Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Vuosi: 2020

Tikissä-blogin vuosi 2020
18.12.2020
Milla Åman Kyyrö

Tikissä-blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tuloksia esiintuova alusta, jossa vuonna 2020 julkaistiin kymmenittäin yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia eri aiheista. Tikissä-blogin vuoden 2020 yhteensä 48 suomenkielistä julkaisua on koottu alle teemoittain. Ne tarjoavat käytännön esimerkkejä TKI-toiminnastamme näkökulmia yhteiskunnallisiin kysymyksiin hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia, tuoretta tietoa ja vinkkejä käyttöösi! Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan Tutkittavan suostumus ja opinnäytetyö Kannattaisiko minunkin ottaa käyttöön ORCiD-tunniste? Tutkimustietovaranto avaa tiedettä ja tutkimusta Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan? Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten? Näkökulmia innovaatioihin Opiskelijoiden ja yritysten monialainen innovaatiotoiminta - missä opettaja luuraa? Tarkkaile innovaatioitasi On luovuuden aika Arjen innovaatioita - arki 2.0 Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen Yhdessä kehittäen kuntoutuksen osaamista - murroksessa oleva sosiaali- ja terveysala Digitaalisuudesta uusi normaali — terveysalan ammattikorkeakoulutus toteutuu etänä ja läsnä Terveyden edistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa Luovien alojen kehittäminen DOOMED – pelialan opiskelijoiden työllistymisvaikeudet Painovoimaa! Virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen muotoilun opetuksessa Tehdäänkö tulevaisuuden muotoilutyö virtuaalitodellisuudessa? Älyliikenteen kehittäminen Mikä ihmeen liikennelaboratorio? Uusia kestävämpiä liikkumispalveluja kokeilussa pääkaupunkiseudulla Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanketyö Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä Toivoa huomiseen - uskallusta tulevaan Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset Tekoälyn etiikka pohdinnassa - tuhoisa terminaattori vai hellä hoivabotti? Logged in –dokumentti pakottaa huomaamaan yhteiskunnan syrjään työnnetyt Toiminnallisia vai syrjäytyneitä nuoria? Syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alainen nuori? Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoren ihmissuhteiden näkökulmasta Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen Ilmastonmuutos nyt! Nuoret haastavat hankkeita toimimaan Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Vuorovaikutus etänä – miten luoda lauma ja aito yhteys yli fyysisen etäisyyden? Henkilöstötuottavuus - tulevaisuuden johtamisvaade Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin Osaamisen kehittämisfoorumi: Suomalaisen työelämän hyviä käytäntöjä 2020 Reflektoida vai näivettyä – vuorovaikutusosaamisen merkitys työelämän kehittämisessä Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi Naisvähemmistöjä ja miesten mentäviä aukkoja - tasa-arvo ei vielä toteudu esitystekniikka-alalla Yrittäjyyttä tukeva hanketoiminta Yrittäjää digittää – tukea tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Kehittämisen yhteydessä pitää puhua tuotteistamisesta Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla? Luovuus voimavarana työelämässä Kansainvälisyyden kehittäminen Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla Näkökulmia viestintään ja markkinointiin Kirjoittamisen kynnyksistä Hankeviestintä tuo tietoa tulevaisuudesta Hankeviestintä ja medianäkyvyys Hankeviestintä ja kriiseihin varautuminen Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia Kirjoittajakutsu vuodelle 2021 Tikissä-blogin julkaisuvuosi 2021 käynnistyy tammikuun puolivälissä. Blogimerkintöjä julkaistaan vähintään kerran viikossa, pääjulkaisupäivä on torstai. Tarvittaessa toimituskunta voi harkintansa mukaan julkaista useammankin kirjoituksen viikossa. Pääasiallisesti sisältö on suomenkielistä. Mikäli olet Metropolia-yhteisön jäsen ja sinulla on blogin teemaan soveltuvaa aineistoa tarjottavana, ota yhteys Tikissä-blogin toimituskuntaan. Yhteystiedot ja blogijulkaisujen kirjoittamisen perusohjeet löytyvät sivuston oikeasta palstasta.

Lue lisää

Nuorten ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä
17.12.2020
Marianne Sipilä

Yhteistyö nuorten kanssa vaatii aina sopivan kosketuspinnan löytämisen. Metropoliassa on ollut useita nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tai nuorten aktivoimiseen liittyviä hankkeita (muun muassa Matti, Motiivi ja Niko97-hankkeen Miestenvuoro). Kaikissa osallisena on nuori, jonka omaa ääntä on haluttu kuunnella ja osallistumista aktivoida. Tässä blogimerkinnässä pohditaan PEILI-hankkeen nuoren ryhmään osallistumiseen tai osallistumattomuuteen liittyviä tekijöitä. Vuorovaikutus on vuoroin vaikuttamista ja vuoroin vaikuttumista. Onnistunut sosiaalinen vuorovaikutus edellyttää toisten odotusten ymmärtämistä. Ryhmä muodostuu vähintään kolmesta henkilöstä, joilla on yhteinen tavoite. Ryhmässä jokaista jäsentä arvostetaan, heillä on yhteinen käsitys ryhmän rajoista ja ryhmässä ollaan joustavia uusien jäsenten liittymiseen tai vanhojen poistumisen suhteen. [1] Tunnuspiirteinä voidaan pitää myös ryhmän kokoa, tarkoitusta, sääntöjä, työnjakoa sekä vuorovaikutusta [2]. Ryhmäytyminen ja ryhmädynamiikka Ryhmätoimintaa aloittaessa tulee kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen. Yhteisten tavoitteiden lisäksi tarvitaan ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja käsitys siitä, keitä ryhmään kuuluu [2]. Hyvä yhteishenki ryhmän toimimisen kannalta helpottaa ryhmän jäsenten toimimista yhdessä. Nuorten ryhmälle muodostuu tietty dynamiikka millä on piilotajunta, joka sisältää tunteita, tahtotiloja ja toisten tiedostamattoman aktivointia. Ryhmädynamiikka nousee yhteisestä alitajunnasta, jossa ryhmällä on kaksi tavoitetta; perustehtävä eli asiatavoite ja koossa pysyminen eli tunnetavoite. Ryhmässä syntyy myös erilaisia ilmiöitä, joihin vaikuttavat normien, roolien, johtajuuden, osallistumisen ja viestinnän jakautuminen ryhmän kiinteys ja ryhmämotivaatio [1] Positiivisen toimintakulttuurin muodostaminen on oleellista toiminnan kannalta. Yleensä sääntöjen ja toimintatapojen sopiminen yhdessä nuorten kanssa lisää luottamusta ja vuorovaikutusta. [3] Ryhmän perusolettamustila Bion (1961) on pohtinut paljon ryhmän perusolettamustilaa. Siinä kaikkea sellaista ryhmän toimintaa, joka ei ole tietoisen tavoitteen ja suunnitellun tehtävän mukaista, kutsutaan perusolettamuksen mukaiseksi toiminnaksi. Tällöin ryhmä toimii kuin se olisi koolla jostain muusta syystä kuin suorittamassa sille annettua perustehtävää. Ryhmässä nuoret saattavat toimia varhaisten kokemustensa mukaisissa rooleissa, jolloin ryhmässä voi olla voimakkaita tunnetason vietin kokemuksia. Tämä tietty tunne ei kuitenkaan ole välttämättä erityisen tärkeä nuorelle, vaan enemmänkin se on yhdistelmä tai mielikuva, johon tuo aikaisempi tunne sisältyy. [1] Perusolettamustilaan kuuluvat myös Riippuvuustila. Tällöin nuorilta ryhmässä puuttuu kyky itseohjautuvuuteen ja he luopuvat omista kyvyistään ja taidoistaan etsien johtajaa, joka ylläpitää regressiota eli taantumuksen tilaa. Taistelu-pako –tila. Tällöin ryhmä on turvaton. Nuoret saattavat vastustaa ryhmälle annettua perustehtävää tai ryhmän kahden jäsenen välille saattaa syntyä riitaa, jolloin ryhmä jakautuu kahtia. Parinmuodostustila. Tällöin odotetaan pelastajaa eli ryhmässä luotetaan kahden ryhmän jäsenen saavan jotain hienoa ja toimivaa aikaan. Myönteistä on se, että ryhmään on tällöinen herännyt toivo. [1] Perusolettamustilassa nuoret voivat vastustaa annettuja kehitysvirikkeitä ja tällöin ryhmän kehitysprosessit puuttuvat. Silloin kun nuoret välttelevät henkilökohtaista kohtaamista ja toisten eläytyvää ymmärtämistä, muuttuvat myös heidän toimintatavat. Nuorissa voi syntyä myös erilaisia tunnereaktioita. Tunteensiirto eli transferenssi syntyy, kun aikaisemmin koetut tunneristiriidat siirretään toiseen nuoreen tai aikuiseen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi lapsuudessa ratkaisemattomaksi jäänyt tunteisiin liittyvä tilanne, joka jotenkin muistuttaa lapsuuden tunnekohdetta. Projektiossa eli sijoittamisessa nuori taas havaitsee tiedostamattaan toisessa nuoressa tai aikuisessa piirteitä, joita ei hyväksy itsessään ja yrittää torjua ne. Tällaiset siirrot ja projektiot ovat useimmiten tiedostamattomia ja hyvin syvällä yksilön persoonallisuudessa. [1.] Yhteinen toiminta vaatii kaikkien panostusta Nuoruusiässä lapsuuden aikana omaksutut tavat ja tottumukset alkavat muokkaantua persoonallisemmiksi uusien yhteisöjen ja kohdattujen alakulttuurien tuomien kokemuksien kautta. Yhteisö ei synny automaattisesti ryhmästä ihmisiä, vaikka he toimisivatkin samassa paikassa samojen tavoitteiden eteen. Joskus nuorten odotukset ja henkilökohtaiset motiivit eivät välttämättä kohtaa. Silloin turvallisuuden tunnetta, joka on edellytys oman yksityisyyden avaamiseksi muille, ei välttämättä synny. [2] Aikuinen tai ryhmän vetäjä ei ole vastuussa nuorten oppimisesta ja siitä, kuinka ryhmän tavoitteet saavutetaan, mutta hän vastaa toimintailmapiirin ylläpitämisestä, jossa tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Ryhmässä yksittäiset nuoret ovat vastuussa käyttäytymisestään. Aito luottamus nuorten ryhmässä syntyy hitaasti ja vaatii paljon työtä. Kaikkien osallistujien täytyy oppia tuntemaan toisensa, olla valmiit jakamaan ajatuksia, ideoita ja tunnelmia yhdessä sekä heidän täytyy olla valmiita antamaan ja vastaanottamaan apua ja palautetta. Ryhmässä nuoret eivät voi luottaa toisiinsa ennen kuin he hyväksyvät toisensa ja ovat varmoja tulevansa kuulluiksi ja siitä, että muut pyrkivät vakavissaan ymmärtämään heitä. PEILI -hankkeen työpajoissa nuoret osallistuivat yhteiskehittämiseen yhdessä hankkeen monialaisten toimijoiden kanssa. Osassa työpajoista nuoret ryhmäytyivät nopeasti ja osallistuivat erittäin aktiivisesti, mutta osaan taas ei. Toimijoina mietimme paljon, miten tukea ja saada nuoria mukaan. Totesimme, että kaiken takana on turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Tähän panostettiin. Luottamus kasvoi yhdessä työskentelemisen kautta ja nuoren ehdoilla. Siihen ei ollut oikotietä. PEILI-hanke on toteutettu Metropolia Ammattikorkeakoulun toimesta 1.9.2019–31.12.2020 aikana. Hanke on saanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta Hämeen ELY-keskuksen kautta. Kirjoittaja Marianne Sipilä on hoitotyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja toimi mielenterveyden asiantuntijana ja terveyden sisällön tuottajana PEILI-hankkeessa. Lähteet Bion, W. R. (1961). Experiences in Groups and Other Papers. London: Tavistock Publication. Kopakkala, Aku 2011. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. 3. painos. Helsinki: Edita. Innanen, J. 2011. Ryhmänohjaus estämään nuorten syrjäytymistä. Tampere: Jukka Innanen.

