Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Tekijä: Anna-Maria Vilkuna

Nostetta pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaan
http://Lentokone%20takaapäin,%20kiitoradan%20etualalla%20teksti%20Helsinki,%20horisonttiin%20taustakuvaksi%20liitetty%20Helsingin%20keskustan%20siluetti%20mereltä%20päin%20kuvattuna,%20tuomiokirkon%20torni%20oikealla%20sivulla%20esillä.
13.6.2022
Anna-Maria Vilkuna

Yhteiskehittäminen ja kumppanuus ovat olleet vahvasti esillä viime aikoina. Erilaiset verkostoitumistilaisuudet ovat vahvistaneet näkemystä, että pääkaupunkiseutu kiinnostaa nyt innovaatioympäristönä myös kansainvälisesti. Alueen toimijoiden yhteinen tahtotila innovaatiotoiminnan ja sen vauhdittaman kaupunkikehittämisen ja yrittäjyyden synnyttämiseen on selvästi vahvistunut. ”Innovaatiot, ne tehdään yhdessä” -toimintakulttuuri on nosteessa, minkä myös kansainväliset kumppanit huomaavat. Monilla alueilla ja aloilla tarvitaan silti yhä enemmän käytännönläheistä innovaatiotoimintaa, joka kannustaa yrityksiä ja muita toimijoita TKI-työhön. Tämä aktivointi on ammattikorkeakoulujen perustehtävää. Valtio vahvistaa alueellista innovaatiopolitiikkaa 2023 Muiden korkeakoulukaupunkien tavoin Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat solmineet Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa niin kutsutun ekosysteemisopimuksen (1), jonka tavoitteena on tukea globaalisti kilpailukykyistä TKI-toimintaa. Sopimuksen avulla vahvistetaan innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiivistetään toimijoiden välistä yhteistyötä, tunnistetaan osaamiskärkiä ja näin lisätään toiminnan vaikuttavuutta. Myös vuoden 2023 budjetilla valtio pyrkii aktivoimaan TKI-toiminnan kansainvälistymistä ja kasvua. Budjettiin on luvattu lisättävän 350 miljoonalla eurolla rahoitusvälineitä, jotka vahvistavat alueellista innovaatiopolitiikkaa (2): Business Finlandin TKI-avustusvaltuuteen pysyvä 63 miljoonan euron korotus ja veturiyritysrahoitukseen kertaluonteinen 60 miljoonan euron korotus 10 miljoonaa euroa uuteen alueellisen TKI-rahoituksen instrumenttiin Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön viiden miljoonan euron korotus. Toimillaan valtio tukee kansallisen TKI-tiekartan 2030 (okm.fi) tavoitteita. Nyt esitetyt uudet panostukset ovat tervetulleita vahvistamaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyötä. Pääkaupunkiseudulla TKI-rahoituksen suuntaamista ohjaa Uusimaa-ohjelma 2022-2025 (3). Sen sisältämät Uudenmaan kehittämisen toimenpiteet tähtäävät ekologisesti kestävään taloudellisesti vastuulliseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen maakuntaan. Uudellamaalla on valtakunnallisesti erityisen vahvaa TKI-toiminnan osaamista rakentamassa hyvinvointia ja elinvoimaa resurssiviisaasti. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli niin valtion kuin maakuntaliiton asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Metropolian TKI-toimijat olivat kesäkuussa näkyvästi läsnä Eurocities 2022 -tapahtumassa Espoossa (eurocities.eu) ja ensimmäisillä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä (neb-festival.eu). Pääkaupunkiseudun innovaatioekosysteemin neljä kärkiteemaa näkyvät Metropolian toiminnassa Valtion kanssa solmimaansa ekosysteemisopimusta Helsinki, Espoo ja Vantaa toteuttavat HEVI-innovations hankeportfoliolla (4), joka muodostuu neljästä kärkiteemasta. Metropolian strategian tavoitteet ja viiden innovaatiokeskittymän hankeportfoliot kytkeytyvät tiiviisti näihin kärkiteemoihin. Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut Pääkaupunkiseudun kaupungit tarjoavat kehitys- ja kokeiluympäristöjä, joita Metropolia on jo ollut kehittämässä esimerkiksi älykkään liikkumisen urbaanin ruoantuotannon ja energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on keskeistä vahvistaa kaupunkilaisten osallisuutta, mikä korostui Eurocities 2022 tapahtuman puheenvuoroissa. Yhteiskehittämiseen Metropolialla on tarjota osallistava tutkimuskumppanuusmalli (5). Kun ratkotaan monimutkaisia ongelmia tai tutkitaan arjen merkityksellisiä asioita, tulee muistaa, että tutkijoiden lisäksi kaikilla ihmisillä on arvokasta asiantuntijuutta ja kokemusta siitä, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä tai mitkä asiat vaativat kehittämistä tai tutkimista. Tutustu YouTubessa Osallistuva tutkimuskumppanuus -videoon. Virallisena New European Bauhaus (NEB) -kumppanina Metropolia on eurooppalaisessa kumppaniverkostossa rakentamassa tulevaisuuden näkymiä ja toimintatapoja, jotka vauhdittavat kestävää elämäntapaa. Tästä esimerkkinä Metropolia esitteli NEB -festivaaleilla yhteiseurooppalaisen Augmented Urbans -hankkeen (augmentedurbans.eu) tuloksia. Ne kertovat, kuinka teknologiaa hyödyntäen voidaan vahvistaa kaupunkilaisten osallisuutta oman elinympäristönsä suunnitteluun. Hyvinvointi ja terveysteknologia Pääkaupunkiseudulla on merkittävää hyvinvointiin ja terveysteknologiaan liittyvää tutkimus- ja yritystoimintaa. Metropolia on kehittänyt Health Capital Helsinki -kumppanina teemaan liittyviä kehitys- ja kokeiluympäristöjä, kuten Metropolia Proof Health testaus- ja tutkimuspalvelut. Oppimisympäristöt ja digitaaliset ratkaisut Jatkuva oppiminen ja sitä tukevat digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät oppimisympäristöt, ovat Metropolian strategian ytimessä. Digivisio 2030 - hankkeessa (digivisio2030.fi) Metropolia rakentaa muiden korkeakoulujen kanssa oppimisen tulevaisuutta. Uudet kampukset tarjoavat mahdollisuuden koulutusteknologiaan ja oppimisympäristöihin liittyvään kehitystyöhön, joka tukee uudenlaista, digitaalisten ratkaisujen tukemaa osaamista. Yleinen ekosysteeminen kehittäminen TKI-tiekartan 2030 (6) hengen mukaisesti Metropolia kehittää systemaattisesti ekosysteemimäiseen yhteistyöhön perustuvia kumppanuuksia. Vain kumppanuudessa voidaan luoda innovatiivisia ratkaisuja kompleksisessa toimintaympäristössämme. Hyviin aikomuksiin luottaen Metropolian on pitkäjänteisesti satsannut TKI-toiminnan edistämiseen kaikilla vastuualoillaan. Viime aikoina on erityisesti panostettu yrittäjyyspalveluihin ja innovaatioiden viemiseen käytäntöön osana pääkaupunkiseudun kampusinkubaatio-ohjelmaa. Turbiini -kiihdyttämötoiminta on laajentunut kaikille kampuksille tavoittaen eri alojen opiskelijat ja yhteistyökumppanit. TKI-toimijana Metropolia panostaa omiin vahvuuksiinsa ja tuo ne mukaan yhteiskehittämiseen. Käytännönläheisellä innovaatiotoiminnalla kannustetaan ja tuetaan yritysten, yhteisöjen ja kaupunkilaisten kehittämis- ja tutkimustarpeita ammattikorkeakoulun perustehtävän mukaisesti. Pääkaupunkiseudulla hyvässä nosteessa olevaa yhdessä tekemisen toimintakulttuuria tulee vaalia ja edelleen vahvistaa. Kuten Aalto -yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen totesi Eurocities 2022 -konferenssin paneelikeskustelussa, kumppanuuksia rakennettaessa tulee luottaa itse kunkin hyviin aikomuksiin. Näin voimme houkutella TKI-kumppaneiksemme yhä enemmän myös kansainvälisiä osaajia. Lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö: ekosysteemisopimus (tem.fi) Valtioneuvoston tiedote: TKI-rahoituksen panostukset vahvistavat Suomea (valtioneuvosto.fi) Uudenmaan liitto: Uusimaa-ohjelma (2022-2025) (uudenmaanliitto.fi) Helsinki, Espoo ja Vantaa innovaatiot (hevinnovations.fi) Osallistuva tutkimuskumppanuus (hytke.fi) Työ- ja elinkeinoministeriö: Kansallinen TKI-tiekartta 2030 (tem.fi)

Lue lisää

Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina
http://A%20city%20from%20the%20bird%20perspective,%20sky%20lit%20in%20light,%20sunrise%20in%20horizon
9.9.2021
Anna-Maria Vilkuna

