Tikissä

Kuntoutusala ja käsitykset kuntoutuksesta ovat muutoksessa. Tulevaisuuden kuntoutuja nähdään aktiivisena toimijana omassa elämässään, jolle kuntoutuminen on kuntoutujan ja hänen ympäristönsä välinen muutosprosessi, jonka hyöty ilmenee kuntoutujan arjessa. Muutos koskettaa alan ammattilaisia ja asiakkaita tulevina vuosina. Muutostarpeisiin vastaaminen vaatii kuntoutusajattelun uudistamista sekä alan ammattilaisten osaamisen ja koulutuksen kehittämistä. Tässä blogimerkinnässä käsitellään kuntoutusalan osaamisen uudistamista jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tunnistamista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamista. Näkymiä kuntoutuksen osaamisen uudistumiseen ja tulevaisuuteen Jatkuvan oppimisen tavoitteena on kehittää ja uudistaa osaamista. Työelämän muutos- ja uudistamistarpeiden ennakointi vaatii yhteistyötä alalla toimivien kanssa, jotta saadaan tietoa tulevaisuuden näkymistä, ennakoiduista muutoksista ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Kuntoutuksen osaamisen uudistumisen tulevaisuuden näkymiä -julkaisussa (1) on koottuna tuoretta ennakointietoa kolmesta eri osa-alueesta: Kuntoutuksen ja kuntoutumisen toteutuminen Kuntoutuksen osaamistarpeet Kuntoutuksen ja kuntoutumisen toteutumisen muutos. Suuntaamalla ajattelun tulevaisuuteen voidaan luoda visio tavoiteltavasta kuntoutuksen ja kuntoutumisen toivotusta tilasta. Vision toteutuminen käytännössä vaatii erilaisia osaamisia ja toimenpiteitä. Asiantuntijat ennakoivat, että: Teknologian käyttö on voimakas tulevaisuuden trendi kuntoutuksessa ja kuntoutumisessa. Teknologian monimuotoinen käyttö edellyttää kuitenkin vahvaa teknologiaosaamista. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö ovat merkittävä osa kuntoutusta, joka edellyttää yhteistoimintaosaamisen vahvistamista. Koulutuksen tulee olla laaja-alaisempaa sekä koulutustasot ja maantieteelliset rajat rikkovaa. Sekä työntekijöiltä että organisaatioilta, samoin kuin koulutukselta edellytetään jatkuvan oppimisen toteutumista käytännössä. Asiakkaan asema kuntoutuksen tulevaisuudessa korostaa yksilöllisten oikeuksien ja tarpeiden toteutumista. Asiakas on tulevaisuudessa aktiivinen ja vastuullinen toimija omassa kuntoutusprosessissaan. Kuntoutus on yksilöllistä ja tarvelähtöistä sekä toteutuu asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Tämä edellyttää kuntoutuksen ammattilaisilta laaja-alaista toimintakyvyn ja toimintaympäristön arviointiosaamista. Työntekijältä vaaditaan myös oman ammattialan vahvaa substanssiosaamista. Muutos- ja ennakointiosaaminen ovat keskeisiä osaamisia kaikessa toiminnassa. Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen osaamista ja tutkimuksen tuloksia hyödynnetään yhä tuloksellisemmin päätöksenteossa. Vuoteen 2030 mennessä yhteiskunnalliset ja rakenteelliset muutokset kuntoutuksen alalla ovat toteutuneet ja kuntoutus on kaikkien kansalaisten saavutettavissa ja tietoisuudessa. Kuntoutuksen opintojen tulevaisuus Kuntoutuksen opiskelijoille toteutettiin kysely vuonna 2017, jossa selvitettiin opiskelijoiden toiveita opintojen osalta. Kyselyn tulokset on raportoitu Opiskelijoiden ja alumnien toiveet kuntoutuksen opintojen tulevaisuudesta -julkaisussa. (2) Kyselyyn osallistui sekä nykyisiä opiskelijoita että alumneja 12 ammattikorkeakoulusta. Kyselyn tavoitteena oli selvittää ”Minkälaisia toiveita opiskelijoilla ja alumneilla on liittyen uudenlaisen osaamisen saavuttamiseen kuntoutusalan opinnoissa sekä joustavaan opintojen suorittamiseen ammattikorkeakoulujen välillä?”  