The Harmful Nature of Informed Assumptions
Bad services are always created on a foundation of bad design, whether these are services in a private company, a public service, or an educational institution. Often times this bad design is based on individuals or groups using their own anecdotal experience or knowledge as the basis of creating their services. It is not a malicious desire to create services that don’t fulfill the end users needs. But it can happen often when services are created in a vacuum or only with the people who provide them. Service designers, on the other hand, are constantly talking about and using co-creation and looking at the world from the viewpoint of the end-user for whatever service that is being created or improved. The best way to embody this user viewpoint is to gather data, both qualitative and quantitative, from the (future) users themselves using all the means at your disposal. This is how you can build better outcomes that meet the user’s needs. This doesn’t mean that there is no place for assumptions in this kind of research. Two things need to happen to be able to use them though. You need to openly acknowledge that they are assumptions and everyone on the team needs to acknowledge that they are assumptions. The team needs to be willing and able to test these assumptions and be open to be proven wrong. This can be a big ask for experienced professionals. While being tested, these assumptions can be employed alongside other research that you have done to plug gaps in knowledge so that you can move your work forward through prototyping and testing and back to research and iteration again. Along the way discarding what is proven to be a false flag and keeping what you are able to verify. The wrong path It is human nature to think that, through your long experience, you “know” what is wrong. These are what can be called informed assumptions. There are two differences between the assumptions that we mentioned in the previous paragraph (useful or usable) and informed assumptions: The level of willingness to accept these as assumptions rather than verified data The openness to be proven wrong. These unexamined informed assumptions (basically guessing) hinder the process and will lead you down the wrong path if not properly acknowledged and tested. Unfortunately, many professional experts succumb to informed assumptions. There are a few standard reasons that especially middle and senior managers use to justify why they made crucial decisions purely on what they know or think they know about user needs. These are almost always a form of informed assumptions and include recognizable examples such as: We know who our users are We know what ‘they’ want from our service or product I know I’m right I know my users My part of this process is not broken, it’s others in the process that need to change and the ultimate shutdown — “This is how we do things around here” Moving from instinct to information How to help professionals to shift from "I know what the problem is and how we can solve it" to "I have a general idea what or where the problem might be but let’s test it and discover the real problem". These are two very different mindsets. In addition to mindset, this shift can be hindered for other reasons: The professional may well believe that they truly have the answer. They could be working to specific targets, which can often force to focus on something that will be measured, rather than the what will provide quality and value to the user. They may be nervous to show vulnerability — ‘I don’t know’ is a difficult sentence in an organisation that encourages a competitive leadership environment. It’s also not easy to be agile and responsive if your next pay rise is dependent on you reaching departmental or personal targets that are set outside of knowing what you will need to be agile and responsive to. Often, these are agreed with your boss at your annual personal development review in the previous year. Employing the entrepreneurial mindset is key So how can we tackle the affliction of informed assumptions in experts? One important way to tackle this insidious affliction is to encourage and use an entrepreneurial mindset or entrepreneurial approach. This is vital to creating a team and work environment that is productive, responsive, and most importantly, focused on creating value. It is through developing and utilising the tools of the Entrepreneurial Mindset or the Entrepreneurial Approach, important lifewide skills, that experts can truly begin to allow the real answers to unfold according to the research. These skills include: creativity tolerance of uncertainty openness to learning seeing value in failure pro-activeness networking intrinsic motivation and confidence that what we do matters. Luckily for the next generations, education in the 21st-century has a foundation that includes the recognition of these above skills and the entrepreneurial mindset in general. Now we need to help the organisational leadership in higher education to support the value of being open to being wrong, valuing the discovery process, and that "failure" (in reality learning) is really part of the process of creating valuable services. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences.
