Verkostot ovat yksinyrittäjän välttämättömyys
Alkava korkeakoulusta valmistunut yrittäjä voi kuvitella voivansa, osaavansa ja jaksavansa tehdä kaiken itse. Jotta ensimmäiset työtilaukset saa, pitäisi voida venyä moneen suuntaan. Koska kentällä on muitakin saman palvelun tarjoajia, on pystyttävä kilpailemaan. Jos samaa asiaa on tarjoamassa myös suurempia toimijoita, yksin yrittävän uskottavuus on koetuksella. Aivan liian moni yritysidea on kohdannut loppunsa alkumetreillä. On otettu isoja riskejä, lähdetty väärin odotuksin liikkeelle ja tavoitteet ovat olleet epärealistiset. Olipa palvelu mikä tahansa, yksinyrittäjän kannattaa pohtia, mitä muuta osaamista hän tarvitsee ympärilleen, jotta toiminnalla olisi menestymisen edellytykset. Tuskin kukaan voi yksinään tarjota avaimet käteen-palvelua, jos kyseessä on vaikkapa mittava tuotesuunnittelu- tai markkinointitehtävä. Mitä kovempi kilpailu, sitä oleellisempaa on voida tarjota jokin ainutlaatuinen palvelulupaus. Yksinyrittäjä ei välttämättä sitä voi antaa, mutta sellainen voi tulla verkoston avulla. Kampushautomoissa voi harjoitella verkostoitumista Metropoliassa Turbiini-hautomotoiminta tarjoaa tukea, että alkava yrittäjä oppii määrittämään realistiset mutta samalla riittävän kunnianhimoiset tavoitteet itselleen. Kampushautomoissa autetaan saamaan kuva siitä minkä tyyppinen yrittäjyys voisi olla järkevintä kyseisellä alalla ja esimerkiksi mitä riskejä yksinyrittämiseen liittyy. Tällä helpotetaan yrittäjyyden aloittamista, kun se lopulta esimerkiksi valmistumisen jälkeen alkaa. Kampushautomo mahdollistaa tiimin rakentamisen ja muiden alojen osaajien kohtaamisen. Mikäli alkavan yrittäjän tavoitteena ei ole rakentaa ympärilleen tiimiä, niin hänen kannattaa ainakin pohtia miten voi verkostoitua. Silloin hänellä on tukevampi pohja menestymiselle. Työosuuskunnat verkottavat yksinyrittäjiä Työosuuskuntatoiminta on viime aikoina saanut lisää suosiota yksinyrittäjien parissa. Se nähdään myös vaihtoehtona kevytyrittäjyydelle. Yrittäjä on työsuhteessa osuuskunnan kautta. Tarkoitus on, että jäsen, vaikkapa keikkatyöläinen, tai freelancer voi keskittyä oman osaamisensa tarjoamiseen ja osuuskunta huolehtii muusta, esimerkiksi laskuttamisesta ja työnantajan velvoitteista. Koska osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista, se on myös taloudellisesti esimerkiksi pelkkää yksinyrittämistä riskittömämpi. (1) Osuuskuntaan ei kuitenkaan kannata lähteä mukaan siksi, että yrittäjyyden hallinnolliset asiat eivät innosta. Jotta toiminta on tuloksellista, se edellyttää kaikilta jäseniltä sitoutumista, yhteistyökykyä ja aloitteellisuutta. (2) Vastapainona omalle aktiiviselle toiminnalleen yksinyrittäjä voi verkostoitua muiden osaajien kanssa. Samalla yksinyrittäjä saa verkoston kautta omaa osaamistaan paremmin esille. Tavoitteita on yhtä monta kuin yrittäjiäkin Yksinyrittäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joku saattaa ensisijaisesti halutakin vapautta ja toimii siksi yksin. Joku haluaa tehdä muutakin, ja työn ajoittaisuus tai mittaluokka ei edellytä laajempaa verkostoa. Mutta jos yrittäjyydestä on tarkoitus tehdä vakaampaa ja pääasiallinen työura, on otettava huomioon, että yksin tehdessä edessä saattaa olla työkuorma tai taloudellinen haaste, joka lopulta lannistaa yrittäjän. Verkottuminen ja eri alojen osaajien löytäminen oman osaamisen tueksi on käytännössä elinehto, jota ilman uusi, oivaltavakin liikeidea voi jäädä puolitiehen. Verkottuminen mahdollistaa paitsi voimien riittävyyden, kun tekemistä voi jakaa eri toimijoiden kanssa, myös erikoistumisen ja sitä kautta kilpailuetua. Pienikin voi pärjätä, kun toimii muiden kanssa yhdessä. Yksin ei kannata jäädä. Siksi on järkevää koettaa löytää ympärilleen muita samanmielisiä osaajia, joiden kanssa työtä voi jakaa. Kaikki saavat osansa menestyksestä. Kaikkia yrityksiä ja yrittäjyyden muotoja, kun kuitenkin yhdistää se, että niiden tarkoitus on ohjata rahaliikennettä ja tuottaa jotakin. Pientä tai suurta, mutta myös yrittäjän hyväksi. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähteet Remes, Matti. 2023. "Osuuskunnan imussa työhön". Taloustaito 9/23, 19-23 Osuuskunnan perustajan opas (pellervo.fi).
