Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista – murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala

28.5.2020
Johanna Holvikivi & Pekka Anttila

Mitä muutospaineita kuntoutusosaamisella on? Kuntoutusalan ammattilaisten tulevaisuuden menestys vaatii elinikäistä oppimista ja osaamisen uudistamista. Samalla alan koulutusorganisaatioiden on pohdittava omaa kehittymistään sekä uusia tapoja tehdä yhteistyötä työelämän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita pyritään ratkaisemaan toiminnan painopistettä siirtämällä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Toiminnan muutoksen tavoitteena on: kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut parantaa saatavuutta turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti. (1) Nämä hallituksen linjaukset kasvattavat lähitulevaisuudessa sote- ja varhaiskasvatusalan työvoiman kysyntää, joka koskettaa myös kuntoutus sektoria. (2) Työn murrosta tapahtuu vahvasti teknologisen kehityksen seurauksena. Kun tähän muutokseen kytkeytyy tekoäly ja siihen liittyvä syväoppiminen, niin muutosvauhti on aina vain kiihtyvä (3). Kuntoutuksen uudistamiskomitean toimenpide-ehdotuksissa (4) kuntoutuksen uudistamisen kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava kuntoutusjärjestelmä, jolla tuetaan ja vahvistetaan kuntoutujan arjessa, työssä ja opiskelussa pärjäämistä kotona asumista ja aktiivista osallistumista työurien pidentämistä. Vaaditaan siis yhä monialaisempaa toimintaa, joka yhdistää yhteiskunnan eri sektoreita ja toimintoja, sillä kuntoutus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan prosessi. Vaaditaan uudenlaisia toimintamalleja ja osaamista, jotta nämä tavoitteet saavutetaan. Kuntoutusosaamisen kehittyminen Sujuvien ja tehokkaasti toimivien kuntoutumis- ja kuntoutusprosessien toteutumisen kannalta oleellista ja tärkeää on, että kuntoutuksessa rakennetaan yhteistä ymmärrystä kuntoutuksen ja kuntoutumisen eri ilmiöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi toimintakyvyn kokonaisvaltainen ymmärtäminen sekä digitalisaation ja kehittyvän teknologian tuomat mahdollisuudet. Kuntoutusalan osaamiskeskittymän osaamisen uudistamisen kehittämisohjelmassa on tarkasteltu laaja-alaisesti kuntoutusalan yhteistä osaamista ja tietoperustaa erityisesti koulutuskentän näkökulmasta. Kokonaisuutta on hahmotettu muun muassa tarkastelemalla eri kuntoutusalan ammattien ydinosaamiskuvauksia Maailman terveysjärjestön (WHO) ja kuntoutuksen uudistamiskomitean määritelmiä kuntoutuksesta tutustumalla Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen (OPH) viimeaikaisten raporttien sisältöihin, jotka käsittelevät kuntoutusalan osaamista sekä kehityssuuntia. Ydinosaamiskuvausten ja raporttien pohjalta on tunnistettu selkeitä osaamiskokonaisuuksia, jotka läpileikkaavat kaikkia kuntoutusalan tutkintoja. Yhteisen osaamisen rakentamisen ohella on myös tärkeätä kehittää kuntoutuksen eri tutkintojen omaa tietoperustaa. Kuntoutusalalla tarvitaankin niin jaettua osaamista kuin integroivaa ja rajatyöosaamistakin. Näiden kautta mahdollistetaan laaja-alainen ymmärrys kuntoutuksen ilmiöistä, jotka ovat yhteisiä kuntoutuksen eri toimijoille, taataan vahva ammattispesifinen osaaminen sekä laajennetaan kuntoutusosaamista yli perinteisten toimenkuvien. Kuntoutuksen koulutuskentässä yksi mahdollisuus yhteisen tietoperustan rakentamisessa on tuottaa koulutusta ja osaamista verkostokorkeakoulumaisen rakenteen avulla. Tässä mallissa korkeakoulut verkostona tuottaisivat verkko-opetusta hyödyntäen kuntoutusalan yhteiseen osaamisen tai eri spesifisiin osaamisiin liittyviä opintoja. Osaamisen uudistamisen kehittämisohjelmassa työstetään ja tarkastellaan tämän kaltaisen järjestelmän toteuttamisen mahdollisuuksia sekä pohditaan malliin sopivia koulutussisältöjä. Kuntoutusalan osaamiskeskittymäverkostostosta 7 ammattikorkeakoulua osallistui ristiinopiskelun kehittäminen -hankkeeseen pilotoimalla kuntoutusalan eri opintoja ristiinopiskelumallin kautta.   Ristiinopiskelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua tietyn ammattikorkeakoulun opintoihin. Pilotointi toteutettiin Campus-online järjestelmän kautta verkko-opintoina. Pilotointiin osallistuneiden opiskelijoiden ja opettajien antama palaute tämänkaltaisesta opintojen toteuttamisesta oli erittäin positiivinen. Ristiinopiskelun pilotista saadut kokemukset toimivat hyvänä pohjana myös verkostokoulumaisen rakenteen kehitystyössä. Jatkuvan oppimisen haasteet Suomalainen koulutusjärjestelmä on suuressa muutoksessa, joka haastaa korkeakoulut niin kansallisesti vuoropuheluun keskenään kuin työelämän kanssa. Kansallisen työn lisäksi, jossa laaditaan kuvausta jatkuvan oppimisen toimintamalleista ja periaatteista, tarvitaan alakohtaisia ketteriä malleja vahvistamaan ja edistämään osaamista, joka uudistaa työelämää ja työelämän osaamista. (2) Opetusministeriö (1) noustaa esille kyvyn vastata ennakoivasti teknologian kehitykseen ja työn murroksesta aiheutuviin uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeisiin. Kuntoutuksen alueen koulutuskentässä on erityisen tärkeä tarkastella koko koulutusjatkumoa kokonaisuutena, niin ettei se muodosta sirpaleista kokonaisuutta. Koulutuskokonaisuudet tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia toimia kuntoutuksen eri sektoreilla yhä monimuotoisemmissa tehtävissä sekä valmiudet toimia yli sektorirajojen monialaisesti erilaista osaamista hyödyntäen. Uudenlaiset toimintamallit tarjoavat laaja-alaisia mahdollisuuksia, niin että kuntoutujan arkea hyödyntävät ratkaisut ovat joustavia ja asiakasymmärrykseen perustuvia. Koulutukselta edellytetään korkeatasoisuutta ja laadukkuutta, niin että sen tuottama osaaminen on vahvasti näyttöön perustuvaa. Koulutus on yhä enemmän kansainvälistä, niin että sitä tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erilaiset koulutuksen tuottajat tekevät tiiviisti yhteistyötä verkostoissa, toisaalta koulutus on myös erittäin kilpailtua. Tätä yhteistyötä on kuntoutusalan valtakunnallisessa verkostossa tehty ja koko ajan pyritään saamaan myös muita toimijoita mukaan ammattikorkeakoulujen lisäksi. Uusi ja uudistuva osaaminen 2020-luvulla kuntoutuksen alueella Työelämän toimijoilta kysyttiin tammikuussa 2019, miten he näkevät tulevaisuuden osaamisen kuntoutuksen alueella. Vastauksissa tuli vahvasti esille nykyisen osaamisen kehittäminen, niin laadukkaaksi kuin vaikuttavaksi. Tutut teemat asiakaslähtöisyys, ohjausosaaminen, digitalisaatio kuin moniammatillinen toiminta nähtiin tärkeinä, ja niitä pitää kehittää edelleen.  Työntekijyyteen ja sen hallintaan liittyvät osaamiset olivat myös vahvasti esillä kuten itsensä johtaminen, talousosaaminen, tiimityötaidot. Lopuksi voi varmaan todeta, että muutoskyvykkyys ja kyky valmistautua muutoksiin nähtiin keskeisinä tulevaisuuden taitoina. Lähteet Jatkuvan oppimisen kehittäminen; Työryhmän väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19 (aukeaa valtioneuvosto.fi). Toimialaraportit Sosiaali- ja terveyspalvelut. 2020. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:1 (aukeaa valtioneuvosto.fi) Varamäki Aku. 2019. Future Proof - tulevaisuuden työkirja. Docendo, Jyväskylä. Kurtti, J. & Meriläinen, R. (2017). Havaintoja osaamisen rakentumisesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista terveysalalla. HAMK Unlimited Scientific 29.10.2017. (aukeaa hamk.fi) Kohti osaamisen aikaa. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. Sitran selvityksiä 146. Helmikuu 2019. (PDF-tiedosto sivulla sitra.fi) Kysely 2019 kuntoutuksen amk verkosto (ei julkaistu): Uusi ja uudistuva osaaminen 2020-luvulla kuntoutuksen alueella. Kirjoittajat Johanna Holvikivi työskentelee Metropoliassa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut pitkään esimiehenä ja kehittänyt korkeakoulun opetusta ja laadukasta oppimista. Johanna on kiinnostunut erityisesti osaamisen johtamisesta, coachingistä ja työnohjauksesta. Hän pitää yhdessä tekemisestä ja uskoo yhteisöllisyyden voimaan. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat intohimoinen kirjojen lukeminen, pyöräily ja veneily. Pekka Anttila työskentelee Metropoliassa tutkintovastaavana ja lehtorina kuntoutuksen ja tutkimisen osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri, jalkaterapeutti ja opettaja. Pekka on kiinnostunut erityisesti teknologiaa hyödyntävien kuntoutusratkaisuiden kehittämisestä, biomekaniikasta ja näyttöön perustuvan tiedon soveltamisesta kliiniseen työhön. Hän myös pitää moniammatillisesta yhteistyöstä. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat pyöräily eri muodoissaan ja frisbeegolf.

Innovation Project Dosis

22.5.2020
Anu Häkli & Elisa Immonen

