Hanketyön sivuvirrat hyötykäyttöön
Hankkeen toiminnassa syntyy usein sivutuotteena havaintoja aiheista tai toimintatavoista, joihin saattaa liittyä kitkaa ja kehittämisen tarvetta. Hankkeiden toimintaa ohjaavat niille määritellyt tavoitteet ja niitä rajoittavat rajallinen kesto, rahoitusohjelman reunaehdot sekä käytettävissä olevat resurssit. Siksi hanketyössä joudutaan tekemään paljon rajausta siitä, mitä toimia toteutetaan. Sivumennen tullaan kuitenkin kohdanneeksi erilaisissa törmäyspisteissä ja rajapinnoissa paljon kehityskohteita, joihin olisi yhtä lailla tarpeen puuttua tai tarttua. Kenen kuuluisi tarttua toimeen, jos asia hiertää kaikkia vähän mutta ei oikeastaan kuulu kenellekään? Miten hankkeen sivuvirrat saataisiin silti hyödynnettyä ja kehitettyä eteenpäin uusiksi ideoiksi tai uusien toimintatapojen siemeniksi? Kuuntele huokauksia ja ohimennen sanottua Kehittämisen parissa työskennellessä aistit virittyvät havaitsemaan muitakin kuin hankkeen tavoitteiden mukaisia kehittämistarpeita. Usein esillä on näkökulmia varsinaisen työn reunamilta tai aiheista jotka sisältyvät tekemiseen läpileikaten, mutta joihin ei voida hankkeen toiminnassa tarttua täysillä. Kutsumme tällaisia hankkeen pääasiallisen toiminnan ohessa esiin nousevia kehittämistarpeita tässä sivuvirroiksi. Suuressa kuvassa tällaisia aiheita olemme omassa hankkeessa huomanneet olevan muun muassa kestävän kehityksen teema, tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistäminen tai tietyn alan yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Pienemmässä mittakaavassa hanketyössä sivutaan useita erilaisia prosesseja ja tehdään havaintoja niiden sujuvoittamiseksi. Hanketyöhön sisältyy paljon kohtaamisia, jotka ovat erinomainen tilaisuus sivuvirtojen havaitsemiseen. Kun ensin on puhuttu agendalla olleet asiat valmiiksi, pääsee keskustelu rönsyilemään sivupoluille. Jos kuulet kollegan, opiskelijan, yhteistyökumppanin tai vaikka tapahtumasi osallistujan huokailevan tapaamisen jälkeen “olispa hyvä, jos…” tai “voi kunpa joku…”, kaiva esiin muistiinpanovälineet. Näissä lausahduksissa päästään sivuvirtojen ytimeen: mikä ongelma kaipaa vielä ratkaisua tai mitä näkökulmia asiaan vielä liittyy, mutta jäi aiemmin sanomatta. Jos esiin tullut ongelma on monimutkainen ja laaja tai jos se ei mahdu oman työsi reunaehtojen sisälle, voi tuntua helpommalta jättää asia sikseen. Ehkä joku muu hoitaa, vaikka et edes tiedä kuka tämä “joku muu” voisi olla. Sivumennen ääneen lausutuissa toiveissa saattaa kuitenkin piillä tulevaisuuden megatrendi [1]. Haluatko todella päästää näistä irti vai tulisiko niitä sittenkin pysähtyä miettimään? Kymmenellä eurolla vähän Slushia Yksi esitysteknisellä alalla vastaamme tullut huokaus on esitysteknikoilta kuultu ärtymys siitä, kuinka työ olisi helpompaa, jos tilaaja osaisi tilata tekniikkaa. Toisaalta voimme samaistua tapahtumatekniikan tilaajan asemaan, joka huokailee firman tyky-päivää järjestäessään, mitä pitäisi tilata, kun tekniikka on hänelle täysin vierasta. Pysähdyimme Skills for Live Tech -hankkeessa tämän kysymyksen äärelle paneelikeskustelussa, jonka järjestimme Audiovisual Expo -messuilla 11.10.2023. Panelisteina olleet tekniikan toimittajat sekä tilaajat olivat keskustelussa yksimielisiä siitä, miten asia hoituu helpoiten: selkeä tapahtuman ja sen tavoitteiden kuvaus, avoin keskustelu budjetista ja tilauksen tekeminen hyvissä ajoin nähtiin selkeästi tarpeellisiksi molemmin puolin. Pinnan alle jäivät kuitenkin kytemään ne vaikeammat kysymykset: Missä määrin tekniikan toimittajan pitäisi osata asettua tilaajan asemaan ja olla hänen tukenaan? Kumpi määrää - tekninen ratkaisu vai sisältö? Mikä on kalliin tekniikan hyöty ilman mietittyä ohjelmaa ja ammattimaisesti tuotettua sisältöä? Onko teknikoiden tarpeista