvistavat hyväksymisen taito, työn merkityksellisyys ja autenttisuus Moninaisuuden ja inklusiivisuuden johtaminen vahvistaa organisaatioiden sosiaalista kestävyyttä Muuttuvalla urapolulla tarvitaan toivoa ja myötätuntoa Työntekijöiden kytkeminen organisaation kehittämiseen kestävyyden vahvistamiseksi Henkilöstötuottavuus ja sen kehittämisen mahdollisuudet Kolme vinkkiä, joiden avulla tarjoat ja vastaanotat tukea paremmin hajautetussa tiimissä Työn kehittämisellä ja muokkaamisella kohti hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä työuria Mitkä tekijät houkuttavat työntekijäkonkareita jatkamaan Ikääntyneen yksilöllisyys korostuu työelämään liittyvissä valinnoissa Ennakoivalla henkilöstövoimavarojen johtamisella kestävää kehitystä rakentamassa Työllisyystilanteen nopeat vaihtelut vaikuttavat AV-alan opiskelijoiden verkostoitumiseen Rakennusalan menestys vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja Pidetään ääntä hiljaisesta tiedosta! Suuret päätökset, ennakoimattomat seuraukset Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen Mitä yrittäjyyskeskukset voivat tuoda lisää korkeakoulujen toimintaan? Seniorien vaikuttajaryhmät - uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin, asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet - Pitääkö aina kasvaa? Voiko taide juurtua yrityksiin? Korkeakoulujen yritysyhdistyksistä ponnistetaan tulevaisuuteen Monenlaista yritystoimintaa kohtaamassa Hypätäänkö jo lentävän auton kyytiin? Katsaus älyliikenteen markkinaympäristöön ja tulevaisuuteen Liiketoimintaa Lean Startupilla - Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin Yrittäjänaisten ryhmätoiminnasta vahvuutta omaan yrittäjyyteen Yrittäjänaisten digitaidot vauhdittavat kasvua Tekoäly yritystoiminnan tukiälynä Female Entrepreneurs Without Borders Ympäristö ja kestävyys Tiedolla johtamisen ja teknologisten megatrendien mahdollisuudet, haasteet sekä vaikuttavuus Suomen vihreässä siirtymässä Ympäristöystävällinen tapahtumatuotanto - hanketapahtumat suunnannäyttäjnä Elämä kierrätystaloudessa matkalla kohti kiertotaloutta Vihertävää työmatkailua Euroopassa Terveys ja hyvinvointi Liikkuminen ja ravinto seniorien hyvinvointipalveluiden ytimessä Inkontinenssihanke yhteistyössä kokemustoimijoiden, ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet näkyvät tutkimuksissa Vuorovaikutus ja viestintä Tuumasta toimeen Brysselissä - miten aktivoitua EU-vaikuttamiseen? Hanketulokset voi koota yhteen Thinglinkillä Onko mikki auki? Onnistuuko empaattinen vuorovaikutus etänä? Verkostoitumisen mahdollisuudet hybriditapahtumissa Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Innovaatiopodcasteja tekemässä Tekoäly asiantuntija-artikkelin kirjoittamisen tukena Viestintäyhteistyö hankekumppanin kanssa - 10 vinkkiä Eettisyys asiantuntijaviestinnän kulmakivenä Timanttinen hankeseminaari Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä 3 oivallusta, jotka opin hankeviestinnän kouluttajana Tekoälyn vaikutuksista tekijänoikeuksiin Vetovoimaprojekti paljasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat huolinta- ja logistiikka-alasta Communications is a universal profession – staff exchange helps to broaden networks Research, development and innovations The critical role of research managers and associates in securing the future of RDI Slowing down to speed up - from first idea to prototype Using Open Innovation to Support Local Companies Focusing on Innovators Instead of Innovations 7 Reasons Why Creativity at Work is Essential Service Design The Importance of Service Design in Organisations Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects 6 startup failures service design can help avoid The Harmful Nature of Informed Assumptions Be the guide not the hero How to create an engaging MOOC Tikissä-blogin toimituskunta kiittää kaikkia lukijoita ja kirjoittajia.
Vetovoimaprojekti paljasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat huolinta- ja logistiikka-alasta
Osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat maamme talouden voimavara. Ulkomaankaupan sujuvoittamisessa huolitsijoilla on keskeinen rooli, ja heidän käsittelemänsä tavaran arvo on vuosittain 70–100 miljardin euron luokkaa. Alalla toimii noin 300 yritystä ja yli 4000 työntekijää. Yksi tulevien vuosien haaste on osaavan henkilökunnan saatavuus. Nuoret eivät aina hahmota alaa ja sen mahdollisuuksia. Siksi he eivät ehkä valitse tutkintoonsa huolinnan ja logistiikan opintoja. Kun pääkaupunkiseutu edustaa Suomen logistiikan merkittävää solmukohtaa, Metropolia ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ovat tehneet yhteistyötä alan vetovoiman lisäämiseksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Ratkaisuna laaja-alainen ja pitkäjänteinen kehittämistyö Metropolia on panostanut vuodesta 2019 alkaen logistiikka-alan opintotarjontaan, alan näkyvyyteen opiskelija-arjessa, nuorten asenteisiin luoda ammattiura logistiikan ja huolinnan parissa sekä siihen, että taustasta tai tutkinnosta riippumatta kenellä tahansa Metropolian opiskelijalla on mahdollisuus valita opintojensa osaksi alan kursseja. Tulokset ovat tulleet näkyviin monessa eri muodossa. Metropoliassa on ollut tämän yhteistyön ansiosta tarjolla esimerkiksi vuodesta 2020 alkaen vapaasti valittavina opintoina verkkopohjainen viiden opintopisteen laajuinen opintojakso Logistiikan perusteet. Sen ideana on ollut, paitsi antaa alasta perusteiden hallinta, myös räätälöidä oppimistehtävät osallistujan tutkinnon perusteella. On tärkeää, että vaikkapa kulttuurituotannon tai vaatetusalan opiskelija tunnistaa tulevan ammattinsa mukaisia logistiikan ilmiöitä siinä missä tuotantotalouden tai rakennusalankin opiskelija omiaan. Heti ensimmäisellä kerralla kurssille ilmoittautuneiden koulutustaustat olivat moninaiset: autotekniikasta 23 konetekniikasta 5 bio- ja kemiantekniikasta 4 rakennus- ja talotekniikasta 9 rakennusalan työnjohdon tutkinnosta 2 sähkö- ja automaatiotekniikasta 8 energia- ja ympäristötekniikasta 4 muotoilusta 1 kulttuurituotannosta 4 esitys- ja teatteritekniikasta 2. Tarve tietää logistiikasta ja huolinnasta on ollut siis huomattavan laajaa. Lisäksi ajasta ja kampuksesta riippumaton suoritustapa on koettu motivoivalta. Logistiikan maailma integroitu opetukseen Yhtenä tärkeänä päämääränä yhteistyössä on ollut kehittää alan tunnettuutta Metropoliassa, lisätä työelämäyhteyksiä ja luoda opintotarjontaa, jossa hyödynnetään valmista alan keskeistä ja jatkuvasti päivittyvää materiaalia. Yksi tällainen materiaalipankki on Reijo Rautauoman säätiön rakentama ja ylläpitämä verkkosivusto Logistiikan maailma, jossa käy vuosittain yli miljoona alalta tietoa ja hyviä käytäntöjä etsivää vierailijaa. Sivusto on Suomen käytetyin logistiikan perustietojen tietolähde ja siksi myös opiskelijoiden työelämävalmiuksien kannalta se on tärkeä tuntea. Metropoliassa sen hyödyntämistä on suunniteltu pedagogisesta näkökulmasta, sillä kokonaisuutena se on liian laaja opiskelijoiden suoraan omaksuttavaksi. Video- ja Jodel-kampanja alan vetovoiman lisäämiseksi Helmi- ja huhtikuun välillä 2023 Metropolia toteutti sosiaalisen median kampanjan, jonka tavoitteena oli kirkastaa nuorten mielikuvia logistiikka- ja huolinta-alasta ja tehdä siitä vetovoimaisemman. Metropolian elokuvaopiskelijoilta tilattiin video, jonka he toteuttivat käsikirjoituksesta alkaen ja jonka ideana oli saada tarinankerronnan avulla viesti huolinnasta ja logistiikasta varteenotettavana asiantuntija-alana tekijöiden itsensä ikäisille nuorille. Tuloksena tuli ammattitasoa vastaava, teknisesti korkeatasoinen 2:21 minuutin mittainen Munat matkaan – Eggs on the Road, Metropolian Youtube-kanavalla helmikuun alussa julkaistu video sai kuukauden sisällä yli 1300 katsojaa. Samalla viestintää toteutettiin monipuolisesti Metropolian sosiaalisen median kanavissa. Huumoria ja tarinallisuutta sisältävää videota markkinoitiin pääasiassa nuorten suosiman Jodel-sovelluksen kautta. Jodelissa hyödynnettiin myös kyselyitä ja logistiikka-alan opettajien läsnäoloa interaktiivisuuden saavuttamiseksi. Kampanjan toteuttajaksi palkattiin työharjoitteluun Metropolian graafisen suunnittelun opiskelija Tia Tast, joka kohderyhmään itse kuuluvana pystyi varmistamaan, että kampanjassa hyödynnettiin oikeita ratkaisuja. Hän suunnitteli kampanjaa varten kuvakkeita, infograafeja ja display-videoita. Räätälöity kysely alan houkuttelevuudesta Loppukeväästä 2023 Metropolia toteutti laajan kyselyn opiskelijoilleen. Tavoitteena oli selvittää, millaiset mielikuvat opiskelijoilla oli alasta kolmen vuoden mittaisen logistiikan ja huolinnan vetovoimaprojektin jälkeen. Oliko opintojen aikana tullut esiin uramahdollisuudet alan yrityksissä? Millaiset tehtävänimikkeet koettiin houkutteleviksi ja mitkä eivät herättäneet kiinnostusta? Millainen aloituspalkka oli opiskelijoiden mielestä sekä kilpailukykyinen että realistinen? Lisäksi kysyttiin, tunsivatko opiskelijat Logistiikan maailma -sivustoa ja miten Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry voisi kehittää yhteyksiään Metropolian opiskelijoihin. Sähköisen kyselyn rakentamiseen panostettiin erittäin paljon. Jos kysymykset ovat epämääräisiä, myös vastaukset ovat sellaisia. Jos kysely on vaivalloinen ja pitkä, vastauksia tulee niin vähän, ettei niiden avulla pysty tekemään analyysia. Jos opiskelijat pitävät kyselyä hutaisten tehtynä, he saattavat vastata samalla mitalla ja vastata huvikseen mitä sattuu. Liian usein törmää kyselyihin, joiden kohdalla ei ole riittävän huolellisesti mietitty sitä, mitä kullakin kysymyksellä tavoitellaan. Sanamuodoilla ja itse kysymyssananalla on väliä. Avovastausmahdollisuuksienkin liiallinen viljely vesittää tarkoituksen, sillä yleensä vain kaikkein innokkaimmat tai kaikkein kielteisimmin asiaan suhtautuvat jaksavat tuottaa arjen keskellä aiheesta omaa pohdintaa. Muut jättävät avokysymyksiin helposti kokonaan vastaamatta. Kyselyn toteutus ja tulokset tekniikan ja liiketalouden opiskelijoiden osalta Metropolian kysely lähetettiin harjoitteluinsinöörien, opinto-ohjaajien tai tutkintovastaavien kautta kaikille tekniikan ja liiketalouden opiskelijoille. Kulttuurialan opiskelijat tavoitettiin sen opiskelijayhdistys Demoni ry:n Instagram-tilin kautta. Tällä kertaa kyselyä ei ulotettu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, sillä heille on suunnitteilla omaan alaan liittyvä toteutus logistiikan perusteista. Vastauksia kyselyyn tuli 288, mikä on erittäin hyvä määrä: tekniikasta 114 liiketaloudesta 85 kulttuurista 82 sosiaali- ja terveysalalta 7 siitä huolimatta, ettei kyselyä markkinoitu sinne. Kyselyyn vastanneet ovat iältään melko nuoria. Noin 75 % heistä kuuluu ikäryhmään 18–25-vuotiaat ja 26–35-vuotiaisiin noin 20 %. Valtaosa on taustaltaan ylioppilaita, mutta ammatillinen tutkinto löytyy neljänneksellä vastaajista. Noin 10 %:lla on jo taustallaan yksi korkeakoulututkinto. Kyselyn tulokset koottiin raportissa osittain yhteen ja osittain niputettiin tekniikan ja liiketalouden opiskelijat yhteen sekä kulttuuri- ja sote-alan opiskelijat omaksi ryhmäkseen. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että logistiikka-alan yritykset pitävät todennäköisesti tulevia insinöörejä ja tradenomeja keskeisimpänä rekrytointipohjana ja haluavat tutustua erityisesti heidän vastauksiinsa. On kuitenkin hyvä huomata, että niin kulttuurialalla kuin sosiaali- ja terveysalalla on ammatteja, joissa on tärkeä tietää ainakin perusteet logistiikasta ja huolinnasta. Vastaajien aiempi työkokemus on hyvin kirjava. Kymmenen vastaajaa kertoo toimineensa logistiikan parissa, heillä kaikilla tutkinnon alat vaihtelevat: International Business and Logistics, liiketalous, tuotantotalous, sähkö- ja automaatiotekniikka, viestintä, konservointi, kulttuurituotanto ja vaatetusala. Aiemmasta logistiikka-alan työkokemuksesta valtaosa oli varastoinnin tai kuljetusten parista, muut työtehtävät hajaantuivat yksittäisiin mainintoihin, kuten esimerkiksi lentorahtien suunnittelu tai työskentely terminaaleissa. Mielikuvat sanoista ”huolinta” ja ”logistiikka” Kysyttäessä opiskelijoilta mitä heillä tulee mieleen sanasta ”huolinta” tekniikan ja liiketalouden edustajien vastauksissa painottuivat kuljetusketjujen, lähetysten seurannan ja kuljetusten kustannustehokkuuden varmistukseen, raaka-aineiden kuljetusten, vastaanoton ja varastoinnin suunnitteluun, sujuvan ulkomaankaupan ja kuljetusten asiantuntijana toimimiseen sekä vientiin ja tuontiin liittyvien sopimusasiakirjojen ja tullauksen sujuvaan hallinnointiin liittyvät tehtävät. Vastaavasti mielikuvat sanasta ”logistiikka” toivat mieleen erityisesti tavaran ja siihen liittyvän tiedon liikuttamisen, varastoimisen ja perille toimittamisen sekä ahtaus-, rahtaus-, varastointi- ja jakeluliiketoiminnan kokonaisuuden. Tekniikan ja liiketalouden opiskelijoille ei ole Metropoliassa vastausten mukaan kerrottu erityisen aktiivisesti uramahdollisuuksista huolinta- ja logistiikka-alan yrityksissä. Viisiportaisella asteikolla (0= ei lainkaan, 1= vähän, 2=jonkin verran, 3= melko paljon ja 4=erittäin paljon) mitattuna keskiarvo oli 1,6 eli vastausvaihtoehtojen ”vähän” ja ”jonkin verran” keskivaiheilla. Vain osa alan ammattinimikkeistä kiinnostaa nuoria Kysyttäessä huolinta- ja logistiikka-alan korkeakoulutettujen ammattinimikkeistä ja niiden kiinnostavuudesta vastausten viesti oli erittäin selvä. Nimikkeellä on väliä. Huolitsija- ja rahdinkäsittelijä- nimikkeitä ei koettu vetovoimaisina tai nykyaikaisina, vaihtoehdoiksi toivottiin avovastauksissa englanninkielisiä Supply Chain Manager -tyyppisiä nimikkeitä. Jos esimerkiksi yritys haluaa rekrytoida insinööritaustaisia valmistumassa olevia opiskelijoita, tehtävänimikkeen jälkiosan kannattaa olla ”-insinööri”, esimerkiksi tyyppiä kehitysinsinööri, suunnitteluinsinööri ja niin edelleen. Myös päällikkötehtäviä pidettiin kiinnostavina, kuten nimikkeitä logistiikka-, palvelu-, terminaali- ja avainasiakaspäällikkö. Houkuttelevan alkupalkan haarukka maltillinen Vastauksissa kysymykseen ”Minkä suuruinen bruttopalkka (euroa/kk) olisi mielestäsi realistinen ja samalla kilpailukykyinen aloittavana asiantuntijana huolinta- ja logistiikka-alalla?” noin 42 prosenttia päätyi palkkatasoon 2500 ja 3000 euron välillä. 