Tekijä: Irene Gröhn
Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
Tänään on hieno päivä! Saamme julkistaa Onni tulee puun takaa -hankkeen loppujulkaisun, jota olemme työstäneet pitkin syksyä. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta hankkeen nimestä ”Onni tulee puun takaa”. Hankkeen loppujulkaisussa Tuliko Onni puun takaa? Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla (toim. Gröhn & Rekola, Metropolia Ammattikorkeakoulun Taito-työelämäkirjat julkaisu 12/2017) pyrimme vastaamaan kysymykseen ”Tuliko Onni puun takaa?”. Lisääntyikö työhyvinvointi ja tuottavuus hankkeeseen mukaan tulleissa yrityksissä? Onko Onni tulee puun takaa – hankkeen tapa kehittää työhyvinvointia ja tuottavuutta hyvä? Mitä siitä voisi oppia ja hyödyntää? Mitä yhteistä ja millaisia eroja löytyi mies- ja naisvaltaisen alalta? Tässä julkaisussa kuvataan hankkeessa toteutettu yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessi. Melko seikkaperäisen kuvauksemme tavoitteena on, että prosessin malli on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Näkemyksemme on, että vastaavan prosessin voi toteuttaa missä tahansa organisaatiossa tai organisaation yksikössä sellaisenaan taikka lyhennettynä. Kehittämisprosessi perustuu työyhteisön yhteisölliseen ja ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun ja toimintaan, jonka tavoitteena on löytää käytännössä helposti toteutettavia ja toimivia ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Oleellista on henkilöstön kuuleminen ja aito osallistaminen. Alla olevassa Onni-puussa kuvattuna tiivistetysti hankkeen toteuttama yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen prosessi. Kerromme julkaisussa myös, millaisia voimavaratekijöitä ja kehittämisen kohteita hankkeessa mukana olleissa metsä- ja sote-alan pk-yrityksissä nousi esiin. Mies- ja naisvaltaisella alalla tuli esiin joitakin eroja, mutta ennenkaikkea yhtäläisyyksiä. Jaamme myös näissä yrityksissä ideoituja ratkaisuja kehittämisen kohteisiin sekä hankkeessa kehitetyn kehittämistyökalun vapaaseen käyttöön. Lopuksi arvioimme prosessia ja jaamme kokemuksia. Julkaisu on Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR- hankkeen (2015 - 2017) loppuraportti. Hanke päättyi 30.9.2017. Tutustu julkaisuun (pdf) Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa (Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ja julkaisujen alusta) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-042-7 Julkaisu löytyy myös hankkeen nettisivuilta: www.metropolia.fi/onni Tutustu myös hankkeen muihin julkaisuihin: Iloa työhön -opas (pdf). Oppaassa kuvataan 7 keskeistä työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevaa ratkaisua. Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä. Metropolian Mikrokirja 2017. (pdf) Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kymmenen Uudenmaan alueella toimivan metsä- ja sote-alan pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentaen kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista hakien ratkaisuja yhteistoiminnallisesti. Hankkeen yhteistyökumppanina on toiminut Työturvallisuuskeskus. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama. www.metropolia.fi/onni Yhteistyössä
Työhyvinvointia ja tuottavuutta lvi-, kiinteistöhuolto- ja isännöintialalle
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on juuri käynnistynyt uusi projekti Mikko - Mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus, jossa vahvistetaan Uudenmaan alueella toimivien mikro- ja pk-yrityksen tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeessa toteutetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta vahvistava kehittämisprosessi kolmessakymmenessä (30) mikro- ja pk- yrityksessä, jotka toimivat Uudenmaan alueella. Ensimmäiset kehittämisprosessit aloitetaan pk-yrityksissä vuoden 2017 lopussa ja vuoden 2018 alussa. Yritykset otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä, kannattaa ilmoittautua nopeasti. Mukaan etsitään erityisesti pk-yrityksiä lvi-, kiinteistöhuolto-, ja isännöintialoilta. Kehittämisprosessi soveltuu parhaiten yrityksiin, joiden henkilöstömäärä on 5-50 välillä. Prosessi voidaan räätälöidä myös muun kokoisiin yrityksiin. Kehittämisprosessi on yritykselle maksuton. Kiinnostuitko? Ilmoittaudu: projektipäällikkö Irene Gröhn, etunimi.sukunimi@metropolia.fi, p. 040 159 7481. Tulemme mielellämme kertomaan lisää hankkeesta. Projektin yhteistyökumppanina toimivat LVI-Tekniset Urakoitsijat ry ja Isännöintiliitto. Projektin nettisivut: www.metropolia.fi/mikko Mikko - Mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointi ja tuottavuus -projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama. Projekti toteuttaa ESR Toimintalinjaa 3, erityistavoitetta 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Projektin rahoittavana viranomaisena on Hämeen ELY-keskus. Projekti toimii Uudenmaan alueella. Projektin toiminta-aika on: 1.10.2017 – 31.10.2019