ymmärretty huolehtia? Kuka vastaa teknikoiden tauoista ja ruokailusta? Kuka huolehtii siitä, että puhujat ja esiintyjät astelevat lavalle huoletta? Miten määritellään tilaisuudelta toivottavan vaikuttavuuden eli haettavan wow-efektin määrä? Kuinka paljon Slushia on mahdollista saada kymmenellä eurolla? Jos näitä kysymyksiä ei ymmärretä kysyä etukäteen, voi tapahtumapäivänä olla monta ylimääräistä estettä ylitettävänä. Tekniikan toimittajien ja tilaajien välillä on ajoittain kuilu, jonka vastakkaisilla reunoilla puhutaan eri kieltä. Kun yhteinen kieli puuttuu, toisen asemaan asettuminen vaikeutuu ja ymmärtämättömyys vaikkapa vaaditusta työmäärästä tekee tilaajan toiveista epärealistisia. Kukaan ei ole tietämätön tahallaan, joten väliin tarvitaan tulkkia - tai tietoa. Olisiko siis ratkaisuna tuottaa tilaajien avuksi esimerkiksi tarkistuslistoja, “kerro ainakin nämä kun tilaat tekniikkaa”, vai pitäisikö tekniikan toimijoiden asiakaspalvelu-, palvelumuotoilu- ja empatiataitoja kehittää [2]? Tekniikan toimittajien ja sen tilaajien välisen rajapinnan hiominen sileämmäksi ei isossa kuvassa välttämättä vaikuta merkitykselliseltä, niin että kukaan tarttuisi siihen yksin. Yhä uudelleen päädytään huokailemaan liian suppean tilauksen äärellä tai vastapuolella googlataan mitä tarkoittaa tarjouksessa mainittu “PA” (public address, yleisötilaisuuden äänentoistojärjestelmä). Sivuvirtojen hyödyntäminen Edellä kuvattuun esimerkkiin linkittyy lopulta paljon enemmän kuin vain yksittäisen tapahtuman onnistuminen. Kyse on esitysteknisen työn merkityksen ymmärtämisestä, arvostamisesta ja sitä kautta sen hinnoittelemisesta. Yhtä lailla kyse on tuottajan työn merkityksen ymmärtämisestä ja arvostamisesta onnistuneen tapahtuman mahdollistajana. Kyse on myös tilaaja-asiakkaan työn merkityksen ymmärtämisestä ja arvostamisesta, esimerkiksi yrityksen imagon tai työnantajamaineen näkökulmasta. Kaikkien kohdalla yhteisesti kyse on liiketoiminnasta ja tuloksen tekemisestä. Pieneltä vaikuttavat ongelmatkin kytkeytyvät aina osaksi isompaa kuvaa, eivätkä lopulta olekaan täysin merkityksettömiä. Niille soisi löytyvän ratkaisuja siinä missä isoille muutostarpeillekin. Ammattikorkeakouluympäristössä luonnollinen mahdollisuus erilaisten haasteiden ratkaisijaksi ovat oppilaitoksen opiskelijat ja erilaiset oppimisympäristöt. Koulu tarjoaa opiskelijoille paljon mahdollisuuksia kehittämistyöhön esimerkiksi erilaisten innovaatio- tai kehitysprojektien muodossa. Tutkintoihin kuuluvissa opinnäytetöissä näkökulma on luonnostaan alan kehittämisessä. Opinnäytetyöt itsessään ovat myös ehtymätön puro uusille tutkimusaiheille, kun töihin kirjataan säännönmukaisesti jatkokehitystarpeita [3]. Toistaiseksi ratkaisematta jää se, miten tällaisia sivuvirtoja tulisi hankkeissa tallentaa ja dokumentoida? Hankkeiden dokumentointia lienee syytä miettiä myös pakollisen raportoinnin ohi. Hankkeen oppien tallentamiseen olisi hyvä sisällyttää listaus myös niistä havainnoista, joihin kulloinkin meneillään olevassa tai päättyneessä hankkeessa ei ehditty, voitu tai haluttu syystä tai toisesta paneutua. Sivuvirroissa piilee paljon potentiaalia tuleville tutkimuksille ja kehitystoimille. Ja lopuksi, tässä kirjoituksessa esiin nostettuihin haasteisiin saa vapaasti tarttua! Kirjoittajat Essi Santala on hankkeen projektipäällikkö, freelancevalosuunnittelija ja opettaja. Hän on työskennellyt lukuisissa teatteriproduktioissa valosuunnittelijana sekä laitosteattereissa että vapaan kentän projekteissa. Santala on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Taideyliopistosta 2019 ja medianomiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2011. Kiika Sarpola toimii Skills for Live Tech -hankkeen projektikoordinaattorina.Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja (AMK) sekä tradenomi, ja hän on toiminut monipuolisissa tapahtumia, koulutusta, viestintää ja kehittämistyötä sisältävissä tehtävissä kulttuurialalla. Kirjoittajat ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun Skills for Live Tech – S4LT -hankkeen henkilökuntaa. Hanke tarjoaa joustavaa korkeakoulutasoista koulutusta ja ohjausta esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alalle. Hankkeen tavoitteena on kehittää alan työntekijöiden osaamista, työllistymismahdollisuuksia ja työssä pysymistä sekä tarjota uusia opiskelumahdollisuuksia alasta kiinnostuneille. Skills for Live Tech – S4LT -hanke ajoittuu syyskuun 2022 ja vuoden 2024 joulukuun väliselle ajalle. Hankkeen toteuttajana on Metropolia Ammattikorkeakoulu ja sitä on rahoittanut Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA. Lisälukemista Sitra.fi: megatrendit 2023 Essi Santala & Kiika Sarpola: Osaamisen uusi normaali – esitystekniikka-alan taitojen kehitys 2019–2022 (theseus.fi) Metropolian esitys- ja teatteritekniikan opinnäytetöitä voi etsiä ja lukea Theseuksesta
Inkontinenssihanke yhteistyönä kokemustoimijoiden, ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on merkityksellinen ja yhä vaiettu aihe, vaikka se koskettaa jopa miljardia ihmistä. Vaiva koskee erityisesti naisia, mutta myös yli 70-vuotiaista miehiä. Kokosimme moniasiantuntijaisen verkoston suunnittelemaan inkontinenssihanketta, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on virtsankarkailun ennaltaehkäisy ja lievän virtsankarkailun hoitaminen kustannustehokkaasti. Moninäkökulmainen verkosto mahdollistaa ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden ja tutkijoiden toisiaan täydentävän osaamisen ja asiantuntemuksen huomioimisen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Myös hankesuunnitelman laatimisessa hyödynnetään laajasti työelämäkumppaneiden ja kokemusasiantuntijoiden verkostoa, mikä mahdollistaa ilmiön moninäkökulmaisen tarkastelun ja erilaisten innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen. Virtsainkontinenssi koskettaa jopa miljardia ihmistä Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi koskettaa jopa miljardia ihmistä, erityisesti naisia. Oireet vaikuttavat elämänlaatuun heikentävästi ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia (1, 2, 3). Virtsankarkailua esiintyy nuorilla hedelmällisessä iässä olevilla eli fertiili-ikäisillä naisilla synnytyksen jälkeen, mutta myös vaihdevuosien jälkeen sekä ikääntyvillä naisilla. 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista naisista 20 % kärsii virtsankarkailusta ja yli 70-vuotiaista jopa joka toinen, sillä virtsankarkailu lisääntyy iän myötä. (4, 1). Miehillä virtsanpidätyksen häiriöt ovat nuorella aikuisiällä ja keski-iässä harvinaisia. Yli 70-vuotiaista miehistä noin joka neljännellä esiintyy haittaavaa virtsanpidätyksen häiriötä. (5). Ulosteinkontinenssi tarkoittaa ulosteen pidätyskyvyttömyyttä. Noin 5 % suomalaisista kärsii siitä kuukausittain (6). Inkontinenssi vaikuttaa elämänlaatuun, lisää kustannuksia ja kuormittaa ympäristöä Inkontinenssi vaikuttaa elämänlaatuun (1; 6) aiheuttaen fyysistä epämukavuutta ja rajoittaa päivittäisiä toimintoja, kuten liikkumista ja nukkumista. Sekä miehet että naiset voivat kokea stressiä, ahdistusta ja masennusta inkontinenssin takia, mikä vaikuttaa kielteisesti psyykkiseen hyvinvointiin. Yhteiskunnallinen eristäytyminen ja häpeän tunne voivat olla myös inkontinenssin seurauksia ja sosiaalisia tilanteita voidaan vältellä. Hoitoon ja suojavälineisiin liittyvät kulut voivat olla merkittäviä, ja ne voivat vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin (3). Kertakäyttöiset suojavälineet, kuten vaipat, voivat aiheuttaa ympäristökuormitusta (7). Kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää harkita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ja vähentää jätteen määrää. Terveydenhuollon niukkenevat resurssit ovat haaste (8) ja toiminnan tulisi olla kustannustehokasta, mutta silti laadukasta (9). Lisääntynyt tarve inkontinenssin hoitoon vaatii resursseja diagnosointiin, hoidon tarjoamiseen ja potilaiden tukemiseen. Tämän vuoksi inkontinenssin ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa. Inkontinenssi vaikuttaa ihmisten elämään, mutta myös terveydenhuoltojärjestelmään ja ympäristöön. Ennaltaehkäisy ja ohjaus, terveydenhuollon ammattilaisten koulutus ja yleinen ympäristötietoisuus voivat ehkäistä vaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä samalla kun parannetaan elämänlaatua. Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyöllä kohti uudenlaista hoitomallia Inkontinenssi -pilottihanke tähtäsi moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustamiseen ja myöhemmin inkontinenssin uudenlaisen hoitomallin kehittämiseen. Inkontinenssi -pilottihankkeen keskeinen tarkoitus oli koota asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita sisältävä työryhmä, jonka kanssa yhdessä voitiin valmistella myös varsinaista inkontinenssihanketta. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus mahdollistaa yhdenvertaista osallistumista aiheeseen liittyville toimijoille prosessin alusta alkaen. Osallistuvassa TKI-kumppanuudessa tärkeä lähtökohtana on kutsua tutkimus- ja kehittämistarpeen äärelle moniasiantuntijainen joukko, jolla on toisiaan täydentävää osaamista ja asiantuntemusta kuten ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja tutkijoita. Yhteistä toimintaa ja suuntaa muotoillaan yhdessä siten, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ja erilainen osaaminen rikastaa ymmärrystä hankkeen aiheesta. (10) Metropolia ammattikorkeakoulussa osallistuvaa TKI-kumppanuutta kehitetään opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) profiloitumisrahoituksella HYTKE - kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeessa. Hyödynsimme tätä osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia (10) inkontinenssi -pilottihankkeen suunnittelussa ja kumppanuuden rakentamisessa moninäkökulmaisessa verkostossa. Inkontinenssi -pilottihankkeen suunnittelu eteni vaiheittain Inkontinenssi -pilottihankkeen suunnittelu eteni vaiheittain ja kokouksia järjestettiin kolme. Kokouksiin kutsuttiin asiantuntijoita monialaisesti ympäri Suomea ja useat vastasivat kutsuun myönteisesti. Ensimmäisen kokouksen tarkoituksena oli perustaa työryhmä, kartoittaa kehittämistarpeita ja keskustella pilottihankkeen fokuksesta ja tehdä yhteinen päätös jatkokehittämisestä. Toisessa kokouksessa keskusteltiin kunkin asiantuntijan erityisosaamisesta ja panoksesta pilottihankkeeseen. Lisäksi luotiin yhteinen alustava käsitys kehittämistarpeesta ja tavoitteista. Kolmannessa kokouksessa tarkennettaan toteuttamisideoita ja valitaan jatkoon menevät ideat. Lisäksi varmistetaan sitoutuminen varsinaisen hankkeen suunnitteluun. Keskustellaan projektiryhmästä, ohjausryhmästä, vastuuhenkilöistä ja rooleista. Laaditaan alustava aikataulu kevään kokouksille. Resurssit, budjetti ja viestintäsuunnitelma laaditaan varsinaisen hankkeen suunnitteluvaiheessa. Pilottihankkeessa opittua Pilottihankkeen aikana huomasimme, että huolemme asiantuntijoiden kiinnostuksesta tulla mukaan oli turha. Saimme koottua upean monialaisen asiantuntijaryhmän, jolla oli intoa lähteä ideoimaan inkontinenssin hoitoa ja ennaltaehkäisyä eteenpäin. Kokemusasiantuntijoiden tavoittaminen oli haasteellisempaa, mutta siinäkin onnistuttiin uuden asiantuntijakontaktimme avulla. Hyödynsimme Metropoliassa kehitettyä osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia (10), koska se mahdollisti