35 prosenttia vastanneista katsoi, että alkupalkan tulisi olla 3000 ja 3500 euron välillä ollakseen houkutteleva. Vastauksia lähemmin tarkastellessa on huomattavissa jonkin verran eroa sen suhteen, oliko vastaaja itse kiinnostunut urasta logistiikan ja huolinnan parissa. Jos selvästi suuntautui jollekin muulle alalle, niin silloin usein alkupalkaksi oli merkinnyt hieman alemman tason kuin mihin ehkä itse jollain muulla alalla tähtäsi. Alan kansainvälisyys tunnetaan hyvin Mielikuvat urasta huolinta- ja logistiikka-alalla liittyivät eniten kansainvälisyyteen, monipuolisiin urapolkumahdollisuuksiin, toiminnan näkemiseen tulevaisuuden alana ja tarjolla olevien työpaikkojen runsauteen. Vähiten paikkansa pitäväksi arvioitiin väittämä ”uraa huolinta- ja logistiikka-alalla arvostetaan”. Tunne arvostuksen puutteesta voi johtua siitä, ettei alaa vielä tunneta riittävästi yhteiskunnassa tai omien verkostojen parissa eikä niissä tunnisteta sen tarjoamia asiantuntijatehtäviä. Esimerkiksi Petri Laitinen ja Anna Haakana viittaavat vuoden 2021 blogikirjoituksessaan nuorten käsityksiä selvittäviin tutkimuksiin, joissa huolinta- ja logistiikka-ala on saanut kuvauksia kuten ”tylsää”, ”rekalla ajamista”, ”varastotyötä”, ”raskasta” ja ”ei tietoa”. Tällaisten mielikuvien viljely nuorten keskuudessa on harmillista, sillä ne ruokkivat tarpeettomasti aikansa elänyttä kuvaa alasta ja vaikuttavat siihen, ettei uskota alaa arvostettavan. Liiton opiskelijasivuille tarvitaan näkyvyyttä Varsinaisesti Metropolian huolinta- ja logistiikka-alan vetovoimaprojektiin ei ole kuulunut Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL ry.) tunnettuuden lisääminen. Vastaajista 86,4 prosenttia ei ollut koskaan kuullut liitosta. Tulevaisuudessa SHLL voisi harkita näkyvyytensä lisäämistä opiskeluarjessa lähinnä siitä näkökulmasta, että sen sivuilla kuitenkin on hyödyllistä tietoa alasta yleisesti, mutta myös alan opiskelusta erityisesti (ks. Huolinta- ja logistiikka-alan opiskelu ja työtehtävät). Logistiikan maailma -sivustoa oli hyödyntänyt 37,2 prosenttia vastaajista ja sen lisäksi sen tunsi 11,5 prosenttia, vaikkei ollut toistaiseksi sitä käyttänyt. Opiskelijat antoivat myös vinkkejä SHLL:lle siitä, mitkä olisivat parhaat keinot tavoittaa heidät opiskeluvaiheessa. Huolinta- ja logistiikka-alan tehtävissä toimivien entisten opiskelijoiden vierailut Metropoliassa koettiin kaikkein tepsivimpänä tapana tavoittaa nykyiset opiskelijat. Metropolian kampuksille suunnatut rekrytointitapahtumat valmistuville ja ekskursiot huolinta- ja logistiikka-alan yrityksiin olivat suosittuja vaihtoehtoja. Sen sijaan sosiaalisen median vaikuttajien eli influenssereiden vinkit somessa eivät herättäneet opiskelijoissa positiivista vastakaikua ollenkaan. Kesätyöpaikkoja yritysten kannattaisi tarjota joko Metropolian sivujen työpaikkailmoitusten tai Metropolian opettajien, harjoitteluinsinöörien tai koulutussuunnittelijoiden kautta. Opiskelijat eivät niinkään pysty etsimään mahdollisuuksia yritysten omilta nettisivuilta eivätkä ehkä tunne tarpeeksi sellaisia alan yrityksiä, joista kannattaisi kysellä kesätyö- tai harjoittelupaikkaa. Sen sijaan valmistuneita kannattaisi houkutella töihin yleisten työpaikkasivustojen (esim. Oikotie, Monster, Duunitori), Metropolian opettajien tai rekrytointitapahtumien avulla. Kyselyn tulokset kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan osalta Kulttuuri- ja sotealan opiskelijat eivät saa kyselyn mukaan tietoa opinnoissaan uramahdollisuuksista logistiikka-alan yrityksissä. Kysymyksen “Onko opinnoissasi kerrottu uramahdollisuuksista huolinta- ja logistiikka-alan yrityksissä?” vastausten keskiarvo jäi 0,5:een asteikolla 4=erittäin paljon, 0= ei lainkaan. Tekniikan ja liiketalouden alalla keskiarvo oli sekin matala (1,6), mutta selvästi kulttuuri- ja sotealaa korkeampi. Tämä saattaa olla tärkeä signaali niin Metropolialle kuin huolinnan yrityksille. Useat kulttuuri- ja sotealan vastaajien opiskelemat tutkinnot voisivat antavat hyvät valmiudet myös huolinta- ja logistikka-alan tehtäviin ja varsinkin kulttuurialan kielitaitoiset ja kurinalaisesti toimivat opiskelijat olisivat potentiaalista työvoimaa alalle. Kulttuuri ja sotealan vastaajien mielikuvia huolinta- ja logistiikka-alasta kartoittavassa kysymyksessä esiintyi useita “en tiedä” -vastauksia, mikä kertoo alan olevan tuntematon. Suosittujen ammattinimikkeiden lista oli sekin hyvin erilainen kuin tekniikan ja liiketalouden alalla: kolme eniten mainintoja saanutta työnimikettä olivat verkostosuunnittelija, HR-asiantuntija ja viestintäkoordinaattori. Ideoita yhteyksien tiivistämiseen ja alan tunnettuuden kehittämiseen Kyselyssä viimeisenä osiona oli mahdollisuus esittää vapaamuotoisesti toiveita Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitolle ja ehdottaa, miten se voisi kehittää yhteyksiään opiskelijoihin. Yhteensä 39 kommentista useat koskivat toivetta aidon rekrytointitapahtuman järjestämiseen niin että opiskelijoille tarjottaisiin konkreettista ymmärrystä urakehityksestä, siitä mistä pääsee aloittamaan ja mitä tarvitsee osata tullessaan alalle. Kommentit ja vinkit olivat usein toiveita kohdata eri alojen edustajia enemmän kampuksilla ja tapahtumissa, esimerkiksi: ”Osallistukaa korkeakoulujen ja opiskelijoiden järjestämiin tapahtumiin jollain tavalla." ”Mainostakaan alan työpaikkoja opiskelijoille. Kun alumneja kertyy enemmän alalle, niin maine opiskelijoiden keskuudessa kasvaa. Alumneja kannattaa myös yrityksissä ja liitossa hyödyntää, sillä he tuntevat Metropolian ja osaavat neuvoa miten luoda yhteyksiä korkeakouluun.” ”Moni muu liitto ständeilee koululla ja Metropolia jakaa liittojen tapahtumia tai muuta sisältöä. Nämä ovat näkyvyyden kannalta toimineet minulle.” Yhteistyön osalta toivottiin myös enemmän kontakteja opiskelijajärjestöihin: ”Järjestäkää tapahtumia opiskelijayhdistysten kanssa. Tulemalla esille näkyvyydellä tapahtumissa voi syventää pääsyään opiskelijoiden piireihin. Enemmän tukea opiskelijayhteistyötä tekeville henkilöille.” Opiskelijat suhtautuivat kaiken kaikkiaan myönteisesti alaan ja mahdollisesti lisääntyvään aktiivisuuteen, mitkä tavat sitten ovatkaan: ”Olisi ihan kiva kuulla tästä enemmän kuin nyt.” ”Enemmän toimintaa kampuksilla.” ”Käyttäkää henkilökuntaa apuna tiedon tarjoamisessa. Rekrymessut, harkkainssit ja Metropolian intranet (OMA) sekä opetussuunnitelmaan sidotut tapahtumat toimivat kanavana hyvin.” Ovi on siis saatu raolleen ja kaikkia osapuolia motivoivan yhteistyön työn avulla se saadaan tulevaisuudessa apposen auki niin opiskelijoille kuin työvoimaa tarvitseville yrityksille! Tutustu Metropolian opiskelijoille 2023 tehdyn kyselyn tuloksiin PDF-raportista (wiki.metropolia.fi) Lähteet Ojala, Lauri, Aleksi Paimander, Eeli Friman ja Ilona Kairinen 2020. Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan (PDF) (huolintaliitto.fi). Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry. Laitinen, Petri ja Anna Haakana 2021. Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä. Merkintä Metropolian blogissa Vuoropuheluja. Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer FT, dosentti, yliopettaja on koordinoinut yhteistyötä Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL ry), Reijo Rautauoman säätiön sekä Metropolian osaamisalueiden ja tutkintojen välillä.
Korkeakoulujen yrittäjyysjärjestöistä ponnistetaan tulevaisuuteen
Helsingin seudusta on viime vuosikymmenen aikana tullut nopeasti kasvava ja elinvoimainen startup- ja innovaatiokeskus. Vaikka kuhinaa riittää ja tarjolla on hyvin kehittyneitä yrittäjyyspalveluja, opiskelijat kamppailevat edelleen yrittäjyyteen liittyvien kysymysten kanssa. Tässä tilanteessa paikallisten yrittäjäyhdistysten merkitys on tärkeä, sillä ne tarjoavat opiskelijoille verkostoitumismahdollisuuksia ja kestäviä välineitä yrittäjäuran rakentamiseen. Tässä kirjoituksessa kerromme, miten yrittäjäyhteisöjen luomisessa onnistutaan. Tukea tarvitaan yrittäjyystaitojen kehittämiseen Opiskelija voi pohtia, onko hän suuntaamassa tulevaisuudessa yrittäjäksi. Opiskelijalla voi olla myös varmuus yrittäjyydestä, mutta epäselvyys siitä, miten kannattaisi aloittaa. Hän saattaa tarvita perustietoja yrittäjyydestä, tai tukea ja sparrausta oman hahmottumassa olevan yritysidean kanssa. Mistä löytää sopiva tiimi, jonka kanssa tehdä ja kehittää? Monissa korkeakouluissa alkavan yritystoiminnan koulutus- ja tukitoiminnot on keskitetty yrityshautomoihin. Tavoitteena on synnyttää uutta yrittäjyyttä ja tukea eri aloilta tulevien opiskelijoiden pyrkimyksiä kohti vakaata ja menestyvää liiketoimintaa. Avainasemassa opiskelijoiden yrittäjyysasenteisiin vaikuttaminen