Audiovisuaaliselle alalle kaivataan avoimempaa rekrytointia
Audiovisuaalisella alalla on puhuttu viime vuosina paljon tekijä- ja osaajapulasta. Kovin pula on ollut etenkin kokeneista erityisosaajista (1). Samaan aikaan uraansa aloittelevien nuorten työntekijöiden on kuitenkin ollut vaikeaa löytää tietään työelämään. Etenkin jos kontaktiverkostot ovat jääneet opintojen aikana puutteellisiksi ja työkokemusta ammattituotannoissa ei ole kertynyt riittävästi, työllistyminen on ollut usein hyvin hankalaa. Av-alan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Ajanjaksoa ovat kuvanneet jyrkät suhdannevaihtelut laidasta laitaan. Suurista tuotantovolyymeistä, työvoimapulasta ja ylikuumenemisesta on päädytty nopeasti tilanteeseen, jossa tuotantoja siirretään, peruutetaan tai ei edes aloiteta (2). Samalla av-alan mahdollisuudet työllistää nuoria työntekijöitä ovat heikentyneet. Hankalinta työllistyminen on ollut laskusuhdanteen aikana, jolloin tuotantoja on vähän ja tuottajat välttävät kaikkia taloudellisia ja tuotannollisia riskejä – eli tuoreita, vielä vähän epävarmoja ja edelleen ammattiaan opettelevia työntekijöitä. Tieto av-alan työpaikoista kulkee sisäpiirissä Metropolian Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -ESR-hankkeessa on etsitty keinoja, joilla audiovisuaaliselle alalle valmistuneet alle 30-vuotiaat nuoret pääsevät paremmin ja nopeammin työelämään. Hankkeessa on haastateltu 25 työelämän edustajaa ja 30 vastavalmistunutta tai uransa alkuvaiheessa olevaa nuorta av-alalle työllistymisestä (3, 4). Haastattelujen perusteella työllistymisen pullonkaula on av-alan rekrytointikäytäntöjen vanhanaikaisuus. Tällä hetkellä tieto työpaikoista kulkee pääosin vain alan sisällä ja rekrytoinnit tehdään käsinpoiminnalla. Rekrytointipäätökset perustuvat pitkälti rekrytointia tekevien henkilöiden omiin verkostoihin ja kokemuksiin tai niin kutsuttuun puskaradioon eli kollegoiden antamiin suosituksiin. Vain harvoista työpaikoista ilmoitetaan julkisissa tai puolijulkisissa kanavissa. Merkittävin julkinen rekrytointipaikka on Facebookin TV-friikuille töitä -ryhmä, jossa haetaan tyypillisesti työntekijöitä lyhyille keikoille ja jossa työnhakijat voivat esitellä itsensä. Työnantajat ja työntekijät näkevät rekrytoinnin eri tavoin Haastatellut työnantajat pitävät av-alan rekrytointikäytäntöjä suhteellisen toimivina. Verkostot ja suositusjärjestelmä auttavat työnantajien näkökulmasta hallitsemaan rekrytointeihin liittyviä riskejä. Toisaalta on havaittavissa, että alan rekrytointimenetelmät ovat kuormittavia, nopeatahtisia ja tieto työpaikoista liikkuu vain verkoston sisällä. Tästä seuraa etenkin uusia työntekijöitä koskettava vaikeus päästä sisään alan työelämään. Sen sijaan av-alaa vasta opiskelevan tai alalle juuri valmistuvan näkökulmasta työllistyminen ja rekrytointi vaikuttaa sekavalta ja sattumanvaraiselta prosessilta. Moni äskettäin valmistunut nuori kokee alan sisäänpäin lämpiäväksi. Suurin osa haastatelluista nuorista mainitsee, että alan työpaikoista on hyvin tai melko vaikeaa löytää tietoa. Nuoret ovat kokeneet, että työnantajiin on vaikea saada kontaktia, työpaikat ovat piilossa ja rekrytointi tapahtuu sisäpiirissä. Työhakemuksista ei anneta palautetta, kyselyihin ei vastata tai rekrytoinnissa ei keskitytä yksilön ominaisuuksiin. Nuoret odottavat työnantajilta aktiivisuutta Re:connect-hankkeen havaintojen mukaan av-alan rekrytointikäytäntöjä tulee kehittää ja monipuolistaa, jotta mahdollisimman monella olisi todellinen mahdollisuus hakea ja saada töitä. Hankkeen haastattelemat nuoret toivovat työnantajilta parempaa kommunikaatiota, empatiaa ja inhimillisempiä työsuhteita avoimempaa rekrytointikulttuuria, jotta uudet tekijät pääsisivät töihin helpommin enemmän työmahdollisuuksia vähäisellä kokemuksella töitä hakeville. Nuoret peräänkuuluttavat työnantajien omaa aktiivisuutta uusien tekijöiden etsimisessä. Etenkin nuoret toivovat, että työnantajat kutsuisivat työhaastatteluihin ja