Minun, meidän ja muiden johtaminen
Vedimme viime viikolla työpajan uusmaalaisille yrittäjänaisille itsensä johtamisesta, jossa käsittelimme itsetuntemusta, tavoitteita, motivaatiota ja ajanhallintakeinoja. Aamupäivän aikana muodostui melko kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten hallinnantunnetta omassa työssään voi lisätä. Kun yhdessä mietimme itsensä johtamisen kokonaisuutta, havahduimme siihen, miten verrattavissa se on muiden johtamiseen. Samat perustavanlaatuiset osa-alueet ovat läsnä, kun katse kääntyy itsestä muiden johtamiseen: motivoinnista tavoitteiden arviointiin, työhyvinvoinnista suoriutumiseen, palkitsemisesta sitoutumiseen ja työn organisoinnista työn kehittämiseen. Parhaillaan suunnittelemme samalle kohderyhmälle esimiestyön työpajaa, joten ajatuksemme pyörivät erilaisissa johtajuutta käsittelevissä harjoituksissa ja ytimekkäissä alustuksissa. Esimies määritellään Wikipediassa henkilönä ”jolla on tai jolle on määritelty oikeus käyttää ennalta määriteltyä työnjohto-oikeutta, direktio-oikeutta, siinä laajuudessa kuin se on määritelty, se on tehtävien suorittamisen vuoksi tarpeellista tai lainsäädännön ja hyvien tapojen mukaan mahdollista”. Määritelmä lähestyy esimiestyötä lainsäädännön ja yhteiskuntavastuun näkökulmasta nostaen esiin lailliset ja eettiset näkökohdat. Se kuitenkin jättää paljon sanomatta. Laissa määritettyjen velvollisuuksien, yritystalouden hallinnan ja rutiininomaisten tehtävien tukena toimivat esimerkiksi suunnitelmat, tsekkilistat ja vuosikellot. Esimiestyössä joutuu monenlaisiin rooleihin ja aina kaikki roolit eivät ole omalla mukavuusalueella. Esimiehen on hyvä lisätä itsetuntemustaan kehittyäkseen tunnistamaan toimintaansa ja roolinottojaan erilaisissa tilanteissa. Oman itsetuntemuksen lisäämisessä ja esimiesroolin kehittymisessä on käytävä usein monimutkaisempi polku. Itsearviointi, ideointi ja reflektio oman esimiestyön voimavaroista on henkilökohtaista mutta – paradoksin omaisesti – usein tehokkainta yhdessä muiden kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa. Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hanke tarjoaa maksutonta tukea uusmaalaisille yrittäjänaisille. Syksyllä 2017 tarjoamme johtamisen työpajojen sarjan, joista kolmas keskittyy esimiestyöhön. Esimiestyön paja pidetään 7.11.2017 klo 8.30-12.00 Metropolia ammattikorkeakoulun Leppävaaran toimipisteellä. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.metropolia.fi/oona Kirjoittajat: Sara Lindström, Työterveyslaitos Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sirkka ja Sara vetävät Oona-hankkeessa johtamisen työpajoja ja yrittäjänaisten vertaisryhmiä. Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 toteutettavasta Onnistumista ja oivalluksia johtamiseen -työpajojen sarjasta. www.metropolia.fi/oona Yhteistyössä
Osuustoiminnasta ja verkostoitumisesta potkua yritystoimintaan
Osuuskunta on yksi suomalaisista yritysmuodoista. Määritelmän mukaan ”osuuskunta on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama hanke, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla. ” – Wikipedia Osuuskunta poikkeaa henkilöyhtiöstä siten, että yritystoiminnan riski on pienempi. Osuuskunnan hyviin puoliin kuulu se, että se mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, ei heitä pidetä virallisesti yrittäjinä. Tämä mahdollistaa osuuskuntaan kuulumisen ja esimerkiksi työttömyysturvan yhtäaikaisuuden. Osuustoiminnalla on Suomessa vahvat perinteet, sillä sitä on harjoitettu meillä vuodesta 1899. Tunnetuimpia osuustoiminnan harjoittajia ovat Osuuskauppa ja Osuuspankki. Viime vuosina osuustoiminta on noussut uuteen suosioon. Osuustoiminta onkin moderni ja joustava yhteisyrittämisen muoto. Osuuskunnassa toimiminen luo jäsenilleen yhteenkuuluvuutta ja turvaa. Se