Miten innovaatiokeskittymä auttaa rakentamaan kestävää ja osallista tulevaisuutta?

http://Taustalle%20kameran%20tarkentaman%20monien%20pienten%20istutusruukkujen%20muodostama%20viherseinä%20ulkotiloissa,%20sen%20edustalla%20sumeana%20naishenkilö%20pyöräilemässä%20vaalealla%20perinteisellä%20polkupyörällä
21.4.2022
Mona Roman

Hyvä koulutus on ammattikorkeakoulutoiminnan keskiössä ja yksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteista. Hyvä koulutus tukee työllisyyttä ja kestävää talouskasvua, mutta on myös ensiarvoisen tärkeä keino yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja yksilöiden hyvinvoinnin vahvistamiseen [1]. Tässä kirjoituksessa kerron, miten Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) edistää kestävää ja osallista tulevaisuutta. Metropolia Ammattikorkeakoulun Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymällä on juuret luovien alojen TKI-toiminnassa. Tällä hetkellä käynnissä on 38 ulkopuolisesti rahoitettua TKI-hanketta, jotka edistävät erityisesti seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: Hyvä koulutus Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua Eriarvoisuuden vähentäminen Kestävät kaupungit ja yhteisöt Innovaatiokeskittymän toteuttamat hankkeet jakautuvat eri teemoihin Innovaatiokeskittymässä toteutettavat hankkeet kytkeytyvät eri yhteiskunnallisiiin ilmiöihin ja teemoihin. Hanketyönä syntyvät uudet ratkaisut, toimintamallit ja suositukset tuovat esiin teemoittain erilaisia hyötyjä eri sidosryhmille. Innovaatiokeskittymän teemat ovat kestävä kaupunkikehitys, kulttuurihyvinvointi ja tulevaisuuden työ ja osaaminen. Kestävän kaupunkikehityksen teemassa olemme kehittäneet esimerkiksi osallistavan kaupunkisuunnittelun työkaluja ja menetelmiä XR-teknologiaa hyödyntäen (Augmented Urbans) toimintamalleja kaupungin eri alojen yhteistyöhön kaupunkilaisten terveyden edistämisessä (Healthy Boost). asuinkorttelien kiertotalousratkaisuja (Circular Green Blocks) Kulttuurihyvinvoinnin teemassa käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen taideintegraatiota hyödyntävän musiikkitoiminnan kautta (Uusia säveliä etsimässä) Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja korkeakouluyhteisöllisyyden tukeminen koronan jälkeisessä ajassa (Metkasti Metropoliassa kohti kukoistusta) Tulevaisuuden työn ja osaamisen teemassa käynnissä olevat TKI-hankkeemme edistävät erityisesti nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä (esimerkiksi Re:act, Living Portfolio ja 3AMK entrepreneurship society) luovien alojen yritysten ja yrittäjien koronakriisistä selviytymistä (esimerkiksi Eevi ja Toivo@Tee) ja uuden liiketoiminnan kehittämistä laajennetun todellisuuden teknologioita hyödyntämällä (esimerkiksi Vevent ja Virtual Trade Show). Metropolia ammattikorkeakoulu on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema maahanmuuton vastuukorkeakoulu, joka edistää myös TKI-toiminnan kautta maahanmuuttajien Suomeen kotoutumista ja työllistymistä. Osaamiskeskus-hankkeessa tavoitteena on ohjata 1400 vieraskielistä ohjauspalvelujen piiriin ja näin edistää osaavan työvoiman löytymistä suomalaisiin yrityksiin ja muihin työantajaorganisaatioihin. New European Bauhaus -kumppanuus nivoo hankkeiden teemat laajempaan kehittäjäyhteisöön New European Bauhaus (NEB) on Euroopan Unionin (EU) aloite, joka toteuttaa EU:n vihreää ohjelmaa, yhdistäen sen osaksi meidän kaikkien arkielämää ja elinympäristöjä. Viime kesänä Metropolia hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna viralliseksi NEB-kumppaniksi. NEB-aloitteella on paljon yhteistä