Hankerahoituksen monipuolistaminen asettaa uusia vaatimuksia julkaisemiselle
Ammattikorkeakoulut tavoittelevat yhä monipuolisempaa rahoituspohjaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalleen (TKI). Se tarkoittaa, että rahoitusta haetaan jatkossa useammin tutkimukseen, kun hankkeissa on tähän mennessä pääsääntöisesti toteutettu ammattikorkeakoulujen lakisääteistä aluekehittämisen tehtävää, etenkin Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastojen tuella. Uusien rahoitusmuotojen tavoitteleminen muuttaa väistämättä myös ammattikorkeakoulujen toimintaa. Tutkimusrahoitus esimerkiksi Suomen Akatemialta tai Horisontti Eurooppa -ohjelmasta edellyttää näyttöä laadukkaasta tutkimustoiminnasta. Sitä mitataan muun muassa tieteellisten julkaisujen määrän ja laadun avulla. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulujen kirjallisista julkaisuista vain 10,3 % oli vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, kun vastaava luku yliopistoilla oli 75,3 %. Kun katsotaan artikkelien lukumäärää, ero näyttää vielä hurjemmalta. Ammattikorkeakoulujen asiantuntijat tekivät 984 tieteellistä artikkelia, yliopistoissa niitä tehtiin 20 475. Perinteisesti tieteellinen julkaiseminen onkin ollut nimenomaan yliopistojen toimintaa. Tarkoituksena ei ole lähteä kilpailemaan yliopistojen kanssa. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on työelämälähtöisyys ja tutkimus- ja kehittämishaasteet, jotka nousevat yhteiskunnan käytännön tarpeista. Tehdään soveltavaa tutkimusta. Jotta ammattikorkeakoulut onnistuisivat saamaan tutkimusrahoitusta tähän, tulee niiden tutkimustoiminnan kehittyä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiantuntijat tulevaisuudessa julkaisevat yhä enemmän myös tieteellisesti. Tässä tekstissä nostan esille kolme tapaa, jolla julkaisemista voidaan kehittää tukemaan tieteellisten artikkelien syntymistä. Tutkimuksellisen osaamisen kehittäminen Tieteellinen julkaiseminen vaatii tutkimuksellista osaamista. Se tarkoittaa esimerkiksi, että tutkimusetiikka ja -menetelmät sekä aineistonhallinta ovat hallussa. Jotta osaaminen kehittyisi, näitä periaatteita tulisi soveltaa myös sellaisiin hankkeisiin, joissa lähtökohtaisesti ei tehdä tieteellistä tutkimusta. Yhteistyö yliopistojen kanssa on otollinen keino syventää ammattikorkeakoulujen tutkimusosaamista. Kun perusta on kunnossa, voidaan kehittää myös tieteelliseen julkaisemiseen liittyvää osaamista, muun muassa kirjoittamistaitoja. TKI-hankkeiden työn tuloksia tehdään jo nyt näkyväksi kirjoittamalla. Suurin osa on kuitenkin suurelle yleisölle suunnattuja yleistajuisia tai ammattiyleisölle suunnattuja julkaisuja. Omassa työssäni olen huomannut, että tieteellisen artikkelin muoto on useimmille tuttu. Tieteellisessä kirjoittamisessa tulisikin kiinnittää huomiota argumentointiin ja ilmaisuun. Näitä voi harjoitella myös yleistajuisissa ja ammatillisissa julkaisuissa. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä tieteellisten lehtien julkaisuprosesseista. Kun tavoitteena on julkaiseminen kansainvälisissä tiedelehdissä korostuu akateemisen englannin kielen haltuunotto, sillä vakuttava tutkimus julkaistaan kansainvälisesti. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulujen tieteellisistä artikkeleista 101 ilmestyi suomalaisissa ja 521 kansainvälisissä lehdissä. Englanninkielisten artikkelien osuus on siis varsin hyvä. Valtaosa ammattikorkeakoulujen kirjallisesta julkaisemista tapahtuu kuitenkin kotimaisilla kielillä (80 %). Jos halutaan kasvattaa kansainvälisten julkaisujen määrää ja osuutta, tulee kieliosaamiseen panostaa. Suoraa tukea tieteelliseen julkaisemiseen Osaamisen kehittämisen lisäksi tarvitaan myös suoraa tukea tieteelliseen julkaisemiseen. Se voi esimerkiksi olla sopivien tieteellisten julkaisukanavien löytämistä ja niiden arviointia tieteellisten artikkelien toimittamista ja kielenhuoltoa avoimesta tieteellisestä julkaisemisesta aiheutuvien julkaisumaksujen (APC-maksu, article processing charge) kattamista. Koska ammattikorkeakoulujen tutkimus on moni- tai poikkialaista ja soveltavaa, voi soveltuvien julkaisukanavien löytäminen olla työlästä. Se vaatii ymmärrystä sekä tieteellistä kanavista että ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan sisällöistä. Kieliasuun ja julkaisumaksuihin liittyvä tuki ovat sen sijaan ensisijaisesti resursointikysymyksiä. Mistä budjettikohdasta nämä katetaan? Miten tuki organisoidaan käytännössä, kuka tukee ja kuka on tukeen oikeutettu? Vahvempaa julkaisemisen kulttuuria Jotta ammattikorkeakoulut onnistuisivat kasvattamaan tieteellisten artikkelien määrää, pitää niissä olla vahva julkaisemisen kulttuuri. Kirjoittamisen tulisi olla luonnollinen osa työn tekemistä ja sille tulisi löytyä aikaa työsuunnitelmista ja kalentereista. Myös kirjoittamisen kulttuurin kehittymistä voidaan tukea. Käytännössä se voi olla esimerkiksi kirjoitusretriittien järjestämistä tai kirjoitusryhmien perustamista. Niiden avulla lisätään yhteisöllisyyttö ja kirjoittajille on tarjolla vertaistukea. Kirjoitusryhmillä tuetaan etenkin säännöllistä kirjoittamista. Näin julkaisutyön tekemiseen syntyy rutiinia, eikä kynnys tarttua tekstin tuottamiseen ole niin korkea. Ensiaskeleet otettu Olemme Metropoliassa ottaneet ensimmäisiä askeleita tutkimuksellisuuden vahvistamiseksi ja tiedejulkaisujen kasvattamiseksi. Viime syksynä uudistettiin organisaatiota, että TKI-toimintaa voidaan johtaa yhä systemaattisemmin. Se mahdollistaa myös tieteellisen julkaisemisen osaamisen suunnitelmallista kehittämistä. Tiedejulkaisemisen osaaminen tulee muistaa niin nykyisen henkilökunnan osalta kuin uusien työntekijöiden rekrytoinneissakin. Suora tuki tieteellisen julkaisemisen on vielä vaatimatonta. Kirjasto tarjoaa avoimen julkaisemisen etuuksia, jotka sisältyvät e-aineistosopimuksiin. Lisäksi meillä on tämän vuoden alusta keskitetty budjetti avoimesta julkaisemisesta aiheutuvien maksujen kattamiseen. Myös kansainvälisten artikkelien kielentarkastusta on tuettu, jos tutkimus on tukenut meidän innovaatiokeskittymien teemoihin liittyvää uuden osaamisen syntymistä tai kehittymistä. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, että saadaan soveltavaa tutkimusta ja tieteellistä julkaisemista tukevat rakenteet ja toiminta kuntoon. Itse koen, että tärkeimpiä tehtäväni on kehittää Metropolian julkaisemisen kulttuuria. Innostamalla kirjoittamisen ja muun julkaisemisen pariin, olen tukemassa TKI-tulosten hyödyntämistä ja siten toiminnan vaikuttavuutta. Erilaiset työpajat ja koulutukset ovat tähän mennessä olleet pääasiallinen keinoni. Tänä vuonna on luvassa myös kirjoitusretriitti, joka järjestetään yhdessä Haaga-Helian ja Laurean kanssa. Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta ja TKI-hankkeiden tuloksia korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla.