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uusi ohjelmakausi 2021-2027 käynnistyy marraskuun alussa. Ohjelman tavoitteena on uudistuva ja osaava Suomi, ja se sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet. Me Metropoliassa olemme rakennerahasto-ohjelmia toteuttavien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden (TKI) erikoisosaajia ja sitä haluamme olla jatkossakin yhä vahvemmin ja vaikuttavammin. Nyt päättyvä ohjelmakausi 2014-2020 on ollut Metropolialle monin tavoin menestys. Olemme hyvin tuloksin toteuttaneet kauden aikana 103 EAKR- ja ESR-hanketta, jotka ovat olleet niin alueellisia kuin valtakunnallisia. Kaiken kaikkiaan Etelä-Suomen ammattikorkeakoulut saivat ohjelmakaudella suurimman osan aluekehittämisen rahoituksesta, kertoo Uudenmaan liiton julkaisu Satoa Etelä-Suomesta (PDF). Tulemme aktiivisesti osallistumaan loppuvuodesta avautuviin EAKR- ja ESR-hakuihin. Näiden hakujen merkityksestä Metropolialle kertoo sekin, että tällä hetkellä runsaat puolet ulkopuolisesta TKI-rahoituksestamme on rakennerahastojen rahoitusta. Ammattikorkeakoulut yhä vaikuttavampia TKI-toimijoita Arene julkaisi kesäkuussa 2021 raportin ammattikorkeakoulujen vaikuttavasta TKI-toiminnasta. Metropolian, kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen, TKI-toiminnan volyymi on euroissa mitattuna kasvanut ja myös tulevien vuosien näkymät ovat valoisat. Metropolialla on kaikki mahdollisuudet edelleen vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisten ratkaisujen ja uuden osaamisen tuottajana. Ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien kautta profiloidumme ja liitymme ekosysteemeihin. TKI-työtä tehdään yhä enenevässä määrin organisaatiorajat ylittäen. Onnistunein muutos tehdään yhdessä, ja näihin arvokkaisiin kohtaamisiin kampuksiemme yhteistyöalustat antavat mahdollisuuden. Tänä syksynä käynnistyvän uuden ohjelmakauden läpileikkaavina teemoina ovat hiilineutraalisuus, digitaalisuus ja muuttuva työelämä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat innovaatiokeskittymiemme TKI-toiminnan ytimessä ja joihin meillä on paljon asiantuntemusta. Koulutus tukemassa laadukasta TKI-työtä Vaikuttava TKI-hanketoiminta perustuu ammattitaitoiselle osaamiselle. TKI-projektipäällikön tehtävä on vaativa ja edellyttää asiantuntemusta monelta eri alalta. Erilaisten organisaation sisäisten toimintamallien ja työkalujen lisäksi projektipäällikön tulee hallita ulkopuolelta tulevia vaatimuksia, jotka kytkeytyvät muun muassa vastuullisuuteen, aineistonhallintaan, tietosuojaan ja taloushallintoon. TKI-projektipäälliköiden rinnalle on kasvanut myös hankeosaamiseen erikoistuneiden uusien ammattien joukko. Heihin lukeutuvat muun muassa projektikoordinaattorit, -suunnittelijat, -viestijät ja -tuottajat. Kaikkien hanketyötä tekevien ammattitaidolla on menestyksen kannalta merkitystä. Toukokuussa 2021 julkaistiin Metropolian TKI-projektipäällikkökoulutus. Suunnittelemamme koulutuskokonaisuus tukee projektipäällikön arkea ja osaltaan varmistaa laadukasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa. Ensi lukuvuoden alussa kaikki Metropolian hanketoiminnassa työskentelevät projektipäälliköt ovat saaneet laajan ja yhtenäisen Metropolia-tason koulutuksen tehtäväänsä. Muutos alkaa alkumetreillä Osuma-hanke on yksi esimerkki päättyvän ohjelmakauden vaikuttavasta ESR-hankkeesta, jota Metropolia on koordinoinut. Osuma on valtakunnallinen koordinaatiohankkeena vahvistanut nuorten kanssa toimivien monialaista osaamista ja yhteistyötä. Uuteen ohjelmakauteen tartuttaessa suosittelen tutustumaan Katri Halosen toimittamaan Osuman loppujulkaisuun Projekti loppuu, mitä jää? Sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen (aukeaa Theseus.fi). Julkaisu tarjoaa TKI-projektien tueksi työvälineitä, joita on hyvä hyödyntää projektin suunnitteluvaiheesta alkaen. Löydät ajatuksia ja välineitä oman projektisi juurruttamistyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Jokaisen TKI-projektin tavoitteena tulee olla kunnianhimoisen muutoksen aikaan saaminen. Kuten julkaisussa todetaan, muutos alkaa heti projektin alkumetreiltä ja kulkee tietoisena toimintana koko projektikaaren läpi. Näin varmistamme jatkossakin vaikuttavan TKI-toiminnan.