Metropolian Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymään. Molemmat tavoittelevat luovan ja monialaisen yhteiskehittämisen kautta kauniita, kestäviä ja osallistavia elinympäristöjä. New European Bauhaus -aloitteeseen liittyvät erityisesti TKI-hankkeemme, joiden tavoitteena on Kestävät kaupungit ja yhteisöt. Nämä hankkeet tuovat kestävän kehityksen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen näkökulman osaksi ihmisten arkea NEB-aloitteen hengessä. New European Bauhaus -aloite toteutuu pilottiprojektien kautta, joista ensimmäiset viisi valitaan keväällä 2022, ja sen jälkeen seuraavat vuosina 2022-2023. Yhteensä hankerahoitusta aloitteelle on noin 85 M€ [2]. Pilottiprojektit nostavat esille hyviä käytäntöjä kestävään ja osallistavaan tulevaisuuteen. NEB-aloitteen loppuvaiheessa pilottiprojekteissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä levitetään eri puolelle Eurooppaa. Paljon muutakin tapahtuu NEB-aloitteessa, kuten ensi kesällä 2022 järjestettävä NEB-festivaali [3] sekä vuotuisten NEB-palkintojen myöntäminen [4]. Tapahtumat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja kestävän ja osallistavan tulevaisuuden rakentajille - asiantuntijoille, päättäjille ja kaupunkilaisille. Kirjoittaja Mona Roman (TkT) työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymässä. Monan tutkimusintressejä ovat avoin innovaatiojohtaminen ja -strategia, erityisesti alueellisen älykkään erikoistumisen osallistava prosessi. Ennen Metropoliaa Mona toimi Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella tutkijatohtorina ja TeliaSonerassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä. Lähteet OECD. Measuring Well-being and Progress: Well-being Research (OECD.org). (viitattu 25.3.2022) Euroopan komissio (2021). New European Bauhaus: new actions and funding to link sustainability to style and inclusion (ec.europa.eu) (viitattu 15.3.2022) Euroopan komissio (2022). The Festival of the New European Bauhaus (ec.europa.eu). (viitattu 15.3.2022) Euroopan komissio (2021). European Commission announces the New European Bauhaus prize winners. (ec.europa.eu) (viitattu 15.3.2022) Metropolia on mukana Brysselissä NEB-festivaaleilla 9-12.6.2022 sekä Espoossa järjestettävässä Eurocities-vuosikonferenssissa 8-10.6.2022.

Luottamuksen rakentaminen digitaalisessa toimintaympäristössä

http://Kaksi%20kättä%20kättelee,%20taustalla%20piirrettynä%20digitaalista%20kuvitusta
20.4.2022
Otto Härkönen

Dynaamisen ja digitaalisten kohtaamisten aikana tarvitaan uusia tapoja rakentaa luottamusta. Usein aikaa luottamuksen rakentamiselle annetaan liian vähän. Luottamus tukee sitoutumista, tekemistä ja yhteistyön tuloksellisuutta. Hyvä luottamus säästää osapuolilta aikaa, ja näin pienentää työssä syntyviä kustannuksia. Perinteinen luottamusilmapiiri on murroksessa. Digitaalisena aikana luottamuksen rakentaminen täytyy aloittaa välittömästi, jo ennen ensimmäistä vuoropuhelua ja kohtaamista. Kokemukseni mukaan luottamus rakentuu osaamiselle halulle auttaa taustaorganisaation maineelle omalle käyttäytymiselle. Luottamusta rakentavassa käyttäytymisessä merkittävässä roolissa on kyky olla läsnä (1), kuunnella ja reagoida vuoropuhelussa esille nouseviin ilmeisiin, eleisiin ja sanoihin. Digitaalinen ympäristö tarjoaa hyötyjä ja haittoja Vuorovaikutusta tehostavien merkkien havaitseminen digitaalisilla kohtaamisilla voi olla vaikeampaa toimintaympäristössä, jossa teknologia mahdollistaa, mutta samalla rajoittaa merkittävästi vuorovaikutusta (2). Luottamuksen uudenlainen rakentuminen nousi konkreettisesti esille, kun koronarajoitusten