tuo mukanaan mahdollisuuden rakentaa laajempia yhteistyö- ja asiakasverkostoja. Osuuskunnat itsessään ovat yhden tyyp pisiä verkostoja, joissa jäsenet ovat liittyneet yhteen tekemään työtä. Osuuskunta voi syventää verkoston yhteistyötä. Se tuo liiketoiminnallista tukea ja volyymia yksinyrittäjille, kun yhteisesti viedään asioita eteenpäin toimialaan liittyen, tai auttaa saavuttamaan suurempaa vaikuttavuutta kuin mihin yksin on mahdollista. Se voi olla väline ja matalan kynnyksen paikka myös kevytyrittäjyyteen. Yrittäjän kannattaa verkostoitua aktiivisesti Usein kuulee puhuttavan, että verkostoituminen ylipäätään on pienyrittäjälle tärkeää, sillä toimimalla aktiivisesti voi löytää uusia asiakkaita ja kumppaneita, saada uusia ideoita ja viedä toimintaansa muiden tietoisuuteen. Yrittäjän ei kannata välttämättä jäädä kotiin odottamaan, että joku tulee hakemaan mukaan hyviin verkostoihin, vaan olla itse aktiivinen. Yrittäjien verkostoitumisessa pätee sama kuin kaikessa verkostojen rakentamisessa: niitä kannattaa luoda optimoiden, ei maksimoiden. Verkostoissa toimiminen on hyvin aikaa vievää, joten kannattaa pohtia, mihin verkostoitumistapahtumiin lähtee mukaan tai mitkä verkostoitumiskanavat ovat itselle sopivimpia. Verkostoja kannattaa rakentaa strategisesti niin, että luodaan kumppanuuksia, joilla saadaan lisäarvoa omalle liiketoiminnalle. Tällainen verkostokumppanuus vaatii luottamuksellista sitoutumista ja selkeät pelisäännöt. Optimoinnissa on kuitenkin rajansa, sillä verkostot voivat käyttäytyä hyvinkin yllätyksellisesti, ja tärkeitä kontakteja voi löytää odottamattomista paikoista. Verkostoissa kannattaakin olla mukana avoimin mielin. Yksi tärkeä syy verkostoitua on se, että saa jaettua ajatuksiaan muiden kanssa, ja saa tukea omalle yrittäjyydelleen. Erityisesti yksinyrittäjälle tämä voi olla hyvinkin tärkeä toimintaa eteenpäin vievä voima. Vertaistuki ja mahdollisuus keskustella toisten kanssa, ovat tärkeitä voimavaran lähteitä. Muilta saa ideoita kuinka huolehtia omasta jaksamisesta tai kehittää omaa toimintaa. Esimerkiksi yhteisölliset työtilat mahdollistavat oman toiminnan kehittämisen ja uusien kumppanuuksien luomisen. Verkostot ja osuustoiminta ovat aiheena Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille –hankkeen Johtamisen työpajassa 24.10.2017. Tilaisuudessa useammassa osuuskunnassa mukana ollut verkostovelho Johanna Hytönen avaa tarkemmin osuustoiminnan ja verkostoitumisen saloja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.metropolia.fi/oona Kirjoittajat: Minna Janhonen, Sirkka-Liisa Kolehmainen ja Johanna Hytönen Minna ja Sirkka toimivat Oona-hankkeessa kurssien vetäjinä ja yrittäjien sparraajina. Johanna Hytönen on mukana mm. Monkey Business –nimisessä osuuskunnassa: https://banana.fi/author/johanna/ Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 toteutettavasta Onnistumista ja oivalluksia johtamiseen -työpajojen sarjasta. www.metropolia.fi/oona Yhteistyössä
Yrittäjänainen: opettele olemaan itsellesi paras mahdollinen pomo!
Moni ryhtyy yrittäjäksi siksi, että haluaa vaikuttaa työnsä sisältöön tai tekemisen tapaan. Itsensä johtaminen ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista. Myös itselleen voi olla huono esimies: Itseltään voi vaatia liikaa tai liian vähän, itseään voi epäillä, tai itselleen voi jättää liian vähän aikaa lepoon ja palautumiseen. Entä muistaako itseään palkita ja kehua yhtä usein kuin muita? Itsensä johtamista on hedelmällistä ajatella muiden johtamisen tapaan lajina, jossa jokaisella on tarvetta ja mahdollisuuksia kehittyä. Hieman paradoksaalisesti tämä on usein helpompaa yhdessä kuin yksin. Hyviä tavoitteita ja itselle sopivia työrytmejä oppii muodostamaan kokemuksen ja harjoituksen kautta. Usein vertaisista on tavoitteiden asettamisessa apua. Tavoitteiden saavuttamisen on myös havaittu olevan helpompaa, jos muut ovat niistä tietoisia ja kannustavat päämäärään pyrittäessä. Pitkällä tähtäimellä niin liiketoiminnan kuin hyvinvoinnin kannalta on pyrkiä opettelemaan olemaan itsellensä paras mahdollinen pomo. Itsensä johtamisen kokonaisuus Yrittäjä joutuu useimmiten itse huolehtimaan oman työnsä aikatauluttamisesta, puitteistamisesta, palautteesta, onnistumisen määrittämisestä, sekä omasta jaksamisestaan ja (ura)kehityksestään. Yrittäjä onkin sekä oman työnsä tekijä, että itse itsensä pomo. Kuten esimiestyö, myöskään