Lue lisää

Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
15.12.2020
Anna-Maria Vilkuna

Koronakriisi on luonut epävarmuuden tilan, ja tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. Nyt meillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen ja tehdä valintoja, jotka rakentavat aidosti kestävään kehitykseen perustuvaa maailmaa. Sitra on koronakriisin aikana päivittänyt Megatrendit 2020 -katsaustaan. Katsauksessa on otettu tarkasteluun aikaisemmin tunnistettujen megatrendien väliset jännitteet. Ne ovat kohtia, joissa tulevaisuus on enemmän auki ja joihin on mahdollista vaikuttaa. Yksi tunnistettu jännite on vallan ja osallisuuden välillä. Osallistava demokratia on Sitran mukaan haastettuna eri puolilla maailmaa. Demokratian lisäksi koronalla on vaikutuksia ekologiseen jälleenrakentamiseen väestöön eriarvoistumiskehitykseen talouden uudistumiseen teknologian mahdollisuuksiin ja uhkiin. ”Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää riitä maailman kompleksisuuden hallintaan”, todetaan Sitran päivitetyssä katsauksessa. Tarvitsemme toivoa ja laajaa joukkoa ihmisiä käymään tulevaisuuskeskustelua, joka käydään dialogissa ja yhdessä ratkaisuja etsien. Kompleksisissa haasteissa tarvitsemme erityisosaamista monialaiseen ja monimuotoiseen yhteistoimintaan. Merkittävä toimintakulttuurinen muutos on osallistamisen sijasta tavoitella kaikkien osallistumista. Osallistuva tutkimuskumppanuus Osallistuva tutkimusote vahvistaa kaikkien tutkimustoimintaan kytkeytyvien osapuolten eli tutkijoiden, kumppaneiden ja kohderyhmien välistä yhteistoimintaa sitoutumista aktiivista toimijuutta. Osallistuva tutkimuskumppanuus tekee mahdolliseksi osallistua meitä itse kutakin koskettaviin päätöksiin ja suunnitteluprosesseihin. Asia on merkittävä, koska kehittämistyö voi liittyä arkeemme, työhömme tai elinympäristöömme. Yrityksien toiminnalle se tarkoittaa, että asiakkaat ja käyttäjät otetaan mukaan tuotekehitysprojekteihin niiden valmisteluvaiheesta alkaen. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on toteutettu useita tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -hankkeita, joissa on tunnistettu koko kehittäjäyhteisö ja annettu sen toimijoille täysivaltainen jäsenyys hankkeen eri vaiheissa. Tässä pari esimerkkiä: Kuntoutusalalla osallistuvaa tutkimuskumppanuutta on tarkasteltu REcoRDI-hankkeessa, jossa kehitetään yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa tiekarttaa ja vuorovaikutteista alustaa kuntoutuksen soveltavaan tutkimukseen. Hankkeen huomioita ovat, että osallistuvassa tutkimusotteessa on keskeistä alkumetreiltä lähtien rakentaa yhteistä ymmärrystä verkostoissa ja aidoissa kumppanuuksissa. Projektipäällikkö Salla Sipari toteaa, että osallistavan tutkimuskumppanuuden periaatteita ovat vastavuoroisuus, yhdenvertaisuus kohtaamisessa, avoimuus ja luottamus. Hankkeissa on muun muassa hyödynnetty muotoiluajattelulle ominaista empatiaa, johon liittyvät menetelmät voivat tukea erilaisten toimijoiden ajatusmallien hahmottamista. Näin on tehty Augmented Urbans -hankeessa, jossa on vahvistettu kaupunkilaisten osallisuutta oman elinympäristönsä suunnittelussa. Keskinäisen luottamuksen vahvistumisen lisäksi on löytynyt uusia näkökulmia, jotka perinteisemmillä tiedonkeruumenetelmillä olisivat voineet jäädä huomaamatta. Tämä on myös yksi tapa vahvistaa kaupunkien kykyä selvitä ennakoimattomissa muutoksissa ja kehittyä yhä kestävämmiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on viime vuosina myöntänyt ammattikorkeakouluille erillisrahoitusta vahvistamaan TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Tämän vuoden hankehaussa Metropolia menestyi hankkeella Creating Wellbeing in Daily Life Through Inclusive RDI. Kolmivuotinen hanke käynnistyy 1.1.2021. Sen tavoitteena on tulevaisuusorientoitunut TKI-toiminta, joka perustuu osallistuvan tutkimuskumppanuuden edelleen kehittämiseen ja vahvistamiseen Metropoliassa ja koko yhteiskunnassa. Maailman monimutkaistuessa ja monimuotoistuessa tarvitaan vahvaa yhteiskehittäjyyttä. Tällöin TKI-toiminnan tulee antaa kaikille osallisille mahdollisuus tuoda mukaan omat tarpeensa, tavoitteensa ja osaamisensa TKI-prosessiin kaikissa sen vaiheissa. Ihminen edellä Metropolian TKI-toiminnassa toimintaperiaatteena on "ihminen edellä". Toimintatapa merkitsee sitä, että asetamme ihmisten ja yhteiskunnan kestävään kehitykseen perustuvan hyvinvoinnin työmme keskiöön. Tämän teemme osallistuvalla tutkimusotteella. Kyse on meidän hyvinvointimme lisäksi mitä suuremmassa määrin myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät ovat Metropolian toimintatapa suunnata asiantuntemustamme niihin yhteiskuntamme tarpeisiin, joihin voimme ja haluamme vaikuttaa. Innovaatiokeskittymien kautta myös liitymme kehittäjäyhteisöihin ja luomme uusia. Näin toteutamme TKI-toiminnan tiekartan 2030 tavoitteita. Innovaatiokeskittymä-toimintamallissa periaatteena on, että sovellamme laajaa teknologiaosaamistamme innovaatiotoiminnan mahdollistajana ja nostamme kaikessa toiminnassamme ihmisen keskiöön. Teknologian sovellusosaamisessa olemme pitkällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 Metropolialle myöntämällä TKI-toiminnan erillisrahoituksella olemme käynnistäneet Helsinki XR Centerin toiminnan. Lisäksi olemme avanneet kampuksille teknologiaosaamiseemme perustuvia yhteistyöalustoja, kuten Business Avenue ja älykotien kehitysalustan SmartLab. Seuraava vaihe innovaatiokeskittymä-toimintamallimme kehittämisessä on ihminen edellä -ajattelun ulottaminen kaikkeen TKI-työhömme. Pandemia on osoittanut, kuinka meidän jokaisen arkinen elämä voi muuttua. Olemme riippuvaisia toisistamme ja kestäviin ratkaisuihin tarvitaan eri toimijoiden aitoa yhteistyötä. Nyt on entistä merkityksellisempää, että kykenemme yhdessä luomaan yhteistä ymmärrystä, oppimaan ja tuottamaan kestävään kehitykseen perustuvia ratkaisuja. Itse kullakin on oikeus osallistua TKI-toimintaan, joka koskettaa häntä.                  