yhteydessä tapaamiset siirtyivät lähes täysin verkkoon. Oma konsultointiliiketoimintani muuttui nopeasti vanhojen asiakkaiden kanssa tehtäviksi toimeksiannoiksi, sillä luottamus välillämme oli rakentunut jo pidemmän asiakassuhteen aikana. Koronan tuomat rajoitukset ovat vähentyneet, mutta digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Digiaikana luottamus toiseen täytyy rakentaa nopeasti, olemalla proaktiivinen ja analyyttinen (3). Tekniikan ja teknologian tuomat ongelmat ja tapahtumat tulee ennakoida mahdollisimman hyvin ja ajatella valmiiksi varajärjestelmät vuoropuhelulle. Digitaalisuus ja tekniikka nopeuttavat ja helpottavat yhteistyötä usein merkittävästi, mutta välillä järjestelmät pettävät tai nettiyhteys pätkii. Jotta annat asiakkaallesi luotettavan kuvan, varaudu tekniikan ongelmatilanteisiin. Käynnistä järjestelmät säännöllisesti uudelleen, tarkista yhteydet hyvissä ajoin ennen tapaamista. Voit myös varautua toisella koneella ja toisella järjestelmällä. Jos Teams lakkaa toimimasta, on hyvä varalla olla Zoom tai jokin toinen ohjelma. Kannattaa myös selvittää myös asiakkaan puhelinnumero etukäteen, jotta tarvittaessa voi ottaa yhteyden soittamalla. Yritysten sparraaminen vaatii taustatyötä Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeessa yhtenä tehtävänäni on yritysten sparraus ja ohjaaminen. Työn käynnistyessä oli pohdittava keinoja, miten luottamusta saa rakennettua digitaalisessa maailmassa. Rajoitteisuuden vuoksi ennen sparraussessiota on tehtävä merkittävä määrä taustatyötä. Sparrattavasta ja hänen yrityksestään on saatava mahdollisimman paljon taustatietoja, jotta pystyt nopeasti hahmottamaan hänen kertomansa haasteet ja toiveet yrityksen kehittymiselle. Pelkkä yrityksen webbisivuston katselu ei riitä. Hyödyllisiä taustoittavia tietoja voi saada niin verkossa olevat yritysten talous- ja hallinnointidataa tarjoavista palveluista kuin henkilön tuottamista profiileista ja sisällöistä sosiaalisen median eri alustoilla. Tutustumalla etukäteen ja tekemällä taustatyöt perusteellisesti pystyt ymmärtämään toisen sanomaa nopeammin ja asettamaan sanoman hänen viitekehykseensä. Taustatöiden huolellinen tekeminen auttaa myös olemaan proaktiivinen. Ennen ensimmäistä virtuaalista kohtaamista asiakkaalle tai sparrattavalle henkilölle voi lähettää täsmentäviä kysymyksiä, jotka taustatyön tekemisen aikana nousivat esille. Näin asiakkaan saa orientoitumaan teeman ympärille, joista on tarkoitus keskustella. Parhaimmillaan saat jo vastauksen etukäteen kysymyksiisi. Etukäteen tehty työ nopeuttaa itse sparraussessiota, ja näin säästät asiakkaasi aikaa ja kustannuksia. Mikäli saat vastauksia jo ennen kohtaamista, voit aloittaa asian analysoinnin jo ennen palaveria. Näin pystyt vastaamaan mahdollisiin ongelmakohtiin heti niiden noustessa esille. Luottamus kehittyy vaiheittain ja syventää yhteistyötä Yrityksen sparraaminen vaatii ennen kaikkea luottamusta. Yrityksen liiketoiminnan ja yrittäjän kehittäminen on mahdotonta, mikäli luottamuksellista yhteistyötä ei ole. Eräs asiakkaani kuvasi luottamuksen syntymisen asteittain tapahtuvaksi prosessiksi. Tässä prosessissa toinen osapuoli kertoo toiselle pienen salaisuuden ja jää odottamaan tuleeko salaisuus jostain ilmi, mikäli ei tule luottamus kasvaa hieman. Jonkin ajan kuluttua voi jälleen tehdä uuden testin, jossa kerrotaan uusi salaisuus ja odotetaan. Tätä toistetaan. Jokaisen testin kohdalla luottamus kasvaa hieman, kunnes luottamus on parhaimmillaan ja pahimmillaan tasolla, jossa toinen voi antaa jopa henkensä käsiisi. Asiakassuhteessa harvoin päädytään näin