Kuinka rakentaa Twitch-striimauskanava ja -studio? Osa 2: Striimauskonsepti

http://Piirretty%20kuva,%20jossa%20teksti%20Turbiini%20Broadcast,%20striimin%20“odotusaulan”%20taustakuva,%20jossa%20näkyy%20Helsingin%20kaupungissa%20sijaitsevia%20korkeakouluja%20Metropoliasta%20Helsingin%20yliopistoon%20sekä%20startupekosysteemin%20toimijoita,%20kuten%20Urban%20Tech%20Helsinki%20ja%20Maria01.
8.3.2024
Hannes Jesar

Twitch- tai Youtube-striimauskonseptin luominen, suunnittelu ja rakentaminen on erittäin mielenkiintoista, hauskaa ja jännittävää. Tässä blogisarjan toisessa osassa käsitelään striimauskonseptia ja miten rakentaa se omannäköiseksi. Alla on joitain askelia, joita seuraamalla voit päästä alkuun. Rutiini, toistuvuus ja johdonmukaisuus toimivat striimauskonseptin vahvistajina. Sarjan ensimmäisessä osassa mainittiin Twitch-striimaajan Hasanabin avanneen oman IP-oikeuksiensa käytön muille. Hasanabin striimauskonsepti onkin toiminut inspiraation lähteenä, jonka vuoksi hänen konseptiaan tullaan soveltamaan Turbiini-striimin rakentamisessa. Valitse aihe, joka sytyttää Ensimmäiseksi, striimiä varten on hyvä valita aihe, josta olet todella hyvin perillä tai jota kohtaan olet todella intohimoinen. Aiheet voivat liittyä esimerkiksi harrastuksiin, pelaamiseen, työhön tai päivittäisiin aktiviteetteihin. Nämä tekijät helpottavat yleisöä samaistumaan sinuun ja auttamaan sinua vuorovaikuttamaan läheisemmin heidän kanssansa sekä tuottamaan merkityksellistä sisältöä. Riippuen pelaatko pelejä, luotko taidetta tai puhutko ja keskusteletko tietystä aiheesta, tämä valinta määrittää striimauksen formaatin. Brändää striimisi Toiseksi, pohdi myös minkälaisen teeman tai brändin haluat striimauskonseptillesi. Valitse jokin koukuttava nimi, logo ja graafinen ilme, joka edustaa striimauskonseptiasi ja itseäsi. Internetyhteisöissä meemit ja kaikenlaiset vitsit ovat jo vahvasti edustettuina, mutta uusille tuoreille tyyleille on aina kysyntää. Turbiini-striimissä aiheet tulevat käsittelemään yrittäjyyttä. Striimi tehdään Turbiinille, joten kaiken kattava teema pyörii siis yrittäjyyden, esihautomo- ja startup toiminnan ympärillä. Lisäksi formaatti on koulutuksellinen, keskusteleva ja dialogimainen, mikä tarkoittaa, että sisältönä on sivistävän tiedon jakamista eri tavoin. Turbiini on jo valmist brändi, joten teemassa näkyy Turbiinin graafisen ilmeen osia, komponentteja ja elementtejä. On hyvä huomioida, että mikään ei tietenkään poissulje mahdollisuutta, että monia toisistaan irrallaan olevia asioita voisi käsitellä striimissä. Hasan Piker esimerkiksi pelaa aina striiminsä lopussa, kun päivän tärkeimmät uutiset ovat käsitelty. Tätä osuutta striimissä voisi kutsua vaikka ”outroksi”. Turbiinin striimissä yksi idea on tuoda mukaan ulkopuolisia vieraita, jotka toimivat yrittäjyyden skenessä enemmän tai vähemmän, substanssiasioiden käsittelyn lisäksi. Tarkoitus on tutustuttaa vieraat Turbiinin seuraajille, ulkopuolisille katsojille ja yleisölle, jotta he voivat olla vieraisiin yhteydessä, kun elämäntilanne sitä vaatii tai tarvitsee, koska he toimivat pääkaupunkiseudun yrittäjyysekosysteemissä. Kolmanneksi striimin mainostaminen on olennaista. Livestriimin elinkaaren alkuun on aina vaikea saada suurta massaa liikkeelle. Alussa yleisön saamisessa tulee muna-kana-efekti vastaan. Siksi Turbiini-striimin taktiikka perustuu sille, että jokaisesta livestriimin tallenteesta tehdään editoituja 