Kyselyyn vastasi 168 henkilöä. Kyselyn pohjalta seuraavat teemat nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi: Kuntoutusalan oman ammattiydinosaamisen vahvistaminen Opintojen tulisi kirkastaa ja selventää oman ammatin ydinosaamista kuntoutuksen osalta ja selkeämmin määritellä kuntoutuksen käsitettä. Kuntoutuksen osaamisen integroituminen omaan ammatilliseen osaamiseen ja tutkintoon. Harjoittelutoiminta ja sen kehittäminen Harjoittelu nousi teemana keskeisesti esille kehityskohteena. Kuntoutuksen opintoja tulisi kehittää niin, että harjoittelu, toiminnallisuus ja tekeminen olisivat vahvemmin osa oppimista ja osaamisen kehittymistä. Monialaisen yhteistyön laajentaminen Kuntoutusalan opintojen tulisi mahdollistaa monialainen yhteistyö jo opintojen aikana. Monialaista yhteistyötä tulee vahvistaa, kehittää ja löytää uusia muotoja osana sosiaali- ja terveysalan opintoja. Ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön ja opetustarjonnan lisääminen Ammattikorkeakoulujen tulisi mahdollistaa nykyistä enemmän tapoja, joilla opiskelija voi suorittaa kuntoutusalan opintoja myös muissa ammattikorkeakouluissa. Koulutuksen tulisi tarjota laajemmin ja uusia kuntoutuksen opintojaksoja. Ammattikorkeakoulujen tulisi järjestää valtakunnallisessa yhteistyössä opintoja. Opiskelijat korostivat kuntoutuksen tulevaisuuden opinnoissa vahvaa ammatin ydinosaamista, käytäntölähtöisyyttä, monialaista yhteistyötä ja laajaa opetustarjontaa eri korkeakoulujen välillä. Kuntoutumista edistävä kuntoutusalan ammattilaisen osaaminen Kuntoutusalan kehittämisessä näkökulmia tarvitaan myös ammattilaisilta, esihenkilöiltä ja kuntoutuksen tutkintojen lehtoreilta. Mitä osaamista kuntoutusalan ammattikorkeakoulutuksen tulee tuottaa asiakkaan kuntoutumisen edistämiseksi? Kuvaus asiakkaan kuntoutumista edistävästä kuntoutusalan ammattilaisen osaamisesta -selvityksessä (3) on tunnistettu, että työn kohde on muuttumassa kuntoutuksen järjestämisen sijasta kuntoutumisen mahdollisuuksien luomiseen yhteistyössä kuntoutujan ja hänen läheisten kanssa. Selvitystyössä kuvattiin asiakkaan kuntoutumista edistävän osaaminen keskiössä olevan Asiakaslähtöinen osaaminen Asiakasymmärrysosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Yhteistoiminta asiakkaan kanssa Lisäksi kuntoutusalan ammattilainen tarvitsee Ympäristöosaamista (ml. fyysinen ja sosiaalinen ympäristö) Teknologia- ja apuvälineosaamista Kuntoutus-, vakuutus- ja palvelujärjestelmäosaamista Tutkimus- ja kehittämisosaamista Monialaista ja moniammatillista osaamista Kuntoutusalan yhteistä teoriaosaamista Oman ammatin substanssiosaamista Oman ammattitaidon kehittämisosaamista Ohjausosaamista Viestintäosaamista Vaikuttavuus- ja arviointiosaamista Eettis-moraalista osaamista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta päätöksenteossa. Selvityksen tuloksissa korostuu yhteistoiminta asiakkaan kanssa siihen liittyvine osaamisineen, joita ovat vuorovaikutus, asiakaslähtöisyys ja asiakasymmärrys. Osaamista kuntoutukseen kuntoutujan parhaaksi Kuntoutusalan nykytilan ja muutostarpeiden näkökulmasta työn kohteen muutos aikaansaa kuntoutusalan ammattilaisten kuntoutusajattelun muutoksen. Tulevaisuudessa