antaisivat palautetta, vaikka ei tulisikaan valituksi työhön. Läpinäkyvä ja inklusiivinen rekrytointikulttuuri on myös tuotannon etu Suljetun tuttavapiirin suosituksiin perustuva rekrytointikulttuuri on osa suurempaa ongelmaa, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset eivät pääse osallisiksi tai työllisty. Av-alan epätasa-arvo ja moninaisuuden puute ovat olleet viime vuosina aiheina useissa hankkeissa ja tutkimuksissa, niin työntekijöiden, rahoituksen kuin sisältöjenkin näkökulmasta (5, 6, 7, 8, 9). Verkostojen ja suositusjärjestelmän rinnalle olisi aika saada läpinäkyvämpiä ja inklusiivisempia toimintatapoja. Näitä voisivat olla: julkisten tai laajasti käytettyjen rekrytointipalvelujen hyödyntäminen somejäteistä riippumaton alan oma rekrytointialusta ammattimaisten rekrytointiagenttien hyödyntäminen. Rekrytoinnin ulkoistamista pidetään yleisesti liian kalliina tuotannolle, mutta samalla ollaan valmiita maksamaan rekrytointeja tekevälle omalle työntekijälle. Kun tuotantopäätöksiä tehdään hyvinkin viime hetkellä ja rekrytoinnit pitää saada hoidettua jopa parissa viikossa, ammattimainen rekrytointiagentti voisi suoriutua tehtävästä nopeammin ja tehokkaammin ja ennen kaikkea minimoida rekrytointeihin liittyviä riskejä. Kirjoittajat Antti-Veikko Salo on Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hankkeen projektipäällikkö ja taustaltaan elokuvatuottaja. Aura Kaarivuo on Metropolian elokuvan ja television tutkinto-ohjelman tutkintovastaava ja on toiminut Re:connect-hankkeen projektikoordinaattorina. Lähteet Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021. Haapalainen, M. 2023. Tv-kanavat ja suoratoistopalvelut ovat rahavaikeuksissa ja hallitus poisti tuotantokannustimen. Miten käy suomalaisten tv-alan ammattilaisten? (journalisti.fi). Verkkouutinen. Journalisti 13.10.2023. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke (2023 a). Kysely tuotantoyhtiöille. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke (2023 b). Valmistuneiden opiskelijoiden haastattelut. Re:connect – Opintojen jälkeen työelämään -hanke. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Diversiteetti audiovisuaalisella kentällä -työryhmä (2023). Roolihahmojen diversiteetti suomalaisissa television draamasarjoissa ja elokuvatuotannoissa vuonna 2022 (pdf). Tilasto. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Maskulin, Nina & Reinola, Kirsi (2020). Action!-hanke. Kyselyraportti täydennyskoulutustarpeista ja tasa-arvon toteutumisesta av-alalla (urn.fi). Aalto-yliopiston julkaisusarja TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI 4/2020. Savolainen, Tarja (2017). Sukupuolten tasa-arvo elokuvatuotannossa – Julkisen rahoituksen jakautuminen (pdf). Cuporen verkkojulkaisuja 43. Helsinki: Cupore. Tenkanen, Tiina (2022). Av- ja elokuva-ala vaatii tasa-arvoa ja moninaisuutta (teme.fi). Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton verkkojulkaisu Meteli 6.4.2022. Women in Film & Television Finland (2023). Mikä on WIFT Finland? (wift.fi). Re:connect-hankkeen johtopäätökset koottuna yksiin kansiin: Osaajapulaa ja työttömyyttä – Nuorten mutkikas tie av-alalle (theseus.fi)
Using Prototyping to Develop Services in Small or Medium Businesses
When we think about prototyping, we may imagine Tesla’s first autonomous vehicle out on the roads or a robot that you want to teach to walk. But these are just the versions of prototyping that make the news. Everyday prototypes are being carried out in small ways. What is Prototyping? Dictionaries rely heavily on a mechanical definition of prototyping. Meaning that they mostly define prototyping of the things mentioned above. But prototyping has grown to encompass many different types of products and services. Not everyone is ignoring its expansion. The Merriam-Webster online dictionary expands on the word by adding this context: The prefix prot-, or proto-, comes from Greek and has the basic meaning "first in time" or "first formed." A