Vuosi: 2021

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi

http://Kipinöitä%20pimeydessä
31.12.2021

Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Vuonna 2021 Tikissä oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Tutkittu tieto auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Lisätietoa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 sivustolta. Tikissä-blogin julkaisut ovat katsaus Metropolia ammattikorkeakoulun monialaisen ja -ammatillisen TKI-toiminnan ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi blogimerkinnät tarjoavat lukijoille TKI-hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Vuonna 2021 Tikissä-blogissa julkaistiin yhteensä 62 kirjoitusta. Kevätlukukaudella 32 julkaisua, joista 29 on suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä. Syyslukukaudella 30 julkaisua, joista 25 on suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä. Kirjoittajina oli yhteensä 56 asiantuntijaa Metropoliasta ja kumppaniorganisaatioista. Ahkerimmat asiantuntijat ovat kirjoittaneet useammankin kerran vuoden varrella. Osalle asiantuntijoista Tikissä-blogiin kirjoittaminen on jo rutiinia, ja osa oli ensimmäistä kertaa asialla. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia ja vinkkejä käyttöösi! Syyslukukauden 2021 Tikissä-blogijulkaisut teemoittain Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja työmenetelmät Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina. Anna-Maria Vilkuna Onko sävellys innovaatio? Jukka Väisänen Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja? Elina Taponen Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus? Suvi Kiviniemi Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets. Pamela Spokes Innovation Events in Three Parts: Service Jams. Pamela Spokes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimustieto sekä osaamisen kehittäminen Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi. Johanna Holvikivi & Katriina Rantala-Nenonen Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education. Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa. Heidi Stenberg Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 1. Merja Lahdenperä Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 2. Merja Lahdenperä Comparison of nursing students’ health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka. Aija Ahokas, Eila-Sisko Korhonen, Anita Näslindh-Ylispangar, Wu Xue, Shaomei Shang, Kithsiri Edirisinghe, Reiko Okahisa, Leena Rekola Esitys- ja tapahtuma-alan turvallisuus Kohti turvallisempaa tulevaisuutta. Kiika Sarpola & Tero Aalto Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien menetelmien kehittäminen Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? Miia Ojanen & Jussi Ojanen Strengthening youth’s trust in the future. Eija Raatikainen Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa. Anna-Reetta Kyllönen, Eija Raatikainen & Miia Ojanen Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä. Marjatta Komulainen Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Nora Lappalainen & Elina Taponen Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia. Carita Hand & Marjatta Komulainen Yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä. Titta-Maria Kettunen Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella, Outi Pyrhönen Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen. Nora Lappalainen & Elina Salo Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa. Mari (Lehtori) Virtanen Hankeviestintä ja -julkaiseminen Näin toteutat verkkojulkaisun. Jussi Linkola Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta. Oscar Nissin & Milla Åman Kyyrö Uutiset ovat suodatettua tietoa. Milla Åman Kyyrö Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista. Milla Åman Kyyrö Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu. Milla Åman Kyyrö Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä. Milla Åman Kyyrö Kevätlukukauden 2021 julkaisut Koostepostaus kevätkauden 2021 Tikissä-julkaisuista on julkaistu kesäkuussa.

Innovation Events in Three Parts: Service Jams

http://Close-up%20of%20Legos%20on%20table,%20three%20pair%20of%20hands
30.12.2021
Pamela Spokes

Author is a design thinking enthusiast and a service designer, who has designed, organised or taken part in three different types of innovation events: Hackathons, Service Jams, and Design Sprints. These topics are covered in the subsequent parts of this series, they can be read in any order. Find the introduction post on Tikissä. So, you may have wondered what is the difference between a Hackathon, a Jam, and a Design Sprint? These words swirl around with an assumption that people know what they are and what the difference is. All three of these events are what I would call innovative learning by doing events. They all require a new way of thinking and working and they will all have the participants learning at an intense rate. Service Jams were the very first of this type of event that I was introduced to back in 2014 and it was mind-expanding. The very fact that we could go from no team, no idea (even less than a blank sheet of paper) to a whole service or product concept that we could demonstrate and explain within two days, was almost like magic. It introduced me to the concept of “serious play”. With this in mind, let’s look at what service jams as an intensive learning by doing events can offer to participants. When a hackathon is really a Jam There are many events that people end up calling hackathons. Lots of times this is done for a few reasons: Hackathon is a very trendy word and it makes their event sound cool and edgy or, the person has only heard of hackathons. But not all of these events are Hackathons. In this article we explore an event that would be called a Jam or a Service Jam. A Jam, in this context, like the Global Service Jam, is an event that is based on service design methodology to encourage collaborative service development/co-creation. The goal is to learn the service design methodology while participating in a hands-on, less talking and more doing process. Therefore, a Jam is not a competition as such, it is more of a community-building event. Often these are 2-3-day events run over a weekend so that anyone can participate. These can also have a competitive element to them but it is more about the process than the outcome. Why Jam? One of the founders of the Global Service Jam, Adam St. Lawrence, has stated that the desired outcome of a Jam is “more innovators rather than more innovations”. When I think of a Jam, I am thinking of a bunch of people coming together to create something that they could not have created on their own. Jams are not as well known as Hackathons, and it is perfectly possible that someone who is using a Jam approach is still calling what they are doing a Hackathon. In my mind, there is a difference but it isn’t one that is worth arguing over. Some people call events Hackathons because that name is recognisable or because it is cool. And to be honest, they are more similar than they are different. But here I want to explore the Jam as its own kind of event because they can be quite different in some fundamental ways. So the most famous, and possibly the only, Jams come from the organisation Global Jams. Global Jams was initiated by Markus Hormess and Adam Lawrence of WorkPlayExperience back in 2011. There are now 3 Jams that are administered by Global Jams - Global Service Jam, Global Gov Jam, and Global Sustainability Jam. Each of these is held at different times of the year on an annual basis and may have slightly different formats. How Jams work? Jams are an intense, time-bound co-creation event based on design thinking and service design methodologies. This event is intended to be low on talking and high on doing and it is highly possible that you will see posters or badges or t-shirts that say “Doing Not Talking”. You have just 48 hours to go from no idea to prototype with a team of people you just met (Global Gov Jams can take longer and be placed mid-week so that government employees can incorporate it into their workweek). During the event, the organisers will weave in short teaching moments that will guide you step-by-step in the service design process as you need them (not all at once). This is incremental knowledge through the 48 hours to keep you on pace and to keep you moving forward. It is this knowledge that will help you tackle the secret theme - a secret that is kept until the official unveiling. What are the outcomes? There are some fundamental outcomes to learn that you can move a project forward far faster than you ever imagined - by getting you to engage an entrepreneurial mindset to teach more people about the service design process to build something that you could not have built alone a willingness to experiment to meet and work new people almost the most important thing, is to have fun! One way to sum this up is going back to the quote “the Jam is about making innovators and not innovations”. How teams are created? One of the few rules of the Jam is that you should only bring an open mind...not a team, not an idea, or even a plan. Teams are only created at the event after it starts. Once the theme has been revealed, teams can be organised around ideas presented by individual participants. What skills are needed? As you are not expected to bring anything with you, there are no specific skills needed to participate in a Jam. The only ‘skills’ you need to have is an open mind along with a willingness to learn, experiment, and co-create. What makes the best Jam teams? “The best teams” are quite subjective. As mentioned above, a Jam is not necessarily a competition, it is more of a community-building event. It is suggested by the organisers that if you are going to have prizes that they can be for things not related to ‘hard outcomes’ such as the actual solution. They will be more along the line of “best team spirit” or funny ones such as “most wall space used” or “most props used”. What connections are made? There are so many people to connect with at a Jam. There are your new teammates that you will intensively work with, there also might be fun breaks worked into the schedule where you interact with others at the event, and then there will be the mentors and the organisers. Where would you find a Service Jam? A Service Jam is really handy for teaching the service design process or design thinking methodology. It is a learning-by-doing experience where that is the main objective. This can also be used as an approach to try out a design challenge. This can be used as a standalone event. The Global Service Jam (globaljams.org) and the sister events GovJam and Sustainability Jam are usually held over 3 or 4 days, depending on who the target audience is. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences. Are you wanting to teach or learn these skills? Could you use this in a project or a course that you are a part of? A service jam is a soft landing in the intense innovation learning-by-doing event. You can reach out and ask for advice. I am happy to hear from you!

Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi

http://Tumma%20maalaus%201700-luvulta,%20kaupunkiaukion%20näkymässä%20ihmishahmoja
27.12.2021
Johanna Holvikivi & Katriina Rantala-Nenonen

Ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää, että alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa (1). Miten kehitetään uusia toimintamalleja ja -ympäristöjä, joissa monialainen ja työelämäläheinen oppiminen yhdistyy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI)? Uudistavan oppimisympäristön rakentaminen, jossa osaaminen kehittyy TKI-toiminnan avulla, toisaalta innostaa ja toisaalta haastaa erilaiset toimijat yhteisten päämäärien äärelle. Miten voimme tulevaisuudessa kehittää palveluita vastaamaan muuttuvia tarpeita, niin että asiakkaat ovat kehittämistoiminnan keskiössä? Tarvitaan yhä parempaa yhteyttä eri tahojen välille, jotta voidaan toimia proaktiivisesti. Tässä artikkelissa kuvataan Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointialojen kehittämää ratkaisua. Yhteisellä työskentelyllä kehitellään uusia toimintatapoja verkostoituvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä - Hyvinvointia Myllypurosta on Myllypuron kampuksella toimiva, ihmislähtöinen ja ekosysteemitoimintatapaan nojautuva, monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö. HyMy-kylässä opetus ja TKI-toiminta on integroitu osaksi toimintaa, joka vastaa ihmisten tarpeisiin alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppimisympäristönä kylässä toteutetaan monialaisesti uusien palveluiden konseptointia ja innovatiivista kehittämistä. HyMy-kylän moniammatillisessa kehittämistiimissä on kuluneen vuoden aikana etsitty vastausta kysymykseen, mitä TKI-toiminta on tai voi olla HyMy-kylässä? Yhteisen uuden kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittäminen tehtiin yhteisellä prosessilla (kuvio 1), jossa keskeistä oli dialoginen vuorovaikutus. Tavoitteena oli hahmottaa kaikki eri toimijat, niin opiskelijat, opettajat, hanketoimijat kuin työelämän yhteistyökumppanit ja tuoda heidät mukaan yhteiseen kehittämisprosessiin. Lisäksi osallistettiin yhdyspinnoilla toimivia muita tahoja, kuten laajemmin TKI-toimijoita sekä muita HyMy-kylän kehittämistoiminnassa mukana olevia. Yhteisessä prosessissa käytettiin haastatteluja, työpajoja, verkostokokouksia ja muita menetelmiä,  Ideana oli sekä tiedonkeruun että aktiivisen luovan ajattelun rakentaminen kehittämistyön eri vaiheisiin (2). Olemassa olevan toiminnan kartoittamisen lisäksi haastattelut ja työpajat toimivat myös uusien ideoiden synnyttäjinä (3). Alla oleva kuvio havainnollistaa sotemuotoilun prosessin, jonka ajatuksia hyödynnettiin työskentelyssä. Vaihe vaiheelta koottiin ideoita, määriteltiin yhdessä TKI-toimintaa sekä toimintamalleja yhteiseen työskentelyyn, niin että se syveni kerros kerrokselta. Monitoimijainen kehittämis- ja toimijaverkosto ideoi yhdessä Yhteisen kehittämisprosessin aikana haluttiin selvittää eri rooleissa toimivien mahdollisuuksia tulla osallisiksi yhteiseen toimintaan. Monenlaisia tarpeita ja ratkaisumalleja tunnistettiinkin kehitystyön aikana. Hanketoimijat HyMy-kylä toimii monialaisena toimintaympäristönä eri hankkeille. HyMy-kylän oppimisympäristöä on hyödynnetty hankkeissa muun muassa uusien sosiaali- ja terveysalan työ- ja toimintamallien, kuten esimerkiksi monialaisen tiimiharjoittelun kehittämiseksi. ympäristönä tuetulle keikkatyöllistämiselle opiskelijoiden harjoittelupaikkana hankkeessa tai esimerkiksi HyMy-kylän kylävastaavina. HyMy-kylä on hankkeille kiinnostava ympäristö. Usein kysymys projektipäälliköiden taholta kuuluukin, miten pääsee mukaan, miten kylä voisi palvella minun projektiani, tai mitä annettavaa projektillani voisi olla? Opettajat Monialaista ja moniammatillista toimintaa on HyMy-kylässä tehty aktiivisesti opettajien ohjauksessa. Näitä ovat esimerkiksi Metropolian innovaatio-opinnot, Seniorikylän kehittäminen, Pysäkkitoiminta, konsultatiivisen työotteen kehittäminen ja opinnäytetyöt. Nämä ovat kuuluneet osaksi opintoja tai harjoittelua. Haasteena on saada toiminta yhteiseksi niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus itse tehdä valintaa, mihin osallistuvat. Yhtenä ajankohtaisena teemana on ollut digipalvelut senioreille. Mukana toiminnassa on ollut sotelaisten lisäksi hyvinvointiteknologian ja kulttuurin opiskelijoita. Tulevaisuudessa tällainen ilmiölähtöinen toiminta, johon eri osapuolet tuovat osaamisensa, nähtiin rikastuttavana haasteena. Työelämä- ja yhteistyökumppanit Kehittämistyön yhteydessä keskeisenä tuli esille, että toiminnan tulisi olla muuttuvaa, hengittävää ja elävää. Vuorovaikutus alueen hanketoimijoiden kanssa on tarpeen yhteisen kehittämisen viemiseksi eteenpäin. Kohtaamisia voi järjestää säännöllisesti, esimerkiksi työpajoissa. Kun pidetään yllä jatkuvaa vuoropuhelua, toimijat tulevat tutuksi. Silloin on helppo olla yhteyksissä. Syntyisikö tästä yhteinen ajatushautomo, joka veisi yhdessä alueen innovaatiotoimintaa eteenpäin, jää pohdittavaksi. Alueen asukkaiden tarpeisiin vastaaminen, niin että toiminnassa olisi sosiaalisen vastuun ajatus, nousi keskeisesti esille. Kaikilla asiakkailla ei ole varaa maksullisiin palveluihin. Konkreettisia ideoita olivat muun muassa liikuntamahdollisuuksien järjestäminen ruokajonon asiakkaille matalankynnyksen musiikin harrastustoiminta maahanmuuttajanaisille. voisiko HyMy-kylän ympäristö olla moninainen ja monien mahdollisuuksien kohtaamispaikka, Itä-Helsingin Moodi? Kehittämistyön aikana tuli esille erityisesti se, kuinka HyMy-kylän toiminta voisi tukea ja edistää alueella olevia muita hankkeita. Kehittämisideoissa toivottiin, että Metropolian laajaa osaamista voitaisiin hyödyntää alueen muiden hanketoimijoiden osalta esimerkiksi konsultaatiopisteenä, jossa saisi apua tapahtumien tuottamiseen tai soteammattilaiset saisivat apua viestintään. Opiskelijat HyMy-kylä on näyttäytynyt opiskelijoille monialaisena oppimisympäristönä, jossa työskentely ja näkemysten jakaminen sekä työtapojen kehittäminen yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa on ollut hyödyllistä ja mielenkiintoista. Kehittyvässä monialaisessa toimintaympäristössä kuitenkin välillä mietityttää, missä kaikessa minä oikeastaan olen osallisena? Mitä kaikkea HyMy-kylässä on? Miten pääsen mukaan HyMy-kylän hankkeisiin? Opiskelijakeskeisessä ja opiskelijalähtöisessä pedagogiikassa opiskelijat ovat opiskelun ja oppimisen aktiivisia toimijoita, mutta opettajan rooli on silti keskeinen (5, 6, 7). Opiskelijat osallistuvat HyMy-kylän kehittämiseen tasavertaisesti opettajien, projektitoimijoiden ja HyMy-kylän asiakkaiden kanssa.  Mitä muuta opiskelijakeskeisyys tai -lähtöisyys voisi HyMy-kylässä tarkoittaa? Opiskelijoiden kanssa pidetyn työpajan perusteella se voisi olla ainakin HyMy-kylässä ja hankkeissa tapahtuvien opiskelumahdollisuuksien hyvää saavutettavuutta ja vahvaa osallisuutta oppimisympäristössä. TKI-toiminta tuottaa lisäarvoa TKI-toiminnan näkökulmasta HyMy-kylä voi tarjota hankkeille ympäristön pilotoida ja juurruttaa uusia palveluja ja toimintamalleja. Hankkeiden näkökulmasta HyMy-kylä on monipuolinen resurssi, ja se palvelee hanketoimintaan kytkettynä myös alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kehittämisen tehtävää. Opiskelijoille, opettajille ja asiakkaille kylä tarjoaa ympäristön kokeilla ja kehittää uusia palvelukonsepteja ja perehtyä ihmislähtöiseen kehittämiseen. Tarvitaan sisua, sinnikkyyttä, intoa ja yhteistoiminnallisuutta. Toimintamallin rakentaminen ja jalkauttaminen jatkuu HyMy-kylässä yhdessä opiskelijoiden, opettajien, hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa osana Metropolian innovaatiokeskittymien toimintaa.  Lähteet Ammattikorkeakoululaki 932/2014, Finlex-sivustolla. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt. Aineisto kerättiin: Hanketoimijoiden haastattelut helmi-toukokuu 2021, Työpaja opettajille 3.6.2021 (etänä), Työpaja työelämälle 9.11.2021 (etänä) & Opiskelijoiden ryhmähaastattelu 18.11.2021. Plannstiel M & Rasche, C. (edit) 2019. Service Design and Service Thinking in Healthcare and Hospital Management. Springer. Brandes, D. & Ginnis, B. 1986. A Guide to Student Centred Learning. Oxford: Blackwell. Goodyear, V.& Dudley, D. 2015. “I’m a Facilitator of Learning!” Understanding What Teachers and Students Do Within Student-Centered Physical Education Models. Quest Vol 67(3), 274-289. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt: Lea, S.J. & Stephenson, D. & Troy, J. 2003. Higher Education Students´ Attitudes to Student Centred Learning: Beyond “educational bulimia”. Studies in Higher Education 28(3), 321-334. Katso lisää HyMy-kylän ja Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut-Innovaatiokeskittymän sivuilta Kirjoittajat Johanna Holvikivi toimii yliopettajana ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa sekä vanhustyön tutkinto-ohjelmassa Metropoliassa. Hän opettaa johtamista, työn kehittämistä ja on opettajana myös työkykykoordinaattorikoulutuksessa. Lisäksi hän toimii erilaisissa hankkeissa kuten Sotetie- ja Hyvinvointia hybridistä - hankkeessa, Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen forumissa ja Valtakunnallisessa kuntoutuksen koulutuksen verkostossa. Katriina Rantala-Nenonen (YTM) toimii sosiaalialan lehtorina Metropoliassa. Hän opettaa yhteiskuntatieteellisiä aineita ja toimii myös kansallisissa ja kansainvälisissä sosiaali- ja pedagogiikan alan hankkeissa.

Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä

http://Lähikuva%20kyltistä,%20jossa%20keltaisella%20pohjalla%20mustalla%20sanat%20Success%20ja%20Stress,%20Stress%20yliviivattu%20punaisella%20viivalla.
24.12.2021
Titta-Maria Kettunen

Yrityksen resilienssillä tarkoitetaan kykyä selviytyä muutoksista sekä kääntää haasteista saadut opit uudeksi, kestäväksi kilpailukyvyksi. Resilienssi on noussut toistuvasti keskusteluun kriisitilanteiden yhteydessä – näin myös koronapandemian aikana. Resilienssin merkitys ei silti rajoitu vain kriiseihin; nykypäivän jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sillä on keskeinen merkitys myös yritystoiminnan jokapäiväisten haasteiden ratkaisemisessa. Viimeaikainen tutkimus viittaa lisäksi siihen suuntaan, että resilienssitietoinen johtaminen voisi olla yksi lääke erityisesti sosiaali- ja terveysalalla keskusteluun nousseisiin työssä jaksamisen haasteisiin ja siten työvoiman saatavuuteen. Vuorovaikutus voi ratkaista, kukoistaako yrityksesi vai uuvuttaako se työntekijäsi Työntekijöiden yksilöllisellä resilienssillä on havaittu olevan positiivinen yhteys yrityksen resilienssiin (1). Yksilön resilienssikykyyn vaikuttavat hänen omien ominaisuuksiensa lisäksi myös ympäröivät rakenteet, kuten tukea antavat ihmissuhteet, reilu kohtelu ja hallinnantunne (2). Yksilön resilienssi muotoutuukin aina vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, eikä yrityksen toimintakykyä tai henkilön kyvykkyyttä kohdata ja sietää haastavia tilanteita voida sysätä yksin yksilöiden harteille. Pelkästään yksilön hyvinvointiin keskittyvillä ratkaisuilla on ollut vain vähäisiä vaikutuksia työssä jaksamiseen (3). Jaksamista olisikin perusteltua tukea nimenomaan yrityksen resilienssiä vahvistamalla (3). Toisaalta yrityksen rakenteisiin liittyvät suunnitellut resilienssitekijät, kuten taloudelliset resurssit, yhteistyöverkostot ja valmiussuunnitelmat, eivät riitä takaamaan yrityksen kykyä kohdata haasteita. Viime kädessä yhteisön resilienssi muodostuu ihmisten toiminnasta. Resilienssin muodostumiselle vielä resurssien määrää tärkeämpää vaikuttaa olevan henkilökunnan motivoituneisuus ja sitoutuneisuus yrityksen tavoitteisiin (4). Yrityksen suunnitellulla resilienssillä ei havaittu olevan yhteyttä myöskään yksilön työssä jaksamiseen (1). Yrityksen resilienssin voidaan nähdä muodostuvan siellä toimivien yksilöiden sekä organisatoristen resilienssitekijöiden vuorovaikutuksessa (3) yksilön, tiimin ja koko organisaation tasoilla (5). Siten vuorovaikutusta tukevat johtamiskäytänteet ja -rakenteet näyttävät muodostuvan keskeisimmiksi yrityksen resilienssiä muovaaviksi tekijöiksi. Kaavana yrityksen resilienssin voi esittää esimerkiksi näin: (työntekijöiden resilienssi + yrityksen rakenteelliset resilienssitekijät) x vuorovaikutus = yrityksen resilienssi Toisin sanoen, johtamisen kautta voidaan luoda sellaista organisaatiokulttuuria, jossa yksilöiden resilienssitekijät ja yrityksen rakenteelliset tekijät pääsevät vuorovaikuttamaan hedelmällisellä tavalla keskenään ja myös työssä jaksaminen paranee. Jos vuorovaikutus sen sijaan jää heikolle tasolle, eivät muutkaan resilienssitekijät pääse kukoistamaan. Osallista ja luo turvallisuuden tunnetta Rangachari ja Woods (2020) pohtivat, että yksilön resilienssikyvyn ja oppimisen heijastuminen yrityksen toimintaan edellyttää psykologisesti turvallista ympäristöä, jossa henkilökunta uskaltaa tuoda virheet ja ongelmakohdat esiin ja jossa johtamisen rakenteet mahdollistavat vuorovaikutuksen. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät myös voimaantuvat, mikä edesauttaa rajallisten resurssien mielekästä hyödyntämistä (5). Barasan ja kumppaneiden systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa resilienssiä tukevista johtamiskäytänteistä esiin nousivatkin muun muassa osallistava ja läpinäkyvä päätöksenteko sekä johtajien saatavilla olo. Juuri tällaiset tekijät ovat omiaan mahdollistamaan yrityksen resilienssikyvylle keskeistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ja resilienssiä tukevat johtamiskäytänteet voivat olla yhteydessä myös yksilön parempaan jaksamiseen yksilön ominaisuuksista riippumatta. Kiinalaislääkäreille suunnatun tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että yrityksen antama tuki voisi vähentää työntekijöiden kokemaa väsymystä myös silloin, kun yksilön henkilökohtaiset resilienssiominaisuudet ovat alhaisemmat (6). Myös espanjalaistutkimuksessa saatiin alustavaa näyttöä siitä, että yrityksen haastavassa tilanteessa muotoutuva resilienssikyvykkyys olisi yhteydessä alhaisempaan stressin ja uupumuksen tasoon (1). Yksilön työssä jaksaminen on siis osin riippuvaista hänen ominaisuuksistaan, mutta organisatorisilla tekijöillä voi olla samanaikaisesti merkitsevää vaikutusta sekä yksilön jaksamiseen että yrityksen kykyyn saada työntekijöistään paras mahdollinen potentiaali esiin. Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että resilienssin johtamiseen keskittyvät panostukset voisivat vähentää sekä johtajien omaa että heidän työntekijöidensä uupumusta (2) ja vahvistaa työntekijöiden resilienssitaitoja (7). Yrityksissä kannattaisikin panostaa resilienssitietoiseen johtamiseen. Sen avulla näyttäisi olevan mahdollista vaikuttaa sekä nykyorganisaatiolta edellytettävään muutoskyvykkyyteen että oman henkilökunnan jaksamiseen. Nämä puolestaan heijastuvat koko yrityksen menestykseen. Lähteet Gonçalves, L., Sala, R., & Navarro, J.-B. (2021). Resilience and occupational health of health care workers: A moderator analysis of organizational resilience and sociodemographic attributes. International Archives of Occupational and Environmental Health.  (Springer.com-sivusto) Giordano, F., Cipolla, A., & Ungar, M. (2021). Building resilience for healthcare professionals working in an Italian red zone during the COVID-19 outbreak: A pilot study. Stress and Health (onlinelibrary.wiley.com-sivusto) Vercio, C., Loo, L. K., Green, M., Kim, D. I., & Beck Dallaghan, G. L. (2021). Shifting Focus from Burnout and Wellness toward Individual and Organizational Resilience. Teaching and Learning in Medicine, 1–9. (tandfonline.com-sivusto) Barasa, E., Mbau, R., & Gilson, L. (2018). What Is Resilience and How Can It Be Nurtured? A Systematic Review of Empirical Literature on Organizational Resilience. International Journal of Health Policy and Management, 7(6), 491–503. (ijhpm.com-sivusto) Rangachari, P., & Woods, J. L. (2020). Preserving Organizational Resilience, Patient Safety, and Staff Retention during COVID-19 Requires a Holistic Consideration of the Psychological Safety of Healthcare Workers. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(12), 4267. (mdpi.com-sivusto) Qiu, T., Yang, Y., Liu, C., Tian, F., Gu, Z., Yang, S., Wu, W., & Wu, H. (2020). The association between resilience, perceived organizational support and fatigue among Chinese doctors: A cross-sectional study. Journal of Affective Disorders, 265, 85–90. Scopus. (sciencedirect.com-sivusto) Liang, F., & Cao, L. (2021). Linking Employee Resilience with Organizational Resilience: The Roles of Coping Mechanism and Managerial Resilience. Psychology Research and Behavior Management, 14, 1063–1075. (Dovepress.com-sivusto) Kirjoittaja Titta-Maria Kettunen on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt KTM ja Helsingin yliopiston psykologian opiskelija. Hän työskentelee tällä hetkellä Metropolia ammattikorkeakoulussa yritysten kestävän muutoskyvykkyyden vahvistamiseen tähtäävän Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä. Uudellamaalla toimivat sosiaali-, terveys-, ja hyvinvointialan mikro- ja pk-yrittäjät ovat tervetulleita kehittämään resilienssitietoisen johtamisen taitojaan sekä yrityksensä resilienssikyvykkyyttä yhdessä tiiminsä kanssa Metropolian Katse tulevaisuuteen -hankkeessa (ESR).

Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella

23.12.2021
Outi Pyrhönen

Valmentava työote on valmennettavan voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntävä, sekä vuorovaikutteinen ja ratkaisukeskeinen työtapa. Valmentavan työotteen taustalla vaikuttavat positiivisen psykologian periaatteet. Positiivisessa psykologiassa ollaan kiinnostuneita siitä, mikä saa ihmisen kukoistamaan ja kokemaan optimaalista toimintakykyä tilanteessaan (1). Näitä tekijöitä tunnistamalla, hyödyntämällä ja vahvistamalla voidaan lisätä hyvinvointia ja kokemusta elämän mielekkyydestä. Valmentavassa työotteessa on mukana ratkaisukeskeisyyttä: se on enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin keskittyvä tapa työskennellä. Positiivinen psykologia ei unohda ongelmien ja vaikeuksien olemassaoloa, eikä ratkaisukeskeinen ajattelu pyri ongelmien kieltämiseen. Se on ajattelutapa, jossa ongelmien sijaan tutkitaan mahdollisuuksia ja sitä mikä toimii (2). Mahdollisuuksien näkeminen voi lisätä toiveikkuutta ja kasvattaa sinnikkyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen. Mahdolliset ongelmat ovat siis tosiasioita ja olemassa olevia, mutta niiden yli kurotetaan asettamalla sopivan kokoisia ja konkreettisia tavoitteita, tunnistamalla mahdollisuuksia ja voimavaroja, sekä tunnistamalla jo tällä hetkellä toimivia asioita elämässä (2). Valmentavaa vuorovaikutusta Valmentava ote vuorovaikutuksessa on rinnalla kulkemista ja mahdollisuuksia avaavien, ratkaisukeskeisten kysymysten esittämistä (2). Kysyminen ja ihmettely on tärkeämpää, kuin valmiiden vastausten tarjoaminen. Valmentavassa vuorovaikutuksessa on elementtejä dialogisuudesta, jossa ymmärrystä rakennetaan yhdessä, kaikkien keskusteluun osallistuvien välillä. Jokainen dialogisessa kohtaamisessa mukana oleva on keskustelussa läsnä ja tasaveroisessa suhteessa muihin osallistujiin. Ymmärrys ilmiöistä rakentuu yhteisessä keskustelussa, ja myös vastakkaiset kokemukset saavat kuulua (3). Dialogisuuden avulla pyritään ymmärtämään toisen käsityksiä myötäelävän kuuntelun ja tarkentavien kysymykset avulla (4). Valmentava vuorovaikutus on hyväksyvää läsnäoloa, jossa luottamuksellinen kohtaaminen on mahdollista. Luottamusta vahvistavat aito kuunteleminen sekä osallistujan kokemusten, ideoiden ja arvojen kunnioittaminen (5). Näillä tekijöillä on yhteys koettuun turvallisuuteen, joka on olennaista sosiaalisen liittymisen ja dialogisuuden näkökulmista. Yrittäjänaisten voimavaroja vahvistavat ryhmät Oona 2.0 -hankkeen Hyvinvoiva yrittäjänainen - pienryhmiä suunnitellessamme pohdimme, miten lähestyä ryhmään osallistuvia eri alojen ammattilaisia siten, että ryhmätoiminta olisi sekä osallistavaa ja yhteisöllistä, että yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa. Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena on tunnistaa omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kannustaa osallistujia tekemään hyvinvointia edistäviä, myönteisiä valintoja arjessaan. Ryhmän työotteeksi valittiin keskusteleva ja rohkaiseva, valmentava lähestymistapa. Valmiiden ratkaisujen sijaan ryhmässä jaetaan kokemuksia oivalluksista ja muutoskokeiluista, tunnistetaan omia taitoja ja harjoitellaan itselle sopivien tavoitteiden asettamista. Henkilökohtainen työskentely tapahtuu omien, yksilöllisten tavoitteiden suuntaisesti. Valmentavalla otteella vahvistetaan erityisesti kokemusta omasta kyvykkyydestä, joka avulla muutosten tekeminen myöhemmin mahdollistuu. Osallistujien vahvuuksia ja voimavaroja tunnistetaan ja sanoitetaan laaja-alaiseen vahvuusnäkemykseen perustuvalla Voimakehätyöskentelyllä. Sen avulla voidaan tunnistaa luonteenvahvuuksia kyvykkyyksiä ja osaamista arvoja, kiinnostuksen kohteita ja käytössä olevia resursseja (6). Tunnistettuja vahvuuksia tutkitaan oman yrittäjyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta esimerkiksi pohtimalla, millä tavoin nämä voimavarat ovat tällä hetkellä käytössä. Työskentelyn avulla voi myös tarkastella sitä, mitä vahvuuksia olisi hyödyllistä kehittää tai mitä resursseja olisi tarpeen vahvistaa oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Yrittäjänaisten ryhmän valmentavan työotteen periaatteiksi muotoutuivat voimavaralähtöisyys: jokaisella osallistujalla on käyttöön otettavia voimavaroja, jotka tulevat ryhmässä tunnistetuksi ja vahvistetuiksi vahvuusperustaisuus: opimme tunnistamaan laaja-alaisesti vahvuuksiamme ja kykyjämme, sekä saamme tuoda ne näkyväksi ryhmässä vuorovaikutteisuus: tasa-arvoisuus, pyrkimys ymmärrykseen ja kuulluksi tulemiseen luottamukseen perustuva ja sitä vahvistava työskentelytapa: ryhmän keskinäinen kunnioitus, erilaisuuden arvostaminen ja itsemääräämisen kunnioittaminen ratkaisukeskeisyys: omien hyvinvointiin liittyvien sopivankokoisten tavoitteiden asettaminen ja voimavarojen valjastaminen niiden saavuttamiseksi ryhmän ja valmentajien rohkaisemina, jo tapahtuneen muutoksen tunnistaminen ja onnistumisten huomaaminen Oona 2.0 hankkeessa Hyvinvoivia yrittäjänaisia Näistä rakennusaineista syntyi valmentava ja voimavaraistava työote Wellbeing groups for Female Entrepreneurs, Hyvinvoiva yrittäjänainen - pienryhmiin jotka käynnistyivät syksyllä 2021. Ryhmien tarkoituksena on vahvistaa naisyrittäjien hyvinvointia ja verkostoitumista. Toiminta jatkuu syyslukukauden 2022 loppuun. Lähteet Uusitalo-Malmivaara, L. (2014.) Positiivinen psykologia - mitä se on? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (2014) toim. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus, Juva. S. 18-29. O'Connell, B., Palmer, S., & Williams, H. (2012). Solution focused coaching in practice. Taylor & Francis Group. Mönkkönen, K. (2002.) Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Akateeminen väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja, s. 63. Holm, R., Poutanen P. & Ståhle P. (2018.) Mikä tekee dialogin - Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra, artikkelit. Sarvela K & Auvinen E. (2020.) Yhteinen kieli, traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books. Wenström S. (2019.) Luonteenvahvuudet, mitä ne ovat? LinkedIn-sivustolla Oona 2.0 - yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-28.2.2023. Kirjoittaja Outi Pyrhönen on TtM, Th AMK, ratkaisukeskeinen terapeutti & valmentaja ja psykoterapeuttiopiskelija. Hän työskentelee Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen - osaamisalueella tuntiopettajana opiskelijoiden ohjaustehtävissä, sekä monipuolisissa koulutustehtävissä ja Oona 2.0 - hankkeen asiantuntijana.

Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen

22.12.2021
Nora Lappalainen & Elina Salo

Työelämän murroksen myötä teknologinen kehitys on yrityksille väistämätön elinehto. Muutostahdissa pysymiseksi yritykset tarvitsevat jatkuvaa kykyä uudistua nopeasti, niin teknologian kuin osaamisen suhteen. Tämä vaatii uuden tiedon hankkimista, avoimuutta uusille ideoille ja kykyä soveltaa niitä omaan toimintaan (1). Korona-aika on nopeuttanut uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa ja kehityssuunta tulee jatkumaan. Pienten ja keskisuurten (pk) yritysten digitalisaatiota koskevassa tutkimuksessa suuri osa korona-ajassa pärjänneistä yrityksistä piti digitalisaatiota yhtenä menestyksensä avaintekijöistä (2). Teknologista kehitystä vaativia kohteita voi olla monenlaisia, esimerkiksi yrityksen toimialasta ja koosta riippuen. Muun muassa verkkokauppa on tällä hetkellä yksi yleisimmistä teknologisen investoinnin kohteista yrityksissä. (2, 3.) Useimmiten teknologia sinällään ei ratkaise käsillä olevaa ongelmaa, vaan tehostaa työtä kunhan ymmärretään liiketoiminnan kokonaiskuva ja taustalla on toimivat prosessit. Järkevä teknologinen ratkaisu vaatii sen, että kaikki oleellinen tieto osataan ottaa huomioon. Tässä ulkopuolinen apu on tarpeellista. Sparrailu asiantuntijan kanssa auttaa ymmärtämään kaikki näkökulmat ja tukee teknologisten investointien tekemisessä. (6.) Palvelun kehittäminen yrittäjien avuksi Miten sparrauspalvelu kannattaa rakentaa? Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa kehitetty ja pilotoitu Sparria teknoloikkaan -palvelu luotiin tukemaan pk-yritysten teknologisia kehitysprojekteja. Palvelun tavoite oli tunnistaa ja suunnitella yrityksen liiketoimintaa edistävä teknologinen ratkaisu. Verkkokaupan kehitys nousi yhdeksi suosituimmista aiheista. Teknologiset kehitystarpeet olivat yrityksissä moninaisia. Sparrattavana oli todella erilaisia projekteja, isoja ja pieniä, jotka vaativat joko valtaisia teknoloikkia tai pienempiä digiaskeleita. Jotkut yritykset kaipasivat apua uuden järjestelmän käyttöönottoon. Toisten yritysten haasteena oli se, että heillä on käytössään useita erilaisia sovelluksia eri tarkoituksiin. Useammalla yrityksellä oli tarpeena prosessien selkiyttäminen, yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen esimerkiksi automatisointia hyödyntäen. Suunnittelutyö tehtiin yhdessä asiantuntijayritys Profiant Oy:n kanssa syksyllä 2020. Suunnitteluvaiheeseen sisältyi kaksi testisparrausta hankkeen partneriyritysten kanssa. Kevään 2021 aikana toteutettiin Profiantin asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä palvelun pilottikokonaisuus 19:lle vantaalaiselle pk-yritykselle. Palvelun avaintekijä oli konsulttipari, jossa yhdistyi tietotekninen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen. Näin varmistettiin, että toteutuksessa ollaan aidosti oikeiden asioiden äärellä molemmista näkökulmista käsin. Yritysjoukko, jolle pilottitoteutusta markkinoitiin, piti kokonaisuutta houkuttelevana. Palvelukonsepti oli tuotteistettu riittävän tarkasti, mutta se oli kuitenkin räätälöitävissä erilaisiin tarpeisiin. Teknologinen kehittäminen koetaan tarpeelliseksi Korona oli pakottanut monet yritykset tunnistamaan kehitystarpeitaan ja erilaisia digiloikkia oli jo suunnitteilla. Lisäksi pk-yrityksillä oli suvannossa hyvä hetki kehittämiselle. Yritykset lähtivät mukaan saadakseen apua teknologisen ratkaisun löytymiseen. Yksi osallistuja mainitsi, että yrityksessä on ollut paljon muutoksia viime aikoina ja ja he halusivat lisätukea päätöksiin. Toiveena oli saada uusia ideoita yritystoimintaansa ammattitaitoisen valmentajan avulla. Lähdimme mukaan, koska halusimme kehittää firmaa. Ulkopuolinen “moottori” on tarpeen, sillä muutoin jää kalenteroimatta aika tämän tyyppiselle kehittämistyölle. Palvelu vastasi odotuksia kompaktista toteutuksesta huolimatta hyvin. Osa yrityksistä sanoi olleensa optimistisia siinä, että odottivat saavansa hieman konkreettisempaa apua ja suhteellisen valmiita ratkaisuja, mitä pitää tehdä. Tärkeä havainto oli myös se, että pelkkä ohjelmiston hankkiminen ei riitä, vaan perusta täytyy olla kunnossa. Aluksi oli isommat odotukset, mutta starttikeskustelussa jouduttiin aika lailla rajaamaan aihetta. Saatiin näin hyvä osakokonaisuus, mikä mahtui tähän tiiviiseen valmennusrupeamaan. Suurin osa yrityksistä koki saaneensa hyvän projektisuunnitelman yhdessä tehtyä. Alkukeskustelua ja starttipalaveria pidettiin tarpeellisena. Toimialan erityispiirteet selvitettiin alussa ja se auttoi valmentajia fokusoimaan. Myös avoimuus koettiin yhdeksi merkittäväksi tekijäksi valmennuksen onnistumisessa, koska valmennukset konsulttien kanssa vaativat aina heittäytymistä ja tulokset ovat aluksi epävarmoja. Hankkeen asiakkuusvastaavat saivat myytyä Sparria teknoloikkaan -palvelua aktiivisen keskustelun kautta. Palvelu koettiin kaiken kaikkiaan kiinnostavana: oikea-aikaisena ja tarpeellisena. Aikaisempi osallistuminen hankkeen palveluihin sekä niistä saadut positiiviset kokemukset vaikuttivat myös päätöksentekoon osallistumisesta. Auttoiko sparrauspalvelu yrityksiä teknologisissa kehitystarpeissa? Palautteena kerätyt vastaukset olivat moninaisia - osa koki saaneensa apua enemmän kuin toiset. Tyytyväiset kokivat valmennusten hyödyt monipuolisiksi: valmentajien avulla asiat tulivat nähtyä useammalta kantilta löydettiin konkreettisia parannusehdotuksia toimintaan valmennuksen lopputuloksena syntyi projektisuunnitelma ja jatkotoimenpide-ehdotukset Sparraus auttoi hahmottamaan yrityksen kipupisteet ja ongelmakohdat. Asiantuntijoiden syväosaaminen IT-alalla koettiin monissa yrityksissä tarpeelliseksi. Yrityksen erilaiset tarpeet ja tilanteet näkyivät käytännön työssä. Yksi oivalsi valmentajan avulla, että ensin pitää tehdä parannuksia toimintatapoihin ja vasta sen jälkeen voi alkaa miettimään uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän (customer relationship management, CRM) hankintaa. Toiset löysivät ratkaisuja ja saivat tehtyä konkreettisia suunnitelmia siitä, miten viedä aloitettua projektia käytännössä eteenpäin kilpailutuksen kautta toimittajavalintaan. Sparri auttoi teknologisessa kehitystarpeessa antaen itsevarmuutta teknologian hankintaan ja varmuutta siihen, että yritys on oikealla polulla ja menossa oikeaan suuntaan. Yrityksissä sisäisen keskustelun viriäminen ja yhteisen ymmärryksen muodostuminen koettiin hyväksi. Valmennusten avulla realisoitui fakta, että uudistus vaatii työtä ja panostusta. Muutokset ovat pitkäjänteisiä ja vaativat henkilöstön osaamisen kehittämistä ja sitoutumista. Pääsimme kerrankin miettimään tilannetta muutaman vuoden päähän, minkälaista palvelua haluamme tarjota asiakkaille silloin. Toisaalta mietimme myös sitä, mitä tähän tilanteeseen pääseminen yritykseltä sisäisesti vaatii. Mietimme myös yhdessä organisaatio- ja teknologiarajojen yli yhteistyön mahdollisuuksia. Miksi kaikki yritykset eivät kokeneet saaneen yhtä paljon lisäarvoa sparrauksesta? Yksi syy oli se, että jos yritykset olivat itse jo melko pitkällä teknologisella kehitystaipaleella, olivat odotukset hyvin korkealla. Osa odotti myös, että valmentajat antaisivat valmiita ratkaisuja. Kolmas haaste, jossa asiat eivät edenneet toivotulla tavalla oli se, että organisaation sisällä ei ollut selkeästi vastuutettu kehittämisprojektia kenellekään. Tällöin asiat eivät sisäisesti edenneet toivotulla tavalla. Jos kukaan ei koordinoi kehitysprojektin speksaamista ja etenemistä, niin kehitystyö jää väistämättä arjen kiireen jalkoihin. Teknologiset kehitysprojektit onnistuvat parhaiten asiantuntijan tuella Sparratuissa yrityksissä saatiin asiantuntijoiden tuella muodostettua selkeä kuva kehittämistarpeista ja etenemisen eri vaihtoehdoista. Yritykset saivat työkalupakkiinsa keinoja projektien läpiviemiseen. Palvelun myötä yrityksille selkeytyi mitä tehdään missä järjestyksessä miten toimintatapojen muutos viedään käytäntöön ja kuinka muutosta seurataan. (4) Konkreettisiksi onnistumisen edellytyksiksi palvelua tuottaneet konsultit nimesivät seuraavat asiat: asiakkaiden aktiivisuus, hyvä kommunikaatio ja motivaatio kokonaiskuvan ja ymmärryksen syntyminen kyky rajata aihetta riittävästi hankkeessa kehitetty selkeävaiheinen palvelukonsepti Sparratuista kehityshankkeista osa eteni nopeasti valmiiksi, esimerkiksi järjestelmän käyttöönottoon. Osa taas oli aikatauluiltaan ja laajuudeltaan sellaisia, että selvitystyövaiheet ovat yhä käynnissä. Suuri osa yrityksistä arvioi kehityshankkeidensa alkavan seuraavan puolen vuoden aikana. Lopulliset tulokset nähdään vasta, kun kaikki alulle laitetut projektit on saatu valmiiksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvetta teknologiselle sparraukselle on varsinkin pienissä yrityksissä. Jos yritys yrittää selviytyä yksin teknologisesta kehityshaasteesta, on iso riski mennä metsään. Tämä näyttäytyi muun muassa liian suurina odotuksina suhteessa yrityksen käytettävissä olevaan aikaan ja resursseihin. Vaikka yritykset tunnistivat kiitettävästi omat pullonkaulansa, ratkaisujen löytäminen ja käyttöönoton edistäminen osoittautuivat kuitenkin haasteiksi, joissa kaivattiin apua (4). Hankkeen asiantuntijat totesivat SuomiAreenassa 16.7.2021 järjestetyssä keskustelussa, että paras tapa hyödyntää uutta teknologiaa on olla utelias, tutustua ympäristöön ja pitää aistit avoinna. Kannattaa kokeilla ja soveltaa rohkeasti, jotta kehityksessä pysyy mukana. Säännöllisten digiaskelten ottaminen osana yrityksen arkea on kannattava tapa toimia, jotta digitaalinen loikkaustarve ei kasva liian suureksi (5). Kehityksen kelkasta pois jättäytyminen ei enää oikein ole vaihtoehto, jos yritys haluaa menestyä. Näin ollen teknologisia kehitysprojekteja tullaan tarvitsemaan pk-yrityksissä enenevässä määrin, joten Sparria teknoloikkaan -palvelun kaltaisille kokonaisuuksille kysyntää on odotettavissa. Lähteet Eklund, A. 2021 Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. Brik. Kivikoski, J. & Kauppinen, T. 2021. Pk-yritysten opit digitalisaatiosta 2020. Miten digitalisointi on auttanut pk-yrityksiä menestymään? (PDF) (Yrittäjät -sivusto) Kasvu Open 2021. Yli 500 kasvuyritystä haki sparraukseen – apua toivotaan erityisesti myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen (Kasvu Open -sivusto) Larsén, M. 2021. Profiant sparraa yritykset teknoloikkaan täsmävalmennuksella (Urbaania kasvu -sivusto) Vantaan kaupunki 2021. Osaamisen johtaminen ohjaamaan uuden teknologian hyödyntämistä. (BusinessVantaa -sivusto) Yletyinen, M. (tulossa). Älykkäät teknologiset ratkaisut vaativat kokonaisvaltaisen näkemyksen. Kirjoittajat Nora Lappalainen on projektiasiantuntija Metropoliassa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa. Hän on tulevaisuusorientoitunut ja utelias asiakaslähtöisten palveluiden kehittäjä. Noran intohimona on kehittää palvelumuotoilulla parempaa työntekijä- ja asiakaskokemusta ihmistä kuunnellen. Elina Salo on projektiasiantuntija Vantaan kaupungin Elinkeinopalveluista. Hän on innostunut uusien teknologioiden luomista mahdollisuuksista ja syttyy työn murroksen teemoista. Elina on monipuolinen kehittäjä, joka on Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa vastannut Sparria teknoloikkaan -palvelun kokonaisuudesta. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa luodaan uusia ratkaisuehdotuksia yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseen, teknologiseen muutokseen ja työllisyyden edistämiseen. Näin tuetaan yritysten kehittymistä ja kiihdytetään niiden vastuullista kasvua.  

Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu?