Psykologinen turvallisuus ja sen vahvistaminen työssä
Psykologinen turvallisuus on sitä, että ihmisillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja esittää vaikeitakin kysymyksiä, ilman että hänet tyrmätään, ohitetaan tai häneen muutoin suhtaudutaan negatiivisesti. On kyse siitä, että ihmiset kunnioittavat toistensa osaamista, osoittavat kiinnostuneisuutta toisiaan kohtaan ja heidän aikomuksensa toisiaan kohtaan ovat myönteisiä (1). Turvallisessa tilassa saa ilmaista itseään ilman pelkoa. Psykologinen turvallisuus on luo vakaan pohjan uudistuksille ja muutoksille, koska sen vallitessa on mahdollista jakaa rohkeasti uusia ajatuksia ja asioita (2). Erityisesti keskusteluyhteys tai sen puute ovat avaintekijöitä psykologisen turvallisuuden vahvistamiseksi tai sen horjuttamiseksi. Psykologisesta turvallisuudesta työelämässä Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2) mukaan suomalaisten palkansaajien kokemukset psykologisesta turvallisuudesta ovat muuttuneen positiivisempaan suuntaan viimeisen viidentoista vuoden aikana. Tällöin erityisesti miehet ja nuoremmat palkansaajat arvioivat psykologisen turvallisuuden tason korkeammaksi kuin naiset ja vanhemmat palkansaajat keskimäärin. Psykologista turvallisuutta voidaan myös tarkastella osana vaihtuvia yhteisöjä ja tiimejä. Tällöin esimerkiksi projektityössä yhteisöllisyyden rakentumisen on kuvattu rakentuvan tiiviin yhteistyön verkoston kanssa, myönteisen vuorovaikutuksen sekä projektipäällikön ihmisten johtamistaitojen myötä (3). Myöskään digitaalisessa ympäristössä toimiessa ei psykologista turvallisuutta saa ohittaa, sillä se vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin (4). Ratkaisuja psykologisesti turvallisen työelämän vahvistamiseksi Millaisia ratkaisuja Tiitu-hankkeen (5) tutkimukseen osallistujat (n=30) esittävät psykologisesti turvallisen työelämän vahvistamiseksi ja sen edellytysten rakentamiseksi työssään sosiaali-, terveys- ja opetusalalla? Teksti nojautuu eläytymismenetelmän yhteen osaan. Tutkimuksessa tuotiin esille monenlaisia ratkaisuja. Vastaukset olivat jäsennettävissä rakentavaan vuorovaikutukseen rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutostarpeisiin, psykologisen turvallisuuden luomiseksi ja vakauttamiseksi. Ratkaisutavoiksi ehdotettiin neuvottelua, pohtimista, ideointia ja dialogia. Konkreettisena ehdotuksena vuorovaikutuksen avulla ratkaistaviin asioihin tuotiin esille seuraavia asioita: kirjoitetaan asiat ylös muistiin, annetaan kysyä ja hyväksytään demokraattisesti yhdessä. Lisäksi tutkimusaineiston perusteella vuorovaikutuksen osalta ehdotettiin, että tilanteet ratkaistaan puhumalla ja kuuntelemalla tasapuolisesti, rauhallisesti ja ketään arvostelematta. ”Asiaa käydään läpi niin kauan, kunnes kenellekään ei jää olo, että asia jäisi kesken.” Rakenteellisia ja toiminnallisia muutostarpeita Rakentavan vuorovaikutuksen lisäksi vastaajat painottivat muutostarpeiden tunnistamisen ja jäsentämisen tärkeyttä. Edellisten lisäksi ennakoimalla, kuten ohjeita ja prosesseja parantamalla voitiin edistää psykologista turvallisuutta. Edellisten lisäksi toimivien käytäntöjen tunnistamista pidettiin tärkeänä tekijänä. Lopulta, asioiden ymmärrettävyyden parantaminen koettiin keskeisenä tekijänä parannettaessa psykologista turvallisuutta. ”Pyritään käymään läpi yhdessä kollegoiden kanssa tulevan päivän tilanne/opetus.” ”Toiminta systematisoidaan osaksi työyhteisön kulttuuria.” Miten yhteisö voi tukea psykologisen turvallisuuden toteutumista? Psykologinen turvallisuus työssä on systeeminen alati liikkeessä oleva yksilön, tiimin ja yhteisön välinen dynaaminen kokonaisuus. Sen mahdollistumiseen, tai toteutumattomuuteen, vaikuttuvat ihmisten väliset suhteet ja vuorovaikutus, mutta