prototype is someone or something that serves as a model or inspiration for those that come later. A successful fund-raising campaign can serve as a prototype for future campaigns. When you prototype something in your business, you are testing something’s viability. You are asking yourself: Does this make sense for my customers? Does this make sense for me and my company’s ability? Does this make sense financially? Is this option sustainable? Why Prototype? When you are prototyping something in your business, you are answering questions for yourself, your customers and your business. The answers to your questions will allow you to move forward more quickly and more confidently that whatever it is you are trying to do will work. The most important reason to make a prototype is to find all your inconsistencies and fix them. Because you will not succeed if your customers do not think your solution is sustainable, usable, or desirable. Unlike finished products ready for purchase, prototypes are imperfect and impermanent by design (Willhoft, 2022) It is also very important to note that creating a prototype is not just about the thing itself. It is about how your product or service serves the customer and your business. When launching a new product, service or even whole business, there should be a balance between company health and customer usefulness. Additionally, it should also be done in the most sustainable way possible in economical, social and ecological perspectives. This will also serve your business and your customers. General Prototyping There are many ways to prototype. Each of these will give you insights to help you move onto the next iteration of your offering. You do not need to do all of these; you just need to do those that make sense for what you are creating. The most usual are: Roleplay Cardboard recreation/staging Lego Stuff/Proximity prototyping Paper ‘digital’ mockups Digital mockups (Marvel app, etc) 3D printing Roleplay This means acting out your service or product. It could be acting out how a person will buy or use your product. Cardboard recreation/staging You may need quite a bit of cardboard or any kind of larger objects (tables, etc) to design the space you need. This allows you to move around your space to see if it works. Lego Lego is a great way to represent many different kinds of interactions through building them in miniature form and walking through it. Or maybe you are using Lego as a way to represent an actual product. Stuff/Proximity prototyping This just means that you are using found objects (whatever if around you) to create prototypes of what you are talking about. You can tape paper and bits of anything together to represent a size proximation, etc. 3D printing It is not becoming a very real option that you can 3D print a version of a product before you commission anything real. Paper ‘digital’ mockups These are representations of digital experiences without ever needing to code anything. There are services available online that allow you to draw on paper a wireframe of an app or computer interface and then photograph it, upload it to their service and then add on “hot spots” or places that you can tap to move to the next screen. It is really amazing how low-fidelity you can make something to see how it looks and feels. Digital mockups One step further on from paper digital mockups are digital mockups. These are able to look much sleeker than the first-round paper ones and can start to begin to really feel like a real product (all while not at all needing the intense amount of time and skill to create a real version). Prototyping a Business Model There are many things with a business that can be prototyped. One very important one is your business model. This means how your business will make money. You need to see what customers want in terms of how and when they pay you and what they are willing to pay for. This really depends on so many