Lue lisää

Make the World Yours – Learning in an Ecosystem Boosts Your Future Career
16.12.2020
Aija Ahokas & Sirpa Rutanen

When an international student decides about their dream country for studies, it is good to understand the driving forces behind. What is that they are aiming for, how to reach the meaning in life and success in the future career? In this blog post, we will discuss things affecting the international applicant's decision-making and how the Metropolia University of Applied Science’s collaborative learning in ecosystems attracts international talents. How to make the world yours? Well-defined decision According to ICEF Monitor (25 Nov 2020), students rely now more on education agents with study abroad decisions, as several other marketing channels, such as face-to-face student fairs, are unavailable due to the pandemic. However, according to Kriti Shroff (Global University Fair, Ludhiana, India), there are certain facts that students should think about, when seeking international study options. When selecting the country, in addition to visa and immigration matters, the applicant should think about: the study goals course choices budget allocation for studies language requirements. Once selecting the institution of higher education, students should consider: the geographical location international student mix faculty placement records. Students should focus more on the degree programmes and not so much on the different university rankings. There are so many ranking lists available with different criteria for evaluation. The one with the best rankings might not be suitable for the applicant in concern, says Kriti Shroff. Therefore, we at Metropolia strongly encourage to Make the World Yours – as summerized in our campaign slogan. We believe that our students want to influence how the world looks in the future. Our focus is on student whose learning, future goals and networking we support. Our students are trained to be competent professionals in their field, work with community spirit, solve challenges together with our industry partners and thrive in international networks. Learning in an ecosystem attracts international students The pandemic does not hinder interaction with the potential applicants. This autumn semester we have conducted around 20 webinars to attract international tuition fee paying students to Metropolia, with the goal of getting future workforce to Finland. During the interaction with our potential applicants, we have noticed a considerable interest once showcasing our innovation activities and collaboration platforms. The new way of learning in an ecosystem is attractive. Our student ambassadors have played a significant role in this, talking about their personal experiences in innovation projects. Finland is a leading country in innovations. Metropolia’s innovation activities are implemented at the core of its operations. Modern collaboration platforms in each of our campuses, play a key role in speeding up learning: Urban Farm Lab, an urban indoor food platform Helsinki XR Center - the gateway to Finnish VR and AR Metropolia Workshop - a unique project workshop for automotive and transportation RDI projects Hymy village’s wellbeing and health services. They offer the framework for quick experimentation, testing and piloting and a physical location for new kind of active cooperation between students, staff members, industry and citizens. We see Metropolia’s top strengths in the following aspects: The largest university of applied sciences in Finland with the largest offering in the fields of Technology, and Health Care & Social Services Location at the capital area of Finland - Great opportunities to work beside studies and after graduation (one year stay-back after graduation) #1 Helsinki, Finland best place for work–life balance (Kisi Work–Life Balance Index 2019) Top-notch RDI projects – strong industry collaboration Finland #3 in Innovations (Bloomberg Innovation Index, 2019) Safe four campuses with modern learning environments Finland #1 in safety (Travel and Tourism Competitiveness Report 2019, World Economic Forum) Scholarship system supports those motivated in learning Finnish language and interested in building a career and life in Finland. As evidenced by ICEF report (9 Dec 2020), the most important thing for parents or students is the return on investment and the facts about the employment after graduation or the starting salary. Therefore, Metropolia’s location at the capital area of Finland with excellent industry collaboration possibilities and working opportunities with competitive salary play a significant role in attracting new potential applicants. New trends in international student recruitment According to StudyPortals (November 2020 Covid-19 & international education; Finland) there are changes in the country trends as well as discipline trends within on campus programmes for Finland.  In the beginning of year 2020, there was more interest towards the degree programmes in the field of Engineering and Technology. However, this interest was gradually decreasing towards the end of the year, but there was a slight interest in growth towards the degree programmes in Business & Management. According to ICEF Monitor (9 Dec 2020), India has become an important country in international student mobility over the past decade.  Between the years 2015 – 2019, India has become the world´s second largest sending market in addition to being one of the fastest-growing sources of outbound students. India is one of Metropolia´s selected target markets and this autumn we have conducted 10 marketing webinars to India in collaboration with our educational partner and completed targeted digital campaigns. This year has been an extraordinary in many ways. According to ICEF Monitor (9 Dec 2020), as the pandemic remains a risk for months to come, student recruitment agents might be also looking at countries’ border policies when giving recommendations to the students next year. Many international students have faced challenges in applying residence visas to Finland since the Finnish Embassies were closed in many countries. The statistics by Migri also indicate, that the number of residence visa applications based on the studies in Finland has dropped between June and September. (OPH 2020) In Metropolia, most of the fee paying students started their studies online from their home country and are now waiting to apply for the residence visas once the embassies open. Only few students have asked to defer their studies to the next academic year. Metropolia's instructions have been based on the regulations or recommendations of the Finnish authorities and legislation. According to StudyPortals (November 2020 Covid-19 & international education; Finland), the interest from Asian countries towards Finland was growing at the beginning of the year compared to 2019. There was a sharp decline in interest once Covid-19 impacted border closings, but it is showing signs of recovery though remaining below the levels of interest experienced in 2019. The interest from African countries has remained stable. In our opinion, despite the current pandemic situation, Finland has a tremendous potential with its top higher education to be a rising star as a dream destination among the international students. References Bloomberg Innovation Index, 2019 (opens on timesnownews.com)  Travel and Tourism Competitiveness Report 2019, World Economic Forum (opens on weforum.org) Kisi Work–Life Balance Index 2019 (opens on getkisi.com) Kriti Shroff, Education & Career Consultant, presentation 04.12.2020 in Global University Fair Event, Ludhiana, India presentation 04.12.2020 StudyPortals November 2020 Covid-19 & international education: Finland (report by StudyPortals analytics and consulting consulting@studyportals.com) ICEF Monitor 12/2020 (opens on monitor.icef.com) ICEF Monitor 11/2020 (opens on monitor.icef.com) Opetushallitus, uutinen 25.11.2020 Authors Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Ahokas has many years of working experience abroad in the Middle East, in Saudi Arabia and United Arab Emirates. Her core competencies are in different international activities, networks and partnerships. In addition, her competencies include teaching and tutoring multicultural students especially in Nursing. Transnational education is close to her heart. Sirpa Rutanen, Communications & Marketing Specialist (MA, Specialist Qualification in Product Design). Ms Rutanen is a strong professional in International Marketing and Communications, fluent in 7 Languages. Her core areas of expertise are International Marketing, Branding, Communication and Public Relations. Having lived in France and Germany, with relatives in four different continents, and worked over 10 years in International Sales for a major airline, her passion is in Intercultural Competence and Communication. Together Ms Ahokas and Ms Rutanen have worked for over six years to develop and promote Metropolia and its international student recruitment and other educational services.    