myös rakenteelliset ja toiminnalliset tekijät. Tämän lisäksi voidaan ajatella, että ihmisten aikomukset, tunteet ja asenteet heijastuvat tähän kokonaisuuteen. Työntekijöiden itsensä lisäksi myös esihenkilö voi edistää psykologisen turvallisuuden toteutumista työssä. Esimerkiksi Newmanin (2017) (8) mukaan esihenkilö edistää sitä osoittaa johtajuudellaan tukea, vaalia osaltaan tiimin jäsenten välisiä suhteita ja vaikuttaa tukea-antavasti myös organisaation eri käytäntöihin. Psykologinen turvallisuus Tiitu-hankkeen tutkimusorganisaatioissa tulee tarjoamaan käytännön ratkaisuja ja tutkittua tietoa tutkimusyhteisöjen käyttöön keväällä 2023 julkaistavassa loppuraportissa. Lähteet Edmondson, A. C. (1999). Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly, 44, 350–383. Toivanen, M., Känsälä, M, Kalliomäki-Levanto, M, Kauppi, M., Tuomivaara, S., Yli-Kaitala, K. & Suorsa, T. (2021). Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Työterveyslaitos. Helsinki. Kananen, A, Pehkonen-Karioja, P., Rantakokko, P. & Suhonen, M. (2015). Yhteisöllisyys terveysalan projekteissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 52, 118–129. Sjöblom K., Juutinen S. & Mäkikangas A. (2022). The Importance of Self-Leadership Strategies and Psychological Safety for Well-Being in the Context of Enforced Remote Work. Challenges, 13(1):14. Tiitu-hankkeen kotisivut (Työsuojelurahasto) Tiimit ja turvallisuuden rakentuminen ja kehittäminen sote- ja opetusaloilla (Tiitu) | Työsuojelurahasto (tsr.fi) Raatikainen, E. (2022a). Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä. Uudistuva sosiaalialan osaaminen blogi. Haettu 22.12.2022. Raatikainen, E. (2022b). Tunteiden jakaminen keventää työkuormaa. Uudistuva sosiaalialan osaaminen blogi. Haettu 22.12.2022. Newman, A., Donohue, R., & Eva, N. (2017). Psychological safety: A systematic review of the literature. Human Resource Management Review, 27(3), 521-535.
Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1.]. Päätöksentekijät, tutkijat ja asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat sekä aiheesta kiinnostuneet yleisö voivat hyötyä tulosten avoimuudesta eri tavoin. Monissa TKI-hankkeissa julkaistaan nykyisin jo tuloksia ja tuotoksia monin eri keinoin pitkin hankematkaa. Tuotokset voivat esimerkiksi olla verkkoartikkeleita blogikirjoituksia podcastjaksoja videoita kokonaisia kirjoja oppimateriaaleja verkkokursseja. Ne voivat sijaita eri organisaatioiden – hanketoteuttajien tai yhteistyökumppanien – alustoilla. Hankkeiden päättyessä syntyy tarve koota kaikki tulokset ja tuotokset yhteen paikkaan. Kun haasteena on yleinen tietotulva sekä TKI-hankkeiden tulosten ja tuotosten monimuotoisuus ja niiden löytyminen monista eri kanavista, on entistä tärkeämpää koota tulokset yhteen selkeästi ja innostavasti hyödyntäen nykyaikaisia viestinnän keinoja. Tässä kirjoituksessa ehdotan interaktiivisten oppimateriaalien tekemiseen tarkoitettua ThingLinkiä vastaukseksi tähän tarpeeseen. Tulosten kokoamista kiinnostavasti ThingLinkillä voi tehdä interaktiivisia kuvia, videoita ja 360° mediaa. Sitä käytetään etenkin opetuksessa erilaisten oppimateriaalien luomisessa, mutta ThingLinkiä voi hyödyntää myös muualla korkeakouluympäristössä. ThingLinkiä korkeakoulun työkaluna on käsitelty laajemmin Metropolian Hiiltä ja timanttia -blogissa. Hanketulosten kokoamisessa ThingLinkin interaktiivisuus ja visuaalisuus tuo mielenkiintoa ja voi siten innostaa tutustumaan tuloksiin tarkemmin. Se myös mahdollistaa tulosten jäsentämistä teemoittain tai kohderyhmittäin. Se täydentää siksi hyvin perinteistä hankkeen verkkosivulta löytyvää linkkilistaa. ThingLinkiä on Metropoliassa hyödynnetty ainakin kahden eri hankkeen tulosten kokoamisessa: AMKoodari-hankkeessa toteutettiin vuosina 2019–2021 maksutonta koodarikoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella viiden ammattikorkeakoulun voimin. Tämä oli ensimmäinen kaikki hanketulokset kokoava ThingLink-julkaisu. AMKoodari-hankkeen tulokset ThingLinkissä. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tavoitteena oli lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Hankkeessa kehitettiin vuosina 2019–2022 työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tuotokset koottuna ThingLinkissä. Luotettava tiedonlähde Kun misinformaatio ja disinformaatio maailmassa lisääntyy [2.], on tärkeää viestiä hanketulosten luotettavuudesta. TKI-hankkeiden tulokset perustuvat ammattimaiseen kehittämistyöhön sekä tutkittuun tietoon. Tämän pitää näkyä ThingLink-julkaisun käyttäjällä, jotta hän pystyy itse arvioimaan sen luotettavuuden. Se tarkoittaa, että tekemisessä tulee huomioida TKI-toiminnan eettiset periaatteet ja tekijänoikeudet samalla lailla kuin kaikissa muissakin julkaisuissa. Käytännössä ThingLink-julkaisussa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: tekijät julkaisuvuosi taustalla olevat organisaatiot hankkeen rahoittajat. Tekijätiedoissa on syytä mainita kaikki, jotka ovat olleet tekemässä ThinkLinkissä olevaa sisältöä. ThingLink-julkaisun tekijät ovat ainakin kokonaisuuden toimittajat, kuvien ja videoiden tekijät sekä mahdollinen erillinen tekninen toteuttaja. Muualla verkossa olevien linkitettyjen materiaalien tekijöitä ei tarvitse tehdä näkyväksi, kunhan tiedot löytyvät alkuperäisestä materiaalista. Toteuta saavutettavasti Vuonna 2019 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi ja siitä seurannut digipalvelulaki ohjaavat korkeakoulujen, viranomaisten ja julkista rahoitusta saavien toimintaa. Se tarkoittaa, että myös TKI-hankkeiden julkaisujen tulee olla saavutettavia. ThingLinkissä on oma sovellus (saavutettavuustoistin, eng. Accessability Player), jolla käyttäjä pääsee käsiksi sisältöön apuvälineitä, kuten ruudunlukijaa, tai näppäimistöä käyttäen. Tämän avulla ThingLink-julkaisut voi toteuttaa WCAG 2.1 -ohjeiden AA-tasolla, joka on tällä hetkellä lain vaatima taso [3., 4., 5.]. Saavutettavuus on tietenkin huomioitava myös julkaisun sisällöntuotannossa ja teknisessä toteutuksessa. Nämä vaikuttavat käytettävyyteen apuvälineillä ja näppäimistöllä navigoidessa, mutta ovat tärkeitä myös esimerkiksi huonosti näkeville käyttäjille ja varmistavat hyvän käytettävyyden kaikille. Yleisiä ohjeita saavutettavaan sisällöntuotantoon löytyy saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus Celian verkkosivuilta saavutettavasti.fi. ThingLinkissä huomioitavat yksityiskohdat suosittelen tarkistamaan sitten kun lähdet toteuttamaan julkaisua. Tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä huomioitavat asiat löytyvät Accessibility Player -käyttöohjeesta englanniksi. Kun julkaisusi on valmis, voit valita, että suora linkki ThingLink-julkaisusi saavutettavaan versioon näkyy ThingLink-julkaisun upotuksen yhteydessä, kun viet sen jollekin verkkosivustolle [6.]. Se helpottaa käyttäjiä, joilla on erityistarpeita, löytämään saavutettavan sisällön. Monimediaisuus ja interaktiivisuus ovat tätä päivää ja siksi ThingLink on yksi hyvä vaihtoehto hanketulosten yhteenkokoamiselle. Innostuisitko sinä kokeilemaan tätä? Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf) Vehkoo, J. (2021). Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta. Yle Oppiminen. 24.02.2021 Jones, L. (2022). Accessibility: New Options in ThingLink. Thinglink.com. 28.3.2022 ThingLink (2022). ThingLink Accessibility Statement (pdf). Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. (Finlex) ThingLink. Accessibility player.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.