monialaisen ja yhdenvertaisen osallistumisen ammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja tutkijoille hankkeen alusta alkaen. Monilaisessa ryhmässä kaikilla ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus vaikuttaa: erilainen osaaminen rikastutti aiheeseen liittyvää ymmärrystä ja hankkeen tavoitetta ja toimintaa oli mahdollista muotoilla yhdessä. Kirjoittajat Pirjo Koski (TtT) toimii Metropoliassa kätilötyön lehtorina, sekä inkontinenssi-pilotin koordinaattorina ja asiantuntijana. Maija-Riitta Jouhki (TtT) toimii Metropoliassa kätilötyön lehtorina sekä inkontinenssi-pilotissa asiantuntijana. Lähteet Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus (kaypahoito.fi). Helsinki: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Luettu 2.9.2023. Tähtinen R. 2018. The Impact of Women’s Smoking, Obesity and Mode of Delivery on Urinary Incontinence. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto. Vuorela P. 2017. Virtsankarkailun taloudellinen arviointi. (kaypahoito.fi). Luettu 4.10.2023. Tiitinen A. 2022. Virtsankarkailu naisella (terveyskirjasto.fi). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 4.9.2023. Saarelma O. 2021. Virtsankarkailu miehellä (terveyskirjasto.fi). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 4.9.2023. Tunturi S. 2021. Ulosteen pidätyskyvyttömyys (ulosteen karkaaminen, ulosteinkontinenssi) (terveyskirjasto.fi). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Luettu 4.10.2023. Thompson Brewster E, Rounsefell B, Lin F, Clarke W, O'Brien K R. 2022. Adult incontinence products are a larger and faster growing waste issue than disposable infant nappies (diapers) in Australia. Waste Management, vol. 152, s. 30-37. Kosonen S. 2020. Terveydenhuollon resurssit on saatava kuntoon. Lääkärilehti, 45/2020 vsk 75s, 2392 – 2393. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026 (valtioneuvosto.fi). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. Sipari S, Vänskä N, Lehtonen K, Helenius S, Väisänen S, Harra T. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa (theseus.fi). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50, Helsinki 2022.
Tekoäly yritystoiminnan tukiälynä
Tekoäly (artificial intelligence, AI) voi olla tukena, kun yritys haluaa parantaa tehokkuutta, vähentää kustannuksia tai kehittää asiakaskokemusta, tuotteita ja palveluja. Tämä blogikirjoitus esittelee tekoälyn soveltamismahdollisuuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yleisten tarpeiden näkökulmasta. Yrityksillä on luonnollisesti myös varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä vaatimuksia, joita pitää käsitellä sekä yritys- että toimialakohtaisesti. Tekoälyn tehokkuus on yksi sen arvostetuimmista ja pelätyimmistä puolista. On tärkeää, että yritykset arvioivat huolellisesti tekoälyn mahdolliset hyödyt ja haitat ennen sen käyttöönottoa. Yritykset voivat vähentää mahdollisia haittoja hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella. Tekoälyn hyödyt ja haitat yritystoiminnassa Tekoäly on väsymätön toimija siinä ympäristössä, johon se on opetettu. Koneen herpaantumaton tarkkaavaisuus voi ehkäistä ihmisen väsymyksestä johtuvia inhimillisiä virheitä. Usein tekoälyjärjestelmiä otetaan käyttöön rutiininomaisten tai työläiden tehtävien automatisoimiseksi. Tällä tavoitellaan kustannussäästöjä, jota perustellaan esimerkiksi siten, että työntekijöiden aikaa vapautuu tuottavampiin tehtäviin tai luovempiin töihin. Automatisointi näkyy esimerkiksi asiakaspalvelun tehostamisessa. Tekoäly jaksaa toistaa samaa tehtävää eli tarjota tietoa ja tukea asiakkaille ympäri vuorokauden. Se tunnistaa ja ratkaisee asiakaspalvelutarpeita sekä osaa yksilöidä asiakaskokemusta. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi tekoälyjärjestelmää voidaan käyttää tukena esimerkiksi uusien markkinoiden tunnistamiseen, asiakaskäyttäytymisen analysointiin sekä uusien ominaisuuksien kehittämiseen. Tehokkuuden kääntöpuolena on mahdollista, että tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää korvaamaan ihmisten työtä. Tämä voi johtaa työpaikkojen menetykseen, erityisesti niissä toiminnoissa, jotka ovat toistuvia ja rutiininomaisia. Yritysten on ratkaistava, mihin suuntaan ne haluavat viedä kehitystä. Järjestelmiä voidaan käyttää myös keräämään ja analysoimaan henkilökohtaisia tietoja. Jos näitä tietoja ei käytetä asianmukaisesti, se voi johtaa yksityisyyden loukkaamiseen. On mahdollista, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään tavalla, joka voi johtaa tasa-arvoisuuden heikkenemiseen. Esimerkiksi käyttämällä huonosti suunniteltua aineistoa tekoälyjärjestelmien opettamiseen voidaan aiheuttaa syrjintää työmarkkinoilla tai sosiaalisesti. Tekoäly henkilöstöhallinnon tukena Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi henkilöstöhallinnon tehokkuutta ja tarkkuutta. Se voi myös auttaa yrityksiä säästämään rahaa ja tarjoamaan paremman työntekijäkokemuksen. Tekoälyä voidaan käyttää henkilöstöhallinnossa esimerkiksi seuraavasti: Rekrytointiprosessi: Hakemusten käsittelyn automatisointi, ansioluetteloiden analysointi ja haastatteluihin kutsuttavien henkilöiden valikoiminen. Se voi myös parantaa rekrytointiprosessin osuvuutta. Perehdytys ja koulutus: Erilaisten perehdytys- ja koulutusaineistojen tuottaminen tai työntekijöiltä edellytettyjen perehdytysten tai koulutusten suoritusten valvonta. Työntekijän suorituskyvyn arviointi: henkilöstön lisäkoulutus- tai kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen. Palkkauksen ja etujen hallinta: palkka- ja etujärjestelmien kilpailukyvyn tai yrityksen etujen mukaisuuden varmistaminen. Työsuhdehallinto: automatisoitu lomien ja sairasvapaiden hallinnointi, työsopimusten laatiminen ja työsuhteiden päättyminen. Tekoäly voi tukea yrityksiä myös, kun ne haluavat varmistaa työsopimustensa vastaavan alan työsopimusehtoja. Tekoäly toiminnanohjauksen apuna Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi toiminnaohjauksen tehokkuutta ja tarkkuutta. Tekoälyä voidaan käyttää resurssienhallinnassa työntekijöiden, laitteiden ja materiaalien tehokkaaseen hallintaan. Tämä voi auttaa yrityksiä varmistamaan, että heidän resurssinsa ovat käytettävissä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tuotannon hallinnassa tekoäly tukee tuotannon prosessien optimointia, esimerkiksi tuotannonlinjojen nopeuttamisessa ja virheiden vähentämisessä. Tämä voi auttaa yrityksiä parantamaan tuotantokapasiteettiaan ja vähentämään kustannuksia. Tekoälyä voidaan käyttää kustannusten seurantaan ja analysointiin, esimerkiksi materiaali-, työvoima- ja energiakustannusten seuraamiseen. Tämä voi auttaa yrityksiä tunnistamaan kustannuksia, joissa voidaan säästää. Laadunhallinnassa tekoäly voi tukea esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden laadun mittaamisessa ja parantamisessa. Tämä voi auttaa yrityksiä kehittämään asiakastyytyväisyyttä ja vähentämään tuotepalautuksia. Logistiikan hallinnassa tekoälyä voidaan käyttää prosessien optimointiin, esimerkiksi toimitusten seuraamiseen, varastotilan hallintaan ja kuljetusten suunnitteluun. Tämä voi auttaa yrityksiä parantamaan toimitusvarmuutta ja vähentämään kustannuksia. Toimitusketjun hallintaa tekoälyn avulla Valmistavassa tuotannossa toimitusketju on keskeisessä roolissa. Tekoälyn hyödyntäminen eri toiminnoissa voi auttaa yrityksiä parantamaan toimitusvarmuutta, ennakoitavuutta ja asiakaspalvelua sekä vähentämään kustannuksia. Toiminnoittain sitä voidaan lähestyä seuraavasti: Varastonhallinta: tuotteiden ja materiaalien varastotilan hallinnan, tilausten