itsensä johtaminen ei ole selkeärajainen kokonaisuus, vaan itsensä johtaminen pitää sisällään: 1) omaan itseen liittyviä ulottuvuuksia: itsetuntemusta ja –luottamusta, omien asenteiden ja uskomusten tiedostamista, tunteiden ja voimavarojen säätelyä, sekä kykyä faktaperäiseen päätöksentekoon 2) tehtäviin ja toimintatapoihin liittyvään priorisointia: järkevien tavoitteiden asettamista, työtehtävien palastelua sekä ajanhallintataitoja sekä 3) ympäristön muokkausta tavoiteltavaa toimintaa tukevaksi. Parhaimmillaan itsensä johtaminen mahdollistaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, joka käsittää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen sekä ammatillisen- ja uudistumiskunnon, ja tuottaa positiivista energiaa ja jaksamista. Tukea tarjolla Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille hanke tarjoaa maksutonta tukea uusmaalaisille yrittäjänaisille. Syksyllä 2017 tarjoamme johtamisen työpajojen sarjan, joista ensimmäinen keskittyy itsensä johtamiseen. Itsensä johtamisen työpaja 10.10.2017 klo 8.30-12.00 Itsensä johtamisen työpajassa yrittäjä tarkastelee itseään ja omaa johtamistaan, omaksuu itsensä johtamisen työkaluja, saa työvälineitä työntekijöiden itsensä johtamisen edistämiseen sekä verkostoituu ja voimaantuu. Vierailevana yrittäjänä työpajassa on Life Coach Kirsi Hämäläinen, Cassiope. Paikka: Metropolia AMK, Leppävaaran toimipiste, Vanha Maantie 6. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu maksuttomaan työpajaan tästä Kirjoittajat ja työpajan ohjaajat: Sirkka-Liisa Kolehmainen, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tiina Taipale, tutkija, Työterveyslaitos Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 toteutettavasta Onnistumista ja oivalluksia johtamiseen -työpajojen sarjasta. www.metropolia.fi/oona Yhteistyössä
Yksin toimivat yrittäjänaiset verkostoituvat aktiivisesti
16.6.2017 Kevään aikana olemme tavanneet useita naisyrittäjiä sekä Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hankkeen että muiden kasvuyrittäjyyttä tukevien hankkeiden tilaisuuksissa ja huomanneet kuinka aktiivisesti pääkaupunkiseudulla toimivat yrittäjänaiset osallistuvat näihin maksuttomiin tilaisuuksiin. Erityisesti yksin toimiva yrittäjänaisia on näissä tilaisuuksissa paljon. Suomessa yrittäjistä noin 95 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yli puolet suomalaisista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yrittäjänaisten parissa yksinyrittäjien osuus on vielä suurempi, sillä kolme neljästä naisyrittäjästä toimii yksin. Tutkimusten mukaan yksinyrittävät naiset kaipaavat vertaistukea ja verkostoa. Yrittäjän hyvinvoinnin on koettu olevan yhteydessä saatuun sosiaaliseen tukeen ja toisaalta yksinäisyyden kokemuksen on todettu heikentävän työkykyä. Verkostoitumisen ja tuen tarpeen olemme huomanneet myös kevään aikana Oona-hankkeessa järjestetyissä koulutuksissa ja vertaisryhmissä. Verkkovälitteiset tapaamiset hyviä, jos tekniikka toimii Vaikka toivetta ja tarvetta vertaistuelle on, monien yrittäjien on vaikea löytää tähän aikaa eikä pitkäjänteinen sitoutuminen aina ole mahdollista. Yksin toimivat yrittäjänaiset tunnistavat koulutuksen ja kehittämisen tarpeen, mutta yhden ihmisen kädet ja aika ei riitä kaikkeen tarvittavaan. On tyypillistä että yrittäjänaiset yhdistävät yrittäjyyteen myös perheestä huolehtimisen ja nämä asiat ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin yrityksen toimintaan panostaminen. Joskus vertaisryhmään osallistuminen tietyssä fyysisessä paikassa voi olla esteenä, jos asuu kaukana ja matkoihin menee kohtuuttomasti aikaa. Tapaaminen voi viedä puolet työpäivästä ja se on usein liikaa. Oona-hankkeessa tapasimme vertaisryhmäläisiä yhteensä kuusi kertaa, joista ensimmäinen ja kaksi viimeistä kertaa järjestettiin tietyssä paikassa. Muut kolme kertaa tavattiin verkkovälitteisesti sovittuna aikana käyttäen Skype-yhteyttä. Tällaisista virtuaalisista tapaamisista on niin kansainvälisesti kuin Suomessa hyviä kokemuksia yrittäjänaisia tuettaessa. Verkkovälitteiset tapaamiset korostavat ryhmän ohjaajien roolia tapaamisen puheenjohtajana. Vaikka jokaisella osallistujalla olisi videokuva päällä, jää viestinnästä pois nonverbaalinen taso, jolloin ryhmäläisen on vaikea osallistua keskusteluun spontaanisti. On vaikea ennakoida omaa vuoroa kun ei tiedä onko joku toinen samaan aikaan