15–50 minuutin lyhytvideoita, jotka ladataan Turbiinin Youtube-kanavaan. Ajan myötä Youtubeen kertyy valtavasti sisältöä, kun monien tuntien livestriimeistä saadaan paljon editoituja videoita tehtyä. Mainostettavia kanavia tulee olemaan siis kaksi. Ajatus tämän takana on se, että Youtubeen on aina helpompaa johdattaa seuraajia. Kun seuraajat pääsevät sisällön makuun, alkavat he sitten siirtymään livestriimeihin. Tämän lisäksi lyhyille, tiivistetyille videotallenteille on aina kysyntää, joita katsojat mielellään kuluttavat, kun heille itselleen ajallisesti sopii. Alla on kuva, mikä havainnollistaa Twitchin ja Youtuben suhdetta striimauksen tuotantoketjussa Hasan Pikerin mukaan. Yleisön kerryttyä livestriimeihin, sen sitouttamista voi lisätä vuorovaikuttamalla: vastaamalla chatissa esiintyviin kysymyksiin, kommentteihin ja ajatuksiin. Näillä perusvuorovaikuttamisen keinoilla on mahdollista rakentaa lojaalia yhteisöä ja seuraajien yleisöä. Katsojien muuntauduttua seuraajiksi, seuraava tavoite on pitää seuraajat otteessa. Tämän voi toteuttaa monella tapaa, mutta yleisin keino monen striimaajan keskuudessa on käyttää esimerkiksi Discordia eli chat- ja videopuhelutyökalua. Discordiin on mahdollista rakentaa yhteisöjä, jolle voi suoraan viestiä seuraavasta livestriimistä tai uutisisoida aikataulumuutoksista, jos jotain esteitä on tullut vastaan. Lisäksi Discordin kautta on mahdollista tehdä yhteistyötä muiden striimaajien kanssa. Rutiinit palvelevat striimaajaa ja yleisöä Lopuksi: rutiini, toistuvuus, johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys on avain onnistuneeseen striimauskonseptin rakentamiseen, varsinkin Twitch-alustalla. Twitchin toimitusjohtaja Emmett Shearin sanoi taannoin Slush-konferenssissa 2022, että alusta poikkeaa muista sosiaalisista medioista, koska alustalla ei voi mennä “viraaliksi” toisin kuin Youtubessa, TikTokissa, Twitterissä tai Instagramissa. Tämä johtuu algoritmin suunnittelusta ja alustan muotoilusta, mikä kuuluu siis palvelun ominaisuuksiin - “it’s by design”. Siksi on hyvä yrittää striimata aina samaan kellonaikaan joka päivä, jotta kyetään rakentamaan säännöllistä yleisöä. Jos et pysty joka päivä striimaamaan niin vähintään tiettynä aikana päivästä ja tiettynä päivänä viikosta. Toivon, että nämä ajatukset auttavat rakentamaan hyvää striimauskonseptia. Jos sinulle tulee kysymyksiä, niin ole allekirjoittaneeseen yhteydessä! Seuraavaksi blogisarjan kolmannessa osassa on striimausstudio käsittelyssä. Vertaile muihin Viimeinen vinkki: seuraa mahdollisimman monia erilaisia striimejä, podcasteja ja Youtube-kanavia, jotta voit muodostaa oman käsityksen eroista ja yhtäläisyyksistä, hyvistä ja huonoista ominaisuuksista, joita näillä striimaajilla ja striimauskonsepteilla on. Hasanabin konseptia on jatkuvasti pyritty soveltamaan Turbiinin striimauskonseptin suunnittelussa. Kirjoittaja Hannes Jesar on kaikkien suomalaisten lempiturkulainen ja Helsingin startup ekosysteemin Bruce Lee, joka työskentelee Metropolian Innovaatiotoiminta ja yrittäjyystiimissä projektipäällikkönä. Hannes luotsaa Metropolian yrittäjyyttä edistävää yrityshautomoa, Turbiinia, kouluttaen yrittäjyyden kompetensseja, menetelmiä ja työkaluja. Viimeisimpänä huikeana juttuna täytyy nostaa Turbiini Broadcast, jota Hannes on päässyt vapaasti omalla visiolla ja näkemyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan ilman kompromisseja. STRIIMAILEMISIIN!

