Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Suomalainen koulutusjärjestelmä tutuksi toiminnallisilla tehtävillä ja selkeillä kuvilla
12.4.2022
Johanna Niemi

Suomeen muuttavilla perheillä on tarve ja velvollisuus tutustua suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Miten erilaisista koulutus-, kulttuuri - ja kielitaustoista tulevat ihmiset löytävät oikean koulutusvaihtoehdon varhaiskasvatusiän ylittäneille lapsilleen tai itselleen? Oppivelvollisuusikä on nostettu Suomessa 18 vuoteen (1) eli kaikilla peruskoulunsa päättäneillä on edessä seuraavan asteen koulutusvalinnat. Ammattiopintoihin, lukioon, oppisopimus vai jokin näiden yhdistelmä? Mihin pitää mennä jos haluaa sote-alalle, opettajaksi tai tubettajaksi? Mistä koulusta valmistuu floristiksi? Oppivelvollisuuden nostamisen myötä myös opinto-ohjausta vahvistetaan, peruskoulun jälkeisiin valintoihin tuetaan jo yläkoulussa ja toisen asteen koulutuksissa avataan tietä jatko-opintoihin (2). Infografiikkaa ja henkilökohtaista ohjausta Infografiikkaa käytetään, kun informaatiota eli tietoa halutaan esittää kiteytetysti graafisessa muodossa. Infografiikka auttaa hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia visuaalisesti. Infografiikalla voidaan esittää tietoa esimerkiksi ammateista ja niihin tähtäävien opintojen vaihtoehdoista. Näistä tiedoista koottu informoiva kuva ei kuitenkaan yksin riitä kertomaan, mitä aloja on olemassa tai mitä juuri sinä voisit opiskella. Näitä kysymyksiä täytyy käydä läpi oppilaanohjauksessa. Suomessa on tarjolla valtava määrä erilaisia koulutusaloja, mutta usein uravalintoja tekevät nuoret opiskelijat tietävät niistä vain murto-osan. Yleensä opiskelualaa lähestytään tunnetun ammatin kautta: haluaisin insinööriksi, laborantiksi, sairaanhoitajaksi tai juristiksi. Valintoihin vaikuttavia olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa, minne kaverit menevät, millainen koulutustausta perheessä on, millainen mahdollisuuksien avaruus koulutusjärjestelmästä juuri minulle näkyy? Koulutusvalintojen taustalla olevat syyt ja vaikutusketjut eivät näy tai muutu yksittäisillä kuvilla, mutta infografiikasta voi silti olla hyötyä tulevaisuutta koskevien päätösten tukena. Ammattien ja töiden koko kirjo täytyy hahmottaa kuitenkin muuta kautta. Opiskelijoille tulee antaa kaikki mahdollinen tieto ja tuki opiskeluvalintojen tekoon. Toiminnalliset ryhmäharjoitteet infografiikan käsittelyn tukena Koulutusjärjestelmämme on infografiikkaa monimutkaisempi ja sen nyansseihin tutustuminen on nuorten ohjaajien asiantuntemuksen varassa. CONNEXT for inclusion -hankkeen teoksessa Kohti sopivaa opiskelupaikkaa - Infografiikka Suomen koulutusjärjestelmästä opinto- ja uraohjaukseen (PDF) kuvataan ytimekkäästi opiskelua suomalaisissa oppilaitoksissa ja antaa pelkistetyn kuvan erilaisista opintopoluista ja koulutusvaihtoehdoista. Infografiikka mainitussa teoksessa luotu erityisesti peruskouluaan päättäville, valmentavissa ryhmissä opiskeleville tai nuorten huoltajille. Toiminnallinen infografiikka tukee ohjaustyössä ja sitä voi käyttää: yksilöohjauksen tukena ryhmätyöskentelyn pohjana opetusmateriaalina oppitunnilla muistin tukena seinällä. Infografiikka toimii parhaiten vuorovaikutuksessa ja sisältää ohjeet toiminnallisiin tehtäviin. Sitä ei ole tarkoitettu itseopiskeluun, mutta se on henkilökohtaistamisen väline - miten suomalaisen koulutusjärjestelmän mahdollisuudet koskevat minua? Kuvat kertovat oppilaitosten lisäksi erilaisista oppimisen ja opiskelun tavoista: Miten haetaan? Opiskelun kesto Kielitaitoon liittyvät vaatimukset Itsenäisen työn määrä Käytännönläheisyys vs teoria Lopputyön muoto Mihin tutkinnolla voi