puhumassa. Jos puheenvuoroja ei jaeta, tulee helposti tilanteita että kaikki puhuvat yhtä aikaa tai joku ryhmästä intoutuu puhumaan itsekseen. Kokemuksemme mukaan verkkovälitteisissä tapaamisissa on tärkeää etukäteen kertoa miten kyseisellä kerralla toimitaan ja missä järjestyksessä asioita käsitellään. Vuorovaikutusta voi lisätä kirjallisen kommenttikenttien käyttämisellä ja erilaisilla äänestystyökaluilla yms. Materiaalin jakaminen kaikille on helppoa ja erilaisten alustusten pitäminen onnistuu videovälitteisesti erittäin hyvin. Skypen lisäksi toisena sähköisenä työkaluna käytimme vertaisryhmän toiminnan dokumentointiin Trello-työkalua. Jokaista ryhmäkertaa ennen oli vertaisryhmään osallistujilla orientaatiotehtävä, jonka ohjeet ja materiaalit löytyivät Trellosta. Joillekin kerroille ryhmäläiset palauttivat pienen ennakkotehtävän, johon jokaisella oli mahdollisuus tutustua etukäteen. Tapaamisesta poissaolleetkin näkivät mitä asioista oli käsitelty ja mitä seuraavalla kerralla tullaan käsittelemään. Tietotekniikka tuo verkkovälitteisiin tapaamiseen omat haasteensa. Kaikilla ryhmään osallistuvilla ei etäyhteys toiminut kunnolla useista eri syistä. Etäyhteyden epävarmuus ja tekniset ongelmat veivät välillä aivan liian paljon aikaa ja energiaa kaikilta osallistujilta. Ongelmista huolimatta suurin osa ryhmään osallistuneista yrittäjänaisista osallistuisi toisenkin kerran vertaisryhmään, jossa osa tapaamisista voisi olla verkkovälitteisiä. Yrittäjänaiset kaipaavat ideoita ja palautetta Yrittäjänaisten kannustaminen ja tukeminen ovat niin Suomessa kuin Euroopan Unionin alueella kiinnostuksen kohteena, ja yrittäjänaisia eri tavoin tukevia hankkeita on Suomessakin viime vuosina rahoitettu useita. Useimmissa hankkeissa pyritään tietoisesti tukemaan yrittäjänaisten verkostoitumista, yrittäjäosaamista ja näiden kautta kasvuhalua. Tällainen hake on myös Oona - osaamista ja onnistumien tukea yrittäjänaisille Yrittäjänaisista monet viihtyvät yksinyrittäjinä, eivätkä he suunnittele henkilöstön palkkaamista. Tällöin kasvu voi tapahtua asiakas- ja kumppaniverkostojen kasvattamisen kautta. Verkostot ovatkin yksinyrittäville tärkeitä niin tuloksellisen toiminnan, osaamisen kehittämisen, ideoiden syntymisen, tiedon jakamisen, liiketoiminnan kehittämisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittäviä. Oona -vertaisryhmässä tapasimme joukon innostuneita, idearikkaita ja energisiä yrittäjiä, jotka kaipasivat vertaisnäkemystä oman yritystoiminnan kehittämiseksi. Ennen ryhmän aloittamista, jokainen ryhmään osallistuva kirjoitti itselleen yritystoimintaa koskevan tulevaisuuskirjeen, joka päivättiin viiden vuoden päähän. Kirjeessä he kertoivat jollekin tärkeälle henkilölle miten heidän yritystoiminta oli menestynyt ja mitkä asiat siihen olivat vaikuttaneet. Tämän kirjeen perusteella ensimmäisellä kerralla jokainen teki itselleen aarrekartan, johon he kokosivat vielä nämä oman yrityksen menestymiseen vaikuttavat asiat. Menestymiseen vaikuttavista asioista yhteisiksi tapaamisten teemoiksi muodostui liiketoiminnan keskeisiä asioita. Aloitimme intohimon paketoimisille, eli oma liiketoiminnan toiminta-ajatuksen kiteyttämisellä ja hissipuheilla.Seuraavalla kerroilla käsittelimme hinnoittelua ja hinnan muodostusta. Yhden kerran teemaksi nousi yrityksen markkinointimateriaalit, jolloin mietimme erityisesti yrityksen brändäystä. Verkostoituminen ja erilaisten verkostojen merkitystä mietittiin verkostokarttoja apuna käyttäen ja jaettiin konkreettista tietoa eri mahdollisuuksista. Vertaisyhmästä haettiin ennen kaikkea palautetta omien ideoiden toimivuudesta ja kirkastusapua omille visioille sekä konkreettisiä neuvoja mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Kuusi tapaamiskertaa on vähän, mutta uskomme että nämä yksin yrittävät naiset saivat vertaisiltaan rohkeutta tehdä asioita, mitkä vaikuttavat oman yritystoiminnan menestymiseen. Seuraava Oonan vertaisryhmä käynnistyy syksyllä. Odotamme innolla mitä kaikkea opimme yrittäjänaisten elämästä heidän kanssa. Tiina Taipale, tutkija, Työterveyslaitos Ulla Vehkaperä, asiantuntijalehtori, Metropolia amk Lue lisää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea hankkeesta sekä syksyllä 2017 alkavasta uudesta uusmaalaisten yrittäjänaisten vertaisryhmästä: www.metropolia.fi/oona Yhteistyössä
Tuliko Onni puun takaa, löysikö Ilona työniloa?
