Developing Employee Intrapreneurship
We have all heard about entrepreneurship, even if it is hard to say and even harder to spell, the concept itself is understood. Many of us don’t identify with it because of what it has traditionally meant - “someone who makes money by starting their own business, especially when this involves seeing a new opportunity and taking risks”. Not everyone is born to be an entrepreneur and they don’t feel comfortable with taking on that level of financial risk. Many more people are interested in seeking new opportunities and making an impact that way. This is the other part of the entrepreneurial equation - the entrepreneurial mindset and skills. Deconstructing Entrepreneurship The deconstruct the definition of entrepreneurship into mindset and skills versus company building there is a lot that you can do with this. The mindset and skills of entrepreneurship are lifewide skills. These are skills that you can use in all different areas of your life. One of those places is in your job. Your workplace, as strange as it may sound, will benefit from employees upskilling with more entrepreneurial skills. This combination of paid work (being an employee) and entrepreneurial mindset and skills has come to be known as intrapreneurship. There are two ways to understand employee intrapreneurship one is about identifying opportunities for the business while taking ownership and helping to build pathways for the projects internally while the other is more deeply rooted in the traditional concept of entrepreneurship - helping the company build concepts/products into other businesses. What is an Intrapreneur? HubSpot.com defines an intrapreneur as someone who “…works to create new business opportunities or products at their company and find paths for innovation. The main goal of an intrapreneur is to drive innovation within their company.” This is more firmly planted in the first way of understanding intrapreneurship. It is a mindset shift and it is a form of empowerment that can propel the organisation to take on new directions and challenges if they are open to fostering it. While the second way of understanding intrapreneurship - building companies around products/services - requires a much more developed infrastructure and company culture than most places have available. Lifewide Intrapreneurship Entrepreneurial mindset and skills, whether utilised in their own business or their workplace, are important for everyone. When an organisation invests in developing the entrepreneurial mindset in their employees, they are investing in such skills as creativity resilience experimentation teamwork problem-solving being proactive tolerance to failure, and many more important skills. These are all necessary for innovation and creative problem-solving whether it is how to utilise a new technology that your organisation has been developing, figure out how to bring many diverse people along in the process, or how to solve complex problems in your own life. Having employees that feel empowered enough to solve problems through creativity and to understand how the outcome is important to the organisation will increase work satisfaction and allow a more innovative way of doing things. 9 Entrepreneurial Mindset Skills These 9 entrepreneurial skills can be learned and nurtured people. These are learnable skills. They just need to practiced. Here is what each skill brings to the individual and the organisation. Ability to Innovate The ability to innovate means that individuals can spot opportunities and the willingness to try solving problems that they see. It also includes taking ownership and directing opportunities to address needs that have not yet been met. Creativity Creativity is not only about creating paintings or being able to do something with their hands. When talking to talented coders, they speak about how coding is creative. This is because creativity is a much wider, more