työllistyä Infografiikan käsittelyä varten kehitettiin myös toiminnallisia ryhmäharjoitteita, jotka esimerkiksi liikunnan ja liikkeen kautta innostavat infografiikkaan perehtymiseen ja oman opintopolun pohtimiseen sekä pienissä että isoissa ryhmissä. Toiminnallisuus ja ryhmätyöskentely tukevat suomalaiseen koulutusjärjestelmään tutustumista ja innostavat keskusteluun oppijoiden kesken. Aiemmissa testityöpajoissa keskustelut oppijoiden kesken koskivat esimerkiksi opintojen teoria- ja käytännönosuutta kielitaitovaatimuksia saman alan vastaavuuksia eri oppilaitoksissa opintopolkujen joustavuutta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Pienissä, erillisissä työpajoissa voi käsitellä infografiikan eri alueita esimerkiksi ammattikorttien tietovisojen visualisoivien pohdintakysymysten pelillisten menetelmien kautta. Kokemuksia infografiikan käytöstä Infografiikka-koulutuksia järjestettiin muun muassa helsinkiläisten ammattiopistojen valmentavissa (valma) ryhmissä. Valmentavien ryhmien opiskelijat olivat taustaltaan erilaisia iän, koulutuspohjan, kielitaidon ja koulutusjärjestelmän tuntemuksen suhteen. Yhdessä ryhmässä monet halusivat datanomiksi ja tiesivät missä alaa opiskellaan, toisessa koulutusvaihtoehdot ja omat kiinnostuksen kohteet olivat enemmän auki. Koulutukset herättivät aktiivista keskustelua kaikissa ryhmissä ja virittivät ajatuksia seuraavasta opiskelupaikasta. Kielitaito on olennainen tekijä koulutusvalintoja tehdessä - eri aloilla vaaditaan erilaista kielitaitoa ja vaihtoehtojen ymmärtäminen vaatii usein hyvää suomenkielen tai englannin taitoa. Koulutuksiin osallistui suomea äidinkielenään puhuvia ja monia suomi toisena kielenä eli S2-oppilaita. Kuvien käyttäminen oli helppoa ja keskustelu ammateista sujui. Yksittäisen koulutuskerran perusteella on vaikeaa arvioida, laajensiko infografiikka jo aiemmin tehtyjä valintoja. Monet tiesivät jo mihin aikoivat hakea opiskelemaan tai töihin, mutta infografiikan pohjalta käydyt keskustelut osoittivat, että keskusteleminen ja kertaaminen kannattaa: esimerkiksi sosiaali-, ja data-alaa voi opiskella kaikilla tasoilla ammattikoulusta tohtoritutkintoon asti. Sosionomin tutkintoon kuuluu monta harjoittelua, sosiologin ei yhtään. Infografiikka kertoo myös millaista opiskelu eri koulutusasteilla on, teoriaa vai käytäntöä, itsenäistä töitä vai ryhmätöitä jne. Opiskelijoiden pohjatiedot ovat erilaisia: jotkut tietävät, että kaksoistutkinnolla voi hakea toisen asteen koulutukseen, joku tietää että urheiluvalmentajan koulutuksia järjestetään urheiluopistoissa, eräoppaaksi voi opiskella monimuotototeutuksena, oppisopimuspaikkaa voi hakea melkein mistä vain ja puutarha-alan ammattitutkinto (floristi) kestään n.1,5 vuotta. Koulutuksista huolimatta jää myös kysymyksiä, jonka vastauksia emme tiedä: miten valma-ryhmässä oleva nuori, joka puhuu viittä kieltä, joista yksikään ei ole suomi tai englanti, pääsee Suomessa juristiksi? Miksi niin moni nuori nainen haluaa sairaanhoitajaksi? Onko sattumaa, että yli puolet ryhmän pojista haluaa logistiikka-alalle? Tervetuloa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, kaikki uudet oppijat! Kirjoittaja Johanna Niemi (VTM)  työskentelee projektiasiantuntijana Metropoliassa ja toimii arviointiasiantuntija CONNEXT for inclusion -hankkeessa. Lähteet Oppivelvollisuuslaki (Finlex.fi) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma (PDF) CONNEXT-hanke  

Lue lisää

Sakko vai pakolla rokottaminen? Kysymys oli ajankohtainen jo ennen pandemiaa
http://Neljä%20nuorta%20aikuista%20kokoontuneena%20pöydän%20taakse%20opiskelemaan,%20katseet%20kohdistuneina%20pöydällä%20sijaitsevaan%20kannettavaan%20tietokoneeseen.