Pääkaupunkiseudulla toimivissa Laurea-, Haaga-Helia- ja Metropolia ammattikorkeakouluissa opiskelee yhteensä 35 000 henkilöä. Yhdessä nämä alueen kolme suurinta ammattikorkeakoulua muodostavat strategisen liittouman, eli 3AMK-allianssin. Jokaisella 3AMK oppilaitoksista toimii omat, opiskelijavetoiset yrittäjäyhdistyksensä, jotka kulkevat nimellä entrepreneurship society (ES). Niiden tärkeimpinä tavoitteina on opiskelijoiden aktivointi ja innostaminen yrittäjyyteen. Yrittäjyyteen kannustamiseksi yhdistettiin voimat 3AMK toteutti 3AMK Entrepreneurship Society Alliance (3es.fi) -hanketta, jossa yrittäjäyhdistystoiminnan tavoittavuutta ja vaikuttavuutta kehitettiin. Yhteistyössä toteutetun hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ammattikorkeakoulujen yrittäjyysilmapiiriä ja luoda pääkaupunkiseudulle kyvykkäiden tulevien yrittäjien yhteisöä. Hankkeen aikana kolme yrittäjyysjärjestöä yhtenäistivät käytäntöjään, kehittivät yhdessä uusia palvelukonsepteja ja perustivat yhteisiä digitaalisia työtiloja. Tämän lisäksi ne pyrkivät luomaan suurempia tapahtumakokonaisuuksia yhdessä. Kehittämistyön onnistuminen edellytti, että toimijat tapasivat viikoittain hallitusten kesken käsittelemään polttavia aiheita ja tulevia projekteja. Entrepreneurship societyt eli ES:t, niiden palvelut sekä tapahtumat tuotiin näkyvästi opiskelijoiden saataville: Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 227 tapahtumaa, joissa kävijöitä oli yli 7000. Korkeakouluista uusia jäseniä rekrytoitiin lähes 1000 yhteisöön. Tärkeimpänä ponnahduslautana yhteisö toimi alkuvaiheen bisnesideoille, joita generoitiin kolmen vuoden aikana 115. 3AMK ES Alliance -toiminnassa suoritettiin 210 opintopistettä. Toiminnan odotetaan tuottavan lisää laadukkaita liikeideoita jatkojalostettavaksi ammattikorkeakoulujen hautomoissa ja kiihdyttämöissä, kuten Metropolian Turbiinissa tai Haaga-Helian StartUp Schoolissa. Hanketyössä johtajuustaidot ja tiimityöskentely kehittyivät Kolme hankkeessa työskennellyttä avainhenkilöä kokevat hankkeen aikana olleensa mukana luomassa arvoa. Toiminta oli organisaatiorajat ylittävää tiimityötä. Avainasemassa hankkeen aikana oli myös yhteisjohtajuus kolmen korkeakoulun yrittäjäyhteisön välillä. Yhdessä muodostui ydintiimi, jossa naisjohtajuus ja osallisuus oli poikkeuksen sijasta normi. Projektivastaavilla oli laaja tehtäväkenttä ja useita eri vastuualueita projektin onnistumisen varmistamiseksi. Tehtäviin sisältyi projektin kulun hallinta, tavoitteiden kehitys ja toiminnan suunnittelu ja toteutus, sekä uusien hallituslaisten ja vastuuhenkilöiden perehdytys. Hankkeessa työsuhteessa olevat avainhenkilöt toimivat myös yhteyshenkilönä korkeakoulun ja yrittäjyysjärjestön välillä ja varmistivat tehokkaan viestinnän ja yhteistyön näiden tahojen välillä. Viimeisen hankevuoden aikana toteutettiin suurempia tapahtumia kuin koskaan, ja näissä kolmen eri koulun yrittäjähenkiset opiskelijat pääsivät tapaamaan toisiaan. Mieleenpainuvinta ja palkitsevinta oli tutkimus- ja kehitystyö, jota hankkeessa tehtiin. Tavoitteena oli selvittää yrittäjien tarpeita ja haasteita sekä omissa yhteisöissä että koko ekosysteemissä. Esimerkiksi uutta innovaatiosprintin konseptia kehitettiin yhdessä suunnittelutyöpajoissa. Pienistä palasista kohti vaikuttavampaa kokonaisuutta Hankkeen aikana rakennettiin yhtenäisesti toimiva tiimi, joka kehittyi kovaa vauhtia kolmessa vuodessa. Kolme yrittäjyysjärjestöä toivat jokainen oman ainutlaatuisuutensa mukaan yhteiseen toimintaan LaureaES (laureaes.fi) on yksi vanhimmista, ja toi kokemusta sekä toimintatapoja yhteisesti jaettavaksi MetES (metes.fi) syntyi ja muutti muotoaan hankkeen aikana XES Helsinki sai tukea Startup Schoolin innovaatiometodeista ja vaikutteita kansainvälisestä tiimistä. Hanke lisäsi osaltaan tietoisuutta yrittäjyyden uramahdollisuuksista sekä yrittäjyyden merkityksestä yhteisössä. Hankkeen kautta opiskelijat saivat käyttöönsä resursseja ja tukea, joiden avulla he pystyivät kehittämään yrittäjyystaitojaan ja perustamaan uusia yrityksiä. ”Onnistuimme saattamaan opiskelijoita yhteen mentoreiden, alan asiantuntijoiden ja mahdollisten sijoittajien kanssa ja luomaan vahvan yrittäjien verkoston, joka auttoi edistämään kaupungin innovaatiokulttuuria.” “Koen, että pääsimme juurruttamaan yrittäjyyskulttuuria ja järjestöjä sen ympärillä korkeakouluihimme. Järjestöt jatkoivat toimimistaan ja yhteiskehitystä myös hankkeen jälkeen!” Helsingin startup-ekosysteemi nähdään positiivisessa valossa Jokaisella toiminnasta vastanneella on positiivinen kuva Helsingin ekosysteemistä yrittäjyyteen ja startupeihin liittyen. Vuosien aikana järjestöt saivat huomata talkoohengen merkityksen niin tapahtumakumppanuudessa, puhujien ja mentoreiden osallistamisessa, ja muiden ammattilaisten kanssa. “Kun tulin mukaan ekosysteemiin, en uskaltanut monestikaan kysyä. Nyt asenteeni on täysin päälaellaan - ja haluaisinkin rohkaista jokaista ennemmin kysymään apua. Kokeneimmatkin konkarit sattuivat innostumaan ‘uuden yrittäjän tähtipölystä’. Yllätyinkin monessa kohtaa siitä, kuinka valmiita ihmiset olivat auttamaan.” - Sonja Häyhä “Minulla on erittäin myönteinen näkemys Helsingin yrittäjyysekosysteemistä. Koko pääkaupunkiseudulla on vahva innovaatio- ja yrittäjyyskulttuuri, ja startup-yhteisö on hyvin kannustava ja yhteistyökykyinen.” - Lotta Ekblad “Mielestäni meillä on vielä kuitenkin tekemistä ekosysteemin monimuotoisuuden ja osallisuuden osalta, mutta luotan siihen, että meillä on tahtoa ja kykyä kehittyä näillä aloilla. Loppujen lopuksi se on ainoastaan järkevää: monimuotoisuus synnyttää innovaatioita!” - Julia Reinhard Kirjoittajat Sonja Häyhä inspiroitui hankkeen aikana yrittäjyydestä jo muutaman kuukauden jälkeen niin, että päätyi perustamaan toiminimen ja aloittamaan yrittäjyyden ensiaskelia. Sonja löysi myös yhtiökumppanit perustamaan osakeyhtiön, Nordersin. Sonja jatkaa tehtäviään Metropolia ammattikorkeakoulussa Helsingin kaupungin tukemassa Kampusinkubaattorit –hankkeessa. Sonjalle 3AMK ES Alliance tarjosi mahdollisuuden liittyä jo ennestään hyvin osaavaan ja ammattimaiseen tiimiin. Julia Reinhard (BBA in Marketing) jatkoi Haaga-Helian TKI-projektiasiantuntijana kahdessa eri hankkeessa työskentelyä. Molemmat hankkeet käsittelevät tematiikaltaan enemmän tai vähemmän yrittäjyyttä ja inklusiivisuutta. Julia kokee olevansa onnekas saadessaan tehdä näiden asioiden parissa työtäni päivittäin! Lotta Ekblad (Double degree BBA, European business management) Projektipäällikkö, Laurea UAS 3AMK ES Alliance -hankkeesta arvokkaita taitoja ja kokemusta, joiden ansiosta uskon pystyväni tarttumaan moniin erilaisiin haasteisiin ja projekteihin. Hän jatkaa luottamustehtävässään Laurea Entrepreneurship Societyssa hallituksen neuvonantajana. Opintojen loppuun saattamisen ohella hän tekee freelancerina töitä digimarkkinoinnin asiantuntijana ja yrittäjyyskonsulttina. Juha Järvinen (taiteen tohtori, teollinen muotoilija) työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian innovaatiotoiminta ja yrittäjyys -palveluissa. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Hannes Jesar on kaikkien suomalaisten lempiturkulainen ja Helsingin startup ekosysteemin Bruce Lee, joka työskentelee Metropolian Innovaatiotoiminta ja yrittäjyystiimissä projektipäällikkönä. Hannes luotsaa Metropolian yrittäjyyttä edistävää yrityshautomoa, Turbiinia, kouluttaen yrittäjyyden kompetensseja, menetelmiä ja työkaluja. Viimeisimpänä huikeana juttuna täytyy nostaa Turbiini Broadcast, jota Hannes on päässyt vapaasti omalla visiolla ja näkemyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman kompromisseja.
Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää
Tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminta tapahtuu laajassa toimijoiden kentässä. Toimijoilla on lukuisia rooleja omine tavoitteineen, resursseineen ja toiveineen. Tässä kentässä korkeakoulun rooli on kaksiosainen: tuottaa sekä osaamisen siirtymää että teknologian siirtymää. Ekosysteemiajattelulla on mahdollista rakentaa malli tämän moniulotteisen toiminnan hallitsemiseen. Tällä kirjoituksella tarjotaan malli, kuinka korkeakoulun kannattaa omaa ekosysteemiään rakentaa. Miten ekosysteemiajattelu, aluekehittäminen ja strategia linkittyvät toisiinsa? Huang-Saad, Duval-Coutiel ja Park (1) tuovat esiin, että termi ekosysteemiajattelu otettiin käyttöön yhteiskuntatieteissä, koska se kuvaa hyvin taloudellisten yhteisöjen luonnetta sekä niiden monimutkaisia vuorovaikutuksia. Ekosysteemissä vuorovaikutusta tapahtuu yksilöiden roolien infrastruktuurien organisaatioiden tapahtumien kautta. Ekosysteemissä tehdyt toimenpiteet voivat olla laajuudeltaan hyvin erityyppisiä. Ne voivat ulottua yhteisön yhteisistä markkinointiponnistuksista aina alueellisten yrittäjäaktiviteettien luomiseen. Ekosysteemin tiheys, elävyys, kyky sisältää sekä yhdistää riittävän erilaisia toimijoita ovat ominaisuuksia, jotka nähdään olennaisina ekosysteemin kyvylle pysyä elinvoimaisena. Ekosysteemiajattelun kiinnostavuuteen vaikuttaa usein alueellisten yhteiskunnallisten toimijoiden tahtotila. Heillä on tahtoa rakentaa innovatiivisempia ja yrittäjämäisiä yhteisöjä innovaatiotalouteen . Innovaatiotalous tarkoittaa taloutta, jossa tieto, yrittäjyys, innovaatiot, teknologiat ja yhteistyö toimivat taloudellisen kasvun moottoreina. Huang-Saad ja kumppanit (1) toteavat, että tältä kentältä puuttuu yhtenäinen konseptuaalinen kehikko. Kehikon puute johtuu siitä, että ekosysteemien tutkiminen on jakautunut kahteen erilliseen tutkimusperinteeseen: aluekehittämiseen sekä strategiaan. Aluekehittäminen tarkastelee asiaa laajalti. Se tutkii sosioekonomista suoriutumista, joka on tulosta alueen yritystoiminnan innovatiivisuudesta, tuottavuudesta tai työllistävyydestä. Strateginen tutkimus taas tarkastelee terävämpää kulmaa, usein yksittäisen yrityksen kykyä luoda arvoa yhteistyökumppanien kautta. Yritysekosysteemin rakennuspalikat Taloustieteellisessä tutkimuksessa on perinteisesti tutkittu yksittäistä yrittäjää ja hänen kykyään saada lisää osaamista liiketoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen. Tästä tutkimuksesta on yritetty johtaa yleisempiä periaatteita yrittäjyyden sekä yritysten tukemiseen. Tämänkaltainen kopiointi ei toimi, sillä yrittäjyys on tutkittavana ilmiönä monimutkainen. Monimutkaisuus syntyy siitä, että yrittäjyyteen liittyy niin paljon vuorovaikutusta. Näkökulmaeroista, jotka syntyvät aluekehittämisen ja strategisen tutkimuksen eroista, huolimatta voidaan todeta, että ainakin seuraavat ominaisuudet kuuluvat yritysekosysteemeihin: johtajuus tukiorganisaatiot pääoma osaamispääoma Yliopistot ja korkeakoulut on nähty olennaisina osina yritysekosysteemejä, johtuen niiden mahdollisuudesta tuottaa osaamista ja innovaatioita toimintaympäristöönsä. Huang-Saad ja kumppanit (1) jatkavat innovaatiokulttuurin merkityksestä sekä korkeakouluille että laajemmin niiden toimintaympäristöille. Innovaatiokulttuurin luominen vaatii koko organisaation läpi menevän muutosprosessin. Muutoksessa innovaatioihin tulee suhtautua rohkaisevasti, inspiroivasti ja ihailevasti. Tämä tarkoittaa usein muutoksia korkeakoulun immateriaalioikeuden käytäntöihin, lisensointikäytäntöihin, rekrytointipolitiikkaan, lisääntyvään viestintään ja korkeakoulun ja yhteisön väliseen kommunikaatioon. Teknologian siirtyminen on alueellista vaikuttamista Kun mietitään yksittäisen toimenpiteen merkitystä ekosysteemin tehokkuudelle, sitä on mahdotonta todistaa. Ekosysteemissä on niin paljon moniulotteisuutta. Tällöin korkeakoulu ei saa sen alaisuudessa kehitetystä teknologiasta patentteja, vaan teknologia valuu yrityksiin, jotka hyödyntävät sitä. Huang-Saad ja kumppanit (1) jatkavat, että korkeakoulujen toiminta ekosysteemissä voidaan jakaa kahteen lohkoon. Nämä lohkot ovat osaamisen kehittäminen, joka on jo pitkään ollut niiden tehtävän ytimessä, sekä teknologian kehittämiseen, joka on tullut mukaan vasta myöhemmin. Teknologian kehittäminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla saadaan tuotua uutta teknologiaa markkinoille. Osaamisen kehittäminen viittaa tässä kontekstissa yrittäjyyteen liittyvien taitojen opettamiseen. Huang-Saad, Duval-Coutiel ja Park (1) kuvaavat, miten korkeakoulujen vaikutusta alueen taloudelliseen kehittymiseen on mitattu teknologian siirtymisen käsitteellä. Teknologian siirtymää mitataan patenteilla työntekijöiden määrällä perustettujen start-up yritysten määrällä lisenssisopimuksilla lisenssitulolla. Teknologian kehittäminen voi sisältää myös kaupallisen tki -ajattelun ja siihen liittyvät tukitoiminnot. Usein nämä toiminnot toimivat välikätenä opetuksen ja ekosysteemin muiden toimijoiden välillä. Parhaimmillaan kaupallisen tki-toiminnan toimintatavat ovat merkittäviä yrittäjämäisen kulttuurin luomisessa korkeakoulussa. Rakentaakseen ympärilleen toimivan ekosysteemin, korkeakoulun tulisi sijoittaa rahaa tarvittavan infrastruktuurin luomiseen. Näin korkeakoulu osoittaa sitoutumistaan ekosysteemin kehittämiseen. Korkeakoulun kehittämillä rahoitusinstrumenteilla voidaan tukea opiskelijoiden sekä henkilökunnan yritystoimintaa. Rakentamalla infrastruktuuria ja kehittämällä rahoitusinstrumentteja voidaan tukea start-up -yritysten perustamista, immateriaali oikeuksien kaupallistamista ja tukea korkeakoulujen tehtävää alueellisen kasvun moottorina. Säännöllinen kommunikointi ja sitouttaminen toimijoihin vahvistaa sitoutumista ekosysteemin kehittämiseen. Osaamisen vahvistamiseen tarvitaan panosta niin yrittäjyyskoulutukseen. Yrittäjyyskoulutus voidaan joko sitoa opintoihin tai se voi olla myös tutkintoon johtavien opintojen ulkopuolella olevaa. Miten tuloksia mitataan? Huang-Saad ja kumppanit (1) antavat lopuksi seuraavat käytäntöön vietävät toimenpidesuositukset: korkeakoulun ekosysteemissä linjataan toiminta kohti yksittäisiä sidosryhmiä niille sopivin keinoin sekä tarkastellaan tulosmittarit. Tulosmittareita rakentaessa tulee ottaa huomioon korkeakoulun ekosysteemin neljä ulottuvuutta. Näitä ulottuvuuksia ovat akateeminen, tutkimuksen hallinnollinen, teknologian siirtämisen ja yhteisön sitouttamisen ulottuvuudet. Teknologisen siirtymisen mittareita voidaan käyttää tutkimukseen sijoitetun pääoman tuoton laskemiseen sekä alueellisen vaikuttamisen esiintuontiin. Tässä on kuitenkin syytä ottaa huomioon korkeakoulujen erot niiden painotuksessa. Korkeakoulun painotuksen vaihtelevat opetuksen, oman toiminnan kehittämisen ja kehitystyöstä mahdollisesti kertyvän taloudellisen hyödyntämisen suhteen. Miten Metropolia tuottaa arvoa alueelleen? My Business Hub -hankkeessa olemme törmänneet kahteen toisistaan poikkeavaan näkemykseen. Nämä näkemykset ovat olleet korkeakoulun näkemys ja kaupungin näkemys. Tämän ajatuskulun ytimessä on se, että My Business Hub hanke on kaupungille aluekehittämisen ja alueellisen elinvoiman kehittämisen työkalu. Korkeakoulu sen sijaan näkee TKI-toiminnan omana strategisena toimintanaan, jolla se pyrkii täyttämään laillista velvoitettaan osallistua alueensa yritystoiminnan kehittämiseen. Siinä kun kaupunki haluaa tukea alueellisia yrityksiä, korkeakouluissa usein mietitään, että mitä lisäarvoa voimme yksittäiselle yritykselle tuottaa. Tämä lisäarvo voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, joista toinen tuottaa osaamista yritysten palvelukseen. Tämä siirtymä voidaan nähdä korkeakoulujen perinteisen koulutustehtävän täyttämisenä, jossa koulutamme osaajia ja tulevia ammattilaisia alueella toimivien yritysten tarpeisiin. Toinen siirtymä on teknologinen siirtymä, jossa korkeakoulut siirtävät teknologioita alueen yritysten käyttöön. Tämä siirtymä perustuu siihen, että korkeakoululla on senkaltaista teknologista osaamista jota yrityksillä ei vielä ole. Teknologian kehittäminen voidaan nähdä investointeina infrastruktuuriin, joita olemme tehneet Myyrmäen kampuksella kehittämällä ja rakentamalla yhteistyöalustaamme Urban Farm Labia. Urban Farm LAb keskittyy kaupunkiviljelyn teknisten ratkaisujen kehittämiseen. Kampukseltamme löytyvät sekä Robo Garage että Aiot-Garage, jotka tarjoavat erinomaisia käytännönläheisiä mahdollisuuksia teknologian siirtymään. My Business Hub-hankkeen avulla olemme pilotoineet GalleriaM- konseptin, jossa yhdistetään myyrmäkeläistä taideyhteisöä laajennetun todellisuuden teknologian osaamiseemme. Näin olemme pyrkineet luomaan mahdollisuuksia niin teknologian kuin osaamisen siirtymiseen aloilla ja tekniikoilla, jotka eivät ilman panostamme olisi kohdanneet. Kirjoittaja Timo Nykopp on toiminut My Business Hub -hankkeen projektipäällikkönä. Nyt hän toimii Food System Cityn projektipäällikkönä, rakentaen yhteisöä kestävän ruoantuotannon maailmaan. Aikaisemmin hän on toiminut yrittäjänä, liiketoiminnan kehittämisen parissa ja palveluyritysten esimiestehtävissä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Hän innostuu uusista asioista, innovaatioista ja haasteista. Vapaa-aika kuluu puolimaratoniin treenatessa ja kirjoittaessa. Lähde Huang-Saad A, Duval-Couetil N, Park J, Technology and talent: capturing the role of universities in regional entrepreneurial ecosystems, Journal of enterprising communities: People and places in the global economy vol 12, no 2, 2018, Emerald publishing limited.