Artificial intelligence -based solutions in radiation dose management (Dosis) project is an international collaboration project between Singapore Institute of Technology and Metropolia University of Applied Sciences. The main goal of the project is to study the potential of the AI used in medical imaging and produce a review articles from the topics by the means of co-creative learning pedagogy. Participants of this project comprise five lecturers and 17 students: 13 from radiography and 4 from ICT. The students were divided into four groups. Each group had student members from Metropolia and SIT, and each group was guided by a lecturer, either from Metropolia or SIT. We started working on the Dosis project at the beginning of this year, and a lot of thing has happened during this time. It was planned that our fellow students from Singapore would visit us here in Finland during May, but unfortunately the whole world was shaken by a new unknown virus. This corona virus outbreak made us think of a new way to interact with each other. Fortunately, our professors planned that our intensive week would be realised by Zoom web conferencing application. That way we could carry on with our articles. The working language during the whole project was English. We started our intensive week on Tuesday the 12th of May with a presentation of the project by our principal lecturer Eija Metsälä. She went over the goals of the intensive week and had a brief presentation about our new campus and showed a video about Helsinki. We also saw a presentation of Singapore Institute of Technology. After this brief presentation, we started to work on our articles in breakout rooms in Zoom. As a pre-assignment for the intensive week we planned our objectives of the day and learning goals of the week. Co-creative learning was one of the main goals of the week. The group topics were: Using convolutional neural network to convert plain X-ray images to 3D models Exploring the potential of artificial intelligence in radiology workflow and dose optimization in chest radiography Deep learning reconstruction in CT imaging The use of artificial intelligence deep learning to aid dose optimization in low-dose computed tomography to yield superior results. All the articles were produced using scoping review methodology. As it can be seen in the group topics, two articles were about plain radiography and two about CT imaging. During breakout sessions, each group worked on their own article, depending on what phase of writing they were at. For instance, we went through the already produced materials with our guiding professor from Singapore and chose from collected articles the relevant ones to write about. Article structure was modified, the text and tables clarified and corrected, and the article content carefully improved. On Thursday we presented our works to other groups and then made a self-evaluation and a peer evaluation. Based on the peer evaluation, we continued finishing the sections background, materials & methods and the results. Discussion and conclusion are to be finalized during the intensive week 2 in autumn 2020. On Friday we kept on working in breakout rooms. During the whole week, a lot of work was done even in the spare time and it can be seen in the articles. Our intensive week consisted of three Zoom meetings from 8 o’clock till 12 o’clock Finnish time (1pm to 5pm Singaporean time). Despite some technical difficulties on our learning platform, time went past quickly. Soon we noticed that it was time to wrap up our intensive week with final presentation, peer reviews and feedback from each other’s. Everybody was able to share their experiences on a Google Jamboard (see below) and the lecturers asked us to fill in the evaluation of the intensive week. Although there is still a lot of work to do with our articles, we managed to create a logical structure to our learning outcomes. During the week all of us experienced something new by co-creative learning and how it is to work from our homes in such a big project. We students learnt a lot about scientific writing, review techniques, teamwork, project working, online working, artificial intelligence and radiography. It was very beneficial when students from different degree programs worked together: they could help each other understand the basics of artificial intelligence, plain radiography and CT imaging, as well as many other subjects (picture 1). All in all, our intensive week went past quickly and left us many things to chew on with our article and future work. Yet, we look forward seeing our fellow students in Singapore in October if the world situation let us. The finalized articles have been planned to be published in scientific journals and maybe some abstracts will be represented in upcoming radiology congresses.   In collaboration with:     Tämä sisältö on Tikissä-blogin toimittamatonta aineistoa.

Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla

20.5.2020
Kaija Haapasalo

Yhä useampi on kiinnostunut kokeilemaan ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumisratkaisuja ja siirtymään kulkuneuvojen omistamisesta jakamistalouteen. Myös Suomessa ihmiset ovat löytäneet kaupunkipyörät ja sähköiset potkulaudat ja kyytien jakaminen ja kulkuneuvojen yhteiskäyttö lisääntyvät. Professori Arto O. Salosen (2020) johtamissa liikenteen murrosta selvittävissä tutkimuksissa on osoitettu, että turvallinen, kohtuuhintainen, ruuhkaton ja vähähiilinen liikkuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne on helppo ja vaivaton tapa liikkua paikasta toiseen. Silti on alueita, joihin pääsy koetaan vaikeaksi. Tämä voi olla esteenä kohteiden ja kohteissa toimivien yritysten kehittymiselle ja kasvulle. Tällaisia ovat esimerkiksi luontokohteet matkailukohteet kehittyvät asuinalueet uudet työpaikka-alueet. Markkinalähtöisiä liikkumispalveluita tarvitaan täydentämään julkisia palveluja. Uudet palvelut hyödyntävät digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja, huomioiden niin matkailijoiden, työntekijöiden kuin asukkaidenkin toiveita erilaisilla pääkaupunkialueilla. Miten kehittää näistä palveluista asiakaslähtöisiä ja kannattavia? Uusia palveluideoita pitää päästä testaamaan aidossa kaupunkiympäristössä, jotta saadaan arvokasta käyttäjäpalautetta tietoa markkinoista tietoa markkinoiden tarpeista. Monella vielä alku- tai kasvuvaiheessa olevalla yrityksellä ei ole testaamiseen riittävästi omia resursseja, osaamista ja kontaktiverkostoa.  Tarvitaan yhteistyötä kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen ja kehitysorganisaatioiden välillä, jotta yritykset saavat tukea uusien markkinalähtöisten palvelujen kehittämisessä ja liiketoiminnan synnyttämisessä. Jakamistaloutta ja lisäarvoa liikkumiseen digitaalisilla ratkaisuilla - maalla ja merellä 6Aika Perille asti -hankkeessa kokeiltiin 19 erilaista liikkumiseen ja niin kutsutun viimeisen kilometrin eli ”Last Mile” -saavutettavuuteen liittyvää palveluratkaisua. Kokeilut tapahtuivat sekä maalla että merellä Helsingin Jätkäsaaressa, Espoon Rantaraitilla, Nuuksion kansallispuistossa ja Vantaan Aviapoliksessa vuosina 2018-2019. Monessa kokeilussa korostui digitaalisten ratkaisujen tuoma lisäarvo ja jakamistalous ja kulkuvälineiden yhteiskäyttö. Mielenkiintoisia uusia palveluja, jotka jatkuvat ja kehittyvät hankkeen jälkeenkin: ZoneAtlas Oy:n Nuuksioon.fi -palvelu, joka yhdistää julkiset liikenneyhteydet ja alueen retkeilyreitit retkiehdotuksiksi kansallispuiston kävijöille. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja skaalaamaan tätä palvelua myös muihin kansallispuistoihin. ZoneAtlas kehitti saman idean pohjalta myös lentoliikenteen vaihtomatkustajille suunnatun Stopoverguide.fi -palvelun, jota kokeiltiin Vantaalla. Espoon Rantaraitilla kokeiltiin jakamistalouteen perustuvaa Skipperin kaupunkivenepalvelua, josta saa vuokrata soutuveneitä ja moottoriveneitä ennakkovarauksella digitaalisen palvelun kautta. Kokeilun aikana palvelua käyttäneistä 45 % ilmoitti, ettei olisi veneillyt ilman palvelua. Palvelu jatkuu pääkaupunkiseudulla ja laajenee kesällä 2020 muihinkin kaupunkeihin. Helsingin Jätkäsaaressa Pallo-Pojat Juniorit ry:n (PPJ) kehitti ja testasi