7.4.2022
Anne Nikula & Aija Ahokas

Suomessa papinkirjaan eli virkatodistukseen alettiin lisätä 1884 rippikoulun rinnalle maininta rokotuksesta. Näin näistä molemmista tuli kansalaishyveitä (1). Todennäköisesti tältä ajalta on peräisin sanonta ”rippikoulun käynyt ja rokotettu”, joita molempia pidettiin suuressa arvossa - myös avioliittoa solmittaessa. Kirjoitushetkellä koronarokotustodistuksella on myös suuri merkitys; esimerkiksi matkustamaan ei pääse ilman todistusta annetuista rokotuksista. Euroopan-laajuisesti kirjoitushetkellä olemme tilanteessa, jolloin Itävallan valtiossa on juuri ollut rokotuspakko koronavirusta vastaan. Laki tuli voimaan tammikuussa 2022. Sen mukaan sakkoja voisi kertyä jopa tuhansia euroja, mikäli kansalainen kieltäytyy koronarokotuksesta. Maaliskuun alkupuolella terveysministeri Johannes Rauch kuitenkin tiedotti, että laki hyllytetään ja otetaan uudelleen tarkasteltavaksi kolmen kuukauden kuluttua. (2) Sakko, pakko, rokotus vai rokko? Näin kyselimme blogikirjoituksessamme alkuvuodesta 2019. (3)  Silloin ei vielä ollut aavistustakaan koronapandemiasta, ja ajatuksemme olivat uudessa EU-rahoitteisessa kansainvälisessä hankkeessamme. Sen perustavoite oli tuottaa kaikille avoin verkkokurssi liittyen rokottamisen perusteisiin. Avoin verkkokurssi käsitteli lisäksi eri-ikäisten ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden ohjaamista. Teemoina olivat myös maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden rokottaminen, sekä rokotusvastaiset ryhmät ja asiakkaat, jotka epäröivät rokotusten ottamista. Tässä blogikirjoituksessa kuvaamme motivaatiota hankkeen syntymiseen ja sen vaikuttavuutta. Lisäksi pohdimme kansainvälisen hankkeen ja yhteistyön haasteita ja kehittämisideoita myös kulttuurisista näkökulmista käsin, sekä kuvaamme koronapandemian vaikutusta hankkeen toteutukseen. Onko väliä, kuka rokottaa? Kansainvälisten tutkimusten mukaan rokottajan suositus auttaa asiakasta myönteisen rokotuspäätöksen teossa. Tämä vaikuttaa hyvän rokotussuojan ja –kattavuuden syntymiseen. Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (149/2017) 6 §:n mukaan rokotuksia pistoksena saavat antaa terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja kätilö sekä lääkäri (4). ensihoitajat, joilla on sairaanhoitaja- ja rokotuskoulutus, ovat myös valtuutettuja rokottamaan. poikkeusoloissa rokotuksia voivat antaa myös muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset, mutta tällöin asiasta säädetään erikseen asetuksessa ja uudet rokottajat saavat ennen rokottamiseen ryhtymistä räätälöityä lisäkoulutusta. Tällainen tilanne on nyt kirjoitushetkellä, kun koronarokotuksesta on tehty uusi asetusmuutos (1211/2021) joulukuussa 2021. Sen mukaan laboratoriohoitajan, bioanalyytikon, lähihoitajan sekä aikaisemman perushoitajatutkinnon suorittaneet saavat antaa koronarokotuksia ammattitaitoisen rokottajan valvonnassa ja heillä tulee olla asianmukainen rokotuskoulutus (5). Eri maissa toimii vähintään 45:llä eri ammatti- ja tutkintonimikkeillä toimivia rokottajia, jotka voidaan jakaa kolmeen yleisempään kategoriaan: nurse (n=23) physician (n=11) other health care professional (n=11) (6). Kansainvälisen hankkeen valmistelu vaatii sitkeyttä ja kumppanuutta Alkusykäyksen hankeideaan antoi hyvät kokemukset ja palautteet valtakunnallisen Rokotusosaamisen -koulutuskokonaisuudesta, joka oli ollut käytössä melkein kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa vuodesta 2014 lähtien.  