Mistä aloittaa hankkeen viestinnän suunnittelu?
Tutkimus-, kehitys- tai innovaatiohankkeen toiminnasta tai tuloksista on vaikea kertoa laajoille joukoille ilman viestintää. Hankeviestinnälle on ominaista, että hankkeen kesto, budjetti ja tavoitteet ovat ennalta määritellyt. Viestinnässä onnistuminen edellyttää taitoa, harkintaa ja hankekumppanien välistä yhteistyötä. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, mistä lähteä liikkeelle hankkeen viestinnän suunnittelussa. 1. Varaa viestinnän resurssit rahoitushakemusta laadittaessa Hankerahoitus haetaan ja myönnetään tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilman riittäviä resursseja on vaikea toteuttaa hyvää viestintää. Hankkeen viestintään kohdistuvat tarpeet on perusteltava rahoitushakemuksessa. Rahoittaja lopulta päättää, paljonko resursseja myönnetään. Kaikissa tapauksissa viestintä kannattaa suunnitella kohdennetusti ja resurssiviisaasti. Huolehdi, että hankehakemukseen varataan viestinnälle tarvittavat henkilötyötunnit. Varmista, että eri ammattilaisilta ostettavat palvelut budjetoidaan mukaan. Viestinnän ammattilaisen palkkaaminen hanketyöhön on ihanteellinen lähtökohta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Hankkeessa työskenteleviltä saattaa löytyä niin ideoita kuin kykyjä viestinnän toteuttamiseen. 2. Tunnista viestinnän tarpeet Kirkasta viestintää suunnitellessa: Mitkä ovat hankkeen keskeiset tavoitteet? Nämä lukevat hankehakemuksessa. Mitkä ovat hankkeen kohderyhmä(t)? Nämä on määritelty hankehakemuksessa. Miten hanke hyödyttää kohdeyleisöä? Miten viestintä voi tukea hankkeen edistymistä ja sen tavoitteiden saavuttamista? Mistä saa lisätietoa hankkeesta? Hankkeen parissa työskenteleviä helpottaa, kun hankkeelle on luotu yhteiset ydinviestit. Näiden avulla on helppo viestiä ulospäin yhtenäisellä tavalla. 3. Määrittele viestinnän roolit ja vastuut Viestintää helpompi toteuttaa, kun vastuut ja pelisäännöt ovat selvät. Näiden seikkojen tulisi olla tiedossa kaikilla hankkeen toteuttajilla: Kuka vastaa viestinnästä? Ketkä toteuttavat viestintää? Miten viestinnän toteuttaminen koordinoidaan? On arvokasta tunnistaa myös yhteisvastuullinen viestintä. Esimerkiksi hankkeen tapahtuman onnistuminen voi edellyttää sitä, että kaikki hankekumppanit välittävät tapahtumakutsun omien organisaatioiden viestintäkanaviin - ja tarvittaessa myös henkilökohtaisiin ammatillisiin verkostoihinsa. Ennakkosuunnittelusta huolimatta eteen voi tulla yllättäviä tilanteita. Kannattaa sopia ennalta, miten vastuut jakautuvat poikkeus- tai kriisitilanteista viestimisessä. Kriisin hetkellä kaikki paine kohdistuu todennäköisimmin projektipäällikköön. Vastuuhenkilön asemaa helpottaa, jos hän tuntee edustamansa organisaation kriisiviestintäohjeet. 4. Aseta toimenpiteet tärkeysjärjestykseen Viestinnällä on tarkoitus tukea hankkeen etenemistä ja sen tulosten jakamista. Joskus voidaan joutua valitsemaan kahden tai useamman vaihtoehdon väliltä. Päätöksenteossa kannattaa huomioida hankeviestinnän toteuttamisen vähimmäisvaatimukset: Rahoittajan viestintäohjeet. Jos ohjeissa määritetään millintarkasti, millä tavoin rahoittajan logon on oltava näkyvissä viestintäaineistoissa, tätä on noudatettava yli muiden vaihtoehtojen ja toiveiden. Viestinnän toteuttamista raamittava lainsäädäntö. Näitä ovat esimerkiksi tietosuoja, verkkosaavutettavuus ja tekijänoikeudet. Hankehakemuksessa luvatut viestintätoimet. Jos hakemuksessa mainitaan, että hankkeen aikana tuotetaan tulokset kokoava verkkojulkaisu, rahoittaja edellyttää tämän toteutuvan. Viestintää suunnitellessa on huomioitava rahoittajan ohjeet, lainsäädäntö ja hankesuunnitelmassa luvatut asiat. Muutoin viestinnän toteuttamisessa vain luovuus on rajana. 5. Suunnittele viestinnän toteutus hankkeen resurssien puitteissa Hankkeen varsinaisen viestintäsuunnitelman luominen on ihannetilanteessa ammattiviestijän vastuulla ja se tehdään vuorovaikutuksessa kaikkien hanketta toteuttavien kanssa. Hankkeen määräaikaisuus, budjetti ja työaikaresurssit rajaavat kuitenkin toteutusmahdollisuuksia. Viestinnästä vastaavan vastuulle voi jäädä valtavasti käytännön toimenpiteistä päättämistä. Siksi viestinnästä vastaavan tulisi olla mukana hankkeen toimintaa suunniteltaessa. Viestintää suunnitellessa on osattava tunnistaa hankkeen kannalta oleellisimmat toimenpiteet. Suunnitteluvaiheessa tukeudutaan yleensä rahoittajaohjeisiin ja hankehakemukseen. Joskus nämä materiaalit ovat tulkinnanvaraisia. Silloin voi olla tarpeen varmistaa, miten rahoittaja tulkitsee asiat. Viestinnän onnistumista, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta mitataan eri tavoin. Tavoitteet kannattaa suhteuttaa käytössä oleviin resursseihin. 6. Jousta suunnitelmista tarvittaessa Viestintä elää hankkeen edetessä. Strategisesti laaditut, tarkat suunnitelmat ovat monen mieleen, mutta joustoakin tarvitaan. Esimerkiksi, jos suunnitellut viestintätoimenpiteet eivät tuota toivottua tulosta. Ehkä kohdeyleisö ei enää käytä TikTokia, vaan on siirtynyt uudelle alustalle. Tällöin ei kannattane jatkaa sisällöntuotantoa TikTokiin. hankesuunnitelmaa kirjoittaessa ei ole voitu ennakoida hintatason äkillisiä muutoksia. Jos budjetti on käymässä vähiin, on aiempia suunnitelmia muutettava. Hyvässä vuorovaikutuksessa luotu kumppanien ja rahoittajan välinen luottamus takaa sen, että vaikeiltakin tuntuvista hetkistä päästään yli yhdessä. Lisälukemista Hankeviestinnän käsikirja (2021), Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja Viisi vinkkiä hankeviestintään (2021), Tikissä-blogi
Voimaa yhdessä tekemisestä – vaikuttava julkaiseminen, osa 3
Tämä on kolmas osa blogimerkintöjen sarjassa, jossa Metropolian julkaisuasiantuntija Riikka Wallin käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle hankkeen loppujulkaisulle. Artikkeli on yhteiskirjoitettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestintäasiantuntija Anna Hermiön kanssa. Yhdessä olemme vahvempia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla päätöksentekijöiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1]. Yhden hankkeen ja yhden julkaisun vaikuttavuus paranee, kun siitä on viestimässä useampi kuin yksi henkilö tai organisaatio. Yhteisesti tehdyt julkaisut saavuttavat siis yleensä laajemman yleisön. Yhteisjulkaiseminen on usein mielekästä myös taloudellisesta näkökulmasta: on järkevämpää tuoda resursseja yhteen ja hyödyntää valmiita ratkaisuja kuin lähteä joka kerta alusta liikkeelle. Hyödynnä vakiintuneita julkaisukanavia Yksi tehokas keino levittää hankkeen tuloksia ja näkökulmia on hyödyntää muita kuin hankkeen omia julkaisukanavia. Käytännöllinen tapa päästä mukaan on ehdottaa artikkelia johonkin olemassa olevaan julkaisuun. Kymmenvuotinen AMK-lehti, eli UAS Journal on ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä julkaistaan ammattikorkeakoulukentän TKI-hankkeiden tuloksia ja viestitään yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen omille toimijoille sekä sidosryhmille. Tänä vuonna lehdessä pureudutaan kentän ajankohtaisiin aiheisiin, tiedolla johtamiseen, eettiseen kestävyysosaamiseen ja kansainvälisyyteen. AMK-lehti/UAS Journal Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ja muut kustantajat käsittelevät