pervasive skill, than we give it credit. Creativity is something that is anything that uses the imagination or original ideas to create something new and valuable. Both tangible and intangible things. We are all creative in our own way. When one uses an item for something that it wasn't intended for, then this is displaying creativity. Proactiveness Planning ahead, getting started even before being ready, and even to stop procrastinating because something isn't perfect yet. When something is proactively created using simple versions of things, there is time to test and iterate it. Teamwork Being good at teamwork is a common claim from people in their CVs/resumes but it isn't always reality. And yet it is another skill that can be practiced as long as it is understood what it consists of. Teamwork consists of skills such as: accepting diversity (and people's differences) emotional intelligence (such as empathy, ability to express yourself, ability to solve conflicts) active listening ability to play different roles in a team and being open to collaborate and cooperate with new people Tolerate Failure There is a lot of weight with the word failure. Nobody likes to think that they have failed at something. Often confusing failing with being a failure. But failing is not inherently bad. It only means that something that was tried did not work. It is illogical to think that everything that is tried will work out the first time. The best way to get more comfortable with not succeeding is to reframe the concept as learning. Because that is what it is. No matter if we are trying to paint for the first time or to launch a new product, time is needed to learn the nuances of what will happen and what should happen. Tolerate Risk The flip side of tolerating failure is the ability to tolerate risk. Increasing risk tolerance is about going beyond any comfort zone and doing things that are out of a regular routine. Absolutely not about engaging in risky behavior that endanger people, it is about pushing the limits of a comfort zone so that may include things such as speaking up in a meeting when there is something to say, willingness to initiate contact with an unknown person if there is a good reason, trying something new to expand enjoyment or work skills. All of these things can feel 'risky' when in the big picture, they are not. It is about building confidence and becoming comfortable with being uncomfortable. Plan and Reach Objectives In order to drive projects forward and to follow up on their performance, knowing how to plan and reach objectives is vital. Being able to track goals and know when to have milestones and how to assess their success is how to move forward in a controlled way. This works for both personal and professional lives. Problem-centred Love the problem, not the solution is the mantra of every great problem solver. Any one problem can have a myriad of solutions. There isn’t just one way to solve each problem. This foundational realisation is paramount to incorporating the entrepreneurial mindset and becoming an intrapreneur. When someone goes into a problem-solving session with a ready-made solution, they have no idea what they are solving. Often times, problems can present themselves one way but in reality, the very core of the problem is something else. In other words, treating the symptom rather than the disease. Take some time, refrain from judgement, and explore the problem thoroughly. Networking Networking a good complementary skill to team work. But it also encompasses many of these other skills like tolerating risk and proactiveness. Networking is about connecting with new people around individual and shared interests as well as work objectives and knowledge. Networking can be challenging for many people. When thinking about networking, it is helpful to remember that it is about creating value for others. With this in mind, it is about offering help even more than