kuntoutujakin on uuden edessä, kun kuntoutujan roolia ja asemaa koskeva ajattelu on muuttumassa – kuntoutettavasta tulee kuntoutuja, jonka asiantuntijuus tunnustetaan ammattilaisten kanssa toteutuvassa yhteistoiminnassa. Tulevaisuudessa kuntoutuminen nähdään kuntoutujan oppimisprosessina. Se edellyttää myös yhteistä näkemystä toimintakyvystä ja tavoitteellisesta kuntoutusprosessista. Julkaisussa Osaamista kuntoutukseen kuntoutujan parhaaksi (4) kuntoutumisen keskiöön on nostettu kuntoutujan arki ja sitä määrittävät tekijät. Julkaisun tavoitteena on vahvistaa kuntoutujalähtöistä näkökulmaa ja sitoa yhteen alan eri tutkintojen osaamista kuntoutujan parhaaksi. Tämä on edellyttänyt kuntoutusalan yhteisen orientaatioperustan rakentamista ja eri tutkintojen yhteisen osaamisen selvittämistä. Selvitystyöhön ovat osallistuneet Metropolian fysioterapian, jalkaterapian, osteopatian, toimintaterapian ja vanhustyön tutkintojen opettajat. Selvitystyön tuloksena syntyi neljä toimenpidesuositusta. Kuntoutusalan yhteisessä orientaatioperustassa kuntoutujan arjen tuntemista pidettiin keskeisenä kuntoutusosaamista ohjaavana tekijänä. Kuntoutuksen yhteinen orientaatioperusta ohjasi kuntoutuksen yhteisen osaamisen määrittelyä. Yhteisiä osaamisia tunnistettiin yhdeksän, jotka ovat: Kuntoutuja arjessaan Kuntoutuksen järjestäminen Kuntoutuksen kehittämisosaaminen Kuntoutusjärjestelmä ja lainsäädäntö Moniammatillinen kuntoutusosaaminen Moniammatillinen toimintakyky osaaminen Toimiminen kuntoutusverkostoissa Asiakaslähtöinen teknologia ja apuvälineet Teknologisten ratkaisujen kehittäminen Osaamiset ovat sidoksissa toisiinsa siten, että tietty osaaminen vaatii tuekseen ja/tai määrittää jotakin toista osaamista. Kuntoutujan arjen ymmärtäminen vaatii moniammatillista yhteistyötä asiakkaan, hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden ja kuntouttajien kesken. Käsitys asiakkaan arjesta ja hänen toiminnastaan omassa toimintaympäristössään muodostaa kuvan asiakkaan toimintakyvystä ja hänen tarvitsemistaan kuntoutuspalveluista. Oikein kohdennettujen ja asiakkaan tarpeisiin vastaavien kuntoutuspalvelujen tuottaminen edellyttää kuntoutusjärjestelmän ja lainsäädännön tuntemista. Kyky toimia kuntoutusverkostoissa laajentaa muun muassa näkemystä kuntoutumisen mahdollisuuksista ja saatavilla olevista kuntoutuspalveluista. Kehittämisosaamista tarvitaan kaikilla yhteisen osaamisen alueilla, mutta myös teknologisten ratkaisujen ja apuvälineiden käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. Selvitystyön tulokset tiivistettiin neljäksi toimenpidesuositukseksi: Tunne kuntoutujan arki Rakenna kumppanuutta Vahvista yhteistä ymmärrystä Tuota osaamista yhdessä Toimenpidesuositusten tavoitteena on vahvistaa yhteisen ymmärryksen syntymistä asiakkaan arjesta, kehittää kuntoutusosaamista eri toimijoiden yhteistyönä, edistää kuntoutuksen orientaatioperustan rakentamista ja lisätä valtakunnallista kuntoutuksen opintotarjontaa. Toimenpidesuositukset ovat keinoja, joilla kuntoutusala voi vastata toimintaympäristöjen muutoksista syntyviin osaamistarpeisiin.  Näiden toteutuminen vaatii kuitenkin valtakunnallista, alueellista kuin paikallista kehittämisyhteistyötä. Kuntoutusalan TKI –toiminnan vahvistaminen Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on merkittävässä määrin kytköksissä kuntoutuksen osaamiseen. Vahvalla kuntoutuksen TKI –toiminnalla ja –osaamisella edistetään kuntoutusosaamisen uudistamista ja vaikuttavien kuntoutuspalvelujen tarjontaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu on ollut mukana Kuntoutuksen valtakunnallisen osaamiskeskittymän TKI –toiminnan ja vahvistamisen kehittämisohjelmassa, jossa kehitetään ammattikorkeakoulujen kuntoutusalan TKI-toimintaa ja –osaamista sekä edistetään verkostoitumista ja viestintää kuntoutusalan TKI-toiminnassa. TKI-toiminnan kehittämisohjelmassa on järjestetty valtakunnallisia tapahtumia ja kartoitettu kyselyillä ammattikorkeakoulujen 1) kuntoutuksen TKI-profiileja, 2) yliopistoyhteistyötä ja 3) osallistumista sote-uudistukseen. Näiden avulla pyritään tekemään näkyväksi kuntoutuksen TKI-toiminnan nykytilaa ja luomaan kehittämisyhteistyön perustaa. Kuntoutuksen valtakunnallinen osaamiskeskittymän (OSKU) toimintaa ovat koordinoineet Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu vuosina 2017-2020. Toiminta on muodostunut kolmesta kehittämisohjelmasta, jotka ovat jatkuvan oppimisen mahdollisuudet, kuntoutusalan osaamisen uudistaminen ja kuntoutusalan TKI –toiminnan vahvistaminen. Kuntoutusalan koulutusta on kehitetty yhdessä 15 ammattikorkeakoulun kanssa. Kehittämisverkosto on tehnyt yhteistyötä kuntoutusalan eri toimijoiden kanssa ja hankkinut tietoa kehittämistyönsä pohjaksi myös muilta sosiaali- ja terveysalan toimijoilta, koulutusorganisaatioilta ja kuntoutusalan tutkimuslaitoksilta. Toimintaa on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Lähteet Holvikivi, J., Huovinen, J., Katajapuu, N., Kinnunen, A., Kiviaho-Tiippana, A., Kuisma, R., Kärkkäinen, R., Leskelä, J., Lähteenmäki, M-L. & Lällä, K. 2020. Näkymiä kuntoutuksen osaamisen uudistamiseen ja tulevaisuuteen (aukeaa theseus.fi). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisu. Kokkoniemi, L. & Holvikivi, J. 2018. Opiskelijoiden ja alumnien toiveet kuntoutuksen opintojen tulevaisuudesta (PDF). Soinio, E. 2018. Kuvaus asiakkaan kuntoutumista edistävästä kuntoutusalan ammattilaisen osaamisesta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Toimintaterapeutti YAMK Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö 2018 (PDF). Lintula, L. & Paalasmaa, P. 2020. Osaamista kuntoutukseen kuntoutujan parhaaksi (aukeaa theseus.fi). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 72. Helsinki 2020. Tutustu myös seuraaviin kuntoutuksen tulevaisuuden osaamista koskeviin julkaisuihin Metropolian blogeissa: Rohkeaa koulutuksen digitaalista uudistamista Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa - sanahelinää vai todellisuutta Pysynkö mukana- kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutukseen   Kirjoittajat Johanna Holvikivi työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä. Hän on toiminut Kuntoutuksen valtakunnallisen osaamiskeskittymä hankkeen kehittämispäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Leila Lintula työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin osaamisalueella. Hän on toiminut Kuntoutuksen valtakunnallisen osaamiskeskittymä hankkeen asiantuntijana. Pekka Paalasmaa työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus ja kuntoutus osaamisalueen kuntoutusalan tutkinnoissa sekä kuntoutuksen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Hän on toiminut Kuntoutuksen valtakunnallisen osaamiskeskittymä hankkeen asiantuntijana.