eri teemoja kokoomateoksissa, joihin voi päästä mukaan aktiivisella verkostoitumisella hankkeen aikana sekä tarjoamalla tekstejä avoimien kirjoittajahakujen kautta. Esimerkiksi Metropolian asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän toimijat julkaisivat vuonna 2020 ensimmäisen teemakokoelman, jossa monialaisesti tarkasteltiin hyvinvointia ja terveyttä poikkeusoloissa. Kirja kokosi sekä hankkeissa kehitettyä että muuta uutta tietoa poikkeusoloihin liittyen. Kesän kynnyksellä ilmestyy innovaatiokeskittymän toinen kokoelma, jossa pureudutaan hyvinvointiin ja terveyteen digitalisaation näkökulmasta. Tämä julkaisu avattiin myös Haaga-Helian ja Laurean asiantuntijoille. Minna Elomaa-Krapu, Aino Vuorijärvi, Riikka Wallin (toim.): Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa (Theseus) Metropolian tietohallinto on jo vuodesta 2015 koonnut eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroista mikrokirjan. Se kokoaa vuoden kiinnostavimmat tapahtumat muun muassa oppimisteknologian, verkkojulkaisemisen ja mobiilipalvelujen aloilta. Petri Silmälä (toim.): DIGI 2021: Verkon uusia välineitä ja menetelmiä (Theseus) Euroopan sosiaalirahaston ja aluerahaston rahoituksen piirissä voi olla myös toimenpidekokonaisuutta koordinoiva hanke, joka julkaisee kokonaisuudessa syntyneitä käytänteitä kootusti. Tällaisiin julkaisuihin voi myös päästä mukaan. Julkaise yhdessä toisen asiantuntijan kanssa Yhdessä toisten kanssa moni asia on helpompaa kuin yksin. Joten: verkostoidu. Eli pyydä apua, ehdota ideaa, ota kontakti toiseen asiantuntijaan ja heitä ajatuksesi ilmoille. Vakuutamme, että et ole ajatustesi kanssa yksin. Monet asiantuntijat miettivät aivan samoja kysymyksiä ja todennäköisesti ovat ilahtuneita päästessään pohtimaan niitä kanssasi. Kirjoittajakumppani voi löytyä omasta korkeakoulusta, naapurikorkeakoulusta tai yhteistyöyrityksestä tai -organisaatiosta. Avainsana on kirjoittajan oma aktiivisuus ja hänen luomansa verkostot. Apua verkostojen luomiseen saat oman organisaatiosi julkaisuasiantuntijoilta. Heillä on tietoa muista julkaisijoista, erilaisista julkaisukanavista, tekeillä ja suunnitteilla olevista julkaisuista sekä koulutuksista, jotka ovat oivallinen paikka tutustua toisiin asiantuntijoihin. Yhtä tärkeä tietolähde ovat kollegasi. Sekä metropolialaiset että haagahelialaiset ovat kutsuneet mukaan muita kirjoittajia teksteihinsä. Miia Ojanen & Jussi Ojanen: Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? (Tikissä-blogi) Ruut Kaukinen & Michaela Moua: Rasismikokemukset vaikuttavat opiskelijan mielenterveyteen (eSignals) Useamman hankkeen yhteiset julkaisut Yhteiskirjoittamisesta seuraava askel syventää yhteistyötä hanketoiminnassa on tehdä useamman hankkeen yhteinen julkaisu. Tämä on tällä hetkellä vielä suhteellisen harvinaista, mutta sitä on kokeiltu esimerkiksi Mikko – mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus sekä Tuottavasti moninainen -hankkeissa, joiden yhteisenä panostuksena syntyi verkkojulkaisu Työhyvinvointiboosteri. Elina Förster, Carita Kokkala ja Leena Rekola (toim.): Työhyvinvointiboosteri (verkkojulkaisu) Useamman hankkeen yhteisjulkaisu sopii esimerkiksi, jos hankkeissa kehitetään samantyyppistä asiaa tai samalle kohderyhmälle suunnattua toimintaa, mutta eri näkökulmista. Pääkaupunkiseudun kolme suurta ammattikorkeakoulua, Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea, ovat muodostaneet 3AMK-liittouman, joka tekee yhteistyötä muun muassa tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Meidän korkeakouluilla on useita hankkeita, jotka ovat saaneet pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen ja uusiutumiseen koronakriisin jälkeen REACT-EU-rahoitusta. Mitäpä jos jotkut näistä lyöttäytyisivät yhteen? Yhteiset teemat yhteiseen käsittelyyn Yksi esimerkki kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyön tuloksista on Hankeviestinnän käsikirja. Sen kirjoittajat ovat kyseisten ammattikorkeakoulujen asiantuntijoita, mutta teemat ovat kaikille ammattikorkeakouluille yhteisiä. Vaikka teemat ovat ajankohtaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa, vasta meidän yhteistyömme tuloksena ne on saatu samoihin kansiin. Saamamme palautteen ja julkaisun latausmäärien perusteella voimme todeta, että kirjalle on ollut tilausta. Tulkitsemme tätä siten, että hankeviestinnän haasteet ja ajankohtaiset kysymykset ovat kutakuinkin samoja eri ammattikorkeakouluissa ja muissakin organisaatioissa – tarvitaan vain jokin taho ja jokin kanava, jolla ne saadaan yhteiseen keskusteluun. Anna Hermiö, Maija Merimaa, Riikka Wallin, Marianne Wegmüller & Milla Åman Kyyrö: Hankeviestinnän käsikirja (metropolia.fi) Ammattikorkeakouluissa tutkittavat asiat kytkeytyvät erottamattomasti ympäröivään maailmaan. Koska teemat ovat yhteisiä ammattikorkeakoulujen ja niin sanotun muun maailman välillä, on luontevaa, että myös ammattikorkeakoulujen ulkopuoliset tekijät ja kokijat saavat julkaisuissamme äänen. Yksi esimerkki yhteisjulkaisusta on SIMHE-toimijoiden julkaisema artikkelikokoelma, jossa kuuluvat sekä korkeakoulukentän asiantuntijoiden että SIMHE-toimintaan osallistuneiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien äänet. Vaikka julkaisu on tehty yksittäisessä Metropolian hankkeessa, kirjoittajiksi kutsuttiin mukaan teeman äärellä työskenteleviä valtakunnallisesti. Heidi Stenberg, Marika Antikainen, Eeva Lintala & Marianne Roivas (toim.): Yhdessä kohti osaajien Suomea - oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta (Theseus) Maahanmuuttajat ja työnhakijat ovat päässeet ääneen myös Haaga-Helian julkaisemassa Tahdon töihin -julkaisussa. Työn, opiskelun, uuden kielen ja uuden kotimaan yhdistelmä ei ole aina helppo, mutta on tärkeää, että siitä voi kertoa omin sanoin. Kuva näiden ihmisten tilanteesta syvenee ja tarkentuu, kun siitä kertovat heidän esihenkilönsä, ohjaajansa tai TE-keskuksen yhteyshenkilö. Leena Nuutila & Eija Honkanen (toim.): Tahdon töihin – Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen -julkaisussa (pdf) Yhteistyöllä on monia hyötyjä sekä julkaisun vaikuttavuuden ja leviämisen että taloudellisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä pidämme kuitenkin sitä, että yhteiskirjoittaminen tuo laajemman osaamisen ja ymmärryksen yhteen julkaisuun. Kun julkaisussa on mukana erilaisten näkökulmien kirjo, sen laatu ja sovellettavuus paranevat. Kirjoittajat Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana. Anna Hermiö on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestinnän asiantuntija. Hänen työnsä keskittyy julkaisemiseen ja laajemmin asiantuntijaviestintään. Hän kokee asioiden ja prosessien kehittämisen sekä verkostoitumisen hyvin antoisiksi osiksi työtään. Viestintä rakentuu ihmisten kohtaamiselle, jossa riittää aina uutta ammennettavaa. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf) Kirjoitus on viimeinen osa kolmen blogimerkinnän laajuisesta Vaikuttava julkaiseminen -sarjasta, jonka ensimmäinen osa käsittelee päätöksentekijöille suunnattuja julkaisuja toinen osa käsittelee vaihtoehtoja perinteiselle oppaalle tai oppikirjalle kolmas osa pureutuu yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, etuihin ja esimerkkeihin.