asking for it. Promoting and Developing Intrapreneurship in Your Organisation For organisations to benefit from their employees’ intrapreneurship skills, employers need to first be willing to offer training and opportunities to practice these above skills. Fostering the development of these skills and competences require a structure and organisational culture that values these skills and allows people to be open to new possibilities. Making sure that ‘failure’ is not forbidden and calculated risk-taking is supported. It requires the organisation to also practice many of these skills themselves. Tolerating risk for the organisation is important as changing the way you work is inherently risky (especially psychologically). Giving opportunities for networking between teams and potential silos to support the potential creation of new opportunities. Being problem-centred rather than insisting on solutions first will help the organisation to solve problems with real impact. The organisation itself needs to be proactive in offering upskilling and opportunities for employees to practice and share these skills. Recognise and support employees using and practicing their ability to innovate, and understand the role of creativity in how individuals and teams develop their work. This will support people becoming more engaged in the work that they do. By illustrating each of these skills individually, it allows you to develop your own skillset to become more entrepreneurial and intrapreneurial. By looking up each of these skills online, you can find exercises and activities that will help you understand how to exactly practice each of these. Developing capacity at Metropolia Developing this capacity for the staff to access has been a topic of discussion within the Research, Development, and Innovation team at Metropolia (RDI in English or TKI in Finnish) along with other necessary skills. Starting in February 2024, there will be a series of Lunch and Learn events sponsored by Turbiini, Metropolia’s business incubator. There is also a goal to create an Innovator’s Lab here at Metropolia that will act as a place where the institution’s staff can learn different innovation and innovation-supporting methods. These are things like facilitation fundamentals, service design, prototyping, and so on. These classes will be created also in conjunction with the U!reka Shift project in Work Package 5 & 6 looking at staff development, training, and entrepreneurship. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences. Please contact Pamela Spokes (pamela.spokes@metropolia.fi) if you are interested in hearing more about the developments taking place in regards to the Innovator’s Lab or the Lunch and Learn series. Source Entrepreneur (dictionary.cambridge.org)
Lämmitysenergian säästökeinoja taloyhtiössä on monia, asukkaiden yhteinen tahtotila ratkaisee
Energia-ala on ollut poikkeuksellisen nopeassa murroksessa viimeiset kaksi vuotta ja myös ilmastonmuutoksen torjunta vaatii laajoja energiansäästötoimia. Suomessa yli neljännes energiasta kuluu tilojen lämmittämiseen, joten kun lämmitysenergian hinta nousee, erilaiset energiansäästötoimet muuttuvat aiempaa kannattavammiksi. Energiakustannuksissa voi taloyhtiössä säästää monin erilaisin keinoin. Yksi esille noussut kustannuksia alentava ratkaisu on erilaiset alueelliset energiatoimenpiteet, joissa energiantuotantoa ja -kulutusta katsotaan useamman toimijan kanssa yhteisesti samaa aluetta tarkastellen, ei vain yhden taloyhtiön näkökulmasta. Esimerkkinä ratkaisusta voisi olla tilanne, jossa asuinalueella sijaitsevien yritysten tuottamaa hukkalämpöä hyödynnetään asuintalojen lämmityksessä. Tässä artikkelissa nostamme esiin taloyhtiöiden energiaremonttiin liittyviä asioita ja esittelemme alueellisten ratkaisujen yhteiskehittämisen mallia, jota BLOCKCC-hankkeessa on kehitetty. Taloyhtiöissä energiakustannusten kasvu on huomattu Kun energiansäästötoimet ovat muuttuneet