Vihreä kaupunki myy, mutta kuka ostaa?

http://Viherseinä%20asuintalon%20julkisivussa
1.3.2024
Jaakko Lehtonen

Kaupungistuminen jatkuu globaalisti ja siten ihmisten tapoja asua, liikkua, työskennellä, elää arkea ja ymmärtää ympäröivää maailmaa määrittää tulevaisuudessa voimakkaasti se, minkälaista kaupunkiympäristömme tulevaisuudessa on. Samalla luonnonympäristömme on moniongelmaisessa kriisissä ja matkalla kohti katastrofia. Ovatko kaupungit pakopaikka, jonne sulkeudumme luonnon tasapainon järkkyessä vai onko niillä elonkirjossa osansa, josta ymmärrämme vielä hyvin vähän? Tässä kirjoituksessa nostan esiin yhteiskunnallisia ja taloudellisia lähtökohtia luonnonympäristön integroimiseksi osaksi tulevaisuuden rakennettua ympäristöä. Kaupungit systeemisissä muutoksissa Ilmastonmuutoksen vakavuuteen ja energiajärjestelmän kestämättömyyteen herättiin 2000-luvun alussa ja myös yhdyskuntarakenteen ja energiankulutuksen yhteys tunnistettiin. Samalla tiiviin ja toiminnoiltaan sekoittuneen, monikerroksellisen kaupunkirakenteen mahdollisuudet ja uudet urbaanit ideaalit nousivat vastavoimaksi automarketeille ja pelloille levittäytyville omakotitaloalueille. Kaupunkisuunnitteluun syntyi tiivistämisen paradigma, joka on vuosien varrella herättänyt myös runsaasti julkista keskustelua. Tutkimusten valossa (arcgis.com) näyttää, että kaupungistuminen Suomessa todella on kehittynyt tiiviimmän yhdyskuntarakenteen suuntaan viimeisen 10-15 vuoden aikana, joskin kehityslinjoja on monia ja rakentaminen painottuu välillä kauaskin kaupunkikeskustoista. Kaupunkien haasteet luonnonvoimien kuten rankkasateiden ja helleaaltojen armoilla on jo tunnistettu. Myös elävän luonnon mahdollisuudet osana rakennettua ympäristöä alkavat olla laajan kiinnostuksen kohteena. Hulevesien hallinta, lämmön sääntely ja ilmanlaadun parantaminen ovat konkreettisia tarpeita, joihin vihreällä infrastruktuurilla (bgreen-handbook.eu) ja luontopohjaisilla ratkaisuilla (luke.fi) voidaan vastata. Kaupungeille asetetaan toiveita myös luontokadon torjunnalle, elinympäristöjen suojelulle ja jopa hiilensidonnalle. Tarve laadukkaille luontokokemuksille korostuu tiiviisti rakennetussa ympäristössä, jossa ihmisiä on paljon mutta tilaa vähän. Ajatuksena on hyödyntää elävää luontoa systemaattisesti verkostomaisena osana rakennettua ympäristöä monipuolisten hyötyjen (forumvirium.fi) tuottajana. Olemmeko siis siirtymässä kaupunkikehittämisessä Vihreän kaupungin paradigmaan? Kysyntä ja tarjonta - kohtaavatko ne? Vaikka oma piha ja luonnon läheisyys ovat perinteisesti suomalaisille tärkeitä asumispreferenssejä niin kysyntää kaupunkimaiselle asumiselle, liikepaikoille ja toimitiloille on ja rakentajia niille löytyy. Lisäksi tiiviimpi yhdyskuntarakenne on infrastruktuurin osalta kustannustehokas ja kuntataloudelle tuottoisampi. Tiiviille kaupungille löytyy siis myös taloudellinen ajuri - miten on vihreän kaupungin laita? Luontopohjaisten ratkaisujen ja kaupunkiluonnon moninaiset hyödyt voidaan myös mitata rahassa. Kustannusten ja hyötyjen jakaantumisen hahmottaminen voi olla kuitenkin varsin kompleksista. Esimerkiksi hulevesien matka voi kulkea yksityisen kiinteistön katolta kaupungin omistamille katualueille ja sadevesiviemäriin ja edelleen vesistöihin kuljettaen mukanaan erilaisia epäpuhtauksia kuten mikromuoveja laajalle luontoon. Toisaalta kyseessä saattaa olla niin sanottu julkishyödyke eli hyödyke, jonka kulutus ei vähennä eikä rajoita muiden mahdollisuuksia kuluttaa sitä. Viherseinän esteettiset ja kokemukselliset annit ovat kaikkien ohikulkijoiden saatavilla eikä heitä voi siitä laskuttaa. Luonto eri muodoissaan vaatii myös oman tilansa ja tiiviisti rakennetussa ja asutussa ympäristössä tilaa on väistämättä vähän ja vaihtoehtoisia käyttöjä tilalle todennäköisesti on. Näihin haasteisiin haetaan sekä innovatiivisia käytännön ratkaisuja että taloudellisia insentiivejä PilotGreen -hankkeessa. Jotta toivottua ympäristöä rakennettaisiin, täytyy kysynnän ja tarjonnan aidosti kohdata käytännön tasolla. Julkisella sektorilla on luonnollisesti merkittävä rooli sekä rakennetun ympäristön kriteerien asettajana että infrastruktuurin hankkijana. Oma kysymyksensä (sciencedirect.com) onkin miten esimerkiksi kunnallisorganisaatio omaksuu läpileikkaavasti vihreän infrastruktuurin merkityksen ja mahdollisuudet. Iso osa rakentamisesta on kuitenkin yksityisiä hankkeita tai yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiä. Tarjontapuolella viherrakennus-, maisemasuunnittelun sekä hoidon ja ylläpidon yritykset ovat olennaisia. Näillä aloilla on tahtoa ja kiinnostusta kehittää liiketoimintaa entistä vihreämpään (vyl.fi) suuntaan ja tilaa myös uusille toimijoille. Lisää tietoa, kunnianhimoa ja uusia liiketoimintamalleja Tähän mennessä olemme saaneet selville että rakennetun ympäristön markkinoiden ravistelu vaatii hyvin moniulotteista muutosta. Viherkertoimen kaltaiset vahvat ohjurit tulisi laajentaa kaikkeen suunnitteluun. Ylläpidon rooli on keskeinen ja samalla ongelmallinen. Viherympäristön hoitoon ei ole riittävästi rahaa. Toisaalta hankittavilta ratkaisuilta ei vaadita elinkaaren aikaisten kustannusten ja vaikutusten arviointia - eikä sellaisia vielä osata tarjotakaan. Uusille liiketoimntamalleille on siis tilausta! Ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista tarvitaan tarkemmin mitattua ja artikuloitua tietoa. Tarvitaan isomman mittakaavan kokeiluja, jotka osallistavat monialaisesti niin tilaajia, tarjoajia ja käyttäjiä. Lisää voit lukea 2023 pidettyjen tarvekartoitusten yhteenvedosta (Google Drive). Uskon että tulevaisuudessa näemme kaiken ympäristön - myös rakennetun - osana luontoa. Tämä tulee vaatimaan kuitenkin isoja muutoksia, niin ajattelutavoissamme, arvoissamme sekä päätöksenteon ja talouden toimintamalleissamme. Kirjoittaja Jaakko Lehtonen on työskennellyt vuoden 2023 alusta projektipäällikkönä Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymässä. Hän on kasvattanut kaupunkivihreää erilaisissa projekteissa niin järjestö- kuin kaupallisenkin toiminnan parissa viidentoista vuoden ajan.  