Lue lisää

Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
29.10.2018
Anna-Maria Vilkuna

Kenelle kuuluu aikamme viheliäisten ongelmien ratkaisu? A-Studiossa keskusteltiin 23.10. nuorten syrjäytymisestä ja siitä, kuinka hanketoiminnalla tähän suureen haasteeseen tartutaan. Mieleeni palautui Sitran yliasiamies Mikko Kososen Helsingin Sanomissa (29.8.2018) esittämä toteamus, että politiikassa tai julkishallinnossa ei ole selvää yksittäistä toimijaa, jolle viheliäiset ongelmat kuuluisivat. ”Esimerkiksi digitalisaatioon, syrjäytymiseen ja ilmastonmuutokseen haetaan ratkaisuja useilla eri hallinnonaloilla - pahimmassa tapauksessa ilman hallinnonalojen yhteistä näkemystä, koordinaatiota ja yhteistyötä.” Kosonen ehdottaa valtion talousarvioon ilmiöbudjettia eli määrärahaa poikkihallinnollisesti hoidettavia ilmiöitä varten. Yhteiskuntamme monimutkaisuus ja nopeatempoisuus haastaa meidät uudistumaan. Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä teollisuusmaissa, kärsitään elinkeinorakenteen sopeutumiskriisistä ja työn murroksesta. Samaan aikaan luonnon kantokyvyn rajallisuus, väestön ikääntyminen ja eriarvoisuuden kasvu edellyttävät uusia toimintamalleja, jotta voimme tavoitella kestävää hyvinvointia ja kasvua kaikille kansalaisille. Viheliäiset ongelmat haastavat meitä kaikkia muuttamaan toimintatapojamme. Innovaatiokeskittymissä olemme Metropoliassa tunnistaneet ne yhteiskunnalliset ilmiöt, joita haluamme olla ratkaisemassa. Innovaatiokeskittymiin kokoamme hankesalkkumme, jotta voimme varmistaa vaikuttavien tulosten vakiinnuttamisen osaksi omaa ja kumppaneittemme toimintaa. Kyse on ammattikorkeakoulussa aivan uudesta toimintamallista. Ongelmia ei aina ratkaista lisäämällä resursseja vaan tekemällä asioita uudella tavalla, kuten Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord A-Studiossa toteaa. Haluamme päästä pirstaleisuudesta kokonaisuuksiin mahdollisimman konkreettisten tavoitteiden ja niitä tukevan tekemisen avulla. Näin voimme antaa parhaan tuen hankkeillemme, joissa tehdään erinomaista työtä suurella ammattitaidolla. Hankkeiden voima on yhteistyössä, kuten Osuma-hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen blogissaan kirjoittaa. A-Studion keskustelussa nousi vahvasti esiin EU-rahoituksella toteutettavat hankkeet. Ohjaamo-toiminta on erinomainen esimerkki EU-rahoituksen mahdollistamasta toiminnasta, joka on johtanut nykyisten toimintatapojen pysyvään muutokseen. Parhaillaan on käynnissä Kestävää kasvua ja työtä - rakennerahasto-ohjelman arviointi. Ulkopuolisen tahon tekemässä arvioinnissa etsitään näyttöjä EU:n tukemien hankkeiden vaikuttavuudesta. Arvioinnin kohteena ovat muun muassa nuorten koulutukseen ohjautuminen ja työllistyminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisvaikeudet. Loppuraportti on meidän luettavissamme kesällä 2019. Toivottavasti siihen sisältyy meidät kaikki haastavia toimenpide-ehdotuksia yhä vahvempaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.