Lue lisää

Ihminen edellä kohti kestävää tulevaisuutta
15.12.2020
Anna-Maria Vilkuna

Koronakriisi on luonut epävarmuuden tilan, ja tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. Nyt meillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen ja tehdä valintoja, jotka rakentavat aidosti kestävään kehitykseen perustuvaa maailmaa. Sitra on koronakriisin aikana päivittänyt Megatrendit 2020 -katsaustaan. Katsauksessa on otettu tarkasteluun aikaisemmin tunnistettujen megatrendien väliset jännitteet. Ne ovat kohtia, joissa tulevaisuus on enemmän auki ja joihin on mahdollista vaikuttaa. Yksi tunnistettu jännite on vallan ja osallisuuden välillä. Osallistava demokratia on Sitran mukaan haastettuna eri puolilla maailmaa. Demokratian lisäksi koronalla on vaikutuksia ekologiseen jälleenrakentamiseen väestöön eriarvoistumiskehitykseen talouden uudistumiseen teknologian mahdollisuuksiin ja uhkiin. ”Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää riitä maailman kompleksisuuden hallintaan”, todetaan Sitran päivitetyssä katsauksessa. Tarvitsemme toivoa ja laajaa joukkoa ihmisiä käymään tulevaisuuskeskustelua, joka käydään dialogissa ja yhdessä ratkaisuja etsien. Kompleksisissa haasteissa tarvitsemme erityisosaamista monialaiseen ja monimuotoiseen yhteistoimintaan. Merkittävä toimintakulttuurinen muutos on osallistamisen sijasta tavoitella kaikkien osallistumista. Osallistuva tutkimuskumppanuus Osallistuva tutkimusote vahvistaa kaikkien tutkimustoimintaan kytkeytyvien osapuolten eli tutkijoiden, kumppaneiden ja kohderyhmien välistä yhteistoimintaa sitoutumista aktiivista toimijuutta. Osallistuva tutkimuskumppanuus tekee mahdolliseksi osallistua meitä itse kutakin koskettaviin päätöksiin ja suunnitteluprosesseihin. Asia on merkittävä, koska kehittämistyö voi liittyä arkeemme, työhömme tai elinympäristöömme. Yrityksien toiminnalle se tarkoittaa, että asiakkaat ja käyttäjät otetaan mukaan tuotekehitysprojekteihin niiden valmisteluvaiheesta alkaen. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on toteutettu useita tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -hankkeita, joissa on tunnistettu koko kehittäjäyhteisö ja annettu sen toimijoille täysivaltainen jäsenyys hankkeen eri vaiheissa. Tässä pari esimerkkiä: Kuntoutusalalla osallistuvaa tutkimuskumppanuutta on tarkasteltu REcoRDI-hankkeessa, jossa kehitetään yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa tiekarttaa ja vuorovaikutteista alustaa kuntoutuksen soveltavaan tutkimukseen. Hankkeen huomioita ovat, että osallistuvassa tutkimusotteessa on keskeistä alkumetreiltä lähtien rakentaa yhteistä ymmärrystä verkostoissa ja aidoissa kumppanuuksissa. Projektipäällikkö Salla Sipari toteaa, että osallistavan tutkimuskumppanuuden periaatteita ovat vastavuoroisuus, yhdenvertaisuus kohtaamisessa, avoimuus ja luottamus. Hankkeissa on muun muassa hyödynnetty muotoiluajattelulle ominaista empatiaa, johon liittyvät menetelmät voivat tukea erilaisten toimijoiden ajatusmallien hahmottamista. Näin on tehty Augmented Urbans -hankeessa, jossa on vahvistettu kaupunkilaisten osallisuutta oman elinympäristönsä suunnittelussa. Keskinäisen luottamuksen vahvistumisen lisäksi on löytynyt uusia näkökulmia, jotka perinteisemmillä tiedonkeruumenetelmillä olisivat voineet jäädä huomaamatta. Tämä on myös yksi tapa vahvistaa kaupunkien kykyä selvitä ennakoimattomissa muutoksissa ja kehittyä yhä kestävämmiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on viime vuosina myöntänyt ammattikorkeakouluille erillisrahoitusta vahvistamaan TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Tämän vuoden hankehaussa Metropolia menestyi hankkeella Creating Wellbeing in Daily Life Through Inclusive RDI. Kolmivuotinen hanke käynnistyy 1.1.2021. Sen tavoitteena on tulevaisuusorientoitunut TKI-toiminta, joka perustuu osallistuvan tutkimuskumppanuuden edelleen kehittämiseen ja vahvistamiseen Metropoliassa ja koko yhteiskunnassa. Maailman monimutkaistuessa ja monimuotoistuessa tarvitaan vahvaa yhteiskehittäjyyttä. Tällöin TKI-toiminnan tulee antaa kaikille osallisille mahdollisuus tuoda mukaan omat tarpeensa, tavoitteensa ja osaamisensa TKI-prosessiin kaikissa sen vaiheissa. Ihminen edellä Metropolian TKI-toiminnassa toimintaperiaatteena on "ihminen edellä". Toimintatapa merkitsee sitä, että asetamme ihmisten ja yhteiskunnan kestävään kehitykseen perustuvan hyvinvoinnin työmme keskiöön. Tämän teemme osallistuvalla tutkimusotteella. Kyse on meidän hyvinvointimme lisäksi mitä suuremmassa määrin myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät ovat Metropolian toimintatapa suunnata asiantuntemustamme niihin yhteiskuntamme tarpeisiin, joihin voimme ja haluamme vaikuttaa. Innovaatiokeskittymien kautta myös liitymme kehittäjäyhteisöihin ja luomme uusia. Näin toteutamme TKI-toiminnan tiekartan 2030 tavoitteita. Innovaatiokeskittymä-toimintamallissa periaatteena on, että sovellamme laajaa teknologiaosaamistamme innovaatiotoiminnan mahdollistajana ja nostamme kaikessa toiminnassamme ihmisen keskiöön. Teknologian sovellusosaamisessa olemme pitkällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 Metropolialle myöntämällä TKI-toiminnan erillisrahoituksella olemme käynnistäneet Helsinki XR Centerin toiminnan. Lisäksi olemme avanneet kampuksille teknologiaosaamiseemme perustuvia yhteistyöalustoja, kuten Business Avenue ja älykotien kehitysalustan SmartLab. Seuraava vaihe innovaatiokeskittymä-toimintamallimme kehittämisessä on ihminen edellä -ajattelun ulottaminen kaikkeen TKI-työhömme. Pandemia on osoittanut, kuinka meidän jokaisen arkinen elämä voi muuttua. Olemme riippuvaisia toisistamme ja kestäviin ratkaisuihin tarvitaan eri toimijoiden aitoa yhteistyötä. Nyt on entistä merkityksellisempää, että kykenemme yhdessä luomaan yhteistä ymmärrystä, oppimaan ja tuottamaan kestävään kehitykseen perustuvia ratkaisuja. Itse kullakin on oikeus osallistua TKI-toimintaan, joka koskettaa häntä.                  

Lue lisää

Hyvät, pahat pelit — tarkastelussa pelaamisen mielenterveysvaikutukset
10.12.2020
Marianne Sipilä