kannattavammiksi, on raha motivoinut monet taloyhtiöt suunnittelemaan ja toteuttamaan viime aikoina laajojakin energiaremontteja. Kiinteistöliiton taloyhtiöille osoittaman vuoden 2022 Energia- ja ilmastokyselyn tulokset osoittavat, että yli neljännes kyselyyn vastanneista helsinkiläistaloyhtiöistä on seuraavan viiden vuoden aikavälillä vaihtamassa pääasiallista lämmitystapaa. Rivien välistä voi tulkita, että moni suunnittelee irtaantuvansa merkittävästi kallistuneesta kaukolämmöstä. Alueilla, missä kaukolämmön hinta on alhaisempi, kiinnostus irtaantumiseen on matalampi. Energiakustannuksissa voi taloyhtiössä säästää sekä nopeasti toteutettavin keinoin että isomman remontin avulla. Isommissa remonteissa investoinnin takaisinmaksuaika pohdituttaa, kun ostoenergian hinta ja korot muuttuvat, ARA-avustukset poistuvat ja tulevaisuus erilaisten asuinrakennusten saamien energiatukien suhteen on hämärän peitossa. Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan suurin osa taloyhtiöistä odottaa, että takaisinmaksu energiainvestoinnille olisi enintään kymmenen vuotta. Taloyhtiön energiansäästötoimien näkökulmia Monesta kanavasta jaetaan energiansäästöniksejä. Asukkaita opastetaan muun muassa lämpimän käyttöveden säästämiseen, ikkunoiden tiivistämiseen ja huonelämpötilan laskemiseen. Neuvoja löytyy listattuina ainakin seuraavilta tahoilta: Helsingin kaupungin energianeuvojilta (helsinginilmastoteot.fi) Kiinteistöliitolta (kiinteistoliitto.fi) Motivalta (motiva.fi). Vinkkilistoja tutkiessa ja energiaremontteja suunnitellessa on oleellista katsoa myös taloyhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmaa (PTS). On hyvä miettiä, mitkä energiainvestoinnit kannattaa toteuttaa muiden remonttien yhteydessä ja loogisesti. Kannattaako joitain suunniteltuja remontteja aikaistaa ja mitä toimia ei ainakaan kannata tehdä, ennen kuin joku toinen asia kunnossa? Tuoko tulevaisuus uusia innovaatioita, joita kannattaisi odottaa? Energiaremontti asunto-osakeyhtiössä vaatii yhtiökokouksen suostumuksen Asunto-osakeyhtiössä päätöksentekoprosessi isompiin investointeihin voi olla monivaiheinen ja pienemmätkin remonttikustannuksetkin pitää hyväksyttää osana budjettia yhtiökokouksessa. “Ilmaisissakin” toimenpiteissä on omat rajoitteensa. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön hallitus voi omalla päätöksellään päättää yhden asteen sisälämpötilan laskemisesta. Asumisterveysasetuksen mukainen +18 celsiusasteen huonelämpötila on kuitenkin minimi, jonka alle asuinhuoneiston lämpötilaa ei saa laskea edes yhtiökokouksen valtuutuksella. Yleisissä tiloissa kuten kellarissa ja rapuissa tilanne on toinen, mutta tällöinkin on oltava varma esimerkiksi siitä, ettei kosteus kondensoidu rakenteisiin. Sisätilojen lämpötilanlaskun lisäksi kannattaa harkita lämmitysverkoston tasapainottamista ja erilaisia kysyntäjoustoon liittyviä toimenpiteitä, joissa lämpimän käyttöveden kulutuksen huippuja ja sisälämpötilansäätöä optimoidaan tarvittavan lämmitystehon näkökulmasta. Automaatiotekniikka pystyy tämän synkronisoinnin hoitamaan jo nyt, ainakin periaatteessa. Markkinoilla on erilaisia älytermostaatteja, jotka voivat säätää huoneistokohtaisia lämpötiloja esimerkiksi vuorokauden ajan mukaan. Tarjolla on myös tuotteita ja palveluita, joiden tarkoituksena on tasoittaa eri huoneistojen lämpötiloja ja hyödyntää lämmityksen optimoinnissa esim. sääennusteita. Katse kannattaa myös luoda perinteisten asukasosakeyhtiörajojen ulkopuolelle, jolloin erilaiset alueelliset energiaratkaisut voidaan huomioida. On hyvä miettiä, saavutettaisiinko esimerkiksi naapuriyhtiön kanssa hyötyä yhteishankinnoista tai energiaosuuskunnan perustamisesta tai yhteisellä tilauksella. Voisiko kivijalan päivittäistavarakauppa olla hyödynnettävän hukkalämmön lähde? Tai kannattaisiko vuokratiloja tarjota yritykselle, joka tuottaisi hukkalämpöä? Näihin ja moneen muuhun alueellisen energiayhteistyön ja erilaisiin sektori-integraation kysymyksiin etsitään