Lue lisää

Työelämäyhteistyö luo työhyvinvointia
16.10.2018
Anna-Maria Vilkuna

Piakkoin julkaistaan Crazy Town Oy:n tekemä selvitys ”Korkeakoulujen yritysyhteistyön tilannekuva”. Sain tilaisuuden tutustua etukäteen tähän selvitykseen, jonka havainnot ja tulokset ovat Metropolia Ammattikorkeakoulussa hyvin ajankohtaisia. Toimeksianto selvitykselle tuli työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM). Jotta mukaan saatiin näkökulmia erilaisista ympäristöistä, koottiin tietoa Tampereella, Kuopiossa ja Kotkassa. Yhteensä yli 1000 korkeakoulujen henkilökunnan ja heidän työelämäkumppaniensa (sisältäen yritykset sekä julkisen ja kolmannen sektorin) edustajaa jakoi aiheesta näkemyksiään. Tavoitteena selvityksessä oli tuoda työelämäyhteistyön tarkastelu yksilöiden eli korkeakoulujen tutkijoiden ja muun henkilöstön tasolle – miten he tekevät yhteistyötä, mikä heitä motivoi, kannustaa ja millaisia ovat mielletyt yhteistyön esteet. Millainen on työelämäyhteistyötä tekevä korkeakoulun työntekijä Selvityksen tulokset muodostavat moninaisen kuvan työelämäyhteistyötä tekevästä korkeakoulun työtekijästä: Hän tekee työelämäyhteistyötä monin eri tavoin ja ymmärtää, kuinka työelämäyhteistyö tukee opetusta ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. Työelämäyhteistyössä häntä motivoi etenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen, osaamisen soveltaminen käytäntöön ja asiantuntiajana kehittyminen. Tämä siitäkin huolimatta, että hän ei koe työelämäyhteistyön juuri parantavan hänen omaa asemaansa korkeakoulussa. Hänellä on usein työkokemusta myös korkeakoulun ulkopuolelta. Merkittävimpinä esteinä työelämäyhteistyölle hän kokee ajan ja rahoituksen puutteen, mutta ei anna niiden lopulta estää yhteistyötä, sillä hän osaa yhdistää työelämäyhteistyön osaksi pääasiallista työtään. Hän näkee, että korkeakoulun työelämäyhteistyö hyödyntää monia eri tahoja, myös häntä itseään. Hän puhuu työelämäkumppaneiden kanssa samaa kieltä ja osaa muotoilla yhteiset tavoitteet, ja häneen luotetaan. Innovaatiokeskittymät uudistamassa työelämäyhteistyötä Metropoliassa teemme suurta uudistusta, jonka keskeinen tavoite on työelämäyhteistyön vahvistaminen. Uudistumisen ytimessä ovat innovaatiokeskittymät, jotka rakentuvat yhteiskunnallisesti merkittävien ilmiöiden ympärille. Innovaatiokeskittymissä eri alojen ja sektoreiden toimijat yhdessä Metropolian opiskelijoiden ja henkilöstön tekevät ilmiöön liittyvissä ekosysteemeissä monipuolista yhteistyötä haasteiden ratkaisemiseksi. Verkostomaisessa ja moninäkökulmaisessa yhteistyössä syntyy tutkimustietoa, uutta osaamista, uusia ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. Näin otamme yhä vahvemman roolin yhteiskunnan kestävän kasvun ja uudistumisen vauhdittajana yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämän ja korkeakoulun yhteistyön muodot Innovaatiokeskittymät uudistavat merkittävästi korkeakoulumme toimintatapoja. Korkeakoulujen yritysyhteistyön tilannekuva -selvityksessä on tunnistettu opetuksen, tutkimuksen, osaamisen siirron ja hallinnon tasoilla 14 erilaista työelämän ja korkeakoulun välistä yhteistyön muotoa. Nämä antavat kiinnostavan viitekehyksen, kun kehitämme Metropoliassa innovaatiokeskittymiin perustuvaa toimintamallia.   