variables that doing your customer research before you launch is really important. Once you have some insights from your potential or actual customers (this can depend on if you have already started your business or not), you can begin to ‘try on’ different business models. BMI Lab has a great tool for this called Business Model Navigator where you can check out the 55 business model patterns that they have identified to see which might work best for the product/service you have and the customers you will be serving. These pattern cards explain the business model, how it works, and which companies you may know that are currently using it. With this detail, you can begin to imagine how your customers would interact with your company depending on the business model. Prototyping a Service Very similar to any other kind of prototyping, you need to figure out what it is that you are testing. Are you testing how someone accesses the service, how they interact online with the service, how they interact in person with the service, how they pay for the service, etc.? This need will determine the best way to prototype it. Services can be either physical or digital, or they can even be either or both. For example, going to your local health service can be prototyped by doing a walk through - How easy is it to get to by public transport? Is there enough parking for personal vehicles? What is it like to access the place to register? Is it obvious where the customer needs to go and what they can do there? When they get there, the customer may be able to register in person or digitally. Are these obvious? Are they easy to understand? Where does the person need to wait? How will you tell them where to wait or how they will be called into the medical office - is it a number on a screen or will someone call by name? Each of these is part of the service that the health service is offering. Within this example, you can see that there is also an opportunity to prototype the digital screens that are used. These can first be done with paper prototyping and then with more sophisticated digital mockups. These can be tested with potential or current customers. The most important thing you can do with your prototype is to show it to people. The Value in Prototyping The value in prototyping comes only when you show them to others. As the designer of the service or product, you and your team will always have an inherent advantage in knowing what you were trying to achieve. This can blind you to what you to the reality if what was created. Show it to those who will most benefit from it. Not your friends or your team members. By doing quick and easy prototypes, you are giving yourself permission to not get everything right the first time. It shouldn’t be right the first time. Prototyping is about quickly putting something together and then seeing what needs to be fixed. Then fixing it and testing again. There can be a few rounds and the time that you spent on getting it incrementally better will save you money, time, and effort. You will be making cheap and easy fixes on a prototype rather than expensive and lengthy changes to a finalised product or service. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences. Reference Willhoft, Scott. (2022). This Is a Prototype: The Curious Craft of Exploring New Ideas, Ten Speed Press.
Mikrorahoituksella vauhtia yritystoiminnan kehittämiseen
