The critical role of research managers and associates in securing the future of RDI
Research managers and associates (RMAs) play a pivotal role in simplifying administrative processes, promoting ethical research, and enhancing research productivity for researchers. In this blog we highlight the evolving role of RMAs, the challenges and skills of RMAs, and the importance of recognizing and upskilling professionals in various areas in the research, development, and innovations (RDI) field. We also emphasize the significance of networks like EARMA and EU initiatives to support RMAs. Currently the greatest challenges the RMAs perceive are the recognition of the profession, AI, increasing competition of funding, and complexity of the professional landscape. The needed future skills include flexibility, resilience, communication, multitasking, and empathy. This was surveyed during the European Association for Research Managers and Associates (EARMA) annual conference in Prague in April 2023, with 1400 participants. Evolving roles and needed skills of research managers and associates RMAs play a crucial role in supporting and facilitating research activities within research performing organizations. Many studies show that RMAs are valuable in simplifying administrative tasks, providing resources, and offering comprehensive support to researchers, enabling them to focus on their research while navigating the complexities of the research landscape. This support enhances the quality of research, efficiency, and effectiveness of research activities within institutions (1). Moreover, these identified skills as well as major challenges are largely also on the agenda of the EU. To strengthen the EU’s position in the global RDI landscape, the European Commission introduced a common European Research Area (ERA) in 2000. This New ERA was adopted by the European Council in 2021, also putting forward the first ERA policy agenda with 20 action points to address the current challenges Europe is facing (2). One part of this policy agenda is Action 17, which addresses the strategic capacity of Europe’s public research performing organizations (including universities, universities of applied sciences, research centers etc.) (see also EARMA, 2023). The aim of the action is to strengthen the European area in the global research landscape, and, in practice, this means that the EU wants to respond to and develop solutions for the issues that research managers and administrators (RMAs) in Europe face. Important for us is that Finland, among 14 other member states, has announced its support for this action. Addressing European-wide RDI challenges with strategic actions As a response to challenges, the European Commission envisions building strategic capability of RMAs in four key areas: (1) upskilling, (2) recognition, (3) networking, and (4) capacity building. This will be facilitated by existing RMA communities and organizations, such as EARMA (3). In addition, two EU-wide development projects have been initiated: the RM Roadmap (earma.org) and the CARDEA Horizon Europe projects (ucc.ie). The European Commission coordinates the existing projects, aligns the initiatives on the European level and provides funding together with the Member States for activities on a national level. In Finland, the national organization Finn-ARMA (Finnish Association of Research Managers and Administrators) is taking forward the initiatives by the RM Roadmap project. We can think of at least three reasons why this is a critical development of both from the institutional perspective as well as individual level. From the institutional perspective this provides better opportunities to facilitate securing the talented RMA professionals in their ever challenging and demanding roles through better recognition of the profession and providing diverse professional opportunities for them - the role of RMAs is a critical but often invisible intermediary between science and administration (4). Moreover, funding to facilitate capability building of RMAs will