Pelikyyti-mallin lasten harrastus- ja pelikyytien järjestämiseksi. Mukana oli yhteensä 11 koulua Helsingistä ja n. 200 lasta ja kyytejä ajettiin viikoittain noin 650 kappaletta. Mukana olleet perheet pitivät yhteisen ajan lisääntymistä erittäin tärkeänä. PPJ jatkaa mallin kehittämistä ja siitä on julkaistu myös Treenikyyti- opas muille harrasteryhmille (ks. Järvelin, 2020). ”Veneiden Uberiksi” -nimetty Bout-palvelu, joka toimii älypuhelinsovelluksella. Digitaalisen palvelun tavoitteena on helpottaa pääsyä mm. Helsingin ja Espoon lähisaaristoon ja rantakohteisiin yhdistämällä venekyytejä tarvitsevat ja niitä tarjoavat kaupunkilaiset. Palvelua halutaan laajentaa myös kansainvälisille markkinoille, joissa veneilykausi on pidempi. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Parkkihaukka.fi - palvelu, joka antaa aurinkopaneeleilla toimivien kameroiden avulla reaaliaikaista liikkumiseen liittyvää tietoa Nuuksion luonnonpuistoon suuntaavalle matkailijalle. Metsähallitus on kiinnostunut jatkamaan ja laajentamaan myös tämän palvelun käyttöä. PiggyBaggy - selainpohjainen kimppakyytipalvelu työmatkoille, jota kokeiltiin Vantaalla Aviapoliksen alueella neljän yrityksen kanssa. Kokeilun ansiosta palvelun käyttöä ollaan käynnistämässä muissakin kunnissa. Metropoliassa kokeiltiin myös kestävämpää työmatkaliikkumista hankkeen aikana kun 20 henkilökunnan jäsentä sai mahdollisuuden testata tavallisia ja sähköisiä taittopyöriä osana työmatkojaan huhti- ja toukokuussa 2019. Moni kokeiluun osallistuneista kiinnostui selvästi etenkin sähköpyöristä. Taittopyörät kulkivat mukana näppärästi etenkin metrossa ja junissa. Taittopyöräkonseptin jatkokehittäminen vaatisi kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä julkisten liikkumispalvelujen tarjoajien kanssa sekä työnantajien halua tukea tällaisen palvelun käyttöä taloudellisesti. Kestävän liiketoiminnan haasteita Liikkumispalveluja kehittävät ja testaavat yritykset ovat usein pieniä ja jopa start-up-yrityksiä. Niiden on vaikea päästä markkinoille yksin. 6Aika Perille asti - hanke antoi kilpailutusten kautta valitulle joukolle yrityksiä mahdollisuuden päästä ketterästi kokeilemaan palvelujaan kerätä palautetta markkinoista ja potentiaalisilta asiakkailta oppia liiketoiminnan ja toimintaympäristön haasteista. Metropolian projektitiimissä luotiin liikkumispalveluille sovellettu Business Model Canvas liiketoimintamalli (Osterwalder & Pigneur 2010), joka pohjautui asiantuntijahaastatteluihin, aiempiin tutkimusraportteihin sekä laajaan kirjallisuuskatsaukseen. Samalla tehtiin monia tärkeitä havaintoja liikkumispalveluja tarjoavien yritysten liiketoiminnan haasteista: Julkinen liikenne ja joukkoliikenne tulevat olemaan kaupunkialueilla liikkumisen perusta jatkossakin ja markkinalähtöisillä palveluilla täydennetään tätä. On tärkeää ymmärtää kuluttajien matkustuskäyttäytymistä ja miten liikkumispalveluilla voidaan tuottaa heille lisäarvoa. Palvelusta ei saa tulla “lisävaivan” tunnetta käyttäjille. Liikkumispalveluihin liittyy monesti teknisiä ominaisuuksia ja tietoliikenneyhteyksiä, joissa saattaa ilmetä ongelmia ja nämä viivyttävät palvelun käyttöönottoa. On muistettava, että loppukäyttäjät eivät todennäköisesti tiedä uudesta palvelusta vielä mitään ja siksi viestintään ja markkinointiin