Piinallinen alkavan yritystoiminnan ongelma on usein se, että tuotetta tai palvelua ei päästä kunnolla kokeilemaan, koska tiimillä ei ole mahdollisuuksia esimerkiksi alustavan prototyypin valmistukseen. Jää arvailtavaksi, kuinka moni potentiaalinen idea on vuosien varrella jäänyt puolitiehen tuen puuttuessa, vaikka tarvittava tukisumma olisi ollut vaatimaton. Mikrorahoitus Mikrorahoitus-käsite syntyi 1970-luvulla. Se tarkoitti rahoitusta, jonka tavoitteena oli tukea kehitysmaissa toimivia alle 10 työntekijän mikroyrityksiä ja heikommassa asemassa olevia. Tuki oli suunnattu niille, jotka haluaisivat kehittää liiketoimintaa, mutta joilla ei eri syistä ole ollut mahdollisuutta saada rahoitusta pankeista. Mikrolainoilla ja -rahoituksilla on myös EU-alueella edelleen tärkeä merkitys työllisyyden ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden kehittäjänä. (1) Sittemmin käsitettä on alettu käyttää myös muista, vastikkeettomista pienistä tukimuodoista, joilla voidaan edistää esim. alkavien yritysten kehittämistä. Alkuvaiheen ideoilta on puuttunut sopiva tuki Yritystoiminnan aloittaminen epävarmuuksia täynnä olevan konseptin ympärille on riskialtista. Tilanne on kuin epätoivoisella kesätyön hakijalla, joka ei pääse työhön, koska ei ole aiempaa kokemusta, ja kokemusta ei voi saada, koska ei pääse työhön. Aiempina vuosina Metropolia on ollut mukana Keksintösäätiön rahoittamassa Tuoteväylä-palvelussa, jonka tavoitteena oli löytää lupaavat ideat ja keksinnöt, joilla on mahdollisuuksia kasvuun ja kansainväliseen liiketoimintaan. Tuloksellisesti toiminut palvelu lakkautettiin vuonna 2014, jolloin alkavien yritysten neuvontapalvelu siirtyi ELY-keskuksiin. Uusia vastaavia tukimuotoja ei toiveista huolimatta kuitenkaan saatu tilalle. Helppokäyttöisten, matalan kynnyksen tuki-instrumenttien puute on ollut korkeakoulujen innovaatiotoiminnalle merkittävä haaste. Ennen kuin tiimi voi päästä esimerkiksi Business Finlandin monipuolisten rahoitusmuotojen äärelle, sen pitää voida todentaa idean kannattavuus ja toimivuus ja aloittaa oikea yritystoiminta. Metropolian Turbiini -yrityshautomo-ohjelman palvelupaletissa on uusi, Turbiini-ohjelman läpikäyneille tiimeille tarkoitettu tukimuoto, mikrorahoitus Nanobuusti. Tarkoituksena on, että Metropolian yrityshautomo Turbiinissa toimintansa ensiaskeleita ottavien tiimien matka ei pysähdy esimerkiksi siinä vaiheessa, kun pitäisi kehittää prototyyppi, rakentaa malli tai tehdä kevyt selvitys liiketoiminnan mahdollisuuksista. Nanobuusti-tuki voi tässä kohdin tarjota mahdollisuuden eteenpäin. Buustia prototypointiin ja kokeiluihin Nanobuustilla voidaan hankkia esimerkiksi asiantuntijapalveluita kaupallisen potentiaalin arviointiin. Tukea voidaan käyttää alustaviin markkina- ja kilpailuselvityksiin, liiketoimintasuunnitelman sparraukseen tai vaikkapa prototyypin rakentamiseen tarvittaviin tarvikkeisiin. Nanobuustin avulla voidaan rakentaa siltaa hautomotoiminnassa syntyvien yrityskonseptien ja ulkomaailman välille. Sen avulla tiimi voi vankentaa näkemyksiään ja selvittää, mihin suuntaan sen kannattaa jatkaa. Joskus voi olla niinkin, että konseptin edistäminen ajatellussa muodossaan ei vielä ole kannattavaa. Varhaisessa vaiheessa tunnistettu ongelma tai kehittämiskohde liiketoimintakonseptissa tai tuoteideassa on huomattavasti edullisempaa oikaista, kun tiimi on vielä korkeakoulumaailmassa. Sen sijaan, että tiimi perustaisi yrityksen teknisesti tai liiketaloudellisesti kannattamattomalle pohjalle. Esimerkiksi alustavan prototyypin toteuttamalla tiimi voi hyvissä ajoin tutkailla, mitä tai miten johonkin markkinoilla tunnistettuun ongelmaan kannattaisi rakentaa ratkaisu. Ja olisiko heidän oivalluksensa juuri se, joka ongelman ratkaisisi? Nanobuustin hakuprosessissa on varmistettu riittävä yksinkertaisuus. Alkuun pääsee, kun ensin käy asian läpi Turbiinin asiantuntijan kanssa. Näin varmistetaan, että tuelle on perusteltu tarve ja koko. Turbiini huolehtii palveluntarjoajan kanssa tehtävistä sopimuksista ja laskutuksesta. Nanobuustin tarkoitus on olla helppokäyttöinen työkalu, joka auttaa eteenpäin. Näin tiimi voi mahdollisimman paljon keskittyä oman konseptinsa kehittämiseen Nanobuustin tukemana, ilman hallinnollista tekemistä. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähde Microfinance in the European Union: Market analysis and recommendations for delivery options in 2021–2027. Final report. 2020 (europa.eu). European Commission Directorate-General for Employment, Social Affairs and Inclusion