Kansainväliset kumppanit olivat kiinnostuneita hakemaan rahoitusta englanninkieliseen rokotusosaamisen koulutuksen kehittämiseen. Yhteistyönä ideoitu hankesuunnitelma eteni konkreettisen anomukseen ensimmäisen kerran vuonna 2017. Valitettavasti anomus ei sinä vuonna saanut rahoitusta, joten verkosto päätti hakea uudelleen rahoitusta seuraavana vuonna. Kansalaisten luottamus rokotuksiin oli alhainen Italian lisäksi useissa Euroopan maissa, muun muassa Ranskassa, Kreikassa ja Sloveniassa. Myös Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Tsekissä rokotusluottamus oli laskussa hakemusta tehtäessä. (7,8). Koronapandemia siirsi rahoitusta saaneen hankkeen painopistettä Saimme rahoituksen EDUVAC – Educating Vaccination Competence -hankkeelle Erasmus+ Strategic Partnership for Higher Education -ohjelmasta. Olimme innoissamme aloittamaan sitä yhdessä neljän muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Tarkoituksena oli kehittää verkko-opinnot englanniksi terveysalan opiskelijoiden ja jo työssä olevien rokottajien rokotusosaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli toteuttaa verkkokurssi ja kaksi intensiivikurssia. Vuonna 2019 Maailman Terveysjärjestö WHO listasi rokotteita kohtaan tunnetun epäröinnin ja siitä johtuvat ongelmat maailman 10 suurimman terveysuhkan joukkoon. (9). Rokotusvastainen liikehdintä on voimistunut koronarokotusten aloittamisen jälkeen koko Euroopassa. Vuoden 2020 alussa WHO julisti maailmanlaajuisen koronapandemian, ja se muutti ratkaisevasti hankkeen toteutumisen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Hankkeen lopullisena tavoitteena oli rokotuskattavuuden ylläpitäminen ja nostaminen Euroopassa ja asiallinen, näyttöön perustuva terveydenhuollon asiantuntijoiden antama rokotusneuvonta. Siten rokottamiseen ei enää toivottavasti tarvittaisi missään maassa sakkoa eikä pakkoa. Kulttuuriset erot vaikuttavat kansainväliseen hanketyöhön Olli-Pekka Kallasvuo (10) kertoo johtajuuden ja työkulttuurien merkityksestä toimiessaan globaalina yritysjohtajana Nokiassa. Eri maissa ja kulttuureissa organisaatiot toimivat hyvin eri tavoin. Hän sanoo, että johtamiseen liittyy kulttuurisidonnaisia odotuksia, ja jopa Euroopassa johtamiseen liittyvät kulttuurierot ovat valtavia. Suomessa johtaminen on tyypillisesti vaatimatonta ja mutkatonta. Etenkin Aasian maissa on kulttuureita, joissa työntekijä ei pysty hoitamaan työtään ja ottamaan vastuuta, jos johtaja ei selvitä yksityiskohtaisesti, mitä hänen pitää tehdä. Suomessa työntekijät ottavat tehtävät itseohjautuvasti haltuunsa ja alkavat toimia. Suomalaista johtamiskulttuuria sävyttää nöyrä joustavuus. USA:ssa työntekijät ovat ammattitaitoisia ja ahkeria. He tekevät työnsä sivuilleen vilkuilematta ja monet kokevat, että eivät saa mennä tekemään mitään muuta. Suomessa työntekijät laajentavat tekemisiään rajatun tehtävänsä ulkopuolelle. (10) Tämä oli havaittavissa myös omassa hankkeessamme. Kun suomalaisina huomasimme jonkin puutteen tai virheen, tartuimme asiaan. Osin kollegat hankkeessa eivät näin halunneet tehdä, varmastikin liittyen erilaiseen työ- ja johtamiskulttuuriin. Monenlaista kitkaa voi syntyä erilaisten työkulttuurien ja toimintatapojen törmätessä ja seurauksena voi olla hankkeeseen osallistujien motivaatiota halvaannuttava byrokratiaa, johtamisongelmaa tai erimielisyyttä. Kolmen vuoden hankekokemuksen perusteella haluamme nostaa esille asioita, joita olisi hyvä huomioida kansainvälisiä hankkeita suunnitellessa, ja josta itsellemme oli kokemuksia. Alla niistä keskeisimmät asiat, jotka liittyvät ajoitukseen ja aikaan vuorovaikutukseen osallistujien osaamiseen ja osallistumiseen erilaisiin työ- ja johtamiskulttuureihin hankesuunnitelmaan Lukukausien ajoitus oli erilainen Suomessa kuin eteläisessä Euroopassa. Kun Suomessa jäimme kesälomalle jo kesäkuun alussa, muut eurooppalaiset korkeakoulut jäivät lomalle vasta myöhemmin. Myös pääsiäinen oli eri aikaan Kreikassa. Vaikka aikaeroa oli maksimissaan vain kaksi tuntia, sekin hankaloitti yhteisten kokousaikojen löytymistä. Suomessa aikakäsitykseen kuuluu täsmällisyys ja tehtävien tekeminen aikataulussa, eteläisessä Euroopassa asioiden kommentoiminen ajoissa oli ajoittain haasteellista. Kuitenkin projektin ajankäyttö oli hyvin kokous- ja raportointikeskeistä, ja kokoukset venyivät sovituista aikatauluista. Koordinoiva kansallinen toimisto vaati tarkkoja