Pelillisyyden hyödyntäminen oppimisessa ja toisaalta omien voimavarojen löytämisen tai ryhmäytymisen tukena on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Vaikka pelaamiseen voi liittyä ongelmia, myös sen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Viime vuosina pelillisyyttä on valjastettu työvälineeksi myös mielenterveystyön ammattilaisille. Pelaaminen läpileikkaa suomalaisen yhteiskunnan Pelit ja pelillisyys ovat osa lähes jokaisen suomalaisen elämää ainakin jossain muodossa. Kaikki erityyppiset pelimuodot mukaan lukien Suomessa asuvista on 98 % pelaajia. Heistä aktiivisesti, vähintään kerran kuussa pelaavia on 89 %. Sukupuolten välillä peliaktiivisuudessa ei ole huomattavissa suuria eroja. (1) Vanhimmat löytyneet kuusisivuiset nopat on ajoitettu n. 3000 eaa. Ihmiskunta on siis kaikesta päätellen pelannut jo vuosituhansia sitten. (2) Vanhimmat meidän päiviimme säilyneet nopat ovat iranilainen backgammon-peli vuodelta 5000 eaa. Afrikasta on löytynyt kalliokoloja, joissa oletetaan pelatun lukuisilla eri nimillä tunnettua mancala-peliä jo ainakin 500 vuotta aiemmin.  (3) Peleihin voidaan laskea kuuluvaksi digitaaliset tietokonepelit lauta- ja korttipelit liikunnalliset urheilupelit rahapelien eri muodot. (1) Pelejä pelaavat kaikki lapsista aikuisiin. Lautapeleissä on tärkeää sen luoma tarina. Peleistä saatu kokemus toteutuu myös yhteistoiminnallisuutena. (4) Digitaalisissa peleissä kännyköistä tietokoneisiin, pelikulttuuri liittyy usein muun kulttuurin, kuten elokuvien, musiikin ja kirjallisuuden piiriin. Digitaalisen pelikulttuurin nähdään jatkumona muille leikille sekä peleille toimien lasten ja nuorten kasvun tukena niin yksilöksi kuin yhteiskunnan jäseneksikin. (3) Suomalaisista 15-64 -vuotiaista ei-digitaalisia pelejä pelaa ainakin joskus noin 97% ja digitaalisia pelejä noin 76%. Ei-digitaalisia pelejä pelaa aktiivisesti noin 80% suomalaisista ja digitaalisia pelejä noin 60%. (5) Eniten digitaalisia viihdepelejä pelaavat alle 20-vuotiaista viikoittain lähes 70% ja 20-29-vuotiaista vähintään kerran viikossa 50%. Simulaatiopelit, toiminta-, urheilu-, strategia- ja muut moninpelit kiinnostavat alle 20-vuotiaita, kun vanhempaa ikäryhmää kiinnostaa roolipelit. Kilpapelaamisesta eli eSportista kerätään vasta tietoa. (6) Hyötypeleistä tietoa ja sitoutumista Pelaamiseen liittyviä mahdollisia haittoja tunnistetaan, mutta kuitenkin asennoituminen pelejä ja pelaamista kohtaan on kokonaisuudessaan enemmän myönteistä kuin kriittistä. Ihmisen mieli ja terveys muokkautuvat koko elämän ajan oman persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä. Suotuisat olosuhteet elämässä kasvattavat ihmisen mielenterveyden voimavaroja, kun taas epäsuotuisissa elämäntilanteissa ne kuluvat enemmän kuin uusiutuvat. (7) Hyötypeli on termi, jota käytetään kuvaamaan peliä, joka on kehitetty erityisesti vaikuttamaan pelaajan käyttäytymiseen. Tämä voi tarkoittaa muutosta tiedossa asenteessa fyysisessä ja/tai kognitiivisessa toimintakyvyssä terveydessä psyykkisessä hyvinvoinnissa. (8) Hyötypelejä voidaan käyttää myös edistämään terveyttä oppimista jonkin palvelun tunnetuksi tekemistä viestintää. Opetuskäytössä olevien pelien tarkoituksena on toimia oppimisen apuna tai tukena (englanniksi game-based learning). Opetukseen ja kasvatukseen soveltuvia pelillisiä konteksteja on käytetty esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Pelien laajamittaiseen ja monipuoliseen hyödyntämiseen tarvittaisiin kuitenkin enemmän tietoa ja rohkaisua. (9) Lisäksi kohderyhmän tunnistaminen terveysvaikutteisia pelejä tai pelimekaniikkoja kehitettäessä on tärkeää pelin kehittämisvaiheessa sekä pelin vaikutusten mittaamisessa. (8) Hyötypelejä pidetään myös lupaavana uutena tapana vaikuttaa riskiryhmään kuuluvien nuorten ongelmiin ennaltaehkäisevästi sekä interventiona toteuttaen. (10) Hyötypeleillä voidaan tutkitusti saavuttaa hoidollinen lopputulos tai terapeuttinen hyöty. Niillä voidaan myös motivoida käyttäjiä pysymään sitoutuneina pelin tarjoamaan aktiviteettiin intensiivisesti pitkiäkin aikoja. Pelisuunnittelun elementtejä hyödyntämällä ei-pelillisistä tuotteista, palveluista ja sovelluksista voidaan tehdä nautittavampia, motivoivampia ja koukuttavampia käyttää. (11) Sähköiset pelit terveydenhoidon työvälineenä Terveydenhoidossa ja mielenterveyden hoidossa on laajasti hyödynnetty psykoterapiaan ja viihdekäyttöön suunnattuja pelejä. Hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia pelejä hyödyntämällä. Ahdistuksen terapeuttisessa hoidossa yksi käytetty tekniikka on CBM-A (Cognitive bias modification approaches to anxiety), jossa keskitytään käyttäjän huomiokykyyn. Lähestymistavalla mitataan ja harjoitetaan valikoivaa huomiokykyä käyttäen kahta saman näköistä kuvaa, jotka ilmestyvät näyttöruudulle yhtä aikaa. Pelillisten elementtien lisääminen on lisännyt hoitoon motivoitumista. (10) Erityisesti psykoterapiaa varten luoduista pelimuodoista käytetään nimitystä tietokoneavusteinen kognitiivinen terapiamuoto cCBT (computer assisted cognitive behavior therapy), jossa tarkoituksena on yhdistellä erilaista tietokoneella luotua informaatiota ja interventioita terapiamuotoihin. Joissakin tapauksissa käytetään enemmän puhtaita pelimuotoja, joskus tietokoneavusteisia rentoutusharjoituksia tai videodemonstraatioita. (12) Hyötypelien avulla on saavutettu myös riskiryhmässä olevia. (10) Psykoterapiassa saavutettuja hyötyjä (10) hoitomyöntyvyys motivointi vuorovaikutuksessa muutokset käyttäytymisessä ja tunnepitoisuuksissa rentoutuminen sosiaalisten taitojen paraneminen pakko-oireisen häiriön hoito vieroitushoito Peleillä on osoitettu hyötyjä ja terveysvaikutuksia myös potilaiden fyysisen kunnon ja toiminnallisen suorituskyvyn parantamisessa lapsilla aikuisilla ikääntyneillä kuntoutus- ja pitkäaikaishoitokäytössä Peleillä on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia pelaajan kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen käytökseen. Muita hyötyvaikutuksia ovat nopeuden, tarkkaavaisuuden ja oppimiskyvyn paraneminen sekä toiminnallisten suoritusten tehostuminen. (12) Maahanmuuttajat ja pelillisyys Kansainvälisesti yleinen käsitys on, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat riskiryhmää peliongelmin suhteen. Kotimaista tutkimustietoa aiheesta ei juurikaan ole. Peliongelmista kärsiville suunnattuun puhelinpalvelu Peluuriin tulee kyselyjä vanhemmilta liittyen lasten ja nuorten verkossa pelattaviin roolipeleihin. Vanhemmat ovat huolissaan nuoren pelaamiseen käyttämästä ajasta ja pelaamisen vaikutuksesta koulunkäyntiin. He kaipaavat keinoja puuttua nuorten käytökseen. (13) Peluurin auttavassa puhelimessa ja muissa palveluissa maahanmuuttajia kohdataan viikoittain, mutta yhteistä kieltä ei aina löydy. Hyvinvointivaltion palvelutarjontaan tottumattomat ihmiset puivat ongelmia helpommin lähipiirissä. Pelaamiseen liittyvien syyllisyydentunteiden takia läheisille on kuitenkin vaikea uskoutua peliongelmista. Myös ajatus ventovieraalle puhumisesta on monille maahanmuuttajille usein vaikeaa. Siksi tuleekin huomioida myös pelaaminen ja pelillisyyden positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi liikkumisella ja liikunnallisten pelien avulla voidaan lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemuksia. Aktiivisuus, kiinnostus ympäristöstä ja paikan löytäminen suhteessa yhteiskunnan eri toimintajärjestelmiin lisäävät mukana olemisen ja mukaan kuulumisen kokemuksia, kasvattaen luottamusta ja positiivista suhtautumista toisiin ihmisiin (14). Metropolian CONNEXT -hankkeessa on panostettu maahanmuuttajanuorten tukemiseen kehittämällä pelillistä, liikunnallista ja toiminnallista pedagogiikkaa, jotta voidaan vahvistaa nuorten osallisuutta, jotta hän voi jakaa kokemuksiaan vuorovaikutuksellisessa suhteessa. Hankkeessa on haettu inspiraatiota nuorten parissa työskentelevien opettajien, ohjaajien ja muiden ammattilaisten kanssa kehittäen kuusi sisällöiltään vaihtelevaa tehtäväkokonaisuutta pelattavaksi, erityisesti Covid19-pandemian aiheuttaman eristyksen aikana. CONNEXT-hankkeessa kehitetyt, avoimet pelit: Voi hyvin #eristyksissä. Oman hyvinvoinnin vahvistamista kotioloissa. Keep well #isolation. Remind player of the different ways that can strengthen one’s own well-being at home Kevätseikkailu. Ulkoilemaan kannustavia tehtäviä. Ukko ylijumalan luontopeli. Tarinallinen ulkoiluun kannustava peli. Practice++. Liikkumiseen sekä oman ruokavalion ja talouden hallinnan seuraamiseen kannustava peli. Matkalla Voimavarojen talossa. Pelissä kannustetaan miettimään omia voimavaroja. Varsinkin Voimavarojen talo -peli ohjaa ja tukee pohtimaan jokapäiväisiä mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Se auttaa nuorta tunnistamaan ja hyödyntämään omia voimavarojaan ja lisää itsetuntemusta, sillä omien voimavarojen näkeminen vahvistaa itsetuntoa ja pärjäämisen tunnetta sekä auttaa suuntautumaan kohti tulevaisuutta. Voimavarojen talo käynnistää keskustelua aikuisen ja nuoren välillä, jossa oleellista on tulla kuulluksi. Pelissä pohditaan pelaajan elämässä olevia tärkeitä ihmisiä, paikkoja, tekemistä tai asioita, jotka herättävät positiivisia tai negatiivisia tunteita tai tuottavat hyvää oloa. Itsetuntemuksen lisääminen sisältyy myös tehtäviin. Nuorta harjoitetaan jämäkkyyteen eli assertiivisuuteen, millä tarkoitetaan kykyä ilmaista omia ajatuksia, tarpeita, haluja ja mielipiteitä suoraan ja vilpittömästi. Harjoite auttaa tunnistamaan, asettamaan omia rajoja ja löytämän itsestä tärkeitä ominaisuuksia. Palaute pelistä on tärkein. Nuorelle halutaan kertoa: sinä olet tärkein! Kirjoittaja Marianne Sipilä on mielenterveyskysymyksiin erikoistunut hoitotyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja toimii asiantuntijana CONNEXT-hankkeessa. -- CONNEXT for inclusion -hankkeessa (ESR 2018-21) kehitetään erilaisia ohjauksen välineitä sekä pelillistä, liikunnallista ja toiminnallista pedagogiikkaa, jolla tuetaan oikean opintopolun löytymistä ja opintoihin sitoutumista. Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, heidän vanhempansa sekä nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Lue artikkeli CONNEXTin verkkosivuilta.   Lähteet Karvinen, J. Mäyrä, F. 2011. Pelaajabarometri 2011. Informaatiotieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto. Seppänen, J. 1999. Pelit, tietokone ja ihminen. Helsinki: Picaset Oy. Harviainen, T., Meriläinen, M., Tossavainen, T. (toim.) 2013. Pelinkasvattajan käsikirja (PDF). Tammerprint Oy, Tampere. Laakso, M. 2012. Pelillisyys oppimisympäristönä Kieli, koulutus ja yhteiskunta, Verkkolehti: huhtikuu 2012. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus. Kinnunen, Jani; Lilja, Pekka; Mäyrä, Frans (2018). Pelaajabarometri 2018: Monimuotuistuva mobiilipelaaminen. Tampereen Yliopisto. TRIM. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mielenterveys. McCallum, S. 2012. Phealth 2012: Proceedings of the 9th International Conference on Wearable Micro and Nano Technologies for Personalized Health:Gamification and Serious Games for Personalized Health. IOS Press BV. Pentikäinen, A., Ruhala, A., Niinistö, H., Olkkonen, R. & Ruddock, E. (toim.) 2010. Mediametkaa! Osa 4: Kaikki peliin. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry Bondermaker, W., Prins, P., Wiers, R. (2015). Cognitive bias modification for adolescents with substance use problems -  Can serious games Help? Journal of Behaviour Therapy and experimental psychiatry. Deterding, S., Khaled, R., Nacke, L., Dixon, D. 2011. Gamification: Toward a Definition, CHI 2011 Gamification Workshop Proceedings, Vancouver, BC, Canada. (PDF) Horne-Moyer, H., Moyer, B., Messer, D. & Messer, E., 2014. The Use of Electronic Games in Therapy: a Review with Clinical Implications. Pajula, M. ja Escartin, P. Peluuri vuosiraportti 2009. (PDF) Nivala, E. ja Ryynänen, S. 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia (PDF). Sosiaalipedagoginen aikakauskirja. Vuosikirja vol 3.