21.12.2021
Miia Ojanen & Jussi Ojanen

Nuorten radikalisoituminen on ilmiö, johon on kiinnitetty enemmän huomiota osaltaan siksi, että Irakin ja Syyrian konflikteihin on matkustanut kokonaisia perheitä. Lapset edustavat terroristijärjestölle tulevaisuutta ja ideologista jatkuvuutta. (1) Vastaavasti äärioikeiston on huomattu käyttävän yhä enenevässä määrin pelialustoja materiaalinsa jakamiseen ja rekrytointiin (2). Riskitekijöiden tunnistamisesta ja erottamisesta Periaatteellisella tasolla kuka tahansa nuori on potentiaalisessa riskissä radikalisoitua, mutta joitakin erityisiä riskitekijöitä voidaan tunnistaa. Riskitekijöitä voidaan jaotella työntö- ja vetotekijöihin ja ne voivat olla yksilöllisiä tai ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä. Näitä voivat olla esimerkiksi syrjäytyminen ulkopuolisuuden tunne henkilökohtaiset kriisit heikot sosiaaliset verkostot yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunne romantisoitu käsitys ideologiasta ja sen kannattajista jännityksen kaipuu. (3) Edellä mainittu ei kuitenkaan oikeuta määrittämään nuoren käyttäytymistä radikalisoitumiseksi kevein perustein. Nuoruus itsessään on identiteetin rakentamisen, sosiaalisen liittymisen ja oman yhteiskunnallisen paikan etsimisen aikaa. Etsintään ja kasvuun voi liittyä myös ei -toivottuja käyttäytymisen tapoja ja oireilua, joita ei voida kuitenkaan tulkita radikalisoitumiseksi. (4) Suojaavien tekijöiden vahvistaminen tavoitteeksi On olemassa useita radikalisoitumiselta suojaavia tekijöitä, kuten vahvat tukiverkot, erityisesti perheen tuki, sosiaaliset selviytymistaidot, tunne osallisuudesta ja uskonnollinen tietoisuus (3). Suojaavina tekijöinä toimivat myös kyky nähdä vaihtoehtoja omassa elämässä ja tulevaisuudessa, kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja osaamista sekä pystyvyyttä. Suojaavia tekijöitä voidaan vahvistaa ohjaamalla nuoria niiden tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Nuoren kiinnittymisellä yhteiskuntaan on merkitystä. Mikäli nuori ei pysty vallitsevan yhteiskunnan rakenteiden puitteissa saavuttamaan merkityksellistä elämää ja omia tavoitteitaan, voi tuloksena olla vieraantuminen ja vaihtoehtoisten tapojen etsiminen tavoitteiden saavuttamiseksi. (5) Rikollinen varjoyhteiskunta tai ääriajattelun tarjoama utopistinen yhteiskunta voi korvata tällaisessa tilanteessa normaalin yhteiskunnan. Tunnistamista, mutta ei tuomitsemista Nuoren radikalisoituminen voi tulla perheelle yllätyksenä. Toisaalta on myös tapauksia, joissa perhe toimii nuoren radikalisoitumisen moottorina. (6) Merkkejä siitä, että nuori on siirtymässä yhteiskunnan hyväksymistä normeista kohti ääriajattelua voi ilmetä kotona, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Tärkeää olisi, että nuoria ohjaavat aikuiset olisivat läsnä niissä sosiaalisissa tiloissa, joissa nuoret viettävät aikaa. (7) Ääriajatteluun nuoria radikalisoivat toimijat pyrkivät aktiivisesti olemaan näissä tiloissa läsnä ja etsivät sellaisia nuoria, joiden katsovat olevan toimintaansa rekrytoitavissa. (8) Nuoret tulisi tehdä tietoisiksi heihin kohdistuvista aktiivisista yrityksistä rekrytoida ääriajattelun piiriin. Toisaalta nuorilla pitäisi olla mahdollisuus käydä keskustelua myös ääriajattelusta ilman leimaamista. Opettajat, lastensuojelun työntekijät, nuorisotyön toimijat, vanhemmat ja poliisi koetaan helposti arvosteleviksi, mikäli nuoria ei kyetä kohtaamaan tasavertaisina heidän omassa sosiaalisessa tilassaan. Mikäli nuorten kanssa toimivat tahot eivät tunnista ääriajattelua tai aihepiiri on heille vieras tai vaikea, on uhkana nuorten tuomitseminen ja syyllistäminen. Tavoitteena tulee kuitenkin olla vasta-argumentaation tarjoaminen, joka auttaa nuorta pysymään yhteiskunnan hyväksymien normien mukaisessa toiminnassa. Tulevaisuusajattelu tukena ennaltaehkäisyssä ja irrottautumisessa Radikalisoitumisen ennaltaehkäiseminen on nuorten ohjaamisen ensisijainen tavoite. Ennaltaehkäisevät toimet eivät kuitenkaan tavoita kaikkia ja radikalisoitumista ilmenee. Tarvitaan lisäksi erilaisia exit -toimintoja de-radikalisoitumisen eli väkivaltaisesta ääriajattelusta luopumisen tueksi. Nuorten ohjaamisella on merkittävä rooli ja potentiaali nuoren vaihtoehtoisen tulevaisuuden rakentamisessa. Ohjaamalla nuorta tunnistamaan omia vahvuuksia, osaamista ja mahdollisuuksia sekä hyödyntämään niitä omannäköisen tulevaisuuden rakentamisessa, voi vaihtoehdoksi nousta uusi ajattelutapa ja viiteryhmä, joka tukee irrottautumista ääriajattelusta ja -toiminnasta. FUTU-hanke (9) edistää osaltaan vaihtoehtoisen tulevaisuuden rakentamista tukemalla tulevaisuussuuntautuneen ohjauksen keinoin nuoria hahmottamaan vaihtoehtoja positiivisen ja realistisen tulevaisuuden rakentamiseksi sekä tarjoamalla ohjaajille näköalaa sekä välineitä tulevaisuuteen suuntaavan ohjauksen tueksi. Lähteet Sisäministeriö (2020). Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2020: Arvio väkivaltaisen ekstremismin tilanteesta Suomessa vuonna 2019 ja kehityksen suunta. Sisäministeriön julkaisuja 2020:8. Europol (2021). European Union Terrorism Situation and Trend report. Publications Office of the European Union, Luxembourg. Ranstorp, M. (2016). The Root Causes of Violent Extremism. RAN issue paper 2016/1. Pelastakaa Lapset ry (2021). Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena: Pelastakaa Lapset ry:n julkaisusarja n:o 28. Coolsaet, R., Ravn, S. & Saue, T. (2019). Rethinking radicalisation: Addressing the lack of a contextual perspective in the dominant narratives on radicalization. Teoksessa Clycq, N. ym. Radicalisation: A Marginal Phenomenon or a Mirror to Society? Belgium: Leuven University Press, s. 35-36. Juntunen, M. (2021). Kun perheenjäsen radikalisoituu. Väkivaltaisen extremismin ennalta ehkäisy ja perheiden tukitoiminta kuudessa Länsi-Euroopan maassa. Kirkon ulkomaanapu, Network for religious and traditional peacemakers, sisäisen turvallisuuden rahasto. Benjamin, S. & Vallinkoski, K. (2021). Huolena radikalisoitumien. Opas nuorten kanssa työskenteleville. Kulttuuri- ja uskontofoorumi Focus Ry. Silva D. & Deflem M. (2020). Radicalization and Counter-radicalization. Bingley UK: Emerald Publishing Limited, s. 144-143. FUTU -hankeen verkkosivut Kirjoittajat Miia Ojanen (YTT) on lehtori Metropolian hyvinvointi –osaamisalueella sosiaalialan tiimissä. Hän opettaa sosionomi ja YAMK –koulutuksessa TKI-menetelmiä, ohjaa opinnäytetöitä ja toimii hanketyössä. Jussi Ojanen (YTM, Rikosylikonstaapeli) toimii viranomaistehtävissä ja on perehtynyt ääriajatteluun ja radikalisoitumiseen sekä kansainvälisen turvallisuuden kysymyksiin.

Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus?

http://Piirroskuva%20henkilöstä%20virtuaalilasit%20päässään,%20rintakuva,%20päällä%20runsaasti%20taiteellisia,%20graafisia%20värielementtejä
16.12.2021
Suvi Kiviniemi