kokousmuistioita, joiden tarkistaminen ja hyväksyminen useiden viikkojen kuluttua oli hankalaa. Vuorovaikutus hankkeessa tapahtui etupäässä verkossa, etenkin koronapandemian alettua. Asioiden joustavuus kärsi, koska kollegat eivät voineet tavata kasvokkain ja neuvotella hankesuunnitelmaan kirjoitetuista asioista, jotka olivat jo kolmen vuoden ja pandemian aikana muuttuneet. Tästä esimerkkinä oli intensiivikurssille suunnitellut simulaatiot, jotka oli nyt pakko toteuttaa Zoomin välityksellä, koska hankesuunnitelmaan oli kirjattu simulaatiot. Osallistujilla tulisi olla asioiden osaamista ryhtyessään hanketyöhön. Tämä tarkoittaa niin substanssi-, digi- kuin kielitaidon osaamista. Jokaisen hankkeeseen mukaan tulevan tulisi osallistua omalla luvatulla panoksellaan. Jos kumppaneita ei tunne ennen hanketta riittävän hyvin, tästä saattaa muodostua eettisiä ja moraalisia haasteita. Koulutustarpeiden huomioiminen ennen hanketta on tärkeää ottaen huomioon koordinaattorin ja projektipäälliköiden roolit. Johtamiseen ja työkulttuureihin liittyvää koulutusta osallistujille tarvitaan. Hankeosaamisen koulutusta tarvitaan ja riittävän monen eri osaajan tarkastama ja hyväksymä realistinen hankehakemus on kaiken a ja o. Talouteen liittyvät resurssit ja opettajien työaika tulisi arvioida mahdollisimman huolellisesti, ja verkkokursseja tehdessä muistaa, että digitaalinen toteutus vaatii lisäresursseja. Koronapandemian vaikutukset projektin toteuttamiseen Koska kansainvälinen hankkeemme alkoi ennen koronapandemiaa vuonna 2018, ehdimme viedä sitä eteenpäin yhden vuoden ajan. Siten ehdimme pitää ensimmäisen kick-off -tilaisuuden Kreikassa sekä ensimmäisen projektitapaamisen Italiassa. Nämä tapaamiset antoivat projektille hyvän alun sisältäen innostusta ja toiveikkuutta tavoitteiden suuntaan etenemisessä. Koronapandemian alettua vuonna 2020, jouduimme toteamaan, että onneksi hankkeen päätuote oli alun perinkin suunniteltu verkkokurssiksi, joten sen suhteen ei tarvinnut tehdä muutoksia.  Taisimme siten olla jo aikaamme edellä? Joku saattoi ihmetellä, miten rokottamista voi opiskella tai oppia verkossa? Niinpä, rokottaminen on paljon muutakin kuin vain rokotteen antamista injektiona tai muulla tavoin. Valitettavasti keväälle 2020 suunniteltu toinen intensiivikurssi Espanjassa peruuntui aivan viime hetkellä pandemian takia. Tästä aiheutui myös paljon käytännön järjestelyjä peruutusten muodossa (lennot, majoitukset, opiskelijoiden apurahat). Opiskelijat olivat hyvin pettyneitä intensiivikurssin peruuntumiseen, sillä he olivat odottaneet sitä innolla. Joka tapauksessa, simulaatiot toteutettiin toisella tavalla hybridinä. Yhteinen jälkipuinti maiden kesken toteutettiin verkossa. Maaliskuusta 2020 lähtien hankkeen kaikki toiminnot toteutettiin etänä. Tämä koski kaikkea työtä, intensiivikurssien lisäksi. Ajoittain etätyöskentely turhautti ja myös lamaannutti kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen yhteistyön ja siten myös kansainvälisen hanketyön suuri ilo on eri kulttuurien välisessä kanssakäymisessä, asioiden jakamisessa, aistimisessa ja kokemisessa. Moni verkoston opettaja ja opiskelija hakeutui alun perin mukaan toimintaan juuri tämän kansainvälisyyden vuoksi.  Tämä kaikki vietiin nyt pandemian takia pois sekä opiskelijoilta että opettajilta ja se aiheutti pettymyksen tunteita, vaikka jokainen ymmärsi koronapandemian vakavuuden.  Hyvä asia oli kuitenkin se, että kaikki partnerit pysyivät mukana hankkeessa koko ajan. Ennen hankkeen aloitusta riskianalyysi oli tehty huolellisesti, jos joku partnereista putoaisi matkasta tai tapahtuisi muuta yllättävää. Onneksi muutoksia ei tarvittu. Opetushallitus toteutti vuonna 2020 ammatillisille oppilaitoksille virtuaalisen kansainvälisyyden muodoista ja siihen liittyvästä osaamisesta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mm. miten virtuaalinen toiminta oli kehittynyt pandemiavuosien 2020 ja 2021 välillä. Kyselyn perusteella virtuaalinen kansainvälisyys oli lisääntynyt, ja etäopetukseen siirtyminen oli heijastunut myös kansainväliseen toimintaan.  