Mitä siitä syntyy, kun henkilöstö pääsee itse aidosti kehittämään yrityksen työhyvinvointia ja tuottavuutta? Puhuiko Onni kannonnokassa ja löysikö Ilona työniloa? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle (ESR) -hankkeen loppuseminaarissa 12.5.2017 Metropolia Ammattikorkeakoulun Vanhan Viertotien toimipisteessä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Rauramo TTK:sta ja projektipäällikkö Irene Gröhn toivottavat yleisön tervetulleeksi. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Työturvallisuuskeskus TTK:n asiantuntija Päivi Rauramon mukaan tässä hankkeessa työntekijöitä kuultiin aidosti. Yrityksen voimavaratekijät haettiin esiin, sekä vahvistettiin sitä hyvää mikä yrityksissä on jo saavutettu. ”Mikroluokan yritykset, mutta maksimaalinen meininki”, Päivi kuvasi hankkeen kulkua. Projektipäällikkö Gröhn kertoi, että hankkeessa on ollut mukana uusmaalaisia mikroyrityksiä sekä metsä- että sosiaali- ja terveysalalta. (Katso mukana olleet yritykset tästä.) Yritykset lähtivät innokkaasti mukaan kehittämään toimintaansa yhteistoiminnallisesti. Työhyvinvointia tutkittiin ja kehitettiin yhdessä henkilöstön kanssa työhyvinvointikyselyllä, työpajoissa, työntutkimuksen avulla sekä työntekijöiden ja johtajien haastatteluin. Oleellista oli henkilöstön kuuleminen niin nykytilan kuvaamisessa kuin ratkaisujen löytämisessä. Prosessin fasilitaattoreina yrityksissä toimivat Metropolian ja TTS Työtehoseuran asiantuntijat työparina. Irenen hanke-esittely (pdf). Työyhteisö tarvitsee johtajuutta Näyttelijä, esiintyjä ja kouluttaja Outi Mäenpää toi seminaariin sykähdyttävän aloituksen. Hänen suora, mutta hauska tyylinsä herätti kuulijat pohtimaan myös omia johtamis- ja alaistaitojaan. Alaistaitoihin tulee kuulua vahvasti itsensä johtaminen. Kaikilta tulee edellyttää aina asiallista käyttäytymistä, omaa pahaa oloaan ei saa koskaan ”oksentaa” muille, Mäenpää totesi. Työyhteisö tarvitsee aina selkeää johtajuutta, muuten työyhteisössä käynnistyvät helposti ihmissuhdepelit ja yleinen henkilöstön tyytymättömyys lisääntyy. Mäenpää puhui tunteiden, kehon kielen ja sanallisen viestinnän tyylin (esim tyrmäävä - innostunut) tunnistamisesta ja tämän tunnistamisen merkityksestä työyhteisön hyvinvoinnissa. ”Työyhteisön ja työtehtävien tulee olla avoimia ja avattuja; kuka, mitä, missä ja milloin. Tarvitsemme myös tasavertaista kohtelua. Huipputiimi syntyy vain silloin, kun se on psykologisesti turvassa. Virheen salliva ilmapiiri parantaa työyhteisöä”, Outi kuvaili. Hankkeesta syntyneitä ratkaisuja toteutettiin aidosti yrityksissä Hankkeessa koettuja kokemuksia, ratkaisuja ja tuloksia käytiin seminaarissa läpi tarinateatterin menetelmin. Hankkeen asiantuntijoiden ja yrittäjien kommenttipuheenvuorot esitettiin yhteistyössä Helsingin Tarinateatterin kanssa. ”Minua ei koskaan ole otettu niin hyvin ja lämpimästi vastaan, kuin metsäurakointia tekevissä yrityksissä”, kertoi Metropolian yliopettaja Leena Rekola, joka teki henkilökohtaisia haastatteluja metsän keskellä metsäalan työmiehille. Hanketoimijat arvioivat, että metsä- ja sote-aloilla oli enemmän yhteisiä tekijöitä liittyen työhyvinvointiin kun alun perin ajateltiinkaan. Samankaltaisuutta oli myös siinä, miten motivaatio ja työhön sitoutuminen molemmilla aloilla oli erityisen vahvaa. Hanketoimijoiden mielestä parasta oli, että ratkaisuja päästiin oikeasti toteuttamaan yrityksissä. Usein parannukset menivät heti käytäntöön. Hienoa oli myös yrityksen rohkeus lähteä mukaan hankkeeseen. Työpajojen ryhmät olivat energisiä ja motivoituneita. Myös luottamuksen syntyminen oli arvokasta. Kun luottamus syntyi, ideoista ei meinannut tulla loppua. Työyhteisön kipupisteiden avaaminen loi myös tunteita. Työpajoissa itkettiin ja naurettiin. Ymmärrys lisääntyi siitä, miten työntekijöiden kokemusta ja innostusta voidaan enemmän hyödyntää. Tuloksista tuli esiin myös kuinka palautteen saaminen työyhteisössä on erittäin tärkeää. Ei vain positiivinen, vaan myös rakentava palaute on toivottavaa. Jos työilmapiiri on hyvä, palautetta voi antaa ja ottaa vastaan. Yhdenvertainen kohtelu ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeimpiä asioita työyhteisössä. Roolit ja vastuut tulee saada selkeiksi. Samoin yrityksen tavoitteet ja prosessit. Myös työn merkityksellisyys ja tunne siitä, että omaa työtä arvostetaan, ovat merkittävimpiä työn motivaatiotekijöitä. Hankkeen yllättävämpiä tuloksia oli se, että ennakko-oletusten vastaisesti yli 54-vuotiaat työntekijät voivat hyvin ja ovat hyvin motivoituneita, mutta sen sijaan nuoremmat työntekijät kokivat osaamisvajetta ja voivat huonommin, kertoi yliopettaja Leena Rekola. Tutustu myös seminaarissa jaettuun aineistoon, linkit alla. 7 työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevaa ratkaisua (pdf) Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä. Metropolian Mikrokirja 2017. (pdf) Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kymmenen Uudenmaan alueella toimivan metsä- ja sote-alan pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentaen kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista hakien ratkaisuja yhteistoiminnallisesti. Hankkeen yhteistyökumppanina on toiminut Työturvallisuuskeskus. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama. www.metropolia.fi/onni Yhteistyössä