Kuinka rakentaa Twitch-striimauskonsepti ja –studio? Osa 1
Uusi vuosikymmen on striimauksen aikakausi, jolle pandemia toimi trendin valtavirtaistajana. Metropolian yrityshautomo Turbiini pilotoi viime vuonna uudenlaisen tavan tuottaa opetussisältöjä opiskelijoille - striimaamisen kautta. Tässä blogikirjoitusten sarjan ensimmäisessä osassa kerron, mitä striimaaminen on, sekä millä tavoin striimauskonsepti ja -studio voidaan lähteä rakentamaan. Mitä on striimaaminen? Striimaaminen tarkoittaa videon tai äänen suoratoistamista internetin kautta reaaliaikaisesti. Se on tapa jakaa sisältöä verkossa ilman, että käyttäjän tarvitsee ladata koko tiedostoa ennen katsomista tai kuuntelemista. Striimaus on erityisen suosittua esimerkiksi musiikin, pelien ja televisiosarjojen suoratoistossa. Twitch on yksi alusta monien suoratoistopalveluiden rinnalla, mutta se on ennen kaikkea keskittynyt livestriimaamiseen. Henkilöt, jotka välittävät videota tai ääntä suoratoistamisella internetin kautta reaaliaikaisesti, kutsutaan sisällöntuottajiksi, striimaajiksi tai tubettajiksi. Miksi striimaaminen on suosittua? Vuonna 2020 maailmaa muutti koronapandemia, joka ajoi useimmat kotiin ja suojautumaan sairastumiselta. Poikkeustilasta huolimatta - tai juuri sen vuoksi - internetin innovatiivisimmat yksilöt miettivät, miten tilannetta voidaan hyödyntää. Suuri yleisö kulutti pandemian kourissa suoratoistopalveluita, kuten Netflixiä, HBO:ta ja Disney+: -palvelua, ennennäkemättömällä tavalla (1). Näiden lisäksi nuorten suosimat videopalvelut, Youtube sekä tuorein valtavirran löytö Twitch, kasvoivat. Kanaviin virtasi yleisöä, jotka janosivat uutta ja tuoretta viihdettä. Pandemia-aika edisti niin kutsuttua digiloikkaa harppauksin. Työ sopeutettiin etäyhteyksien päähän, mutta siirtymä ei tapahtunut täysin kivuttomasti. Moni yhteistyötapa, johon aiemmin pystyi hyödyntämään liitutaulua tai post-it -lappuja, piti miettiä nyt uudestaan. Kysymyksiin nousi: kuinka ideoida yhdessä, mutta etänä? Miten lisätä vuorovaikutusta, kun et näe toisen ilmeitä tai pysty reagoimaan ilman mikin avaamista, pelkona puhua samalla jonkun toisen päälle? Opettajat kohtasivat myös haasteita suljettujen kameroiden ja hiljaisuutta huutavan chatin ääressä. Turbiini Yrityshautomo -opintojakso perustuu pitkälti yhdessä tekemiseen, dialogiin sekä innovatiiviseen ideointiin. Etäopiskelujen pakon edessä, Turbiinin projektipäällikkönä jouduin pohtimaan uusia tapoja lähestyä yrityshautomotoimintaa. Sain joitakin vastauksia kysymyksiini, mutta vasta kahden ja puolen vuoden jälkeen, kun sattumalta törmäsin Helsingin Sanomien 14.6.2022 julkaistuun juttuun, jossa kerrottiin Hasanabi-nimisestä Twitch-striimaajasta, oikealta nimeltään Hasan Piker (2). Twitch oli minulle jo entuudestaan tuttu, mutta en ollut siihen mennessä löytänyt itselleni täysin sopivaa sisältöä. Hasan Pikerin striimatessa politiikasta, ajankohtaisista uutisista ja yhteiskunnallisista aiheista, vakuutuin. Hasan Pikeria seuraa päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä samanaikaisesti. Hasanin kommentit politiikasta ja uutisista ovat maustettu sisällöntuottajille ominaiseen tapaan vahvoilla reaktioilla ja kärjistetyillä kommenteilla. Hasan Pikerin sisältö kylvi idean siemenen siitä, miten myös Turbiinin toisteisia sisältöjä voitaisiin tuottaa - kuitenkin kiinnostavalla, mutta koulutuksellisella kulmalla. Twitchin lyhyt historia Twitch.tv on livestriimausalusta, mikä on pääsääntöisesti keskittynyt videopelien striimaamiseen, mutta myös muiden viihdeformaattien, kuten musiikin, keskusteluohjelmien ja luovien sisältöjen striimaamiseen. Twitch lanseerattiin alun perin nimellä Justin.tv kesäkuussa 2011 yleisenä livestriimauspalveluna. Justin.tv uudelleen brändäsi yrityksen Twitch.tv:ksi ja keskittyi pääasiallisesti videopelien striimaamiseen. Alusta kasvoi nopeasti ja sai suosiota pelaajien keskuudessa, vuoteen 2013 mennessä siitä oli tullut laajin internetliikenteen lähde Yhdysvalloissa. Vuonna 2014 Amazon osti Twitchin 970 miljoonalla dollarilla ja siitä asti Twitch on jatkanut kasvua ja laajentumista, lisäten uusia ominaisuuksia, kuten musiikkistriimauspalvelun. Twitchistä on tullut suosittu myös muiden kuin pelisisällöntuottajien keskuudessa, se tarjoaa esimerkiksi musiikkiesityksiä ja kokkausohjelmia. Mitä striimauspalvelut ovat Striimauspalvelut ovat internetissä toimivia palveluita, jotka mahdollistavat videon tai äänen suoratoistamisen reaaliaikaisesti. Yleisimmät striimauspalvelut ovat: Twitch: erikoistunut videopelien striimaukseen, mutta tarjoaa myös muita sisältöjä, kuten musiikkia, talk show-ohjelmia, kokkausohjelmia ja muuta luovaa sisältöä. Youtube Live: Youtuben oma striimauspalvelu palvelussaan, joka on saatavilla kaikille Youtube-käyttäjätunnuksen omistajille. Facebook Live: Facebookin some-kanavalla toimita palvelu, joka on kaikille Facebook-profiilin tai sivun omistajille. Mixer: Microsoftin omistama striimauspalvelu, joka on erikoistunut interaktiiviseen striimaamiseen. Periscope: Twitterin omistama striimauspalvelu, joka mahdollistaa helpon käytön ja striimaamiseen mobiililaitteilla. Muita olemassa olevia striimauspalveluja ovat Instagram Live, TikTok Live sekä LinkedIn Live. Turbiini Broadcastin ensiaskeleet Turbiini Broadcastin ensimmäinen jakso julkaistiin toukokuussa 2023. Tämän lisäksi rinnalla kulki Food SystemiCityn rahoittama Sustainable Stream, jossa tehdään löytöretki kestävään ruuantuotantoon. Tätä kirjoittaessani, jaksoja on julkaistu yhteensä 40 kappaletta ja striimissä on vieraillut yli 20 henkilöä. Kun olin koko kesän seurannut Hasan Pikerin striimiä, minulle kirkastui, kuinka korona-aikana olisi itsekin pitänyt rakentaa omat etäluennot ja -työpajat. Ymmärsin, kuinka voisin soveltaa Hasanabin striimauskonseptia omassa työssäni ja antaa kyseisen konseptin päälle oman mausteeni. Tärkeimmät tekijät Turbiini Broadcastin striimausstudion sekä -konseptin rakentamisessa ovat olleet konseptointi, kattava ja hyvin taipuva laitteisto sekä oma tyyli. Striimausta suunnitellessa on hyvä rakentaa oma