Selvityksen perusteella kv-virtuaalihankkeet olivat helpompia toteuttaa, kun oman maan osallistujat ovat fyysisesti samassa paikassa. Samoin korostettiin hyvää suunnittelua ja opiskelijoiden motivaatiota. Lisäksi virtuaalisuuden todettiin vievän paljon työaikaa. Hyvää virtuaalisuudessa oli ympäristöystävällisyys ja osallistumiseen liittyvä tasa-arvoisuus.  (11) Mitä hanke antoi tulevaisuudelle Saatujen arvioiden perusteella voimme todetta, että kehitimme erinomaisen tuotteen, eli rokotusosaamisen opintojakson englanninkieliseen opiskeluun ja opetukseen verkossa. Avoin materiaali Vaccination Competence 3 ECTS löytyy verkosta (12, 13). Opiskelijoiden ja työssä olevien rokottajien rokotusosaamista vahvistamalla ylläpidetään ja nostetaan rokotuskattavuutta. Opettajien osaaminen vahvistui. Opimme tekemään laadukkaan verkkokurssin ja taidot lisääntyivät matkan varrella. Metropolia vastasi digipuolesta, ja verkkokurssi on Metropolian Moodle-alustalla. Myös digivälineet uudistuivat hankkeen aikana ja jouduimme tekemään joitakin asioita uusiksi viimeisenä vuonna. Yhteysvälineitä hankkeen aikana olivat ensin AC ja Skype, sitten Teams, Zoom ja Google Meet. Myös termit muuttuivat hankehakemuksen ja lopullisen tuotteen välisenä aikana; esimerkiksi virtuaali, on-line, digi, verkko.  Verkossa työskentely vahvistui, vaikkakin kehitettävää yhteisöllisessä työskentelyssä ja osallistamisessa kokousten aikana oli.  Kansainvälisissä hankkeissa työskentelyn osaaminen vahvistui. Lopuksi Hankkeen lopputuloksena oli saatujen arviointien perusteella erinomainen opintojakso. Kaikki partnerit olivat mukana loppuun asti, hanke pysyi aikataulussa ja päättyi suunnitellusti elokuussa 2021 koronapandemiasta huolimatta. Kansainvälinen ilmapiiri oli inspiroiva. Joku saattaa ihmetellä, voiko rokottamista opiskella/opettaa verkossa? Hankkeen perusteella voimme todeta, että kyllä voi. Kuitenkin käytännön rokottaminen pitää opetella oikeiden asiakkaiden kanssa rokotustilanteissa. Sekä valtakunnallisen Rokotusosaamisen että Vaccination Competence-opintojaksoilla saa valmiuksia myös käytännön rokotustilanteisiin: opintojaksolle on tuotettu opettajien voimin rokotustekniikkavideoita ja -kuvia, tekstiä sekä asiakkaiden ohjaamiseen liittyviä materiaaleja ja videoita. Kirjoittajat Anne Nikula on rokotusosaamisen asiantuntija ja tuntiopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimi kansainvälisen Educating vaccination competence (EDUVAC) -hankkeen Metropolian projektipäällikkönä 2018-2021 sekä Valtakunnallisen Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden (RKK) työryhmän ja ammattikorkeakoulujen RKK-opettajaverkoston puheenjohtajana 2013-2021. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori. Aija Ahokas työskentelee koulutusviennin  asiantuntijana ja lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, sairaanhoidon opettaja ja erikoissairaanhoitaja.  Hän on toiminut vuosien ajan erilaisissa kansainvälisissä projekteissa projektipäällikkönä. Kansainvälisyys ja kulttuuriset asiat ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään. Lähteet Laine, E. M. 2021. Lukkarit rokottajina. Kotimaa no 14, s. 18-19. Itävalta ei sakotakaan rokottamattomia. Helsingin Sanomat 10.3.2022, s. 20. Ahokas, A. & Nikula, A.2019. Sakko, pakko, rokotus vai rokko? Tikissä-blogi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista (149/2017) (Finlex.fi) Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta. (Finlex.fi) Nikula A 2011, Vaccination Competence – The Concept and Evaluation. Turun yliopisto. Akateeminen väitöskirja. (utupub.fi) European Commission 2018a. Statement by Commissioner for Health and Food Safety Vytenis Andriukaitis ahead of Word Polio Day 2018. Bryssel 23.10.2018. (europa.eu) Luettu 21.3.2022. Larson, H. & de