Opiskelijat työelämäyhteistyön lähettiläiksi Työelämäyhteistyölle saatavilla olevan työajan sekä rahoituksen puute koetaan korkeakouluissa yhteistyön suurimmaksi esteeksi. Selvityksen huomio on kuitenkin myös se, että kokeneet työelämäyhteistyön tekijät osaavat yhdistää yhteistyön osaksi opetus- ja tutkimustehtäviä. Aikaa järjestetään sellaiselle tekemiselle, joka on merkityksellistä. Vastaavasti kokemattomille työelämäyhteistyö näyttäytyy opetus- ja tutkimustehtävistä erillisenä asiana. Etenkin ammattikorkeakouluissa opiskelijavetoinen yritysyhteistyö on vahvaa: opiskelijoiden tekemät projektit, opinnäytteet ja harjoittelut ovat volyymiltään selvityksen mukaan suurin yhteistyön muoto. Metropoliassa opiskelijoiden käynnistämiä työelämäsuhteita syntyy runsaasti myös innovaatioprojekteissa. Opetukseen kytkeytyvä yhteistyö voisi toimia monelle henkilökunnan jäsenelle luontevana väylänä myös muuhun yhteistyöhön. Meidän tulee nykyistä systemaattisemmin hyödyntää opiskelijoiden harjoittelun aikana tai opinnäytteessään aukaisemia väyliä ja keräämiä havaintoja yritysten kehittämistarpeista. Mitä vahvemmat suhteet opettajilla ja muulla korkeakoulun henkilöstöllä on korkeakoulun ulkopuolella, sitä parempi on ymmärrys työelämän tarpeista ja sitä enemmän on yhteistä toimintaa. Onnistumiset jossakin yhteistyön muodossa ruokkivat henkilöstön muuta yhteistyötä työelämän kanssa. Henkilökunnalle kannustimia työelämäyhteistyöhön Työelämäyhteistyötä aktiivisesti tekevät eivät usko sen parantavan heidän asemaansa korkeakoulun sisällä. Tämä on yksi selvityksen havainnoista ja paljastaa sen, kuinka vähän suoria kannustimia työelämäyhteistyön tekeminen yksilön näkökulmasta tällä hetkellä tarjoaa. Yhteistyötä tehdään ennen kaikkea siksi, että se nähdään itselle ja muille hyödylliseksi ja merkitykselliseksi. Näin on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan, olla mukana ratkaisemassa ongelmia sekä soveltaa ja kehittää omaa osaamistaan. Työelämäyhteistyön tekeminen ja työn merkityksellisyys liittyvät toisiinsa, joten korkeakoulun johdon tulee luoda henkilökunnalle kannustimia työelämäyhteistyöhön. Rahallisten kannustimien lisäksi halukkaille työelämäyhteistyön tekijöille tulee ammattikorkeakoulussa tarjota akateemisesta urasta poikkeavia urapolkuja. Myös henkilöstön liikkuvuus ja yrittäjyys ovat mielenkiintoinen ja vielä hyödyntämätön yhteistyön muoto. Esimerkiksi työelämävaihtoon on jo periaatteessa luotu rakenteet, mutta periaatteet eivät ole riittävät selkeät ja niitä ei tunneta. Yrittäjyys ei vielä näy henkilöstöpoliittisena tai strategisena valintana. Innovaatiokeskittymissä tavoitteena onkin luoda henkilöstölle vaihtoehtoisia työelämäyhteistyötä painottavia polkuja ja niitä tukevia kannustimia korkeakoulun sisällä.  