Vauhti kiihtyy, työnkuvat muuttuvat
Ammattikorkeakouluissa taotaan kuumaa rautaa ja tehtävänsä mukaisesti kehitetään työelämää oikein olan takaa. Hankkeita ideoidaan, valmistellaan, haetaan, toteutetaan ja arvioidaan kiihkeässä tahdissa yhdessä työelämäkumppanien kanssa. Muuttuvat toimenkuvat Hetkittäin hanketyön tuoma moninaisuus, kiihkeätempoisuus ja tarkka tavoitteellisuus raportointivelvoitteineen häkellyttää toimijansa. Joskus on vaikea jaksaa kaikissa erilaisissa hanketiimeissä säilyttää fokus ja mielenrauha, kun tehtävää on niin paljon ja se on niin moninaista. Toisinaan ehtii tunnistaa ja todeta, kuinka mahtavaa on saada tehdä vaihtuvaa ja usein suoraan kehittävän toiminnan ytimessä sykkivää työtä. Ammattikorkeakoulun lehtorin työnkuva on totisesti muuttunut. Juuri mikään ei jatku samanlaisena vuodesta ja lukukaudesta toiseen, vaan lähes kaikki opettajat ja koko henkilökunta elää jatkuvan organisoitumisen kuvioissa. Systeeminen ajattelu, jossa asiat kehkeytyvät moninaisten vaikutusten pyörteissä usein ennakoimattomastikin, on tullut uudeksi toiminnan paradigmaksi ja ajattelutavan perustaksi. Monet meistä ymmärtävät elämän luonteen juuri tällaiseksi jatkuvasti liikkeessä olevaksi prosessiksi, jolla on osin ennalta-arvaamaton luonne. Uudet mielenmallit ja työelämätaitojen muutos Muuttunut todellisuus herättää tarvetta uuteen ajatteluun ja uusiin toimintatapoihin. Uudessa sykkeessä ei selviä menneitä muistelemalla, kontrolliin keskittymällä eikä täydellisyyttä kiihkeästi tavoittelemalla. Virrassa uimiseen tarvitaan kykyä antautua reagoimaan ketterästi todellisuuteen liittymällä. Jatkuva havainnointi, reagointi ja spontaani tarkoituksenmukainen ongelman ratkaisu paljolti itseohjautuvissa tai yhteisohjautuvissa prosesseissa kysyy joustavuutta ja uudenlaisia sosiaalisia taitoja. Virtuaalinen todellisuus, sosiaalisten suhteiden vaihtuvuus saattaa kuluttaa, väsyttää ja vaikuttaa työhön sitoutumiseen. On tärkeää löytää niitä jatkuvuuden kokemukseen vaikuttavia tekijöitä, jotka ylläpitävät työkykyä ja hyvinvointia. Uudet ja laajemmat ajattelun mallit saattavat auttaa mielekkyyden ja jaksamisen vaalimisessa. Kenties voin alkaa kokea liittyväni koko organisaatioon yhden työkaverin tai tiimin sijaan. Kenties voin nähdä työni osana suurempaa kokonaisuutta ja luon uudenlaista merkitystä sen kautta, miten itse määrittelen työni tarkoitusta. Esimerkkiä voi ottaa vanhasta tarinasta, jossa kerrotaan kahdesta kivenhakkaajasta, jotka vastatessaan kysymykseen mitä sinä teet, toinen vastaa hakkaavansa kiveä ja toinen rakentavansa temppeliä. Usein on mielekkäämpää ja energisoivampaa olla osa jotain suurempaa sen sijaan, että näkee vain konkreettisen tekemisen yksittäisen teon ja tuloksen. Koko maailma heiluu, yhteisö pitää paikoillaan Nyt kun koko maailman järjestys heiluu eikä edes ennen vakaana pidetty järjestys sotatoimien sopimuksista pidä paikkaansa on hämmentävää, on epävarmaa ja pelottavaakin miettiä tulevaisuutta. Mihin voi luottaa, mille perustalle voi toimiaan rakentaa ja minkä jatkuvuuteen voi tarttua? Ammattikorkeakoulu ja ennen kaikkea yritykset joutuvat uuden epävarmuusaallon sekaan. Juuri kun ollaan selviytymässä pandemian tuomasta ahdingosta, niin uusi ja hurja epävarmuuden aika alkaa. Voisi sanoa, huutaa tai laulaa Eino Leinon sanoin: ”koska tulee se suurin se suurin”. Siihen ei vastaustausta tiedä kukaan, mutta nyt on tämä päivä ja tämän päivän mahdollisuudet. Kaikessa moninaisen toiminnan ja kiihkeän muutoksen keskellä, nämä monet hankkeet, joista ammattikorkeakouluissa tehdään näyttävät sitä voimaa, joka yhteistyössä rakentuu ja yhteisöllisyydessä syntyy. Niistä yksi, Eloisa nimeltään tulee yritysten tueksi nimenomaan työyhteisöjen yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukemaan. Tämän Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman hankkeen ydinajatus sopii tähän heiluvaan aikaan paremmin kuin koskaan ajattelimmekaan. Mistä muusta me voisimme saada parempaa turvaa ja tuntuvampaa voimaa kuin toisistamme. Tämä hanke tuo myös taiteen ja luovuuden yhteisöjen avuksi. Senkin äärellä me voimme kysyä, mistä muusta me voisimme saada parempaa turvaa ja tuntuvaa voimaa, lohtuakin, kuin taiteesta. Se on ajatonta niin kun ihmisten kaipuu toistensa luo, se on usein sanatonta ja sanojen taakse ulottuvaa koskettamista, joka elää pandemiosta ja diktatuureista huolimatta. Se voi koskettaa ihmistä niihin syvyyksiin asti, joihin sanat eivät yllä. Yhteisöt ja taide yhdistyvät Eloisassa, vaikka maailma heiluu, työnkuvat muuttuvat ja tulevaisuus on täynnä ennakoimattomia käänteitä. Me luomme tarinaa, jossa yhteisöllisyys näyttää voimansa niin Ukrainassa kuin meidän pienemmissä haasteissammekin. Vaalitaan yhteisöllisyyden voimaa tässä hankkeessa ja omassa arjessamme. Kirjoittaja Päivi Rahmel on Metropolian kulttuuripalvelujen ja musiikin lehtori, jonka erityisosaamista on yhteisöllinen ja kokemuksellinen oppiminen, soveltavan taiteen työtavat, luovien ryhmäprosessien ohjaaminen ja tarinallisuuden käyttö hyvinvoinnin rikastajana. Tutustu innostaviin hankkeisiin Eevi - Elpyminen, elinvoima ja verkostot luovilla aloilla (luovatverkostot.fi) Eloisa - Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä Toivo@Tee - Mikroyrittäjän hyvinvointi ja uusiutumisen mahdollisuudet kriisitilanteessa (yrityshyva10.fi) HYVIS (hyvis.fi) TARU - tarinallisuus opetuksen työvälineenä
Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi 2021-2027 käynnistyy marraskuun alussa. Ohjelman tavoitteena on uudistuva ja osaava Suomi, ja se sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet. Me Metropoliassa olemme rakennerahasto-ohjelmia toteuttavien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden (TKI) erikoisosaajia ja sitä haluamme olla jatkossakin yhä vahvemmin ja vaikuttavammin. Nyt päättyvä ohjelmakausi 2014-2020 on ollut Metropolialle monin tavoin menestys. Olemme hyvin tuloksin toteuttaneet kauden aikana 103 EAKR- ja ESR-hanketta, jotka ovat olleet niin alueellisia kuin valtakunnallisia. Kaiken kaikkiaan Etelä-Suomen ammattikorkeakoulut saivat ohjelmakaudella suurimman osan aluekehittämisen rahoituksesta, kertoo Uudenmaan liiton julkaisu Satoa Etelä-Suomesta (PDF). Tulemme aktiivisesti osallistumaan loppuvuodesta avautuviin EAKR- ja ESR-hakuihin. Näiden hakujen merkityksestä Metropolialle kertoo sekin, että tällä hetkellä runsaat puolet ulkopuolisesta TKI-rahoituksestamme on rakennerahastojen rahoitusta. Ammattikorkeakoulut yhä vaikuttavampia TKI-toimijoita Arene julkaisi kesäkuussa 2021 raportin ammattikorkeakoulujen vaikuttavasta TKI-toiminnasta. Metropolian, kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen, TKI-toiminnan volyymi on euroissa mitattuna kasvanut ja myös tulevien vuosien näkymät ovat valoisat. Metropolialla on kaikki mahdollisuudet edelleen vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisten ratkaisujen ja uuden osaamisen tuottajana. Ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien kautta profiloidumme ja liitymme ekosysteemeihin. TKI-työtä tehdään yhä enenevässä määrin organisaatiorajat ylittäen. Onnistunein muutos tehdään yhdessä, ja näihin arvokkaisiin kohtaamisiin kampuksiemme yhteistyöalustat antavat mahdollisuuden. Tänä syksynä käynnistyvän uuden ohjelmakauden läpileikkaavina teemoina ovat hiilineutraalisuus, digitaalisuus ja muuttuva työelämä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat innovaatiokeskittymiemme TKI-toiminnan ytimessä ja joihin meillä on paljon asiantuntemusta. Koulutus tukemassa laadukasta TKI-työtä Vaikuttava TKI-hanketoiminta perustuu ammattitaitoiselle osaamiselle. TKI-projektipäällikön tehtävä on vaativa ja edellyttää asiantuntemusta monelta eri alalta. Erilaisten organisaation sisäisten toimintamallien ja työkalujen lisäksi projektipäällikön tulee hallita ulkopuolelta tulevia vaatimuksia, jotka kytkeytyvät muun muassa vastuullisuuteen, aineistonhallintaan, tietosuojaan ja taloushallintoon. TKI-projektipäälliköiden rinnalle on kasvanut myös hankeosaamiseen erikoistuneiden uusien ammattien joukko. Heihin lukeutuvat muun muassa projektikoordinaattorit, -suunnittelijat, -viestijät ja -tuottajat. Kaikkien hanketyötä tekevien ammattitaidolla on menestyksen kannalta merkitystä. Toukokuussa 2021 julkaistiin Metropolian TKI-projektipäällikkökoulutus. Suunnittelemamme koulutuskokonaisuus tukee projektipäällikön arkea ja osaltaan varmistaa laadukasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa. Ensi lukuvuoden alussa kaikki Metropolian hanketoiminnassa työskentelevät projektipäälliköt ovat saaneet laajan ja yhtenäisen Metropolia-tason koulutuksen tehtäväänsä. Muutos alkaa alkumetreillä Osuma-hanke on yksi esimerkki päättyvän ohjelmakauden vaikuttavasta ESR-hankkeesta, jota Metropolia on koordinoinut. Osuma on valtakunnallinen koordinaatiohankkeena vahvistanut nuorten kanssa toimivien monialaista osaamista ja yhteistyötä. Uuteen ohjelmakauteen tartuttaessa suosittelen tutustumaan Katri Halosen toimittamaan Osuman loppujulkaisuun Projekti loppuu, mitä jää? Sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen (aukeaa Theseus.fi). Julkaisu tarjoaa TKI-projektien tueksi työvälineitä, joita on hyvä hyödyntää projektin suunnitteluvaiheesta alkaen. Löydät ajatuksia ja välineitä oman projektisi juurruttamistyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Jokaisen TKI-projektin tavoitteena tulee olla kunnianhimoisen muutoksen aikaan saaminen. Kuten julkaisussa todetaan, muutos alkaa heti projektin alkumetreiltä ja kulkee tietoisena toimintana koko projektikaaren läpi. Näin varmistamme jatkossakin vaikuttavan TKI-toiminnan.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.