Lue lisää

Työntekijöiden näkökulmia tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamiseen
8.12.2020
Johanna Holvikivi ja Leila Lintula

Yhteisen käsityksen muodostaminen sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamisesta vaatii korkeakouluilta vuoropuhelua työelämän toimijoiden kanssa. Vuoropuhelun kautta on mahdollista hakea kestäviä ratkaisuja kysymyksiin, miten ja millä tavalla luomme sosiaali- ja terveysalalle riittävää osaamista asiakkaan parhaaksi. Tässä blogimerkinnässä tuomme esille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten pohdintoja osaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden osaamisen kehittämisestä. Tulevaisuusareena osaamisen sanoittajana Syksyllä 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämässä Tulevaisuusareena -verkkotapahtumassa aiheena oli muun muassa uudistuva sote ja monialaisuus. Tilaisuudessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pohtivat tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista ja osaamisen nykytilaa. Keskustelussa nousi esille osaamisen uudistamiseen vaikuttavia asioita. Osallistujat tunnistivat ja nimesivät sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden selvästi kehittyneitä osaamisia. Pohdinnan tuloksena syntyi myös ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden avulla työntekijöiden osaamista voisi kehittää sosiaali- ja terveysalalla. Osaamisen uudistaminen vaatii tekoja Tulevaisuuden osaamisesta ei juurikaan keskustella työpaikoilla ja kokonaiskuva tarvittavasta osaamisesta on jäänyt pirstaleiseksi. Osa työntekijöistä on jo uupuneita kehittämiseen ja he tunnistavat “muutosähkyä”, kun taas toisilla osaamisen kehittämiseen ei löydy työn ja muutoksen keskellä riittävästi aikaa. Työntekijät kokevat kuitenkin, että osaaminen on kehittynyt ennen kaikkea asiakaslähtöisessä työtavassa asiakkaan ohjaus- ja neuvontaosaamisessa monialaisessa ja ammatillisessa työskentelyssä. Lisäksi koronapandemian aikana on otettu käyttöön uusia digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja asiakas- ja potilastyössä, mikä on tuottanut uudenlaista osaamista, mutta myös samalla nostanut esiin uusia osaamistarpeita. Arjen työn tulisi ohjata osaamisen kehittämistä Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat, että tänä päivänä keskustellaan liian vähän asiakkaan ja työntekijän arjesta. Heidän mielestään sekä asiakkaan että työntekijän arjen parempi tuntemus mahdollistaisi osaamistarpeiden tunnistamisen. Toiseksi asiakaslähtöisyyden tulisi olla nykyistä enemmän esillä tiimityössä ja työyhteisöjen keskusteluissa. Toisin sanoen sote-palveluja käyttävä asiakas tulisi ottaa mukaan suunnittelemaan ja päättämään häntä itseään koskevista palveluista. Tällöin hänet kyettäisiin ohjaamaan oikeanlaisten palvelujen äärelle. Yhdeksi tärkeäksi tulevaisuuden osaamiseksi asiakaslähtöisyyden ohella sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset nostivatkin verkostotyöskentelyosaamisen ja monialaisen yhteistyön esimerkiksi kulttuurialan kanssa. Palkitseminen uudistamiskierteen vauhdittajana Sosiaali- ja terveysala on toimialana laaja ja sisältää erilaisia sekä eri kokoisia sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavia organisaatioita, ammattiryhmiä sekä työtehtäviä. Tästä johtuen osaamisen kehittäminen asiakkaan parhaaksi ei ole yksiselitteistä eikä tapahdu nopeasti. Jatkuva muutos ei jätä riittävästi aikaa tarvittavan osaamisen tunnistamiselle, eikä henkilökohtaisen ja yhteisöllisen osaamisen uudistamiselle. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielestä onnistuneesta asiakastyöstä pitäisi palkita. Palkitseminen voisi olla osaamisen uudistamiskierteen positiivinen käynnistäjä. He korostavat, että palkitsemisessa on kyse riittävän hyvästä onnistumisesta asiakkaan parhaaksi asiakastyössä. Palkitsemisesta hyötyvät niin asiakas kuin työntekijä. Tämä jää usein johtamisessa huomioimatta. Kirjoittajat Johanna Holvikivi työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alueella opetus- ja kehittämistehtävissä ja Sotetie-hankkeen Metropolian projektipäällikkönä, kehittämässä yhdessä työelämän kanssa geneeristä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamista. Leila Lintula on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja THM. Hän työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin osaamisalueella ja Sotetie-hankkeen asiantuntijana, kehittämässä yhdessä työelämän kanssa geneeristä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamista. -- SOTETIE-hanke (2019-2021) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista tukeva toimintamalli, sähköinen tiekartta tukemaan sote-ammattilaisten osaamistarpeen arviointia. Tiekartan avulla pystytään arvioimaan osaamistarpeita ammattilaisen, työyhteisön ja organisaation tasolla sekä kohdentamaan verkko-opintotarjontaa. Lisätietoa hankkeesta löydät Savonian blogista Metropolian sivuilta  

Lue lisää

Digi digi digi… Miksi pienyrittäjän kannattaa olla ajan hermolla?
3.12.2020
Mari (Lehtori) Virtanen