Figueiredo, A. & Karafillakis, E. & Rawall, M. 2018. State of vaccine confident in the EU 2018. Luxembourg: Publications Office of the European Union. (PDF) Luettu 21.3.2022. WHO 2019. Ten threats to global health in 2019. (who.int) Luettu 21.3.2022. Kallasvuo, Olli-Pekka & Rossi, Juhana 2021. Puhelin soi öisin. Mitä opin globaalina yritysjohtajana. Nokian hurjat vuodet. Kustannusosakeyhtiö Otava. (Keuruu). Korkala, S. 2021. Virtuaalisen kansainvälisyyden muodot ja osaaminen toisen asteen oppilaitoksissa. (PDF) Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vaccination Competence-opintojakso, Moodlen työtila. Eduvac-hankkeen kotisivut

Lue lisää

Why you need to learn Service Design
http://An%20empty%20office%20room,%20with%20long%20table%20in%20middle,%20big%20glass%20windeows%20on%20one%20wall
6.4.2022
Pamela Spokes

Service design is about deep customer research, inclusion, prototyping, testing, and iteration. These are skills that almost everyone needs in almost every job. Everyone needs to think about the customer/user when creating something. Even a construction worker when building a part of a house should be able to think about how it will be used. Asking themselves ‘does this make sense?’ and flag things that maybe don’t. I use this as an example as I have just moved into a brand-new apartment and wonder what went into some of the decisions made that make no logical sense when it comes to actually using some things. In my opinion, everyone should learn these skills. These skills and tools are fairly industry and profession agnostic. How did we get here? Manufacturing was the basis of the economy for almost 300 years- since the industrial revolution. Underpinned by a vast knowledge gap between the producer and the consumer. The customer did not have access to quality comparisons, technical information of products, understand the process of creation/manufacturing, etc. There was a severe imbalance of knowledge that the producers and sellers could hide behind and take advantage of customers. But post-1950 you see a slow shift in how business is done. The shift from the power being in making things and selling them to being able to selling them in vast quantities to new markets. More products came onto the market and there was more choice - the seeds of needing differentiation were being planted. Between the 1950s and the 1980s, there was the drive of mass production and cheap prices as well as a still existing substantial knowledge gap between producer and consumer. The 1980s saw the beginning of a huge shift in how economies work. It was the time when technology began to play a bigger role in the economy - making goods more accessible to more people. This movement began to enable many new ways of working and how we consumed. Needing to differentiate the plethora of products, co2mpanies began to focus on the customer and differentiating through services. The 90s and beyond embraced ever-evolving technology - the internet, email, etc…this created access to information and the knowledge gap began to shrink rapidly. And so, heading into the 2000s, there is really a new way of organising the economy- a profound shift from value being exchanged from the producer to the buyer (with the value being in the product itself) to value-in-use. The value is in what you can do with the product rather than the product itself. A computer or a smartphone are only valuable if it has useful software on it and if you know how to use it. Services are E.V.E.R.Y.W.H.E.R.E. So, services in the 2020s are EVERYWHERE. The value is now in what you can do with the products that we buy. Our products are now, in general, much more complex and much more a result of an ecosystem creating them than one manufacturer in one place. Your electricity is a service. Public transport isn’t only a vehicle, it is about where it can take you and how you access the information about where it can take