tulisi olla riittävästi panostuksia ja aikaa. Liiketoimintamallin tulee perustua yrityksen strategiatyöhön. Siksi pitäisi tehdä ensin kattava toimintaympäristön ja sisäisen kyvykkyyden analysointi. Suurimpia riskejä liiketoimintamallin laatimisessa on tehdä päätöksiä ilman vaadittavia ja riittäviä tietoja. Lyhytaikaiset kokeilut ja niissä kerätty informaation laajuus ja tarkkuus eivät mahdollista Business Model Canvasin kaltaisen laajemman liiketoimintamallin yrityskohtaista kehittämistä ja soveltamista vaikka tarjoavatkin yrityksille muutoin tärkeää palautetta itse palveluista. Opiskelijat mukana kehitystyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun monialaiselle liiketalouden, tuotantotalouden ja palvelumuotoilun projektitiimille ja näiden koulutusohjelmien opiskelijoille 6Aika Perille asti - hanke tarjosi mahdollisuuden lisätä ymmärrystä kestävämmistä liikkumispalveluista sekä tiivistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja matkailualan yritysten ja liikkumispalveluyritysten kanssa. Hanke tarjosi monelle opiskelijalle mahdollisuuden osallistua tutkimustyöhön joko projektiassistenttina tai kerätä uutta tietoa ja kehittää palveluja osana innovaatioprojektia tai kurssitehtäviä. Hankkeen aikana toteutettiinkin noin 40 erilaista tutkimusta, selvitystä ja kehitysprojektia, jotka auttoivat ymmärtämään käyttäjien asenteita ja liikkumispalvelujen liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Yhteistyöhön osallistui noin 200 yksityistä ja julkista toimijaa. Hanke kytkeytyi myös Metropolian  älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymään. Hankkeen tulokset ja tärkeimmät kokeilujen opit löytyvät Metropolia AMK:n toimittamasta Perille asti- julkaisusta, joka on luettavissa Theseus -tietokannassa (ks. Haapasalo 2020). 6Aika Perille asti - hanke toteutettiin Metropolia AMK:n, Vantaan kaupungin, Espoo Marketing Oy:n, Forum Virium Helsingin, Aalto-yliopiston ja Demos Helsingin yhteistyönä 9/2017 - 3/2020 ja se sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta osana 6Aika-strategiaa. Lähteet: Haapasalo K. (toim.) , (2020). Perille asti: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja., Metropolia Ammattikorkeakoulu. Järvelin Annika (2020). KOULULTA TREENEIHIN JA TAKAISIN  - Näin siirrät harjoitukset illoista iltapäiviin ja hoidat lasten kuljetukset - Pallo-Pojat Juniorit Treenikyyti (PDF, aukeaa Google Driveen). Forum Virium Helsinki & PPJ Helsinki. Osterwalder, A & Pigneur, Y. 2010. Business Model Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Hoboken John Wiley & Sons, Inc. New Jersey. Salonen, Arto O. (2020). Policy Brief 1/2020. Kulkutapojen uudistamisella on kiire – näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä se onnistuu (avautuu Theseus.fi) Kirjoittaja Kauppatieteiden maisteri, lehtori Kaija Haapasalo työskentelee Metropolia AMK:n liiketalouden yksikössä. Hänellä on pitkä kokemus osto- ja hankintatoiminnasta, logistiikasta ja toimitusketjun hallinnasta sekä kansainvälisestä kaupasta ja kansainvälisistä koulutusohjelmista. Hän toimi Metropolian projektipäällikkönä 6Aika Perille asti-hankkeessa 1.9.2017 - 30.3.2020 ja kehittää opetus, ohjaus- ja tutkimustyötä ja niiden integrointia yrityselämään ja erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.