Lue lisää

Kriittinen mieli ja kokeilukulttuuri
29.3.2016
Anna-Maria Vilkuna

Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Kärkihankkeen nimi herättää ristiriitaisia ajatuksia, sillä ilmaukset otetaan käyttöön ja kokeilukulttuuri ovat kuin eri maailmoista. Tätä kärkihanketta on kiintoisaa lähteä tarkastelemaan muun muassa erilaisten johtamiskäsitysten näkökulmasta. Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini on pitkän linjan työelämän tutkija. Tämän vuoden Talous & Yhteiskunta-lehden ensimmäisessä numerossa hän pohtii laadukasta työelämää hallituksen työelämäreformin tuomien ajatusten pohjalta. Mikä synnyttää laadukasta työelämää, joka mahdollistaa uudistumiskykyisen, kehitysorientoituneen ja proaktiivisesti muutoksiin reagoivan yhteisön? Rationaalinen johtamiskäsitys näkee organisaatiot koneina tai systeemeinä, joissa ihmiset toimivat rationaalisesti ja työn välineellisiä piirteitä arvostavi­na yksilöinä. Tällöin maailma näyttäytyy lähinnä järjestelmien, rakenteiden, prosessien ja mittaamisen kautta. Rationaalisen johtamiskäsityksen vastakohta on normatiivinen johtamiskäsitys, jolloin organisaatio on arvoyhteisö. Tällöin korostuvat yhteiset arvot sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkitys ihmisiä hyviin suorituksiin motivoivina tekijöinä. Kärkihankkeen Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri otsikointi tuo ensimmäisenä mieleen rationaalisesti hallittavissa olevan systeemin. Kärkihanke kannustaa tekemään nopeita, pienen budjetin käytännön kokeiluja. Kuulostaa selkeältä, mutta toteutus tuskin on noin yksikertainen. Jokainen kehittämistoiminnan parissa työtä tekevä tietää, että aidosti tuloksellinen kehittämistyö vaatii tuntemusta alan aikaisemmista tutkimuksista ja kehityshankkeista, suunnitelmallisuutta, uuden opitun tunnistamista ja vaikuttavuuden varmistamista. Kärkihankkeen kuvauksesta käy toki ilmi, että tavoitteissa on normatiivisen johtamismallin mukaisia arvoja kuten kansalaislähtöisten toimintatapojen kehittäminen. Tuloksellisen kokeilukulttuurin varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin kriittistä keskustelua siitä, mitä kokeilukulttuurilla tarkoitetaan ja mihin sitä tarvitsemme? Millaista on meidän kokeilukulttuurimme ja millaisia valmiuksia tulevaisuuden työelämään haluamme opiskelijoillemme sen avulla antaa? Sitra järjesti vastikään Koulutuskeskiviikon, jossa johtava asiantuntija Mikko Hyttinen esitti viimeisintä tutkimustietoa tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista. Olemme jo joutuneet sopeutumaan siihen, että teknologian nopean kehityksen myötä monet perinteiset, automatisoitavissa olevat työtehtävät katoavat. Uusi työ on monimuotoista, projektimaista, yrittäjämäistä, verkottuvaa ja luovaa. Tällöin tarvitaan valmiuksia kohdata muutos, innostua uudesta, ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa ja soveltaa oppimaansa, unohtamatta kykyä kriittiseen ajatteluun. TKI-toiminnassamme voimme olla luomassa kokeilukulttuuria, joka tukee tulevaisuudessa tarvittavaa kehitysorientoitunutta osaamista, tähtää vaikuttaviin tuloksiin ja synnyttää kykyä avoimeen yhteistoimintaan. Tällöin kokeilukulttuuri huomioi yhteisten arvojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen hyviin suorituksiin motivoivina tekijöinä. Näin voimme toimia moniarvoisessa yhteiskunnassa erilaisten intressien yhteen sovittajana ja edistää niin taloudellista, sosiaalista kuin kulttuurista hyvinvointia.

Lue lisää