Digitalisaation, digitaalisen oppimisen ja digitaalisten mahdollisuuksien asiantuntijana olen saanut ammattikorkeakoulussa tehdä työtä hyvin erilaisissa projekteissa. Vuosien varrella yhteinen tekijä näille kaikille on ollut digitaaliset teknologiat, sovellukset ja ratkaisut ja niiden soveltava, vaikuttava hyödyntäminen, aina tarkoitukseensa parhaiten soveltuvalla tavalla. Sosiaali- ja terveysalan digitalisaation ja korkeakoulutuksen digitalisaation ohella olen työskennellyt jo vuosia sekä mikro- että pienten ja keskisuurten (PK) -yrittäjien kanssa ja heidän digihaasteidensa parissa. Tähän taustaan pohjaan näkemykseni pienyrittäjää koskevan digitalisaation merkityksestä ja sen vaikutuksista tulevaisuuden näkymiin. Pienyrittäjään kohdistuvista digi-ilmiöistä voit lukea aiemmasta blogimerkinnästäni. Teknologian nopea kehitys on jo vuosien ajan haastanut poikkeuksetta kaikkien toimialojen malleja, pienyrittäjiä unohtamatta. Vallitsevassa hetkessä teknologisen kehityksen kiivas tahti ei osoita rauhoittumisen merkkejä, päinvastoin. Digitaaliset mahdollisuudet, alustaratkaisut ja globaalit palveluntarjontamallit murtavat yrittäjien perinteisiä ansaintamalleja ympäri maailman, edelleen nopeutuvassa tahdissa. Jos olet jo aiemmin miettinyt yrityksesi ”viemistä verkkoon”, tai mietit sitä parhaillaan, sen hetki taitaa olla viimeistään nyt. Miltä tulevaisuus näyttää? Teknologian kiihtyvä kehitys. Pienyrittäjän näkökulmasta teknologisesti merkittäviä muutoksia tapahtuu esimerkiksi tietoliikenneyhteyksissä, joiden laatu ja nopeus paranevat edelleen (aukeaa toiseen palveluun). Huippunopea 5G-verkko alkaa olla monin paikoin arkipäivää, samaan aikaan jo kehitettävän 6G-verkon kanssa. Tekoäly, koneoppinen ja algoritmit tuovat yrittäjän arkeen uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitaaliset tulkit ja 24/7 palvelevat chattibotit yleistyvät kovaa vauhtia. Työ alkaa olla ajasta ja paikasta irrottautunutta, tuotteiden ja palveluiden kuluttamisesta puhumattakaan. Globaalit markkinat ovat pienyrittäjänkin näkökulmasta äärimmäisen mielenkiintoiset. Oman tuotteensa tai palvelunsa voi avata kansainväliseen kauppaan nappia painamalla, esimerkiksi globaalin verkkokaupan muodossa. Maailmanlaajuiset toimintaketjut ja alustatalouden mahdollisuudet tuovat onnistumisen avaimet jokaisen yrittäjän ulottuville, keräten yhteen kysyntää ja tarjontaa yhdistävät markkinat. Korkealaatuinen asiakaskokemus on vähintääkin yhtä tärkeä, kuin se on aina ennenkin yrittäjälle ollut. Kuitenkin lisääntyvä tarjonta ja globaalisti avautuva markkina korostavat asiakaskokemuksen merkitystä. Viestinnän monikanavaisuus, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, haastaa yrittäjät tuottamaan korkeaa laatua kaikilla tavoilla, yhtäaikaisesti useassa eri kanavassa. Sosiaalisen median voima, niin hyvässä kuin pahassa, on uskomattoman suuri. Influencereiden eli markkinointivaikuttajien käyttö, myös pienyrittäjien tukena, on lisääntymään päin (aukeaa toiseen palveluun). Markkinoinnin hienovarainen personointi liittyy tiiviisti edelliseen ilmiöön. Hektisessä yhteiskunnassa, jossa kaikki tieto on vain älylaitteen yhden napin painalluksen päässä, sisällön personointi ja tarkka kohdentaminen ovat suuressa roolissa. Minkälaista sisältöä sinun asiakkaasi etsii tai haluaa nähdä ja missä kanavissa? Jo nyt älykkäät koneet, sovellukset ja algoritmit tekevät puolestasi tätä työtä ja tunnistavat asiakkaidesi tarpeita heidän (verkko)käyttäytymisensä perusteella. Yrittäjänä sinun tulee varmistua siitä, että näyt ja kuulut juuri niissä medioissa, joissa sinulle merkitykselliset asiakkaat liikkuvat. Yrittäjän toimenkuvan ja roolin muutos koskee todella monia, jos ei kaikkia, toimialasta riippumatta. Harvalla työnkuva muodostuu enää pelkästään ”perinteisen yrittäjyyden” ympärille, jolla tarkoitan esimerkiksi kivijalkamyymälää ja sen pyörittämiseen liittyviä toimia. Myös yrittäjän työ lähestyy moniosaajan työnkuvaa, jossa monimediainen sisällöntuottaminen, digitaalisen markkinoinnin kanavien hallinta ja verkkokauppayrittäjyys yhdistyvät, ehkä edelleen niihin perinteisiin malleihin. Miksi digiä? Koska maailma muuttuu, emmekä voi sille mitään, vaikka kuinka pyristelisimme vastaan. Kaikkia toimialoja koskeva kiihtyvä digitalisaatio ei jätä tulematta, vaikka me ummistaisimme silmämme ja keskittyisimme tekemään kaiken niin kuin ennenkin. Palvelut, jotka voidaan toteuttaa etänä, toteutetaan jo. Tulevaisuudessa paljon myös niitä, joita ei vielä tällä hetkellä osata edes ajatella. Palvelurakenteet, ansaintamallit ja ansaintalogiikat muuttuvat. Poistuvien tuotteiden ja palveluiden tilalle syntyy koko ajan uusia. Koska maailma on täynnä mahdollisuuksia ja hienoja toteuttamista vailla olevia ideoita. Käytännössä voittaja on se, joka vie kehitysprosessit onnistuneesti maaliin. Kyse on ideoiden, yritysten ja yrittäjien elinkelpoisuudesta ja ketterästä reagoinnista ansaintamallien ja tuotantoketjujen kehittämisen suhteen. Koska kehittäminen on kivaa hommaa, jossa jatkuvasti oppii paljon uutta. Onnistuminen ja innostuminen johtavat työn iloon, työhyvinvoinnin parantumiseen ja jopa koettuun työn imuun. Jatkuva oppiminen ja osaamispääoman kartuttaminen ovat yrittäjälle merkittäviä investointeja. Koska hankalan asian maaliin saaminen voimaannuttaa. Erityisesti digikehittämisen näkökulmasta itsensä ja yrityksensä kehittämisen onnistuminen on koettu hyvin merkittävänä. Onnistuessaan, alun perin valtavalta tuntuva digihaaste, saa aikaan positiivisen kehityspyörteen, joka edelleen kantaa pienyrittäjää uusien haasteiden läpi. Minä osaan, minä pystyn, minä voin. Mikäpä sen paremmin motivoisi edelleen jatkamaan? Koska on pakko. Yksinkertaisimmillaan pienyrittäjän digitalisoitumista ohjaa tarve liiketoiminnan ylläpitämiseen ja elinkelpoisena säilymiseen. Pakko on perinteisesti hyvä motivaattori, erityisesti bisneksen tuottavuuden ja ansaintologiikan ylläpitämisen näkökulmasta. Jos rahaa ei kassaan perinteisillä malleilla enää tule, on hyvä pysähtyä punnitsemaan muita vaihtoehtoja ja rohkeasti ideoitava ja kehitettävä uutta. Koska voi olla hyvä luopua vanhasta, kun kehittää ja käyttöönottaa uutta. Kaikessa kehittämisen imussa on hyvä pitää mielessä vanha viisaus siitä, että uuden haltuunotto vaatii monesti vanhan jättämistä taakse. Laatikon ulkopuolella voi olla uusia toimintatapoja, jotka ovat soveltuvimpia tarkoitukseensa kuin vanhat juurtuneet mallit. Kohti uutta normaalia Vaikka tällä hetkellä koenkin muutoksen olevan vähintäänkin pysyvä olotila, toivon kuitenkin, että olemme piakkoin jo laskeutumassa kohti uutta normaalia, jossa palvelurakenteet, ratkaisut ja mallit asettuvat pikkuhiljaa paikoilleen, niin että vuoden 2020 aikana eletystä etäkaiken ajasta voidaan pysyvään käyttöön ottaa parhaiten toimivat ratkaisut. Siihen kokonaisuuteen toivon myös pienyrittäjän mahdollisimman hyvin sopeutuvan. Kohti uutta normaalia voi kehittyä esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Oona 2.0 - Yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hankkeen avulla, jossa pyritään vahvistamaan yrittäjänaisten digiosaamista, tukemaan yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja ja vahvistamaan yritysten kasvua ja yrittäjien hyvinvointia kumppanuusverkostojen avulla. Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti terveydenhuollon ja terveysalan koulutuksen digitalisaation parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Lähteet https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/01/28/yrittajaa-digittaa/ https://yrityksille.elisa.fi/ideat/5g-teknologia-antaa-yrittajille-uusia-mahdollisuuksia/ https://promoty.fi/influencer-markkinoinnin-101-kaikki-mita-sinun-tulee-tietaa-sisallontuottajista/ https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_digitalisaatio_ja_digipolitiikka_2025.pdf https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/oona-2-0-yrittajanaisten-liiketoiminnan-kasvua-digitalisaation-ja-kumppanuusverkostojen-kautta Oona 2.0 - yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa Uudenmaan alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2020-31.10.2022.

Lue lisää

Arjen innovaatioita – arki 2.0
26.11.2020
Juha Järvinen

Lehdet, televisio ja internet ovat pitäneet huolen, että olemme jatkuvasti tietoisia, miten vaikeaa aikaa elämme. Pandemian lisäksi meitä kurittaa etätyön, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittaminen. Totta on, että joillekin etätyö on merkinnyt kaiken kaatumista päälle kotioloissa. Teams ja lapset huutavat samaan aikaan, toisessa odotetaan kommentteja ja toisaalla välipalaa ja puhelimeenkin pitäisi vastata. Ovea ei enää voi sulkea töiden jälkeen perässään. Mutta poikkeusajat ovat merkinneet myös hidastamista, ja asioiden tarkastelemista uusista näkökulmista. Kun aiemmin lähdettiin lomailemaan kaukaiselle paratiisisaarelle, tai saatettiin pohtia viikolla, löytyisikö joku äkkilähtö pitkän viikonlopun viettoon etelässä tai jossakin Euroopan hiihtokeskuksessa, nyt suunnitellaan pieniä asioita. Ehkäpä käydään ostoksilla viikonloppuna tai lähdetään mökille korjaamaan aitaa? Tai vain oleillaan? Mennään pitkälle kävelylle ja syödään perheen kesken? Hiljaa tuleekin hyvä Olemme olosuhteiden pakosta, mutta myös tiedostamattamme innovoimassa itsellemme uutta hieman verkkaisempaa elämäntyyliä, johon kuuluvat kotoilu ja aiemmin tylsinä tai pakkopullana pidetyistä asioista nauttiminen. Ja, että se tuntuukin monesti paremmalta. Signaali tästä on nähtävissä sosiaalisen median harrasteryhmissä. Vanhojen talojen kunnostamisesta, erilaisista remonteista, käsitöistä, ruoanlaitosta, keräilystä, liikunnasta, lemmikeistä ja ties mistä tekemisestä kiinnostuneiden ryhmiin tulvii koko ajan uusia jäseniä. Esitellään, mitä ollaan tekemässä, kannustetaan korjaamaan vanhaa, tekemään itse, kokeilemaan ja ihastellaan hienoja tuloksia. Nyt on aikaa tehdä niitä pieniä asioita, jotka ovat aiemmin jääneet kaikessa kiireessä kesken. Tai, aikaa on aina ollut, mutta olemmeko jakaneet sen väärin? Muuttunut normaali Ihminen on luonnostaan varsin mukavuudenhaluinen, emmekä kovin mielellämme halua muutosta. Jokainen toivoo, että poikkeusajat päättyisivät mahdollisimman pian. Ja että pääsisimme takaisin paljon puhuttuun normaaliin arkeen. Arki kuitenkin lienee pysyvästi muuttunut. Joten, kun paluu tapahtuu, valinta on meidän jokaisen. Aloitammeko ennennäkemättömään kulutusjuhlan, jossa lennetään kerosiinin voimalla kaukaisiin lomakohteisiin ja ostetaan kaikkea mahdollista - kun taas kauppoihin pääsee vapaasti. Vai jatkammeko leppoisammalla linjalla? Pysymmekin kotimaassa, vähennämme kauas matkustamista, teemme pieniä reissuja, ja itselle hyödyllisiä tekoja - ”ihan tässä lähiseuduilla vaan.” Poikkeusajassa on mahdollisuuksia myös innovaatioille ja liiketoiminnalle. Nyt kannattaa etsiä heikkoja signaaleja aiemmin vähemmälle huomiolle jääneistä osaamistarpeista. Vapaa-ajan lisääntyneet aktiviteetit, harrastukset ja tekeminen tarvitsevat uudenlaisia palveluntarjoajia. Onko sinulla oman ammattiosaamisesi lisäksi jokin muu, aiempi osaaminen tai koulutus, joka voisikin nyt tulla tarpeeseen? Josta voisi tulla uutta liiketoimintaa? Haravointi on uusi Dubai. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.