pitkälle - mutta aika syvään luottamukseen kuitenkin. Olen ollut muun muassa hoitamassa asiakkaani pieniä lapsia uudenvuoden yönä, kun asiakas tarvitsi aikaa oman parisuhteen hoitamiseen. Tunsin illan jälkeen ylpeyttä, koska vastuulleni oli annettu näin merkittävä tehtävä. Kirjoittaja Otto Härkönen (Di, AmO, Kho) toimii lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa ja hän on yrittäjyys ja johtaminen alueen teemavastaava. Otto toimii Tuote- ja palveluvirittämö ja Oona2.0 hankkeessa asiantuntijana. Oton intohimo on yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien sparraus ja hän on myös Itä-Helsingin yrittäjien hallituksessa oppilaitosvastaavana. Lähteet Ferrazzi, K. (2014) Getting Virtual Teams Right, Harvard business Review (hbr.org). Blomqvist, K. (2018) Luottamus murroksessa. Työn tuuli-lehden julkaisu 2/2018 (PDF). Blomqvist, K (2021) Uusi aika, uudet työskentelytavat- asynkroninen yhteistyö ja sen johtaminen digitaalisilla alustoilla. (PDF). Sucher, S. Gupta, S. (2019) The Trust Crisis, Harvard business Review (hbr.org). Tuote- ja palveluvirittämö 2.0 on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, joka saa rahoitusta osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia (REACT-EU). Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat hanketta yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella.

Mentorointi oman toiminnan kehittämisen ja resilienssin työkaluksi luovilla aloilla

http://Lähes%20valkoisen%20vaaleassa%20huoneessa%20kaksi%20naista%20istuu%20työpöydän%20äärellä%20neuvottelemassa,%20pöydällä%20heidän%20edessään%20on%20avoinna%20oleva%20kannettava%20tietokone%20ja%20kahvikuppeja.
14.4.2022
Tiina Nevanperä

Luovien alojen ammattilaiset ovat olleet koronapandemian seurauksena kovan paineen alla jo reilut kaksi vuotta. Pandemia heitti luovien alojen ylle synkän varjon. Yhteiskunta on juuri avattu, mutta luovilla aloilla mikään ei ole enää entisensä. Luovat alat ovat kärsineet pandemiasta erityisesti siksi, että taito ja keinot suojautua taloudellisilta iskuilta ja resilienssi ovat olleet riittämättömiä. Tämän blogimerkinnän tavoitteena on tarkastella käytännön kokemuksia mentoroinnista luovien alojen ammattilaisten parissa. Mentorointi on tavoitteellista toimintaa Mentorointi on luottamuksellinen yhteistyösuhde, jonka tavoitteena on aktorin (mentoroitavan) oivalluttaminen: hänen ammatillisen kasvunsa tukeminen ja toimijuuden edistäminen. Mentorointi on aitoa kohtaamista, jossa aktorin tavoitteet ja voimavarat tehdään näkyviksi samalla kun näkökulmia laajennetaan. Mentoroinnin avartavassa dialogissa on mahdollisuus löytää uusia tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Mentorointi edellyttää niin aktorilta kuin mentorilta sitoutumista, kehittymislähtöisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Mentorointi perustuu aktorin tavoitteisiin ja tarpeisiin. Mentorilta edellytetään kuuntelemisen taitoa. Mentori toimii aktorin tukijana ja opastajana neuvoen ja jakaen omaa ymmärrystään ja kokemuksia. Mentori toimii aktorin peilinä oivalluttaen ja tukien aktorin omaa oppimis- ja ratkaisuprosessia, itseohjautuvuutta ja oman työn johtamista. Mentoroinnin tavoitteena on antaa aktorille, eli tässä tapauksessa luovan alan ammatinharjoittajalle, työkaluja: uudenlaiseen ajatteluun ja jopa näkökulman vaihtamiseen, oman energian säätelyyn ja voimavaraistumiseen, resilienssin vahvistamiseen ja piilevän potentiaalin löytymiseen, sekä itsensä johtamiseen ja itseohjautuvuuteen. Mentoroinnin keskiössä on tarjota aktorille kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Mentorointi on kuitenkin aina erityislaatuinen, tavoitteellinen ja tietyissä rajoissa toteutuva vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde. Hyvä yhteistyösuhde ennustaa mentoroinnin tuloksellisuutta. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa, että myös mentorin itsehavainnoinnin ja mentoroinnin menetelmien laadun on mahdollisuus ja tarkoitus kehittyä koko ajan. Tässä nyt toistoa siihen mitä yllä lisäsin mentorista ja aktorista. Koronakurimus luovilla aloilla Opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa 2021 toteuttaman kyselyn mukaan luovilla aloilla toimivista henkilövastaajista: 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen, 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen, 44 % vastaajista kertoi myös uusista työtilaisuuksista, 63 % kertoi myynnin vähenemisestä vuonna 2020. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen huhtikuussa 2021 julkaisemasta taiteen ja kulttuurin barometristä koskien vuotta 2020 ilmeni, että reilu kymmenesosa (13 %) kyselyyn vastanneista taiteilijoista harkitsi ammatinvaihtoa tai on vaihtanut ammattia koronasta johtuen, freelancereista viidennes (21 %) oli harkinnut ammatinvaihtoa tai vaihtanut ammattia. Barometri osoitti taiteilijoiden uskon tulevaisuuteen olevan koetuksella: ala koetaan kriisiherkäksi ja toimeentulon sekä rahoituksen rakenteet huteriksi. Barometrin mukaan yhteistyökumppaneiden, kollegoiden ja taiteen ostajien tapaaminen, oman taiteen promoaminen ja residenssitoiminta on vaikeutunut. Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset ovat ensiksikin vaikeuttaneet yleisön kohtaamista ja toiseksi vähentäneet yleisömääriä järjestetyissä tilaisuuksissa. Barometrin mukaan jonkin verran tuotiin esiin korona-ajan vuoksi luotuja uusia toiminnan muotoja, uusien näkökulmien löytämistä ja oman tilanteen yleistä pohtimista. Joillekin korona-aika on myös avannut mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työskentelyyn ja oman taiteen tekemiseen. Toipuminen pandemiasta ja elinvoiman vilkastuttaminen kriisirahoituksella Tavoitteellinen luovien alojen ammattilaisten ja yrittäjien mentorointi Uudellamaalla pääsi toden teolla vauhtiin syksyllä 2021 Eevi -hankkeen toiminnan puitteissa, johon haki mukaan lähes 70 luovilla aloilla toimivaa ammattilaista tai yrittäjää. Hakijoista lähes kaikki toimivat kevytyrittäjinä tai toiminimellä. He edustavat laajasti luovia aloja kuten musiikki, muotoilu, valokuvaus ja audiovisuaaliset alat, kuvitus ja grafiikka, kuvataide. Hankkeen osallistujien suurimmat toiveet olivat hakemusvaiheessa tehdyn kyselyn mukaan: uudet verkostot ja yhteistyökumppanit, palveluiden ja tuotteiden yhteiskehittäminen. apua asiakkaiden tavoittamiseen ja markkinointiin, apua oman osaamisen, brändin ja myynnin kehittämiseen. Osallistujien tarpeisiin vastaamiseksi ja tavoitteiden toteuttamiseksi hankkeessa on tuotettu mentorointia: ohjausta, valmennusta ja neuvontaa. Mentoroinnin lisäksi hankkeessa on tuotettu webinaareja ja pienryhmäohjausta. Mentorointiprosessi ja sen ohjaaminen Mentorointi päätettiin toteuttaa Eevin Ohjaamo-toimintalinjassa. Ohjaamossa painotus on henkilökohtaisessa mentoroinnissa. Mentoroinnin tavoitteena edistetään osallistujien toiminnan elpymistä, liiketoimintaosaamista ja annetaan tukea ja apua osallistujan tarvitsemiin ja hänen itsensä sanoittamiin haasteisiin omalla ammatillisella uralla. Minulla oli mentoroitavana yhdeksän Eevi-hankkeeseen osallistunutta ammattilaista musiikin, muotoilun, valokuvauksen, kuvataiteen ja grafiikan aloilta. Heitä yhdisti pandemian aiheuttama