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä metsäkonealalla
Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Työtehoseura toteuttavat ESR- hanketta Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle. Hankkeessa on mukana 12 (5 metsä- ja 7 sote-alan) pk-yritystä, joissa toteutetaan yrityskohtainen kehittämisprosessi. Tavoitteena on vahvistaa mukana olevien pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentamalla kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista sekä hakemalla ratkaisuja yhdessä. Hankkeessa selvitetään erityisesti yli 54- vuotiaiden työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista. Koko henkilöstö vastaa Yksilötutka -työhyvinvointikyselyyn yrityskohtaisen prosessin alussa ja lopussa. Näin saadaan yksilön näkökulma omaan työhyvinvointiin ja yrityksen työhyvinvointi-indeksi. Tietoa hyödynnetään ensimmäisessä työpajassa, jossa hankkeen asiantuntijatyöpari ohjaa henkilöstöä kuvaamaan työhyvinvoinnin osa-alueiden kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Tätä tietoa syvennetään ryhmähaastatteluilla ja objektiivista kuvausta työpäivän kulusta tuottavalla työntutkimuksella. Tämän jälkeen palataan työpajaan, jossa yhdessä etsitään ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Työpajojen keskeisenä ajatuksena on mahdollistaa koko henkilöstölle tulla kuulluksi työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden näkökulmasta. Näkyväksi tehdään erityisesti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kuormitus- ja voimavaratekijät sekä henkilöstön ratkaisuehdotukset kuormitustekijöihin. Koettu työnhyvinvointi Metsäkonemiehet kokevat työhyvinvointinsa hyväksi. He ovat työhönsä sitoutuneita ja motivoituneita. Työaikajoustot ja mahdollisuus suunnitella itse työaikansa sekä työn ja yksityiselämän sovittaminen yhteen koetaan hyväksi. Ammatillinen osaaminen ja mahdollisuus oppia uutta jatkuvasti arvioitiin hyväksi tai erinomaiseksi. Kokemus koulutuksen riittävyydestä oli nuoremmilla työntekijöillä heikompaa kuin vanhemmilla. Vastaajien mielestä heidän terveydentilansa, toiminta- ja työkykynsä on hyvä. Jonkin verran heikommaksi sen arvioivat yli 45- vuotiaat työntekijät. He myös arvioivat jaksamistaan eläkeikään asti heikommaksi kuin alle 45-vuotiaat. Työhön liittyy monia fyysisesti kuormittavia tekijöitä. Työpäivät ovat pitkiä, työ on istumatyötä, taukoja ei pidetä riittävästi ja ruokailu tapahtuu usein työnteon lomassa. Psyykkistä kuormitusta aiheuttaa jatkuva päätöksenteko ja viime hetken muutokset sekä se, että työtä tehdään pääsääntöisesti yksin. Kehittämisen kohteet liittyvät tiedottamiseen ja tiedonkulkuun, työn suunnitteluun ja johtamiseen, erityisesti palautteen antamiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä systemaattisuuteen. Sovituista toimintaperiaatteista ei aina pidetä kiinni, työprosessit ja niihin liittyvät roolit, etenkin puuta ostavien yhtiöiden ostomiesten roolit, ovat ajoittain epäselviä ja päätöksentekoon toivottiin avoimuutta. Yrittäjät kokivat, että he viestivät yrityksen tilasta ja suunnitelmista ja työntekijät tuntevat organisaation tavoitteet ja päämäärät. Osa työntekijöistä haluaa enemmän tietoa yrityksen toiminnasta ja osallisuutta toiminnan suunnitteluun. Yrittäjät tarkastelevat yritystä tuottavuuden ja kokonaisuuden näkökulmasta. Työntekijät katsovat yritystä oman työnsä kautta ja kokonaisuuden hahmottaminen on ajoittain vaikeaa. Ikääntyvät työntekijät kokevat työn imun vahvana, ja he ovat sitoutuneita työhönsä. He kokevat työ- ja elämänkokemuksen helpottavan päätöksentekoa ja lisäävän työn hallinnan tunnetta sekä kykyä kestää työstä aiheutuvaa stressiä. Heillä on huoli hiljaisen tiedon siirtymisestä työyhteisön käyttöön. Nuorimmat työntekijät kokevat puutteita osaamisessaan, saamassaan tuessa ja palautteessa sekä tasa-arvoisessa kohtelussa. Hankkeen aikana yritysten tahtotila kehittää sekä yksilön hyvinvointia että yrityksen toimintaa hyvinvointia tukevaan suuntaan on vahvistunut. Yrityksissä vuoropuhelu ja dialogi ovat lisääntyneet työntekijöiden ja esimiesten välillä. Kirjoittajat: Leena Rekola, Anu Leppänen, Irene Gröhn, Veli-Matti Tuure Artikkeli on julkaistu Koneyrittäjät lehdessä 3/2017. Koneyrittäjien liiton kehittämispäällikkö Timo Makkonen on toiminut aktiivisesti Onni tulee puun takaa -hankkeen ohjausryhmässä koko hankkeen ajan. Lisätietoa Onni tulee puun takaa -hankkeesta www.metropolia.fi/onni Yhteistyössä
Onni tulee puun takaa!