vastauksia BLOCKCC-hankkeessa. Yhteiskehittäminen vauhdittaa ratkaisujen innovointia BLOCKCC-hankkeessa yhteiskehittämistä tehdään kahdessa viiteryhmässä, joista Metropolia vastaa olemassa olevaan asuinalueeseen keskittyvästä ryhmästä. Viiteryhmässä kuullaan muun muassa energia-alan yritysten, taloyhtiön edustajien, koulutustahojen ja muiden asiantuntijoiden kommentteja hankkeen toimintaan ja ratkaisuehdotuksiin liittyen. Ensimmäisessä Metropolian viiteryhmän tapaamisessa kysyimme osallistujilta, mitä ehdotuksia heillä olisi yksinkertaisiksi energiansäästöratkaisuiksi pilottikohteeseen, eli Helsingin Käpylässä sijaitsevaan 50-luvun taloyhtiöön. Ehdotukset on kuvattu alla sanapilvessä. Kuvan 1 sanapilvestä nähdään, että ideat eivät sinänsä tarjoa mitään mullistavia ratkaisuita, mutta erilaisten energia-alan toimijoiden, asukkaiden ja alueella toimivien yritysten nopeatempoinen ideoidenvaihto vauhdittaa käyttäjälähtöisten ja monitavoitteisten ratkaisuiden innovointia. Kun viiteryhmätapaamisten välillä sanapilveä pöyhitään, seuraava tapaaminen luo mahdollisuuden aloittaa työstämään jo ”sulattelussa” olleita toimenpideideoita. Yhteiskehittäminen ja sopivien työpajatoimintamallien löytäminen on keskeistä hankkeessa, jotta kaikki toimijat tulevat kuulluksi ja hyötyvät osallistumisesta. Esimerkkinä tarkastelemme myös Sparcs-toimintamallia (espoo.fi), joka on kaupunkialueiden muutoksen yhteiskehittämisen malli. Taloyhtiössä paikan päällä käyminen tuo lisäarvoa viiteryhmässä ideointiin ja olosuhdemittaukset ja korjaushistoria antavat syötteitä ja reunaehtoja yhteiskehittämiselle. On myös selvää, että kun viiteryhmä on ensimmäisen kerran kokoontunut, voi olla järkevämpää jatkaa teemakohtaisissa alaryhmissä, kuten teknistaloudellisesti järkeviin ratkaisuihin keskittyvään ryhmään ja asunto-osakeyhtiöiden välisen yhteistyön kehittämiseen keskittyvään ryhmään. Miten ratkaisut arvotetaan niin, että yhtiökokouksen päätöksellä niitä päästään toteuttamaan? Miten alueella toimivat yritykset ja muut taloyhtiöt pystyvät olemaan osa ratkaisua, jossa aluetta katsotaan kokonaisuutena, mikä ei katkea tontin rajaan. Näitä teemoja pohditaan hankkeen tulevissa viiteryhmän työpaja-tapaamisissa, joiden muoto ja sisältö kehittyy hankkeen edetessä. Kirjoittajat Kaisa Rapanen työskentelee projektipäällikkönä kahdessa energia-alan hankkeessa Metropoliassa. Hän on aiemmin työskennellyt hankkeissa, projekteissa ja tapahtumissa eri aloilla, muun muassa luovien alojen ekologisen kestävyyden asiantuntijana. Koulutustaustana hänellä on Ympäristöalan erikoisammattitutkinto sekä Kulttuurituottajan (AMK) ja Tradenomin (BBA) tutkinnot. Antti Tohka on vuodesta 2010 Metropoliassa työskennellyt energia-alan ja kestävän kehityksen asiantuntija. Nykyisin hän toimii yliopettajana Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalueella. Tohkan mukaan kaupunkiympäristössä energiamurros muuttaa energian myyjän ja ostajan roolien luonnetta vauhdilla. On tärkeää löytää ratkaisut, prosessit ja osaaminen siihen, miten pullonkaulat minimoidaan ilmastonmuutoksen taklaamiseksi. -- BLOCKCC – Energiakorttelit -alueelliset toimintamallit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – Block the Climate Change -hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista tapaa edesauttaa alueellista energiayhteistyötä. Hankkeessa kehitetään alueellisia energiaratkaisuja ja -yhteisöjä taloyhtiöiden, energia-alan yritysten ja paikallisten yhteisöjen/yritysten kanssa. Käytännössä aitojen taloyhtiökohteiden tarkastelun pohjalta simuloidaan erilaisia ratkaisuja. Lisää hankkeen verkkosivuilta (gnf.fi).
Näin palvelumuotoilua hyödynnetään rakennusalalla