Lue lisää

Common Risk Factor Approach as a Tool to Promote Oral Health care
19.11.2020
Aija Ahokas, Saila Pakarinen, Hiroki Iga, Daisuke Hinode, Omar Marianito Maningo Rodis & Makoto Fukui

Recently, health, well-being and functional ability have improved among residents in highly developed countries such as Finland and Japan. However, it is uncertain, if the positive development will continue in the future. For example, dietary habits have become less healthy and physical activity has declined (Kaikkonen R. et al. 2012). Health inequalities remain high between different regional and educational background groups in these countries (Koponen P. et al. 2018; Yamamoto T. & Tsuneishi M. 2015). Promoting health with the means of multi professional work is an important way to promote better life for inhabitants of municipalities. Universities of applied sciences educating dental hygienists need to prepare future professionals to work together on the challenges of healthcare, in the changing societies and in different cultural contexts. In this blog post, we will discuss the common risk factor approach and its means to improve the oral health of people in Finland and Japan. Insights to health and oral health in Finland and Japan Both Finland and Japan are highly developed countries. Technological development in both countries has been rapid during the past 50 years, also in health care sector. In Japan and Finland, health care sectors are wide and diverse, but still, there are inequalities and health divides between different population groups (e.g., low-income pensioners). In Finland, there is polarization, which means that there is a small group of children, who suffer from many different problems in their social environment and in health issues, like oral and dental diseases. Only half of children brush their teeth twice a day, as it is recommended. There is also poverty in addition to bad dietary habits (too much sugar and not enough vegetables/ berries and fruits). (Kaikkonen R. et al. 2012). Children’s overweight and obesity status are a serious public health problem. Around 10% of three- to five-year-old boys and 15% of girls at the same age group, and more than every fifth child at school was overweight or obese. There seems to be not enough responsible adults to guide children growing. Even one excluded youth causes severe consequences for individuals, families and communities. (Kaikkonen R. et al. 2012.) In Japan, which has the world’s highest life expectancy, the main causes of death are cancer, heart disease, pneumonia, and cerebrovascular diseases. These account for approximately 70% of all deaths. In the past 50 years, there has been a great shift in the disease structure and causes of death. Theoretically, if these diseases could be successfully prevented, there could be an extension in average life expectancy. In case of cancer, this could be around 3 to 4 years. In case of heart disease, an extension in average life expectancy could be around 1.5 years , and in the case of pneumonia and cerebrovascular diseases around 1 year. Since many Japanese live longer than the average life expectancy, the healthcare system must take this fact into consideration (Fukai K. 2015). The results of the study regarding the association of dental and oral health with main causes of death and non-communicable diseases revealed that there exists evidence that shows associations with diabetes mellitus pneumonia cancer cardiovascular diseases metabolic syndrome. In order to efficiently carry out dental health education in the field of clinical and public health, there is a need to consider the cost-effectiveness of various types of dental health education. (Yamamoto T & Tsuneishi M 2015) In particular, learning the theoretical framework related to strategies and approaches in disease prevention, such as the common risk factor approach, is very important. This is because theoretical study is important not only to deepen the understanding of the content, but also to connect it to clinical practice. Metropolia University of Applied Sciences and Tokushima University have implemented international student exchange program for oral hygiene students from year 2010.  An international survey in the oral hygiene student exchange program was carried out between the partners regarding oral health care in elderly care facilities. This study indicated that the oral health care in health care facilities for the elderly is not enough in both countries, and the major problems of oral health care in health care facilities for the elderly are almost the same in both countries. (Iga H. et al. 2018) The benefits of common risk factor approach The common risk factor approach aims to address common risk factors such as nutrition, hygiene, smoking and alcohol, in order to promote more efficient preventive programs. Many studies (Sheiham & Watt 2000; Watt & Sheiham 2012; Do 2014) point out the importance of the common risk factor approach concerning oral health and general health such as pneumonia and oral health obesity and periodontal disease. However, most courses in oral hygiene do not take into consideration these common inter-relationships. Moreover, Finnish and Japanese nursing and oral hygiene students do not have enough opportunities to learn these relationships together. Periodontal disease, which represents one of major oral diseases worldwide, has both aspects of an infectious disease and lifestyle-related disease. Therefore, in the clinical setting, it is believed that improved lifestyle habits will lead to a reduced risk of periodontal disease. Dental health guidance performed in conjunction with treatment, which has been shown to greatly affect prognoses, occupies an important place in dental care. Social exclusion is one of the risk factors among the patients of oral health care sector. The common risk factor  approach is highly influential in integrating oral health into general health improvement strategies. Oral health professionals can effectively reduce the morbidity and mortality from chronic diseases and decrease the incidence of oral diseases, by working within and between their professional organizations in order to find enduring solutions. There is a need for cooperation and collaboration in health promotion of the client.  For example, health care professionals should understand that smoking cessation counseling in the dental setting is effective. Common risk factor approach is suitable in the health care sector development in community level. Policy makers should develop the legal infrastructure to facilitate the provision of smoking cessation counseling in the dental setting based on this evidence. International course on common risk factor approach Degree programs in Oral health care at Metropolia UAS and Tokushima University have developed an inter-professional e-learning course to address the risk factors between oral and general health in different age groups. Development of the course increased the knowledge of students and teachers in both countries in the aspects of general and oral health and their relation. Familiarizing with the common risk factor approach gave new insights into teaching contents in both institutions.  For example, students of Tokushima University learned that the Finnish "sugar tax", which is not found in Japan, has a role in suppressing sugar overdose and preventing the onset of obesity and diabetes. In addition, they learned more about the contents of the law revision regarding smoking cessation measures in Japan. Metropolia students learned more about dysphagia and its relation to pneumonia. The course was developed in the project “The common risk factor approach: Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan”. Publications produced in the project disseminated the topic to the wider audience.    Common risk factor approach in curriculum The common risk factor approach is suitable to be included in the curriculum of oral hygiene students. It is also suitable for other health care professionals’ education. This model will provide broader perspectives and new insights to students during studies including international exchanges and collaboration. The common risk factor approach shows that multiprofessional collaboration is important in promotion of general and oral health. This promotes the better health and longer life of people in Finland and Japan. -- The project “The common risk factor approach: Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan” has received funding from Finnish National Agency for Education / Asia programme. Literature Do LG, Scott JA, Thomson WM, Stamm JW, Rugg-Gunn AJ, Levy SM, Wong C, Devenish G, Ha DH, Spencer AJ (2014). Common risk factor approach to address socioeconomic inequality in the oral health of preschool children-a prospective cohort study. BMC Public Health 6;14:429. doi: 10.1186/1471-2458-14-429. Fukai K (2015): Oral health and aging: Fukai K et al. (Eds.). The current evidence of dental care and oral health for achieving healthy longevity in an aging society 2015. (PDF, opens jda.or.jp) Iga H, Hinode D, Rodis O, Shirayama Y, Toivanen-Labiad T, Nuutinen E, Haarala P, Ahokas A, Kawano F: International survey regarding oral health care in facilities for elderly in the dental hygiene student exchange program, Journal of Oral Health and Biosciences 31 (1) 73-77, 2018. Kaikkonen, R et al. (Eds.). (2012). Health and well-being inequalities among children and their families. National institute for health and welfare (THL) Report 16/2012. 188 Helsinki. (PDF, opens thl.fi) Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S, (Eds) (2018).Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017-tutkimus (aukeaa urn.fi). Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Sheiham A, Watt RG. (2000). The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol Dec;28(6):399-406. Watt RG, Sheiham A. (2012). Integrating the common risk factor approach into a social determinants framework. Community Dent Oral Epidemiol. 40(4):289-96. Yamamoto T, Tsuneishi M (2015): Effects of dental care: Fukai K et al. (Eds.). The current evidence of dental care and oral health for achieving healthy longevity in an aging society 2015. (PDF, opens jda.or.jp) Authors Aija Ahokas, Manager of Education Export / Senior Lecturer (MEd, RN, Specialist Qualification in Product Design). Ms Ahokas has many years of working experience abroad in the Middle East, in Saudi Arabia and United Arab Emirates. Her core competencies are in different international activities, networks and partnerships. In addition, her competencies include teaching and tutoring multicultural students. Transnational education is close to her heart. Saila Pakarinen is lecturer (M.A Education, Oral Hygienist) in Degree program in Oral Hygiene in Metropolia UAS. She is interested in promoting the learning of students and multi professional collaboration to improve the oral health of clients. Hiroki Iga (D.D.S., PhD) is a Professor at the Department of Oral Health Education in Tokushima University Graduate of Biomedical Sciences and an Oral Surgeon. Professor Iga has been the contact person for international collaboration between TU and Metropolia since 2011. Dr Iga is responsible for the curriculum development and development of educational methods in the degree program in dental hygiene. Daisuke Hinode (D.D.S., PhD) is a Professor at the Department of Hygiene and Oral Health Science Tokushima University Graduate School of Biomedical Sciences. His special area is preventive dentistry for elderly care and epidemiology of elderly. In this project, the expertise area of Dr. Hinode is to organize and review the contents of lecture regarding the common risk factor approach in order to develop an inter-professional e-learning course. Omar Marianito Maningo Rodis (D.M.D., PhD) is an Associate Professor at the Department of International Oral Health Science Education in Tokushima University Graduate of Biomedical Sciences. His specialty is behavioral pediatric dentistry and dental education. Currently, his scientific grants are focused on curriculum development to globalize dentistry in Japan. Dr. Rodis is to support for organization and reviewing the contents of lecture regarding the common risk factor approach. Makoto Fukui (D.D.S., PhD) is an Associate Professor at the Department of Hygiene and Oral Health Science Tokushima University Graduate School of Biomedical Sciences. His special area is preventive dentistry for elderly care and epidemiology of elderly. In this project, the role of Dr. Fukui is to promote and to develop an inter-professional e-learning course regarding the common risk factor approach.  