be available to facilitate the development of activities at the research organizations. And finally, providing upskilling and training in a coordinated manner at the European level benefits especially small institutions, such as Laurea, Metropolia and Haaga-Helia, as we have less internal resources for training of staff. From the individual perspective, this provides a better opportunity for all professionals involved in RDI to formally get recognized and merited for the critical and highly demanding work that RMAs, such as Specialists, Coordinators, Project Managers, Grant writers, and Data and open science experts do. Moreover, this also encourages the professionals to get involved in networks, such as EARMA to meet fellow colleagues and to engage in professional development activities. As universities of applied science are still fairly small and young in terms of RDI activities, these communities and networks provide an excellent opportunity for knowledge sharing and learning from peers. And finally, soon there will be a number of training and upskilling activities provided for the professionals, facilitating professional development. As an example of bringing the developmental aspirations into practice, in Haaga-Helia, profile streams have been identified and developed for RMAs. The focus of the experts can be in RDI support (with special focus e.g. on open science, PM knowledge), EU affairs, or research development. Experts can be hired as a Specialist or Senior Specialist. Finnish Universities of Applied Sciences’ impactful collaboration In the Finnish capital region, 3UAS alliance with universities of applied sciences Haaga-Helia, Laurea and Metropolia, we are working together to facilitate the achievement of ever growing impactful RDI objectives of Finland. The parliamentary research and development working group has outlined the goals of raising the level of spending on research and development to four percent of gross domestic product by 2030 (5). In order to succeed in this, we need to for example encourage collaboration between academia, industry, and government to foster innovation and knowledge transfer. promote partnerships, joint projects, and knowledge-sharing. to participate in international research collaborations and programs to leverage resources and share expertise. Authors Maarit Haataja works as R&D Manager at Metropolia University of Applied Sciences. Maarit has a doctorate in biology and has worked for the past 25 years in the fields of research, research funding, business cooperation, research impact and as a supervisor. Virpi Turkulainen works as Head of Research Services in Haaga-Helia University of Applied Sciences. She has a doctorate in industrial management and has worked in research and higher education for 20 years in Europe, USA and Asia. -- EARMA is the European Association for Research Managers and Administrators and the main European organization for research managerial and administrative professionals. This year’s EARMA Conference took place in Prague, in the Czech Republic, April 24-26, 2023. Over 1400 participants gathered in a Prague Congress Centre. The conference provides an opportunity to network, share best practices, and connect with research managers and administrators from all over the world. References Andersen, J., Toom, K., Poli, S., Miller, P.F. (2017). Research Management Europe and Beyond, Elsevier, 378 pp. European Commission (2021). European Research Area Policy Agenda - Overview of actions for the period 2022-2024 (PDF). EARMA (2023). Action 17 and its potential for the RMA community (earma.org) Santos, J.M.R.C.A., Varela, C. & Kerridge, S. (2021). Professionals at the interface of science: is there more than meets the eye? Perspectives: Policy and Practice in Higher Education, 25:3, 100-105. Valtioneuvosto (2023). Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma: Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti (PDF). Valtioneuvoston julkaisuja, 2023:13, 70 pp.
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet näkyvät tutkimuksissa
Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että opiskelijoiden hyvinvointi on viime vuosina ollut kovilla koetuksilla, ja se on entisestään heikentynyt erityisen huolestuttavalle tasolle. Selviä syitä tähän hyvinvoinnin vajeeseen ovat muun muassa pandemia ja yleinen maailmantilanne. Opiskelijoiden hyvinvointi, opinnoissa viihtyminen ja niistä suunnitelmien mukainen selviytyminen ovat kiistatta kaikille korkeakouluissa toimiville yksi tärkeimmistä työn tuloksellisista saavutuksista. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan jopa 40 % opiskelijoista arvioi terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (1,2). Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kyselyn mukaan 62% opiskelijoista koki pandemian aiheuttaneen motivaation laskua ja lähes yhtä monella oli opiskelukykyyn vaikuttavia jaksamisen ja mielenterveyden haasteita. (3) Vuonna 2021 toteutetun toisen kyselyn mukaan yli puolet opiskelijoista oli huolissaan omasta mielenterveydestään ja jaksamisestaan (4). Myös Metropolian opiskelijakunta METKA on selvittänyt opiskelijoiden hyvinvointia Metropoliassa, jonka tulosten mukaan opiskelumotivaatioon vaikuttavat opiskeluyhteisö, hyvä ilmapiiri ja yhteisö, motivoituneet opiskelutoverit sekä opettajat. (5) Miten korkeakoulu voi tehokkaammin tukea opiskelijoiden hyvinvointia? Korkeakouluilla on lukuisia omia tukimuotoja opiskelijoille, joita täydennetään kolmannen sektorin palveluilla. Opiskelijahyvinvointipalveluiden kysynnän kasvaessa on tarpeen pilotoida uudenlaisia palvelumuotoja ja panostaa entistä enemmän ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia vahvistavaan toimintaa. Metropoliassa on pilotoitu uusia opiskelijan tuki- ja ohjausmuotoja muun muassa Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa. Sen on tarkoituksena edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia opiskelukyvyn, jaksamisen sekä elämänhallinnan paraneminen yhteistoiminnallisesti kehitettyjen tuki- ja ohjausmenetelmien avulla. Lisäksi toimenpiteillä vahvistetaan henkilöstön hyvinvointiosaamista sekä opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemuksia. Hankkeen aikana on pilotoitu kahdenlaisia ohjausmalleja: Opintoihin kiinni -tapaamiset kohdistetaan ensimmäisen lukukauden opiskelijoille, joilla on opinnoista alle 20 op:n verran suorituksia. Otetta opintoihin –tapaamiset kohdistetaan opiskelijoille, joilla opinnot ovat jääneet syystä, tai toisesta tauolle, tai opiskelijoilla, joille on kertynyt paljon rästejä. Opintojen etenemisen haasteista kuormittuneiden opiskelijoiden tukitoimintaa jatketaan, koska tällä tiedetään olevan suora vaikutus opintojen edistymiseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä toimintakykyyn. Edellä mainitut pilotteina testatut ohjausmallit jäävät pysyväksi osaksi Metropolian tuki- ja ohjaustoimintaa. Verkko-opintojakso opiskelijahyvinvoinnin tukena OHJY-hankkeessa on kehitetty verkko-opintojakso, jonka tavoitteena on edistää korkeakouluopiskelijan hyvinvointia ja terveyttä sekä kiinnittymistä korkeakouluyhteisöön ja -opintoihin. Nämä tavoitteet näkyvät sekä opintojakson sisällöissä että sen pedagogisessa suunnittelussa. Verkko-opintojakson suunnittelua ja sisällön laadun varmistusta ovat ohjanneet “eAMK-kriteerit” (6). Kriteeristö korostaa opiskelijan näkökulmaa siten, että jo verkko-opintojen suunnitteluvaiheessa tulee arvioida opiskelijoiden laatukokemuksia (6). Opintojakson aikana opiskelijoiden motivaatiota ylläpidetään opintojen loppuunsaattamiseen, muun muassa edistymisen seurannan, vuorovaikutuksen mahdollisuudella sekä palautteen saamisen keinoin. Oppimiskokemuksen ja motivaation parantamiseksi on suunnittelussa painotettu myös virikkeellisyyttä ja monimuotoisia suoritustapoja. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa tehtävä tukevat kognitiivista saavutettavuutta, ja siten ne mahdollistavat erilaisille oppijoille opintojaksolla etenemisen. “Miten sulla menee? Avaimia kestävään hyvinvointiisi” on itsenäinen verkko-opintojakso, joka tukee tiedon, esimerkkien ja harjoitteiden avulla opiskelijan henkisestä kapasiteettia, kykyä selviytyä toimintakykyisenä sekä hyvinvoivana läpi elämän kriisien ja kuormittavien tilanteiden. Verkko-opintojakso (5 op) koostuu kuudesta valinnaisesta 1 op:n laajuisesta osa-alueesta: Arjen peruspalikat Tietoisuus- ja tunnetaidot Oma kestävän hyvinvoinnin kehittäminen Sosiaaliset voimavarat Kuormitus ja palautuminen Opiskelun tuki Verkko-opintojakso on CampusOnlinen tarjonnassa ensimmäistä kertaa syyslukukaudella 2023 kaikille Suomen ammattikorkeakoululaisille. Näin ollen sillä tavoitetaan maanlaajuisesti merkittävä määrä opiskelijoita, joiden hyvinvointia ja toimintakykyä voidaan edistää. Englanninkielinen versiokin on tulossa tarjontaan. Junaratamalli opiskelijaohjauksen tukena Opiskelun eri vaiheissa voidaan siis tarjota tukea monipuolisilla ohjaus- ja tukimenetelmillä tarpeiden mukaisesti. On tarve ohjata entistä paremmin opiskelijoiden opintoihin sitoutumista, opiskelumotivaatiota sekä asiantuntijaksi kasvamista. Erilaiset hankkeen aikana tunnistetut opiskelupolun uhka- ja vaarakohdat on kuvattu yhteiseen malliin, Varhaisen tuen tunnistaminen ja tuki -oppaaseen. Malli jakautuu 12 eri teemaan ja kuvattu junaratana. Oppaan junaratamalli kuvastaa opiskelijan opiskelupolkua, jonka varrella on pysäkkejä, joilla voi olla vaara opintojen hidastumiseen, keskeytymiseen, tai opiskeluhyvinvoinnin heikkenemiseen. Jokaista tunnistettua tuen tarvetta on käsitelty teemaan liittyvien tyypillisten pulmien ja varhaisen puuttumisen käytänteiden näkökulmista. Opas toimii käsikirjana opiskelijoiden ohjaajille. Opiskelijat aktiivisina toimijoina hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä Aidosti käyttäjälähtöisiä ratkaisuja voidaan saada aikaan yhteistoiminnallisen kehittämisen keinoilla. Opiskelijahyvinvointia korkeakouluissa ei voi kehittää ilman opiskelijoita, ja opiskelijat ovat olleetkin vahvasti mukana OHJY-hankkeessa alusta saakka kehittämässä ja muotoilemassa uudenlaisia ratkaisuja oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Opiskelijat ovat toimineet erilaisissa rooleissa, kuten harjoittelijoina, testaajina, kehittäjinä, opinnäytetöiden tekijöinä ja monialaisten innovaatioprojektien innovaattoreina. Opiskelijat ovat hyödyntäneet kehittämistöissään tutkittua tietoa ja omia kokemuksiaan. Hankkeen aikana on valmistunut useita opinnäytetöitä ja monialaisia innovaatioprojekteja – kaikki opiskelijoilta opiskelijoille. Mainittavia tuloksia opiskelijoiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen saatiin: Positive Psychology’s PERMA Model as a Supporting Method for Student’s Wellbeing Performance (PDF) sosionomitutkinnon toiminnallisessa opinnäytetyössä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia positiiviseen psykologiaan perustuvan PERMA-mallin hyödyllisyyttä opiskelijoiden hyvinvointia tukevana tekijänä. PERMA-malliin perustuvien työpajojen huomattiin soveltuvan vaihtoehtoisina menetelminä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiselle. Lisäksi sen käyttötarkoitus on laaja, koska sitä voidaan soveltaa yksilö-, sekä ryhmätasolla ja myös eri-ikäisten ihmisten kanssa. Tämän erinomaisen opinnäytetyön tuloksia tulisi hyödyntää, kun ammattikorkeakouluissa kehitetään opiskelijoiden lisääntyneisiin hyvinvointivajeisiin kohderyhmälähtöisiä, matalan kynnyksen helppokäyttöisiä hyvinvointia tukevia menetelmiä. Terveydenhoitajaopiskelijoiden näyttöönperustuvan kehittämistyön “Lupa löysätä, kun opiskelu-uupumus yllättää”, tuloksena tunnistettiin viisi opiskelijalähtöistä keinoa ja suositusta opiskelu-uupumuksen ehkäisyyn: Itsensä johtaminen ja itsensä tuntemisen taidot. Opiskelijoita voisi enemmän kannustaa ajattelemaan kursseja, tehtäviä, kouluasioita ja omaa hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä projekteina. Huomioidaan erilainen oppijuus ja erilaiset tavat opiskella ja kannustetaan opiskelijoita tuomaan esiin itsensä ja omat tarpeet. Nuorten arvomaailma tulee kohdata. Yhteisöllisyyden merkitys. Kaiken keskiössä ovat hyvinvoivat opiskelijat, joita on koko kehittämisprosessin ajan kuunneltu. OHJY-hankkeen tulokset ovat vahvasti myös opiskelijoiden itse itselleen ja toisilleen muotoilemia. Kirjoittajat Teija Rautiola toimii lehtorina Metropolian Terveys OA:lla ja OHJY-hankkeessa projektipäällikkönä. Hanna Repo Jamal toimii Metropoliassa lehtorina ja OHJY-hankkeessa asiantuntijana. Hanna Gröndahl toimii Metropoliassa hankkeissa projektityöntekijänä muuntokoulutusten ja verkko-oppimisen kehittämisessä. Lähteet KOTT. 2021a. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus. KOTT 2021 –tutkimuksen tuloksia (terveytemme.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.9.2023 KOTT. 2021b. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus. Etäopinnot ja yksinäisyys ovat koetelleen korkeakouluopiskelijoita (thl.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.9.2023 SAMOK 2021. Suomen opiskelijakuntien liitto. AMK- opiskelijoiden etäopiskelukyselyn tulokset (PDF) Erkkilä M. & Hämäläinen I. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden tuen tarpeet ja korkeakoulujen rooli opiskelijahyvinvoinnin edistäjänä: “Kahdenkeskisissä keskusteluissa hyväksyvällä läsnäololla on suuri merkitys, siinäkin voi välittyä viesti: nyt ei tarvitse suorittaa”. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Opiskelijakunta METKA “Metropolia on the Move”& “ MMKK” (Metkasti Metropoliassa Kohti Kukoistusta). Hyvinvointitutkimus. Metropolia AMK, 2023. Hohenthal, T. & Varonen, M. 2017. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit (eamk.fi). Luettu 3.10.2023. -- Ohjauksella hyvinvointia – OHJY (korkeakoulutukee.fi) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama hanke, jonka toimintakausi on 6.4.2021–31.12.2023 ja päätoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Sosiaalialan ohjauspalveluiden kehittäminen vaatii tilanteen rakentamista
Elämän varrella tulee vastaa tilanteita, jotka tuntuvat mutkikkailta eivätkä ole arkitiedolla ratkaistavissa. Näihin tilanteisiin on tarjolla erilaisia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Ne kuitenkin kaipaavat usein kehittämistä. Lähdimme Hytke-hankkeessa kehittämään sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa. Eksyimme heti ensi metreillä, koska lähdimme matkaan ilman, että kysyimme, haluaako kukaan muu tulla mukaan. Kun valitsemamme tapa ei tuottanut tulosta, jouduimme etsimään uutta suuntaa. Ohjaaminen luisuu labyrintiksi Laki velvoittaa hyvinvointialueita tarjoamaan asukkailleen neuvontaa ja ohjausta sosiaalihuollon kysymyksiin liittyen. Laissa edellytetään myös, että neuvontaa ja ohjausta tulee tarvittaessa tarjota yhteistyössä terveysneuvonnan ja muiden toimialojen kanssa. (1.) Ohjausta ja neuvontaa ei tapahdu yksinomaan julkisen sektorin yksiköissä, vaan esimerkiksi järjestöt tarjoavat monenlaisia palveluita. Velvoitteista huolimatta ohjaus- ja neuvontapalveluissa on runsaasti kehittämistarpeita. Esimerkiksi maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden on todettu vaativan yhtenäistämistä niin tavoitteiden, palvelun tunnuspiirteiden kuin osaamisenkin osalta (2). Kehittämistarpeita mutkistaa se, että monet elämän ongelmat ovat muuttuvia ja vaikeasti rajattavissa olevia, minkä lisäksi ne usein kietoutuvat toisiinsa ongelmakimpuiksi. Monimutkaisuus saa aikaan sen, että ohjauksen ja neuvonnan kenttä on usein tuskainen labyrintti niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Unohtuiko kehittämisestä jotain? Tartuimme sosiaalialan tutkinnossa ohjauksen ja neuvonnan kehittämishaasteeseen miettimällä, keitä kehittämistyössä tulisi olla mukana. Beresfordin (3) mukaan yksi ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämisen keskeinen kompastuskivi on se, että poliittiset päätökset ohjaavat vahvasti niiden suuntaa. Tällöin kehittämistyöhön osallistujien joukosta unohtuvat usein palveluiden käyttäjät ja asiakastyötä tekevät työntekijät, mikä johtaa helposti palveluihin, jotka eivät vastaa tarpeita eivätkä löydä asiakaskuntaansa. Omaan kehittämissuunnitelmaamme halusimme asiakkaiden ja työntekijöiden lisäksi ottaa mukaan sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia. Mietimme, keitä ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen voisi kiinnostaa ja lähestyimme muutamaa heistä pyytäen mukaan ideoimaan kehittämistarvetta eri tahoista ja toimijoista koostuvalla porukalla. Yhteydenottomme eivät tuottaneet tulosta. Aikataulun kiriessä eteenpäin päätimme muuttaa alkuperäistä ajatusta ja hahmotella kehittämisideaa erikseen ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Alun käynnistymisvaikeuksien syyt on etenkin jälkikäteen helppo havaita: tilanteen rakentaminen oli lähdön innostuksessa unohtunut tyystin. Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa tilanteen rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mukana olijoilla on yhteinen suunta ja kehittämisen tarve. Sen lisäksi tulee olla riittävästi mahdollisuuksia keskustella yhteistoiminnan sisällöistä, kumppaneista ja keskinäisen toiminnan säännöistä. Tällöin on mahdollista luoda selkeä yhteinen suunta, jota kohti yhteistyöllä ja dialogilla pyritään. (4.) Suunnan etsiminen vaatikin tunnustelukierroksen, jolla hahmottaa minkälaisia ajatuksia ohjauksesta ja neuvonnasta on. Samalla myös täsmentyi, mitä ohjauksella ja neuvonnalla missäkin ympäristössä tarkoitetaan ja mikä niissä koetaan oleellisimmaksi. Käymämme keskustelut ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa vahvistivat dialogisen kohtaamisen merkitystä kehittämistyön alkumetreiltä lähtien. Tunnustelukierroksella etsitään myös kumppanuuden edellytyksiä. Niitä tarvitaan, jotta on mahdollista herättää uudistamisen tahtoa ja uudistua yhdessä (4). Ohjaukseen ja neuvontaan liittyvässä kehittelyssämme yhtenä keinona tähän oli se, että keskusteluja käytiin mahdollisten kehittämiskumppaneiden omissa toimintaympäristöissä. Se tarjosi keskusteluille rauhallisen ja turvallisen ympäristön, joka korosti asiakkaiden ja heidän kanssaan toimivien ammattilaisten ohjauksen ja neuvonnan asiantuntemusta. Keskusteluissa keskeistä oli kohtaamisen vuorovaikutuksellisuus, joka syntyi vapaamuotoisen mutta samalla ennalta sovitun teeman ympärillä käydyssä keskustelussa (katso 5). Tämä loi sopivan pohjan sille, että tapaamisessa oli tilaa kokemuksien kertomiselle sekä omien ajatusten ja toiveiden esiin tuomiselle. Ne myös mahdollistivat tarkastella, onko kehittämiselle luotavissa yhteistä suuntaa ja tahtoa. Huoneentaulu tuleville kehittämiskierroksille Alkuvaiheen rämpiminen tarjosi oivan mahdollisuuden pysähtyä miettimään miten kehittämiskumppanuuksien virittelyä kannattaa tehdä. Kirjasimme huomiot huoneentauluksi, jota on helppo vilkaista kehittämisajatusten herätessä: Virittäydy yhteiskehittämiseen tyhjentämällä pää tietämisestä Anna tilaa heille, joilla asiasta on ensi käden tietoa. Anna ideoiden syntyä vuorovaikutuksessa Sovi ensitapaamiselle tila, joka on turvallinen eikä aseta lisäpaineita. Kysy, ole avoin ideoille ja ihmettele Kirjoittajat Heli Määttänen (sosionomi YAMK, AmO, työnohjaaja) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa hyvinvoinnin osaamisalueella sosiaalialan koulutusohjelmassa (AMK) Niina Pietilä (VTL, työnohjaaja, ammatillinen opinto-ohjaaja) toimii opettajana Metropolian sosiaalialan tutkinnoissa. Kirjoittajat ovat mukana Hytke-hankkeessa asiantuntijoina. Hytke – Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hanke rakentaa osallistuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Metropolia Ammattikorkeakoululle ja verkostoissa hyödynnettäväksi. Lähteet Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. (finlex.fi) Karinen, R. & Luukkonen, T. & Oosi, O. 2020. Maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut (PDF). Selvityksen loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:27. Beresford, P. 2008 Service user values for social work and social care. Teoksessa A.Barnard., N.Horner. & J.Wild (toim.) The value base of social work and social care. Maidenhead, England: McGraw-Hill Education, 83-96. Sipari, S. & Helenius, S. & Vänskä, N. & Foster, R. & Salonen, A.O. 2022. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. 24(4), 10-27. Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.