About sustainable project communication

http://From%20upright%20angle%20a%20table%20with%20graphic%20patterns%20drawn%20onto,%20and%20people%20araound%20it,%20only%20hands%20showing.
20.2.2024

In any work setting, cultivating a sustainable mindset involves considering human, financial, and environmental aspects. Communication is no exception. A critical factor in achieving sustainability in project communication is ensuring sufficient time and competencies. The balanced connection between the budget of research, development, or innovation project and the sustainable implementation of project communication is a crucial component. Project managers and communicators often play intertwined roles. Project managers must effectively communicate with various stakeholders, including funders, owners, partners, and the media, and this role can never be fully outsourced, not even to a publicist. However, in large projects aiming for high exposure and impact, the project manager most likely can't coordinate everything on their own—proficient project communication personnel is a great asset. To ensure quality work, it is essential to allocate adequate working hours and ensure that the individuals responsible possess the necessary competencies. In many cases, project communication is integrated into other tasks, such as project coordination, highlighting the importance of proper training and onboarding for communicators. How about outsourcing? While complete outsourcing of communication responsibilities is rarely feasible, certain communication tasks, such as graphic design, audiovisual production, or event management, can be outsourced. From a sustainability perspective, careful selection of service providers is crucial, considering potential challenges from both the service buyer's and provider's perspectives. Understanding how to procure what the project truly needs is a specific competence. Outsourcing communication tasks may pose challenges, such as uncertainty regarding compliance with copyright rules. The increasing use of AI introduces the possibility of unintentional violations of indie artists' rights in the outsourcing processes. Project managers typically bear full responsibility for all project activities and costs, necessitating a thorough understanding the limitations of competence. This may require project manager, or project communicator, to understand when collaboration with other professionals, such as seeking legal advice for interpreting contract terms, is necessary. Tight project budgets may result in inadequate communication or hasty decisions, negatively impacting the project's outcomes. Insufficient or poorly conducted communication has the potential to damage reputation, making it imperative for project organizations and funders to collaboratively create a working culture where communication is not limited to writing bulletins and social media posts but is an integral part of successful projects. Even during tight budget negotiations, maintaining a focus on aligning communication efforts with available resources is essential.