Palvelumuotoilu ei ole enää pelkkä muodikas termi, vaan se on monipuolinen menetelmäkokonaisuus, joka on vakiinnuttanut paikkansa tehokkaana työkaluna rakennusteollisuudessa. Palvelumuotoilua sovelletaan nykyään kaupunki-, maisema-, liikenne- ja rakennussuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa, ja sitä käytetään myös osana konsulttiyritysten toimintaa. (1, 2) Tässä blogissa käsitellään palvelumuotoilua, sen hyötyjä ja menetelmiä sekä sen käyttöä erityisesti rakennusalalla. Kirjoituksen lopussa kerromme, miten aiomme hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä RADIAL-hankkeessa, jota olemme mukana toteuttamassa. Palvelumuotoilu ja sen hyödyt Palvelumuotoilu on kasvava osaamisala, joka keskittyy ihmisläheiseen palvelun kehittämiseen. Käytännössä tämä merkitsee, että palvelun kehittämisen lähtöpisteessä on asiakkaan tai käyttäjän tarve. Koska nimenomaan käyttäjä määrittää palvelun arvon, hänet kannattaa ottaa aktiivisesti mukaan palvelun suunnitteluprosessiin eri vaiheissa. Palvelumuotoilun avulla voidaan fyysisten ja digitaalisten palveluiden lisäksi parantaa myös yritysten liiketoimintaa järjestämällä sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja uudella tavalla - siinä tapauksessa kohderyhmänä voivat toimia yrityksen työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Palvelumuotoilu kuvausmalleja on monta, mutta yleisin on Tuplatimantti, joka jakaa palvelumuotoiluprosessia neljään päävaiheeseen: löydä, määritä, kehitä ja tuota. Löydä-vaiheeseen lähdetään keräämällä ymmärrystä asiakkaan/käyttäjän tarpeesta, haasteista ja nykytilasta. Määritä-vaiheessa kerätty data analysoidaan ja tulokset kiteytetään. Kehitä-vaiheessa käyttäjän paljastuneille haasteille ja tarpeille ideoidaan ja kehitetään mahdollisia ratkaisuja. Tuota-vaiheessa idearatkaisuja testataan ja parannetaan. Vaikka prosessi jaetaan neljään osaan, se on kuitenkin jatkuva ja iteratiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että samaa prosessia tai vaihetta voidaan toistaa useita kertoja, ja jokaisella toistokerralla saatujen tulosten perusteella tehdä parannuksia tai säätöjä. Tämä iteratiivisuus mahdollistaa palvelun jatkuvan kehityksen. Palvelumuotoilun onnistumisen avain on sen osallistavat menetelmät ja työkalut. Kohderyhmää ja muita sidosryhmiä tyypillisesti otetaan mukaan muotoiluprosessiin haastattelujen, kyselyiden, havainnoinnin tai työpajojen avulla. Nämä ovat yleisimpiä menetelmiä kohderyhmän tarpeiden ja kipupisteiden selvittämiseksi palvelun tai prosessin yhteydessä. Samat menetelmät käyvät myös ideoiden ja palautteen keräämiseen. Palvelumuotoilutyökalujakin löytyy laaja kirjo. Suosituimpia niistä ovat persoonat, palvelupolut, ideakartta, Service Blueprint ja niin edelleen. Työkaluja sovelletaan aina tapauskohtaisesti. Iteratiivisen luonteen ansiosta, riskienhallinta ja kustannustehokkuus ovat palvelumuotoilun tärkeimpiä hyötyjä yrityksille. Kun uudet tai uudistuneet palvelut tai prosessit testataan käyttäjien tai sidosryhmien kanssa suunnittelun varhaisessa vaiheessa, ratkaistaan ongelmia nopeammin. Tämä säästää resursseja. Palvelumuotoilu rakennushankkeiden kontekstissa Kiinteistö- ja rakennusalalla palvelumuotoilua on sovellettu laajasti rakennusten suunnittelussa, infrahankkeissa, kaupunginosien ja kokonaisten kaupunkien suunnittelussa sekä opetuksen suunnittelussa. Yksi hyvä esimerkki on maailmanlaajuisesti tunnettu Helsingin keskuskirjasto Oodi. Kirjaston rakennusvaiheessa henkilökunnalta ja kaupunkilaisilta työpajoissa ja erilaisilla kampanjoilla kerättiin ideoita, toiveita ja tarpeita kirjaston jatkosuunnittelutyötä varten. Palvelumuotoilua hyödynnettiin myös Oodin opasteiden ja kalusteiden suunnittelussa sekä aineiston suunnittelussa. Käyttäjien suunnitteluprosessiin osallistamisen ansiosta kirjastosta saatiin houkutteleva tapaamispaikka, jonne kuka tahansa voi tulla viettämään vapaa-aikaansa, varaamaan työskentelytiloja, kokeilemaan VR-laseja, nauttimaan kahvista, soittamaan sähkökitaraa tai opettelemaan musiikin miksaamista. (2) Toinen esimerkki on Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jossa SOTE-henkilökunta, kuntapäättäjät ja kuntalaiset osallistettiin rakennuksen suunnitteluun mallintamisen ja toiminnan visualisoidun simuloinnin avulla. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa keskeinen rooli oli VALO-sessioilla, joissa käyttäjille esiteltiin tilojen ratkaisuja virtuaalisessa CAVE-ympäristössä. Kaikissa sessioissa käyttäjiltä kerättiin palautetta. Sessioissa huomattiin esimerkiksi, että huoneita voitiin pienentää, jotta ne toimisivat käytössä paremmin. Lisäksi rakennuksen käyttöönoton jälkeen käyttäjiä osallistettiin myös ylläpidon organisointiin ja kohteen pieniin muutostöihin. Lopputuloksena saatiin uusi parempi SOTE-prosessi. (2) Palvelumuotoilua on hyödynnetty myös rakennusalan koulutuspuolella. Opinnäytetyössään Anni Remes suunnitteli sisustusarkkitehdeille tietomallintamisen opintopolkua palvelumuotoilumenetelmien avulla. Remes käytti vertailuanalyysiä, kyselyitä, haastatteluja ja yhteiskehittämistyöpajaa selvittääkseen, miten Archicad-ohjelmiston opinnot saadaan vastaamaan työelämän tarpeita nykyistä paremmin. Lopuksi hän esitti yhteenvedon Metropolia Ammattikorkeakoulun sisustusarkkitehtuurin uudesta opintolinjasta, joka koostuu kolmesta opintojaksoista: 3D-ohjelmat, Tietomallinnus ja Monialainen projekti. Hänen ratkaisuehdotuksensa sisältää myös Archicad-kliniikan, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille jatkuvaa tukea yritysyhteistyön avulla. Vaikka opintojaksojen pilotointia ei ollut vielä toteutettu, Remeksen työ antaa hyvän katsauksen opetuksen nykytilanteeseen sekä kehittämismahdollisuuksiin. (3) Yllä mainitut esimerkit osoittavat, kuinka yhteiskehittämisen menetelmät tarjoavat rakennusalalle innovatiivisen ja käyttäjälähtöisen lähestymistavan, joka parantaa rakennusten ja rakennusalaan liittyvien palveluiden laatua, vähentää riskejä ja tehostaa resurssien käyttöä. Sen lisäksi palvelumuotoilun avulla rakennuksista voidaan tehdä monitoimisempia, jotta ne soveltuvat paremmin käyttäjien tarpeisiin. Palvelumuotoilun menetelmien hyödyntäminen RADIAL-hankkeen työssä Käytännössä palvelumuotoilun menetelmät hyödyttävät RADIAL-hankkeen toimenpiteitä monin tavoin. Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä ja julkisia toimijoita valmistautumaan rakentamislain muutoksiin, jotka tulevat voimaan 2025. Hanketyöllä vahvistetaan osaamista tuottaa ja ylläpitää rakennusten ajantasaisia digitaalisia malleja. Alla olevassa kuviossa on esitetty hankkeen työvaiheet. Hankkeen työvaiheet jakautuvat neljään osaan: Ongelma-vaiheessa määritellään, minkälaista tietomallien hyödyntämisen puutteita rakennusalalla on havaittu tähän mennessä. Tarvekartoitus-vaiheessa hankkeen käynnistyessä lähdetään selvittämään, kuinka alan toimijat päivittävät tietomalleja toteumamalleiksi, millä tekniikoilla tai työkaluilla ja millaisia haasteita he kohtaavat toteumamallien laatimisessa. Tarvekartoituksessa hyödynnetään suosittuja palvelumuotoilumenetelmiä kuten haastatteluita, kyselyitä ja työpajoja. Ratkaisujen selvittäminen -vaiheessa kartoitetaan uusia lupaavia teknologioita ja käytäntöjä sekä testataan niitä eri koekohteissa. Tiedon ja osaamisen leviäminen -vaiheessa pilottikohteissa onnistuneista käytännöistä ja teknologioista laaditaan kuvaukset ja tietopaketit, jotka koulutuksissa ja työpajoissa levitetään yleisölle. Kirjoittajat Lada Stukolkina työskentelee projektisuunnittelijana Metropolian RADIAL-hankkeessa. Hän on koulutukseltaan palvelumuotoilija (YAMK) ja restonomi (AMK). Ladan intohimona on uusien ratkaisujen yhteiskehittäminen ja palvelukonseptointi. Nikolai Gordeev toimii projektipäällikkönä Metropolian RADIAL-hankkeessa. Hän on AMK rakennusinsinööri jolla on kokemusta tietomallien käsittelemisestä ja laskennan tehtävistä. Hän on kiinnostunut BIM maailmasta ja kestävästä kehityksestä. Lähteet Lindberg, P. 2019. Palvelumuotoilu rakennuttamistehtävissä (theseus.fi). RT 103058. 2019. Palvelumuotoilu kiinteistö- ja rakentamisalalla (rakennustietokauppa.fi) Remes, A. 2022. Tietomallintamisen opetus sisustusarkkitehtuurin opinnoissa (theseus.fi) -- Lisätietoa RADIAL-hankkeen verkkosivulta.