Tänään on onnellinen päivä! Olemme saaneet yhdessä yliopettaja Leena Rekolan kanssa valmiiksi Metropolian Mikrokirjan "Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä." Mikrokirja lähti juuri painoon. Mikrokirjan on tuottanut Onni tulee puun takaa – hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle -ESR-hanke. Onni tulee puun takaa -hankkeessa on yhdistetty luovasti työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arvioinnin menetelmiä, mikä on mahdollistanut laaja-alaisen työhyvinvoinnin tarkastelun hankkeessa mukana olevissa pk-yrityksissä. Hankkeen ja hankkeessa toteutettavan yrityskohtaisen kehittämisprosessin lähtökohtana on ollut työntekijöiden kokemustieto, jota on hyödynnetty systemaattisesti. Ideana on ollut työntekijöiden aito kuuleminen ja kokemus kuulluksi tulemisesta. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli sisältää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen niin, että he ovat osallisena ratkaisujen kehittämisessä ja heidän kykynsä johtaa omaa työtä vahvistuu. Kahden toisestaan poikkeavan sekä hyvin sukupuolittuneen toimialan, metsä- ja sote-alan, vertailu on tuonut esiin työhyvinvointiin vaikuttavia yhteisiä, mutta toisaalta toimialakohtaisia ja sukupuolten välisiä eroja. Vertailun avulla on mahdollista etsiä uusia työhyvinvoinnin ja tuottamisen parantamisen keinoja laajasti sekä työn muutoksessa syntyviä uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi. Hankkeessa toisistaan poikkeavien alojen ”törmäyttämisen” tavoitteena on ollut vertailla sekä etsiä yhteisiä ja mahdollisia uusia voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä työhyvinvoinnin ja tuottamisen parantamisen keinoja. Tässä on rikottu työhyvinvoinnin tutkimisen ja kehittämisen sukupuolittuneita rajoja. Hankkeessa kehitettävä ja mallinnettava yrityskohtainen kehittämisprosessi kuvataan ja sitä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä hankkeessa mukana olevien pk-yritysten johdon ja henkilöstön kanssa. Tarkoituksena on, että tuloksena syntyy monialainen ja laajasti sovellettava toimintatapa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseen. Toimintatavan mallinnus tehdään hankkeessa toteutettujen työyhteisöjen kehittämisprosessien arvioinnin, vertailun, yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kuvaamisen kautta. Tämä teos on ensimmäinen askel mallin kuvaamisessa. Sydämellinen kiitos kaikille kirjoittajille! Tutustu teokseen tästä (pdf). Onni tulee puun takaa -hanke (ESR) Hankkeessa toteutetaan ja kuvataan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamisen prosessi uusmaalaisissa metsä- ja sote-alalla toimivissa pk-yrityksissä. Tavoitteena on, että sekä pk-yrityksen henkilöstö että hankkeen tutkijat tuottavat yhteistoiminnallisesti kehittämisen kohteet ja määrittelevät niihin ratkaisuja, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja visioivat yrityksen tulevaisuutta. Lue lisää hankkeesta: www.metropolia.fi/onni
Onnistunut yrittäjänaisten ilta!
Saimme viettää huikean energisen ja innostavan yrittäjänaisten illan Metropolian Vanhan Viertotien toimipisteessä torstaina 26.1.17! Tapahtumassa lanseerattiin ja käynnistettiin uusi ESR-hanke Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille. Paikalla oli mukava joukko uusmaalaisia yrittäjänaisia. Innostavia yrittäjätarinoita meille kertoivat Minna Valtari Someco Oy Maria Ruuska KasKas Mediasta Ja Huikee Maria Halonen Huikee Marketing Palautteen perusteella yleisö sai iloa ja intoa! Tästä on aivan mahtava jatkaa! Lisätietoa hankkeesta www.metropolia.fi/oona Suora linkki tapahtuman sivuille, josta löydät puheenvuorojen esitykset ja tilaisuuden tallenteen http://tinyurl.com/jlab64w Tässä myös suora linkki tapahtuman tallenteeseen: https://connect.funet.fi/p2orr4slbki/
Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille!
Tervetuloa innostumaan Yrittäjänaisten iltaan Metropoliaan torstaina 26.1.2017 klo 17-20! Tule kuulemaan yrittäjänaisten kasvutarinoita ja vinkkejä somemarkkinointiin. Puhujina Minna Valtari, Someco Oy, Maria Ruuska, KasKas Media Oy ja Maria Halonen, Huikee Marketing Oy. Kuulet myös millaista osaamista ja onnistumisen tukea Oona-hanke tarjoaa sinulle. Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislomake tapahtuman sivuilla. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa, linkki tulee tapahtuman sivuille tapahtumapäivänä. Tilaisuus käynnistää Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille ESR-hankkeen, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Hanke järjestää sekä koulutuksia että vertaisryhmiä uusmaalaisille yrittäjänaisille. Koulutukset ja vertaisryhmät järjetetään pääsääntöisesti verkossa, aloitustapaamista lukuunottamatta. Kaikki hankkeen tilaisuudet ja koulutukset ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan! Oona - osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille - ESR-hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta www.metropolia.fi/oona
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.