striimauskonsepti. Hasan Pikerin striimin menestysreseptiin kuuluu IP-oikeuksien (Intellectual Property) käyttö uusien Youtube-kanavien tekemisessä, joissa on hyödynnetty Hasanabi-striimin lyhennettyjä ja editoituja koostevideoita. Seuraajat, jotka tätä tekevät, saavat myös tienata mainostuloja, mikä täten toimii kannustimena tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä sosiaalisen median kanaviin Hasanin tuottamista tallenteista. Tämä on vain yksi ulottuvuus siitä, kuinka Hasan Pikerin IP-oikeuksia voi käyttää. Elementit, joista myös Turbiini Broadcast on ottanut vaikutteita ja inspiraatiota liittyvät striimauksen-, kuvauksen-, “käsikirjoituksen”- ja rekvisiitan tyyleihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, millaisia asioita käsitellään ja miten. Lisäksi myös Turbiini Broadcastissa on toistuvia rutiineita, joita katsojat näkevät jokaisessa livestriimissä. Toiseksi striimauskonseptin hahmottelun jälkeen tullaan striimausstudioon. Striimausstudio ja sen sisustus määrittelevät, mitä hienovaraisia signaaleja ja nyansseja välität katsojille. Studio ja sen ympäristö välittävät tyyliäsi sekä habitustasi. Sisustukseen on aina hyvä kiinnittää huomiota ja jopa parempi panostaa sen sijaan, kuin että peittää seinät “green screenillä”. Omaperäinen sisustus toimii erottautumistekijänä. Pyri välttämään imeliä ja kliseisiä valintoja, kuten valaistusta neonvalolla tai viherseinää. Lopuksi, studion laitteiston on hyvä olla kunnossa alusta asti. Laitteisto määrää sen, mitä kaikkea voit hallita striimissäsi ja mihin tekniikka taittuu. Useimmat katsojien antamat kommentit ja palautteet liittyvät aina kuvan- ja äänenlaatuun sekä niiden parantamiseen, jos ne ovat huonolaatuisia, kuten menestynein Youtube-hahmo Mr Beast on sanonut (3). Blogisarjan jatko-osissa käsitellään kattavammin striimauskonsepti striimausstudio laitteisto (hardware) ohjelmistot. Ensi kerralla on vuorossa striimauskonsepti ja sen rakentaminen, joten pysy siis linjoilla. STRIIMAILEMISIIN! Kirjoittaja Hannes Jesar on kaikkien suomalaisten lempiturkulainen ja Helsingin startup ekosysteemin Bruce Lee, joka työskentelee Metropolian Innovaatiotoiminta ja yrittäjyystiimissä projektipäällikkönä. Hannes luotsaa Metropolian yrittäjyyttä edistävää yrityshautomoa, Turbiinia, kouluttaen yrittäjyyden kompetensseja, menetelmiä ja työkaluja. Viimeisimpänä huikeana juttuna täytyy nostaa Turbiini Broadcast, jota Hannes on päässyt vapaasti omalla visiolla ja näkemyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman kompromisseja. Lähteet Rajan, A. TV watching and online streaming surge during lockdown, 5.8.2020 (BBC.com) Jussila, J. Yhdysvaltalaismies puhuu joka päivä jopa kymmenen tuntia putkeen politiikasta ja uutisista, ja valtava määrä nuoria seuraa: Tästä on kyse Twitchissä jylläävästä uudesta suositusta genrestä, 14.6.2022 (hs.fi) Forbes: MrBeast Unfiltered: An Exclusive Interview With The World’s Millionaire Top-Earning Creator, 22.12.2022 (youtube.com)
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.