you. Grocery stores are a service…in fact they are many services. Services really are everywhere. And understanding this is vital to being included in the discussion and the design of what comes next. It matters who is included Because services are everywhere, it matters who is included in creating them. Whose perspective are they taking into consideration when they design something (whether it is a product or a service)? It matters if one or more group of people are left out. It can be a life or death matter in fact. In car crashes, because the body of ‘Reference Man’ (based on white men aged 25-30 and 70kg in the 1970s) is used, it is a fact that “although men are more likely to crash, women involved in collisions are nearly 50% more likely to be seriously hurt.” A similar situation is known in mobile phone sizes (they are referenced on male hands, speech recognition uses mostly men’s voices, etc) and for people of colour, face recognition technology can have a hard time recognising those with darker skin tones which leads to a higher ‘false match rate’ when identifying criminals at a much higher rate. Even for everyday things, it can make opening your phone harder. This list goes on. So, it really matters who is involved in creating services and technology that the services rely on. It matters who leads Just as it matters who is included, it matters who leads. Leaders set the goals and targets in many cases and those matter to the work that teams do. How they see the value in co-creation and how they set KPIs matters. As one form of the saying goes “we measure what we value”. And it becomes more difficult when what we value cannot be measured in traditional terms. Can we measure the joy our service brings to someone? Maybe if you can dilute that into a happiness score or a return user score. But is it really measuring joy? How about inclusion? Can we measure that? We can measure who was there. We can even dig down and measure how often different people spoke if we really want to. But can we really measure inclusion with the tools we now use? Not really. Maybe this is more about how we value things or who has designed the tools that we have at our disposal. A good leader will value things that cannot be measured in traditional tools and maybe they will build new tools. So, it definitely matters what leaders know and how they use it. Our future depends on it Futures studies teaches that the future has the potential to unfold in many different ways. The depiction of this is shown in strange sounding “Cone of Possibilities” or “Futures Cone”. We all know that decisions and plans that we make today will determine the future that comes. But is there a way to design the future that comes more purposefully? Sure, there is. With the Futures Cone there are multiple potential futures. All with different probabilities depending on the decisions that are made from individuals, communities, and whole societies in time. From the Futures Cone in the image, you will see that there are many options. It is also noted that these are shifting and flexible. Here we are shown futures that range from the preposterous to the preferable with many ‘P’ stops inbetween. And how we get to our preferable requires us to specifically design it. Through backcasting and designing the changes we want to see, we can plan the steps needed to take to get to that preferred future state. We all need to be a part of this process otherwise we will be left only with someone else’s preferred state. Someone who has the skills, knowledge, and determination to forge a future that suits them. You can be absolutely certain that Zuckerberg, Bezos, and Musk are all involved deeply in designing the future they want to see. It is time that the rest of us started insisting on purposefully designing a future that includes us and those around us also. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset