Tikissä

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) tapahtuu alueellisesti vaikuttavissa kumppaniverkostoissa. TKI-toiminnan yhtenä tehtävänä on kehittää ratkaisuja elinkeino- ja työelämän tarpeisiin. TKI-hankkeissa tehtävä työ tähtää esimerkiksi siihen, että alueellista kilpailukykyä tuetaan. Se voi käytännössä tarkoittaa yritystoiminnan hautomojen ja kiihdyttämöjen perustamista tai kytkösten luomista eri toimijoiden välille. Näistä kytköksistä syntyy eläviä yhteisöjä ja verkostoja, joissa niin vakiintuneet kuin uudet toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä kirjoituksessa kuvaan, miten tällaisen ekosysteemin kehittymistä voidaan tukea ammattikorkeakoulun toiminnalla. Miten kampukselle rakennetaan yrittäjyyttä tukeva yhteisö? Kun rakennamme modernia yhteisöä, sitä voidaan tarkastella monelta eri tulokulmalta. Miller ja Acs (1) tuovat esiin kiinnostavan vertauksen. Korkeakoulun kampus on mahdollista nähdä modernina raja-alueena, yrittäjämäisenä ja mahdollistavana yhteisönä. Yrittäjyyshengessä ja pioneerihengessä on paljon samaa. Molemmat korostavat vapautta, tarvetta pärjätä ja resursseja näiden tarpeiden toteuttamiseen. Molempiin liittyy myös toive menestyksestä ja oman paikan löytämisestä. Korkeakoulun kampus voidaan nähdä uutena raja-alueena, jossa vapaana olevia resursseja, kuten oli aikanaan Yhdysvaltojen suuressa lännessä. Kampuksilla on saatavilla osaamispääomaa, opinnollista vapautta ja erilaisia ihmisiä. Näistä voi syntyä uusia mahdollisuuksia ja kehittyä uutta yritystoimintaa. Erona menneeseen länteen on, että korkeakoulun raja-alue on rakentamisprosessin lopputulos. Yrittäjähengen synnyttäminen vaatii rakenteita, joiden kautta luodaan mahdollisuus raja-alueen kaltaisen tilan syntymiseen. Näitä toimenpiteitä on yrittäjyyden opettaminen, laaja kurssitarjonta opiskelijoiden yrittämisen tukeminen ja Chicagossa yrittäjyyskeskuksen luominen. Metropoliassa tätä raja-aluetta rakennetaan Turbiinin yrittäjyyskoulutuksen avulla. Sen avulla on mahdollista oppia taitoja, joilla yrittäminen onnistuu. Minnot, monialaiset innovaatioprojektit, opettavat yhteistä ongelmanratkaisua. Erilaiset yhteiskehittämisen tilat, kuten XR-Center tai Urbanfoodlab taas tarjoavat fyysisiä ympäristöjä, missä kehittää liiketoimintaa eteenpäin. Turnerin rajateoriassa ekosysteemi on toistuva prosessi Miller ja Acs tarkastelevat kampusta Frederick Jackson Turnerin rajateorian kautta ja tuovat esiin, että kampus täyttää Turnerin määritelmän raja-alueesta, jossa on saatavilla pääomia, vapautta ja diversiteettiä. Yhdessä nämä luovat mahdollisuuksia, tukevat yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta. Turner ymmärtää raja-alueen enemmän toistuvana prosessina kuin fyysisenä tai maantieteellisenä paikkana. Hänen ekosysteeminsä otti ”nälkäisiä” ihmisiä, antoi heille vapauden ja resursseja ja kun raja-alue sulkeutui niin sieltä tuli kunnianhimoinen ja nouseva ihmistyyppi sekä talous. Tämä katsantokanta on hyvin amerikkalainen ja sen soveltaminen suomalaiseen korkeakoulumaailmaan on tehtävä varoen, mutta se tarjoaa kiinnostavan ja laajan kulttuurisen kehikon, jonka kautta voidaan tarkastella korkeakoulun yrittäjyysekosysteemiä. Miller ja Acs tuovat esiin, että yksinkertaisimmillaan yritysekosysteemi on nippu yksittäisiä toimijoita, joita hallitaan siten että yritystoiminta on mahdollista. Yritysekosysteemin käsitettä on avattu laajemmin sarjan muissa osissa. Moderni kampus voidaan nähdä paikkana, jossa opiskelijoilla on taloudellisia resursseja, tutkimusta sekä teknologiaa, lahjakkaita ihmisiä sekä huomattava määrä opintosuoritusten ulkopuolisia toimintamahdollisuuksia. Kun yrittäjän ajatellaan olevan toimija, joka yhdistelee erilaisia resursseja luodakseen lisäarvoa, voidaan nähdä, että oppilas voi kulkea lukuisia erilaisia polkuja yrittäjyyteen. Edellytykset menestyvälle yritysekosysteemille Chicagon mallilla Miller ja Acs tutkimuskohteena oli Chicagon yliopisto. Se on kehittänyt yritysekosysteemiään, omaa raja-aluettaan, jo vuodesta 1994. Silloin luotiin yrittäjyyden professuuri, jolle saatiin 1,5 miljoonan dollarin lahjoitus. Tämän jälkeen luotiin yrittäjyyskursseja, joita ei koordinoitu sen tarkemmin New Venture Challenge, joka on yrityskilpailu opiskelijoille ARCH Ventures, sijoitusrahasto, joka liittyy yliopiston älylliseen ja tutkimukselliseen omaisuuteen. Sijoitusrahaston luomisen myötä fokus vaihtui nopeasti yrittäjyyden taitojen opettamisesta yritysten rakentamiseen ja kehittämiseen. Seuraava vaihe oli yrittäjyyskeskuksen luominen kampukselle, joka koordinoi kaikkea yrittäjyyteen liittyvää yliopistolla. Keskus on saanut huomattavia taloudellisia lahjoituksia toimintansa tukemiseen. Keskuksen missio on neliosainen: kehittää kokeellisia ohjelmia tukemaan perinteisempää opetustoimintaa sponsoroida ja tukea huippututkimusta tukea opiskelijoita, opettajia ja henkilökuntaa aloittamaan ja kasvattamaan yrityksiä kehittää sekä paikallista että globaalia yritysekosysteemiä. Koulu tarjoaa useita kymmeniä erilaisia kursseja, jotka liittyvät yrittäjyyteen ja useilla näistä kursseista opiskelijat yhytetään start up-yrityksiin, tutkijoihin sekä yritysten ja sosiaalisten organisaatioiden johtajiin. Laaja kurssitarjonta on koettu olennaiseksi, jotta luodaan mahdollisimman paljon yrittäjyysmahdollisuuksia opiskelijoille. He tukevat vaihtomahdollisuuksia, tukea kampuksen ulkopuolisiin ideakilpailuihin, tiloja opiskelijoiden pitämille tilaisuuksille, yhteistyön innovaatio hubeihin sekä yhteydet useisiin sijoitusrahastoihin. Kirjoittajat tuovat esiin myös, kuinka yliopisto on kasvattanut vahvoja ja kehittyviä suhteita kampuksen ulkopuolella toimiviin yhteisöihin. Yritysekosysteemin kehittyminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista Miller ja Acs kertovat, että yliopisto on rakentanut yrittäjyyden koulutusta ja yritysekosysteemiä jo 90-luvulta alkaen. He ovat rakentaneet alustoja, verkostoja ja muita resursseja, jotka ovat mahdollistaneet nopeasti kasvavien yritysten syntymisen kampukselta. Vaikka tulokset eivät ole suoraan siirrettävissä, niistä voidaan nähdä moniulotteisen hallinnon, avoimuuden ja toiminnan jakautumisen laajasti ympäri yliopiston olleen tekijöitä opiskelija perustajien vetämän yritysekosysteemin kasvuun. On myös syytä ottaa huomioon kaikki ne tekemiset ja ohjelmat, jotka ovat päättyneet ja epäonnistuneet. Kohteena ollutta Chicagon yliopistoa on myös onnistanut siinä, että sen käyneet ovat olleet halukkaita tukemaan yritysekosysteemin syntyä lahjoittamalla sekä aikaansa, rahaansa tai osaamistaan sen kasvattamiseen. Heillä on toimiva prosessi, vahva tuki, toimivat siteet kampuksen ulkopuolelle ja selkeä fokus opiskelijoihin. Esimerkki on kiinnostava kohde myös siksi, että heillä ei ole insinöörikoulutusta, vaan he ovat rakentaneet toimivan ekosysteemin ilman suoraa teknistä osaamista. He ovat sen sijaan keskittyneet tarjoamaan kokeellista opetusta ja laajat suhteet kampuksen ulkopuolella olevaan maailmaan, huolimatta heidän pääainevalinnastaan tai suuntautumisestaan. Tällä pohjalta huipulle tavalla on onnistuttu luomaan suurta menestystä. Suuri joukko opiskelijoita, joista osa tulee liiketalouden puolelta, kasvavat resurssit ja kurssitarjonta innovaatioissa ja yrittäjyydessä sekä vapaus etsiä ja löytää näitä resursseja ovat auttaneet Chicagon yliopistoa luomaan maailmanluokan yritysekosysteemin. Voisiko start-up -hub edistää Vantaan kilpailukykyä? Meidän hankkeemme, My Business Hub-kaupunginosan kilpailukyvyn kehittäjänä , voidaan nähdä lähtölaukauksena kahteen suuntaan: se tarjoaa selkeän tien Vantaan kaupungin start-up hubin ja ekosysteemin aloittamiseen. Käytännössä kaupungin kannattaisi valita joku sen alueella toimivista korkeakouluyksiköistä ja aloittaa rakennustyö yhdessä. Korkeakoulun tehtäviin kuuluu hautomo - eli inkubaatiopolun rakentaminen omien vahvuuksien varaan. Kiihdyttämö, mikäli sellainen halutaan kehittää, voi olla myös toisessa ympäristössä, mutta ottaen huomioon aikaisemmat kokemukset Vantaalla, irti korkeakoulusta oleva start up-toiminta on todella haastava saada pyörimään. Toinen, hankkeen varsinainen tavoite, on yrittäjien yhteisön rakentaminen, ja siihen hanke tulee tarjoamaan toimivan alustan sekä toimintamallin. Tämän käytännönläheisen tavoitteen voi rikastaa ajattelemalla myös laajemmin, hakien vertauskuvia historiasta. Kirjoittaja Timo Nykopp on toiminut My Business Hub -hankkeen projektipäällikkönä. Nyt hän toimii Food System Cityn projektipäällikkönä, rakentaen yhteisöä kestävän ruoantuotannon maailmaan. Aikaisemmin hän on toiminut yrittäjänä, liiketoiminnan kehittämisen parissa ja palveluyritysten esimiestehtävissä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Hän innostuu uusista asioista, innovaatioista ja haasteista. Vapaa-aika kuluu puolimaratoniin treenatessa ja kirjoittaessa. Lähde Miller D., Acs Z. 2017. The campus as an entrepreneurial ecosystem: The University of Chicago. Small Business Economics volume 49, pages 75–95. (Springer.com)