Lue lisää

Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
12.11.2020
Mona Roman

Euroopan unionin (EU) ja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan keskiössä on avoimuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan perusperiaatteet, jotka lanseerattiin jo komissaari Carlos Moedasin toimesta vuonna 2015, ovat avoin innovaatio, avoin tiede, avoin maailmalle. Euroopan komission keskeinen tavoite on kestävä ja osallistava kasvu. Tavoitetta edistävät eri Euroopan alueiden omat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategiat. Nämä strategiat tulee luoda yhteistyössä seuraavien eri toimijaryhmien kesken: korkeakoulut ja tutkimuslaitokset yritykset julkinen sektori kansalaiset ja kansalaisjärjestöt (Foray et al., 2012). Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategian kehittämisen ja implementoinnin prosesseja kuvattaessa käytetään englanniksi käsitteitä ”entrepreneurial discovery process” ja ”quadruple helix”. Molemmat käsitteet pohjautuvat tieteelliseen tutkimustyöhön alueellisista innovaatiojärjestelmistä, joiden mukaan innovaatiot syntyvät eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Yrittäjä tässä yhteydessä kattaa eri toimijaryhmät niin julkisen kuin yksityisen sektorin organisaatioissa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yksittäiset kansalaiset sekä kansalaisjärjestöt ja kaikki toimijat tuleekin nähdä yhtä tärkeinä (Rodríguez-Pose and Wilkie, 2016). Yllä mainittuja käsitteitä, niiden taustoja ja kehittymistä on käsitelty julkaisemissani tutkimusartikkeleissa, jotka pohjautuvat case-tutkimukseen Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategiaprosesseista (Roman et al. 2020; Roman et al. 2018; Roman & Nyberg, 2017). Suomen kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -tiekartan yksi kolmesta kehittämiskohdasta on uusi kumppanuusmalli, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näitä toimijoita ovat muun muassa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Kumppanuusmalli tukee toimijoiden välistä yhteistyötä kooten kansallista ohjelmallista rahoitusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkee toiminnan tukemiseen entistä vahvemmin EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen lähteet (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020). Esimerkkejä Metropolian innovaatiokeskittymien käytänteistä Metropolian innovaatiokeskittymät ovat syntyneet globaalien ilmiöiden ympärille. Innovaatiokeskittymien tavoitteena on edistää monialaista avointa oppimista ja innovaatiotoimintaa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Tässä artikkelissa kuvattu innovaatiokeskittymien toimintamalli tarjoaa yhden esimerkin siitä miten korkeakoulu voi tukea ja edistää avointa oppimista ja TKI-toimintaa yhdessä eri toimijaryhmien kanssa. Innovaatiokeskittymiä on viisi: Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut Puhtaat ja kestävät ratkaisut Tieto-ohjattu rakentaminen Toimiva ihmisten kaupunki Älykäs liikkuminen. Innovaatiokeskittymissä toiminnan keskiössä ovat Metropolian opiskelijat ja henkilökunta Ulkoiset kumppanit ja yhteistyötahot Innovaatiokeskittymien toimintaan vaikuttavat läpileikkaavina periaatteina ”ihminen edellä” ja ”uudet teknologiat”. Innovaatiokeskittymien toimintaan kuuluvat keskeisesti yhteistyöalustat, jotka yhdistävät avoimesti ja monialaisesti jatkuvaa oppimista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa elinkeinotoimintaa yhteisten intressien ja mahdollisuuksien äärelle. Esimerkkejä yhteistyöalustoista ovat kaupunkiviljelyyn ja virtuaalitodellisuuteen keskittyvät kehittäjäyhteisöt, joissa luodaan edellytyksiä varhaisen vaiheen yrityksien menestykselle ja toteutetaan monipuolista yritysyhteistyötä. Yhteistyöalustojen lisäksi Metropolian innovaatiokeskittymien keskeisiä elementtejä ovat TKI-hankkeet, strategiset kumppanuudet ja innovaatio-osaaminen. Kotimaiset ja kansainväliset TKI-hankkeet tuovat yhteen eri alat ja toimijaryhmät yhdessä kehittämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen, väestön ikääntymiseen, maahanmuuttoon ja eriarvoistumiseen. Strategiset kumppanuudet ovat tärkeitä välineitä sille, että yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu. Tästä esimerkkeinä Metropolian osalta on eurooppalainen korkeakouluverkosto U!REKA ja kotimainen 3AMK-yhteistyö Haaga-Helian ja Laurean kanssa. Innovaatio-osaamisen kehittämiseksi jokainen Metropolian opiskelija suorittaa osana opintojaan innovaatioprojektikurssin, jossa opiskelijaryhmät kehittävät ratkaisuja työelämän tai yhteiskunnan haasteisiin. Metropolian innovaatiokeskittymät järjestivät syyskuussa 2020 yhteisen Tulevaisuusareena-tapahtuman, jonka tavoitteena oli esitellä keskittymien TKI-hankkeita ja osallistaa niiden taustalla olevien ilmiöiden ja haasteiden ratkomiseen Metropolian opiskelijat, opettajat ja yhteistyökumppanit yrityksissä ja julkisella sektorilla. Tilaisuuden materiaalit on saatavilla Tulevaisuusareenan tapahtumasivuilla. Metropolian innovaatiokeskittymät tarjoavat toimintamallin, jonka kautta voidaan tuoda eri alojen osaajat yhteen ratkomaan monimutkaisia ja laajoja yhteiskunnallisia haasteita. Erittäin tärkeässä roolissa toiminnan edistämisessä on viestintä ja säännöllinen vuorovaikutus eri toimintojen ja toimijoiden välillä. Muutoin on vaarana, että eri toimintojen tulokset jäävät toisistaan irrallisiksi, eivätkä osaltaan palvele ja edesauta yhteiskuntaa sen erilaisten ilmiöiden ja niistä kumpuavien haasteiden ratkaisemisessa. Lähteet European Commission, Goals of Research and Innovation Policy (aukeaa ec.europa.eu) Foray, Dominique, John Goddard, Xabier Goenaga Beldarrain, Mikel Landabaso, Philip McCann, Kevin Morgan, Claire Nauwelaers, and Raquel Ortega-Argilés. 2012. Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation. Brussels: European Commission. Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki XR Center. Metropolia ammattikorkeakoulu.Tulevaisuusareena 23.9.2020. Metropolia ammattikorkeakoulu. Urban Farm Lab. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020. Verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi. (aukeaa minedu.fi) Rodríguez-Pose, Andrés, and Callum Wilkie. 2016. Institutions and the Entrepreneurial Discovery Process for Smart Specialization in Governing Smart Specialisation. Edited by D. Kyriakou, M. Palazuelos Martinez, I. Periáñez-Forte and A. Rainoldi. London: Routledge. Roman, M.; Varga, H.; Cvijanovic, V.; Reid, A. 2020. Quadruple Helix Models for Sustainable Regional Innovation: Engaging and Facilitating Civil Society Participation. Economies, 8, 48. Roman, M., Nyberg, T., and Fellnhofer, K. 2018. Smart specialisation in Finnish regions: how to facilitate continuous entrepreneurial discovery process? In B. Nunes, A. Emrouznejad, D. Bennett, & L. Pretorius (Eds.), Towards Sustainable Technologies and Innovation: 27th Annual Conference of the International Association for Management of Technology (pp. 1-16). Operations and Information Management Group, Aston Business School, Aston University. Roman, M., Nyberg, T. 2017. Smart specialisation strategy development in the Finnish regions: Creating conditions for entrepreneurial discovery. In Proceedings of the 10th International Conference for Entrepreneurship, Innovation and Regional Development ICEIRD 2017 Kirjoittaja TkT Mona Roman työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymässä. Monan kiinnostuksen kohteena on avoimet innovaatiot, kaupunki-ja aluekehitys sekä älykkään erikoistumisen strategiat ja strategiaprosessi. Ennen Metropoliaa Mona toimi Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella tutkijatohtorina ja TeliaSonerassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä.

Lue lisää
Vanhemmat postaukset