oman ammatin harjoittamisen mahdollisuuksien kariutuminen. Seurauksena on ollut eristäytymistä ja taloudellisia vaikeuksia. Tämä on osaltaan johtanut oman ammatti-identiteetin murtumiseen ja kyseenalaistamiseen sekä näköalattomuuteen. Katkelmia osallistujien tilannekuvauksista ennen mentorointia: Itsensä ja oman työn johtaminen on ollut vaikeampaa, kun on nähnyt vähemmän ihmisiä. Korona-aika on vienyt voiman ja jaksamisen. On ollut hankala uskoa tulevaisuuteen. Monet projektit tuntuvat kaatuvan kerta toisensa jälkeen koronan aiheuttamiin peruutuksiin. Kaipaan uusia ideoita urani kehittämiseen jatkuvan epävarmuuden keskellä. Olen kompensoinut koronan vuoksi heikkoa työtilannetta opetustöillä. Toivon osaamiseni ja tulevaisuuteni kirkastamista. Mitä mentoroinneissa tapahtui? Mentorointikeskustelut perustuivat luottamuksellisuuteen, sitoutumiseen, turvallisuuteen ja avoimuuteen. Mentorointikertoja oli varattu kullekin aktorille kolme 90 minuutin tapaamista. Tapaamiset toteutuivat henkilökohtaisesti läsnä Metropolia Ammattikorkeakoulun luovalla Arabian kampuksella. Yhden aktorin osalta kaikki tapaamiset toteutettiin Zoom-sovelluksen välityksellä. Mentorointi toteutettiin yksilömentorointina: näin luottamuksen ja turvallisuuden tunteiden herättäminen, rehellinen vuorovaikutus ja yhteinen hyväntahtoisuus onnistui suotuisammin. Mentoroinnissa oli läsnä vankka kehittymisnäkökulma, sillä tavoitteena oli tarjota aktorille eri menetelmin toteutettu oivaltamisen tila, jonka avulla ja kautta aktori säilyttäisi uskon omaan osaamiseensa, itsensä johtamiseen ja tulevaisuuteen. Mentoroinnissa etsimme yhdessä aktorin kanssa hänen vahvuuksiaan, onnistumisen kokemuksia, osaamista ja voimavaroja. Seuraavassa pelkistetty kuvaus mentoroinnin kulusta. Sisältö ja eteneminen vaihtelivat aktorin tarpeiden, tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. Ensimmäinen tapaaminen Ensimmäisen mentorointikerran tavoitteena oli oivalluttaa ja auttaa aktoria järjestelemään päänsisäistä koronapandemian aiheuttamaa sekamelskaa. Aktori kuvasi sanallistamalla, piirtämällä tai maalaamalla rehellisesti tunteita ja iloja sekä huolia ja murheita, jotka ovat tällä hetkellä läsnä hänen elämässään. Hän arvioi, miten ajankäyttö jakautuu ja mille pitäisi antaa enemmän aikaa. Aktori pohti myös niitä asioita, jotka eivät tällä hetkellä ole läsnä hänen elämässään, mutta joiden hän toivoisi olevan osa elämäänsä. Toisaalta hän pohti asioita, joihin halusi muutosta sekä mitkä asiat ovat sellaisia, joiden haluaa jatkuvan. Ensimmäisen tapaamisen vaiheet: Esittelyt ja vapaa keskustelu: ovatko asiat muuttuneet aktorin lähtötilanteesta? Miten aktori on selviytynyt tähän asti? Aktorin toiveet: mitä sellaista mentoroinnissa pitäisi tapahtua, joka inspiroisi aktoria oman henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalin osuvampaan hyödyntämiseen, kehittymiseen ja resilienssin vahvistumiseen nyt ja tulevaisuudessa. Tavoiteasteikon asettaminen: mietimme yhdessä niitä askelmia, vaikka vain ihan pienen pieniä, joita lähteä ottamaan kohti omaa tavoitetta ja hyvinvointia. Aktorin kotitehtävä: omien vahvuuksien ja arvojen tarkastelu sekä oman alan esikuvien benchmarkkaaminen. Tehtävän sai halutessaan esitellä seuraavalla kerralla. Tarkoituksena oli tehtävien avulla vastuuttaa ja kannustaa aktori konkreettiseen toimintaan. Toinen tapaaminen Aluksi vaihdettiin kuulumiset siitä miten aktorin yksilöllinen tavoite on edennyt mikä toimii tällä hetkellä hyvin mitä aktori itse toivoo tältä tapaamiselta. Tavoitteena oli tämän jälkeen auttaa aktoria laajentamaan tietoisuuttaan