ennakoinnin sekä toimitusaikojen optimointi. Kuljetusten hallinta: suunnittelun, aikataulujen seurannan ja jäljittämisen optimointi. Tilausten käsittely: tilausten automatisointi, vastaanotto, maksujen käsittely ja toimitusten suunnittelu. Riskien hallinta: toimitusketjun häiriöiden tunnistaminen ja ennustaminen. Tietojen analysointi: toimitusketjun tietojen analysointi, esimerkiksi kysynnän ennustaminen, tehokkuuden mittaaminen ja suorituskyvyn parantaminen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa toimitusketjujen tehokkuutta, tarkkuutta ja joustavuutta. Tämä voi auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä toimitusketjun hallinnassa. Maksuliikenteen hallinta tekoälyn avustamana Tekoälyä voidaan käyttää osto- ja myyntireskontran hallintaan monin tavoin. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa merkittävästi yritysten osto- ja myyntireskontran toiminnan tehokkuutta, tarkkuutta ja joustavuutta. Tekoäly tukee taloushallintoa esimerkiksi seuraavasti: Laskujen käsittelyn automatisointi, tietojen tarkistaminen ja maksaminen. Maksujen hallinta, käsittely, seuranta ja viivästymisvaroitusten lähettäminen. Tämä voi auttaa yrityksiä varmistamaan, että heidän laskunsa maksetaan ajallaan. Riskien hallinnan parantaminen, esimerkiksi maksuhäiriöiden tunnistaminen ja ennustaminen. Tietojen analysointi, esimerkiksi osto- ja myyntidata, trendien tunnistaminen ja ennusteet. Tekoälyn tarjoama tuki voi auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä osto- ja myyntitoiminnan hallinnassa. Myynti ja markkinointi tekoälyn tuella Tekoälyä voidaan käyttää myynnin ja markkinoinnin parantamiseen monin tavoin, esimerkiksi prospektointiin eli potentiaalisten asiakkaiden löytämiseen ja heidän kontaktitietojensa keräämiseen. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää kohdennettuun mainontaan, esimerkiksi mainosten näyttämiseen toimijoille, jotka ovat todennäköisemmin kiinnostuneita tarjottavista tuotteista tai palveluista. Asiakaspalvelussa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi asiakkaiden kysymyksiin vastaamiseen, ongelmien ratkaisemiseen ja palautteen keräämiseen. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi myyntidatan analysointiin, trendien tunnistamiseen ja ennusteisiin. Nämä voivat auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä myynnissä ja markkinoinnissa. Jääkö ihmisen tehtäväksi vain arvioida tekoälyn käytön hyödyllisyyttä? Tekoäly tukiälynä tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuksia omien tukitoimintojen optimointiin ja automatisointiin. Edellä on esitetty potentiaalisia sovellusalueita perusteluineen. Käyttöönottoa harkittaessa kannattaa kuitenkin punnita huolellisesti mahdolliset hyödyt ja haitat. Mukaan pitää joka tapauksessa lähteä, ainakin selvittämään nykytilaa, oletettua tulevaisuutta ja sopivuutta omiin toimintoihin. Nämä ovat parhaiten saavutettavissa yhteistyökumppanien kanssa, jolloin myös erilaisten vertaisarviointien tekeminen on helpompaa ja joustavampaa. Metropolia-vetoisessa Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeessa tuotettavissa mikro-opintokokonaisuuksissa ja osassa järjestettäviä työpajoja on ollut mukana myös tekoälyä hyödyntäviä osuuksia. Niistä saatuja kokemuksia ja laajojen kielimallien palveluja on hyödynnetty tässä tekstissä. Kirjoittaja Aarne Klemetti (DI) on tutkijaopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulun ICT ja tuotantotalous -osaamisalueella. Hän toimii tekoälyasiantuntijana Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeessa. Lisälukemista Tekoäly (wikipedia.org) Tekoäly 4.o raportti: Suomella mahdollisuus olla eettisen, digitaalisen ja vihreän siirtymän edelläkävijä (valtioneuvosto.fi) Artificial Intelligence pros and cons (rockcontent.com)