Maailman muuttuessa moni on joutunut miettimään vakavammin kuin koskaan fyysisten ja verkossa järjestettävien tapahtumien eroja. Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia kummallakin on? Miten verkkotapahtumasta saa kiinnostavan ja aidosti yhteisöllisen kokemuksen? Milloin tapahtuma on oikeasti tärkeää järjestää kasvotusten? Yleisön aktiivinen ja avoin osallistuminen verkkotapahtumissa on täysin mahdollista, mutta se vaatii paljon työtä ja huolellista fasilitointia tapahtuman järjestäjiltä. Lisäksi yleisön täytyy olla vahvasti sitoutunutta työpajan aiheeseen ja osallistujaryhmään. Yleisön koko ja osallistujien taustat vaikuttavat onnistuneen työpajan luomiseen. Pienehkö, ainoastaan ydinkohderyhmän jäsenistä koostuva osallistujajoukko on toimivampi kuin satapäinen yleisö. Miten valita fyysinen lähitapahtuma tai verkkotyöpaja Kysymystä voi pohtia tapahtuman kohderyhmän tarpeiden ja ominaisuuksien kautta. Osallistujajoukon työn luonteella on valinnassa paljon merkitystä. Esimerkiksi mentoroinnista kiinnostuneet pelialan konkarit ovat kiireistä väkeä, mutta ammattisijoittajien työelämän hektisyys on vielä kovemmalla tasolla, ja houkutus osallistua moneen asiaan samanaikaisesti on kova. Voi vaikuttaa epäintuitiiviselta, että kiireisemmälle kohderyhmälle olisi järkevämpää järjestää fyysinen tapahtuma - onhan verkkotapahtumaan liittyminen paljon vaivattomampaa. Jos osallistujien sitouttaminen on haasteellista, lähitapahtuma voi hyvinkin olla parempi ratkaisu. Yksi keino on kytkeä yksittäinen työpaja suuremman tapahtuman yhteyteen. Jos osallistujat matkustavat tiettyyn paikkaan osallistuakseen johonkin heille tärkeään tapahtumaan, he tyypillisesti myös varaavat sille useita päiviä kalenteristaan. Näin ollen kynnys keskittyä osallistumiseen madaltuu selvästi. Yksittäisen työpajan järjestäminen osana suuremman tapahtuman ohjelmaa vaatii paljon ennakkosuunnittelua ja taustatietoa kohderyhmästä. Suurissa tapahtumissa on paljon muita houkutuksia ja kilpailevaa ohjelmaa. Saadakseen kohdeyleisönsä osallistumaan omaan työpajaan, on tärkeää ajoittaa työpaja oikein tuntea kohderyhmä todella hyvin räätälöidä sisältö tarkkaan viestiä omasta tapahtumasta erinomaisesti ja oikeita kanavia käyttäen. Yhteistyö emotapahtuman järjestäjien ja kohderyhmän hyvin tavoittavien organisaatioiden kanssa on kriittisen tärkeää. Aina fyysinen tapahtuma ei kuitenkaan ole tarpeen. Kun kohderyhmä ja tapahtuman aihe on luonteeltaan oikeanlainen, myös verkkotapahtuma voi olla hyvin avoin, innostava ja keskusteleva. Se myös mahdollistaa kansainvälisen yleisön sellaisissakin työpajoissa, joissa paikan päälle matkustaminen ei tulisi kyseeseen. Baltic Sea Games Incubation (BSGI) -projektin kokemuksia verkkotyöpajoista BSGI-projektin työryhmässä saimme kaksi hyvin erilaista kokemusta kansainvälisen tapahtuman järjestämisestä pandemia-aikaan. Molempien tapahtumien kohderyhmä oli tarkkaan määritelty ja ilmaisi kiinnostuksensa tapahtumaa kohtaan etukäteen. Molemmissa tavoitteena oli paitsi lisätä kohderyhmän ymmärrystä työpajan aiheesta, myös tarjota heille mahdollisuus verkottumiseen ja vertaisoppimiseen. Kuitenkin kokemukset erosivat toisistaan vahvasti. Pelialan mentorien työpaja - yhteisöllinen, keskusteleva ja lämmin Syyskuussa 2021 järjestimme koko päivän verkkotyöpajan pelialan mentoreille ja mentoroinnista kiinnostuneille. Työpajaan osallistui 31 henkilöä pääasiassa Euroopasta, muutama myös ulkopuolelta. Puhujia tapahtumassa oli Yhdysvaltoja myöten. Tällainen kansainvälisyys ei vastaavalla budjetilla olisi ollut mahdollista fyysisessä tapahtumassa. Mentoritapahtuma perustui vertaisoppimisen mahdollistamiseen: Mentorityöpajan fasilitoinnissa keskityimme vahvasti aidosti keskustelevan ilmapiirin rakentamiseen ja vertaisoppimisen mahdollistamiseen. Jo ennen varsinaisen ohjelman alkua osallistujia houkuteltiin mukaan avoimeen keskusteluun kevyellä jutustelulla ja matalan kynnyksen kysymyksillä. Avaussanojen jälkeen heitä aktivoitiin miettimään odotuksiaan tapahtuman suhteen muutaman minuutin tehtävällä. Varsinainen yhteistyö-osuus tehtiin pienissä, intiimeissä ryhmissä, jotka ohjasivat omaa toimintaansa itsenäisesti. Yhteistyö oli jaettu kahteen osioon, jonka jälkimmäisen osuuden tarkat aiheet joukkoistettiin käyttämällä ensimmäisen osuuden tuotoksia ryhmien keskustelunaiheina. Varsinaisten puhujien valinnassa painotimme samaistuttavuutta. Molemmilla puhujilla ja kaikilla panelisteilla oli mentorointikokemusta, ja he jakoivat omia oppejaan ja haasteitaan hyvin avoimesti. Osa osallistujista oli järjestäjille ennestään tuttuja, ja tiesimme että voimme luottaa heidän osallistuvan aktiivisesti, mutta viemättä liikaa tilaa muilta osallistujilta. Työpaja oli menestys etenkin verkottumisen ja vertaisoppimisen suhteen. Keskustelu oli vilkasta ja monipuolista, ja osallistujat ottivat puheenvuoroja tasapuolisesti ja sujuvasti. Lähes kaikki osallistujat jakoivat LinkedIn-profiilinsa chatissa, ja moni jatkoi keskustelua tapahtuman jälkeenkin. Palautekeskustelussa useampi osallistuja ilmaisi hämmästyksensä siitä, kuinka hyvin myös verkkotapahtuma voi toimia avoimen, rehellisen keskustelun ja uusiin ihmisiin tutustumisen kanavana. Pelialan sijoittajatyöpaja - etäinen ja heikosti sitoutunut hyvästä sisällöstä huolimatta Lokakuussa 2021 järjestimme puolen päivän työpajan pelialan sijoittajille ja pelialaan sijoittamisesta kiinnostuneille. Tämän työpajan oli tarkoitus olla Arctic Game Weekiin yhteydessä Ruotsin Skövdestä lähetettävä hybriditapahtuma, mutta pandemian kiihtymisen takia jouduimme muuttamaan sen puhtaasti verkkotapahtumaksi. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 52 henkilöä, mutta monet olivat paikalla vain osan ajasta. Sijoittajatyöpaja perustui korkeatasoiseen sisältöön: Sijoittajatyöpaja toteutettiin huomattavasti korkeammilla tuotantoarvoilla kuin yksinkertaisena Zoom-kokouksena järjestetty mentorityöpaja. Sijoittajatyöpaja lähetettiin osallistujille fyysisestä, neljällä LED-TV:llä sisustetusta studiosta, kahdella kameralla kuvattuna, kahden teknikon ja kahden moderaattorin voimin. Käytimme dedikoitua konferenssisovellusta, jossa osallistujat pystyivät esittämään kysymyksiä ja antamaan palautetta suoraan sovelluksen sivupaneelissa. Puhujakaarti oli erittäin korkeatasoinen, ja molempia teoreettisempia puheenvuoroja seurasi paneelikeskustelu, jossa kokeneet sijoittamisen asiantuntijat keskustelivat avoimesti puheenvuoron aiheeseen liittyvistä kokemuksistaan. Asiantuntijapuheenvuorojen ja paneelien lisäksi ohjelmassa oli kolme tiivistä peliyrityksen pitchiä, jotka lisäsivät tapahtumaan käytännönläheisen kulman. Pitchien jälkeen osallistujat jaettiin kevyesti moderoituihin ryhmiin keskustelemaan pitcheistä. Osallistujia myös pyrittiin aktivoimaan puheenvuorojen aikana kysymyksillä, joihin he pystyivät vastaamaan konferenssisovelluksen sivupaneelissa. Erinomaisesti onnistuneen mentorityöpajan jälkeen toiveemme olivat korkealla, mutta jouduimme pettymään. Vaikka osallistujamäärä tapahtumassa oli hyvä, aktiivisen osallistumisen taso oli heikko. Monet osallistujat tulivat paikalle myöhässä, lähtivät ennen tapahtuman päättymistä, tai olivat paikalla vain pätkittäin. Sovelluksen sivupaneelissa esitettyihin kysymyksiin vastattiin heikosti, eikä yleisö esittänyt studioon juuri lainkaan kysymyksiä. Suuri osa yleisöstä ei liittynyt lainkaan keskusteleviin pienryhmiin. Palautteenkeruu auttaa ymmärtämään osallistujien näkökulmaa Sijoittajatapahtuman jälkeen haastattelimme kahta paikalla ollutta ja kahta rekisteröitynyttä, mutta pois jättäytynyttä osallistujaa. Lisäksi keräsimme palautetta kaikilta osallistujilta lomakkeella. Hieman yllättäen kaikki palautteenantajat ja haastatellut olivat yhtä mieltä siitä, että tapahtuma oli hyödyllinen ja sen sisältö oli korkeatasoinen. Kaikki palautteissa ja haastatteluissa mainitut ongelmat olivat muualla - ennen kaikkea kiireisten osallistujien kireissä aikatauluissa ja keskelle tapahtumaa sijoittuneissa muissa kokouksissa. Aktiivisen osallistumisen estäneet ongelmat siis johtuivat lähinnä matalasta sitoutumisesta tapahtumaan ja muiden tehtävien priorisoinnista korkeammalle. Koska kohderyhmä kuitenkin koki tapahtuman hyödylliseksi, päädyimme projektin tuotoksena tehdyssä työpaja-designissa suosittelemaan aktiivisen osallistumisen tukemiseksi vahvoja keinoja: tiukasti kohderyhmälle räätälöityä sisältöä, sen huolellista viestintää hyvin mietittyjä kanavia käyttäen, työpajan kytkemistä kohderyhmää kiinnostavan tapahtuman yhteyteen, ja niin verkottumista kuin keskittymistäkin tukevaa fyysistä tapahtumaa. Lähteet Designing a workshop for game industry mentors (PDF) Baltic Games -sivustolla White Paper on competence building for mentors (PDF) Baltic Games -sivustolla  Designing a workshop for game investors (PDF) Baltic Games -sivustolla White Paper on competence building for game investors (PDF) Baltic Games -sivustolla Kirjoittaja Suvi Kiviniemi työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa pelialan asiantuntijana ja vastaa pelialan inkubaatiotoiminnasta Turbiinissa. Hänellä on lähes kuuden vuoden kokemus peliyrittäjyydestä, ja yli kolmen vuoden kokemus peliyrittäjyyden tukemisesta. Suvin rakkaus pelialaan on vahvasti sidoksissa sen yhteisölliseen ja avoimeen kulttuuriin, ja hänen henkilökohtainen missionsa onkin tukea tämän kulttuurin elinvoimaisuutta ja kehittymistä edelleen.

Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets

14.12.2021
Pamela Spokes

Author is a design thinking enthusiast and a service designer, who has designed, organised or taken part in three different types of innovation events: Hackathons, Service Jams, and Design Sprints. These topics are covered in the subsequent parts of this series, they can be read in any order. Hackathons, Service Jams, and Design Sprints are design methods and innovative learning-by-doing events. They aim to produce new, innovative solutions to identified challenges such as “Creating Stronger Communities” or “AI and Working Life” and to teach modern methods of problem solving. Regardless of the chosen method, all three are great ways to engage participants in a useful and mutually beneficial way. All three require a new way of thinking and working and they will all have the participants learning at an intense rate. It is also important to note that intense learning-by-doing experiences can shift and change to meet the needs of the problem at hand. So, let’s look at what these intensive events can offer in an educational environment to participants, teachers, and companies. Entrepreneurial Mindset The first thing that is required by everyone involved in any of these events is an entrepreneurial mindset or an interest in developing one. This mindset includes things like valuing and enhancing creativity increased tolerance towards uncertainty a higher willingness to take risks being intrinsically motivated through curiosity and, very importantly, a willingness to accept failure as not only a valid outcome but viewing it as a learning experience. During the event, the participants will be practicing and enhancing this mindset as well as learning new tools and methods for problem-solving. In essence, they will be reinforcing the entrepreneurial mindset by learning tools and methods that allow them to use it in the future. This means that each group involved - the teacher, the participant, and the company representative - has to be open to and to embrace this way of working. Teachers have to allow and encourage curiosity, uncertainty, creativity, and even failure as a viable option. Same with companies. This can be a challenge. For teachers, it can also be hard to grade. This is why the European Union has created an assessment framework for the entrepreneurial mindset - EntreComp. All participants welcome One of the most important aspects of co-creation and innovative learning events is that they include and bring together participants from different disciplines. This allows for different lived experiences, knowledge, skillsets, and other things that enhance learning to come together. This in itself is a learning experience for participants who have not worked on a project with someone outside their area of interest or expertise. Following a set framework These methods of learning-by-doing are guided by a framework that is both flexible and modern. While the students are working in teams with the challenge-providing companies, everyone is able to follow where they are in the process and what is expected of them next. This allows the companies to feel secure that their time is not being wasted or that it is not too chaotic to follow. While the participants are learning and using a reusable set of methods that they can apply elsewhere once the event is over. The teacher also has a framework which to base learning progress and assessment on. However, none of these events is set in stone. That is not the purpose of this type of learning. It is quite the opposite of the intention. Having an open mind is the number one requirement for any innovative co-creation methods and processes. Being able to use these methodologies and to embody an entrepreneurial mindset package of behaviours and attitudes is what will propel individuals and teams forward to take on the challenges of the future. Some parts of a process may be shorter or longer depending on the information available. You may have research already that you can draw on so the research segment is shortened, etc. You may find it hard to reach real customers to test your prototype on so that needs to be extended to meet their schedules. Where to find intense innovative learning events When you read the other posts, you will see that in each of these types of events, we looked at the intended outcomes, how they are conducted, how good teams are created, what kind of connections are made, and how they might look for in the education field. It is important to note upfront that for each of these kinds of events, there are multiple learning outcomes, some overlapping and some exclusive. In other words, while the events are different in many ways, they can also blur into each other at times. The next question becomes, where can you find these events? These events come in many different shapes and sizes. You can find these in: Credit-bearing classes Private companies In-house events at companies and organisations Competitions Paid for events Free events Events that pay the participants There are so many ways to access these events and if you are thinking about running one of these events, it is probably best to try one as a participant first. The best way to understand the value of this intensive experience is to be involved. How to find this kind of event at Metropolia University of Applied Sciences? If you are interested in getting involved in an intensive learning event, then you can check out the 10 Days 100 Challenges design sprint that takes place in the end of May or beginning of June and coordinated by the 3AMK team in the Research, Development, and Innovation (RDI) unit. This event brings together students and teachers of Metropolia, Laurea, and Haaga-Helia. It also allows a variety of students to work with real companies and demonstrate what they are capable of. As a service designer who has organised and run this kind of event multiple times, I can say that participants almost always come out of these experiences changed in some way. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences.

Strengthening youth’s trust in the future

9.12.2021

According to OECD (2021), Finland is a high-trust society, ranking among the top performers among the OECD countries. In other words, trust is a meaningful phenomenon in Finnish society. What is trust? Trust can be seen as a simple, but also a complex phenomenon. Trust can be an approach, like an emotion, attitude, cognitive choice or even an unconscious issue, depending on theories. Thus, trust is based on individuals’ emotions, experiences, thoughts and attitudes; it can also be explored from a wider perspective, like from its relational character. There is evidence that Finnish people trust their families (as an institution) more than other institutions (1). In addition, young people also trust most people who are close to them. Trust in non-family members must be earned (2). However, there is evidence that if people just blindly trust anyone, it is likely that no one probably trusts them (3). Trust and youth guidance Improving youth’s trust in the future is important because trust has many positive consequences. It can strengthen young people's self-confidence in their own abilities, but also improve the ability to trust others. The Finnish Government (4, 5) considers guidance to be very important. It has been pointed out that there is a special need for guidance for those groups who are currently underrepresented in the participation in continuous education. Further, people must be able to trust in the future and their own opportunities, and feel to be part of the environment as a meaningful resource. (6) For example, some studies of adolescents' trust experiences (7) suggest that ‘Relationship Education’ programs can make a difference. They can enhance young people's understanding of and willingness to trust. In other words, trust can be learned, and it is never too late to learn to trust, even if it can be, in some cases, challenging. For example, Zitting (8) has pointed out that without peoples’ trust in public administration it is difficult to trust other people. This shows that ‘trust’ has its ‘to come full circle' effect. We cannot approach it from only one perspective, when a wider understanding of it is needed. Who am I? What am I able to do? What am I capable of achieving? These are the three main questions in the dialogue and guidance with young people in the FUTU project. Those questions are based on the theoretical understanding of the Social Pedagogical Approach to improve participation, agency and life management skills in everyday life practice. There is also an understanding of ‘future research' behind FUTU -projects’ understand of pedagogical guidance. Trust is one of the key elements, also to make the guidance relationship between a young person and an adult stronger. Successful guidance can empower and support participation and the feeling of meaningful belonging. In the FUTU project, we will improve future-oriented guidance to support the young people to see alternative ways to build a positive and realistic future. The aim is to see one’s own future as something that includes positive options and is worth striving. Additionally, we promote and support youth’s active participation. The pessimistic shortsightedness will be transformed into aims, inspiration and encouragement regarding the future. The young people will be empowered to plan their own future. According to some experts who took part in the FUTU project’s (9) digital training and workshops, trust as a part of youth guidance can be defined as follows: “...If the future feels scary ...the facilitator can set goals that can be achieved for the future and make a “plan” to achieve them step by step. The higher the probability that a young person achieves even a small part of the set goal, the more likely it is to build confidence in their own skills and help them achieve even bigger goals in the future.”  “For example, ...do not promise uncertain things. Create a communal, supporting and open atmosphere.” “Time is actively and regularly allocated to conversations, rather than leaving the client to ‘separately hope for conversation time’." “Trust in the future can be increased in many different ways. If it is a matter of a young person's disbelief in themselves and their own actions, one can extract successes from the young person's own past and reflect them on the current situation: how have you succeeded in the past? What kind of things has it demanded?” To sum up, according to the Youth Act (10) the aim is to promote young people’s skills and capabilities to function in society, support their growth, independence and sense of community, and support young people’s growth and living conditions. Nevertheless, studies have found (11) that realization of inclusion of children and young people requires special skills and attitudes from service professionals. Even though there are a lot of experts and professionals with a big heart and strong empathy skills, this challenge cannot be bypassed. Professionals need to have an understanding of trust as an important element of supportive guidance relationships, as well as an empowerment element in youth’s life - ‘trust resource’. How Finnish society can support young people’s trust in the future? A successful restructuring of services needs a stronger climate of dialogue and trust between state, regional and local actors. (4, 5, 6). Additionally, OECD (12) supports Finland paying more attention to people who are at risk for ‘feeling left behind’. OECD encourages Finland to understand the expectations and perceptions of different groups of society with respect to transparency and participation. By understanding trust and its diverse nature, as well as the empowering nature of it, it can be utilized in guidance work to support young people in finding their own trust resources. By supporting young persons’ self-confidence, they can become more visible to themselves. It can make a difference while fighting giving up, hopelessness and pessimism in life. (2). In the best case, trust can increase trust and improve young people's hope for the future. Trust is a serious element to take into consideration, while developing, designing and creating new services, methods and tools for youth well-being, participation and their quality of life. References Simola J., Westinen J., Pitkänen V. & Heikkilä, A. (2021) Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon? Tutkimus eri sukupolvien luottamuksesta yhteiskunnan instituutioihin. Raatikainen, E. & Poikolainen, J. (2020) Young men’s experiences of trust and distrust as a framework for their future.  The Finnish Journal of Youth Research (“Nuorisotutkimus”) Vol 38, (2), 37–51. Frowen, I. (2005) Professional Trust. British Journal of Educational Studies 53(1), 34–53. Finnish Government (2020), 3.6 Fair, equal and inclusive Finland Government Programme, Finnish Government, Helsinki, 3.6 Fair, equal and inclusive Finland (valtioneuvosto.fi) Finnish Government (2020), 3.7 Finland that promotes competence, education, culture and innovation, Government Programme, Finnish Government, Helsinki, 3.7 Finland that promotes competence, education, culture and innovation (valtioneuvosto.fi) McElroy-Heltzel, S.E., Jordan, T.R., Futris, T.G., Barton W.A., Landor, A.K. & Sheats, K.J.  (2019) Sources of socialization for interpersonal trust: an exploration of low-income Black adolescents’ experiences, Journal of Youth Studies, 22:1, 124-137 Zitting, J. (2021) Luottamusta voi edistää parantamalla sosiaalista osallisuutta (DIAK.fi). Creating Positive Future - FUTU project. Creating Positive Future - FUTU | Metropolia UAS Youth Act (2017). Legislation - OKM - Ministry of Education and Culture, Finland Peltola, M. & Moisio, M. (2020) Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä. Katsaus lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevaan tietoon. Nuorisotutkimusverkosto. OECD (2021) Drivers of Trust in Public Institutions in Finland. OECD Publishing, Paris. Creating Positive Future - FUTU | Metropolia UAS Means to achieve the project goal are promotion of future-oriented positive thinking, life management skills and ability to take action. In addition, the project can support the young people into further vocational training and transition into the job market.