ja näkökulmaansa. Aktori sai tapaamiskerran aikana pohtia ja tehdä näkyväksi päänsisäistä kaaostaan ja ääniään, kuten kriitikko ja syyllistäjä innostuja ja vetäytyjä Tuntemuksia sai tuoda esiin sanallisesti, piirtäen tai maalaten. Yhdessä pohdimme, olisiko jonkun ääni syytä vaientaa ja jonkun saada lisää ääntä sekä miten eri äänet toimisivat parhaiten keskenään. Tutkimme myös aktorin omaa unelmatilaa. Onko se mahdollisesti joskus ollut olemassa? Miten aktori oli onnistunut sen saavuttamisessa? Kotitehtäväksi aktori sai toimintasuunnitelman laatimisen. Avuksi annettiin runko, jota sai soveltaa mieleisekseen. Kolmas tapaaminen Viimeinen tapaamiskerta alkoi jälleen kuulumisten vaihtamisella ja keskustelulla siitä, mikä on sujunnut paremmin. Tämän jälkeen keskustelussa keskityttiin aktorin edistyminen omissa tavoitteissaan tulevaisuuden näkymät mahdollinen näkökulman vaihdos ja sen merkitys hänen ammatti-identiteetilleen ja hyvinvoinnilleen. Koska yksilölliset tavoitteet ja tarpeet vaihtelivat aktoreittain, jokainen sai myös yksilöllisiä tehtäviä. Kokemuksia ja palautetta Mentoroinnin laatu on sen tuloksellisuuteen ja onnistumiseen vaikuttava tekijä. Pyysin aktoreita antamaan palautetta niin suullisesti kuin kirjallisesti. Eräs aktoreista totesi mentorointiprosessin olleen hänelle kuin henkinen suihku. Kaikki aktorit kertoivat itsetuntemuksensa ja itsensä johtamisen lisääntyneen. Lisäksi he kokivat saaneensa uusia näkökulmia ammatinharjoittamiseen ja itselleen tärkeisiin asioihin. Aktorit kokivat mentoroinnin kohtalaisen merkityksellisenä. Oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta kaikki aktorit pitivät mentorointia kuitenkin hyvin tärkeänä. Kaikki aktorit olivat löytäneet mentorointiprosessin aikana uusia kiinnostavia näkökulmia ja kehittämisideoita omaan työhönsä. Toimin itse luovilla aloilla ja mentorointi sekä coaching, taide- ja kirjallisuusterapeuttiset menetelmät kuuluvat osaamisalueisiini. Silti itselle vähemmän tutulta alueelta tulevien mentorointi edellytti oman mielen avoimmuutta ja joustavuutta. Mentorina tarvitsin hyvää kuuntelukykyä, aitoa välittämisestä viestimistä ja oman mentalisaatiokyvyn aktivointia. Kirjoittaja Tiina Nevanperä toimii asiantuntijana Metropolian Kulttuuripalvelut ja musiikkiin osaamisalueella. Hän on toiminut hankkeessa asiantuntijana ja mentorina keväästä 2021. Lähteet Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla, Valtioneuvoston julkaisuja 2020:14. Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021: Raportti kyselyn vastauksista, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26 (PDF) Nevanperä Tiina, 2o21. Eevi käynnistyi luovien alojen tilannekuvalla - Uutta voimaa luoville aloille (luovatverkostot.fi) Ruutu Sirkku, 2020. Coachin työkalupakki, Alma Talent, Liettua. Taitelijat ja taiteen tekeminen kunnissa, Taiteen ja kulttuurin barometri 2020 (PDF), Cupore kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus, Cuporen verkkojulkaisuja 67, 2021. EEVI - elpyminen, elinvoima ja verkostot luovilla aloilla -hankkeessa on tuotu yhteen luovan alan korkeakoulutus, ammatinharjoittajat ja etujärjestöt: Muusikkojen liitto, Agma ry (Luovan talouden agentit ja managerit ry), Taku ry (taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö) sekä Kulttuuriosuuskunta Lilith. Hankkeen toimenpiteet tuottavat päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajat Raitala Music Oy ja muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo. Hankkeen rahoittajana toimii Uudenmaan liitto, Uudenmaan kriisirahaston rahoituksella. https://www.luovatverkostot.fi/