Tiedon janoa

  Turkulaiset kirjastot ja Oppiva Kirjasto -verkosto järjestivät yhteistyössä Villisti ideoimaan - käyttäjät mukaan suunnitteluun -päivän Turun kaupunginkirjastossa 21.11.2013. Aamupäivän aikana kuultiin esityksiä yritysmaailmasta sekä innovatiivisesta ajattelusta ja tutustuttiin Turun alueen kirjastoissa jo toteutuneisiin käyttäjälähtöisiin projekteihin. Iltapäivän ohjelma rakentui työpajatyöskentelystä, jossa sai itse kokeilla kolmea erilaista kehittämismenetelmää: eläytymismenetelmää, tilasuunnittelua legojen kanssa sekä fokusryhmiä.   Storify-kooste päivän twiiteistä:   http://storify.com/paiviyk/villisti-ideoimaan-turussa-21-11-2013   Seminaarin järjesti Oppiva Kirjasto -verkosto yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian sekä Humakin kanssa.   Oppiva Kirjasto -verkoston wikiin >> Oppiva Kirjasto Facebookissa >> Oppiva Kirjasto Twitterissä >>   Päivi Ylitalo-Kallio   P.S. Storify-kooste näkyy parhaiten Firefoxilla. Voit myös käydä katsomassa sen Storifyssä.    

Opiskelijoista liikkuu monenlaisia urbaanilegendoja: Opiskelijat ovat diginatiiveja, jonka ansiosta he rakentavat taitavasti tietoa teksteistä, äänistä ja kuvista. Opiskelijat ovat multitaskaajia. He kykenevät tekemään monta asiaa yhtä aikaa. Opiskelijat kouluttavat itse itsensä, koska kaikki tieto löytyy netistä.   Onko näin? Olin kuuntelemassa kasvatustieteilijä Carita Kiilin esitelmää  ”Lukiolaisten tiedonhankintataidot nettimaailmassa”. Kiili vertasi diginatiiveja perhosiin, jotka pyrähtelevät informaatiosta toiseen. He reagoivat nopeasti aina uuteen eteen ilmestyvään ”kukkaan”. Näin ollen näillä perhosilla on hauras tietorakenne, koska he eivät malta pysähtyä, vaan siirtyvät koko ajan tiedosta toiseen.   Taitava multitaskaaja pystyy siirtymään sujuvasti mediasta tai tehtävästä toiseen. Mutta vaativien ajatteluprosessien kanssa on toisin. Kenenkään aivot eivät kykene suorittamaan useita vaativia ajatteluprosesseja yhtä aikaa.   Opiskelijat viettävät aikaa niiden asioiden parissa, joista he pitävät ja näissä asioissa voidaan sanoa, että kouluttavat itse itsensä. Mutta mikä on heille parasta ja hyödyllisintä? Opiskelijoilla ei ole asiantuntemusta päättää siitä, mitä he eivät tiedä ja mitä heidän pitäisi oppia.   Mikä avuksi?   Miten opiskelijat sitten saadaan pysähtymään tiedon äärelle? Kiili totesi, että nettisukupolvi tarvitsee tukea internetlukemisessa. Hän ehdottaa seuraavanlaisia keinoja, joilla internetlukemista voisi ohjata.   Tehtävien tulisi haastaa opiskelijoita ajattelemaan. Opiskelijoille pitäisi antaa esimerkiksi seuraavanlaisia tehtäviä: kiistanalaisen aiheen tutkiminen, ongelmanratkaisutehtävät, päätöksentekoa vaativat tehtävät sekä erityyppisten ja eri näkökulmista kirjoitettujen internetsivustojen sisältöjen vertailu.   Tehtävien tulisi ohjata syvälliseen informaation työstämiseen. Muuten käy niin, että opiskelijat vain toistavat löytämäänsä tietoa. Hyödyllisimpiä ovat tehtävät, joissa edellytetään useiden internetlähteiden yhdistämistä: tekstin, äänen, kuvan ja liikkuvan kuvan sekä lisäksi löydetyn yhdistämistä omaan aikaisempaan tietoon. Tärkeää olisi siis laatia sellaisia tehtäviä, joihin ratkaisu ei löydy yhdestä lähteestä.   Tehtävien tulisi myös rohkaista opiskelijoita kehittelemään ajatuksiaan yhdessä muiden kanssa. Kiilin tutkimuksen mukaan yhdessä lukeminen tuki syvällistä sisältöjen tarkastelua. Opiskelijoiden yhdessä lukemisen tavat kuitenkin vaihtelivat: Osa rakensi tietoa aktiivisesti yhdessä. Osa taas suosi yksilöllisempää lukemistapaa, jopa hiljaa lukemista.   Myös kirjaston koulutuksissa ja tiedonhankinnan ohjaamisessa olisi hyödyllistä tehdä internetlukemisen vaatimuksia näkyväksi. Onneksi internetlukemisesta on tulossa lisätietoa. Carita Kiili on kirjoittamassa aiheesta kirjaa yhdessä Leena Laurisen kanssa.   Kaisu

Työskentelen kirjastossa. Se ei ole sattumaa. Niin - olen lukutoukka, kuten kunnon kirjastoihmisen kuuluu ollakin. Ja mitä näitä kliseitä nyt onkaan muun muassa silmälaseihin, nutturoihin ja penseään luonteenlaatuun liittyen. Informaatikon työssä yksi mieluisimmista asioista on minulle se, että pääsen välittämään tieteen ja taiteen hengentuotteita niitä etsiville käyttäjille. Edellinen korkealentoinen lause pitää käytännössä sisällään julkaisukentän seuraamista, asiakkaiden tiedontarpeiden tunnistamista ja ennakointia, aineiston valikoimista ja hankintaa sekä teosten luetteloimista kirjastotietokantaan. Ennen käyttöön ottamista painettuihin kirjoihin pitää lisäksi laittaa leimat, hälyttimet sekä viivakoodi- ja selkätarrat. Työvaiheita siis riittää ennen kuin kirja on päätynyt kirjakaupasta tai kustantajalta kirjaston hyllyyn.   Ei kuulosta jännittävältä, vai? Vaikka kokoelmien siirtymä painetusta elektroniseen vähentää huomattavasti rutiininomaista manuaalista työtä, en silti toivoisi täydellistä sähköistymistä. Painettu kirja on nimittäin hyvin viehättävä kapistus. Etenkin, jos siinä on kuvia. Kirjoja käsitellessä saa hyvän käsityksen paitsi oman työpaikkansa kokoelmista, myös siitä, mitä yleensä tutkitaan ja mistä kirjoitetaan. Kauniisti kuvitettuja kirjoja on mukava katsella ja toisinaan napata jokin kirja mukaan kotiin luettavaksi. Selailtavuus, konkreettisuus ja esinemäisyys ovat painetun kirjan ominaisuuksia, jotka viehättävät ainakin tätä kuluttajaa.   Kun puhutaan elektronisista aineistoista, kuulostaa joskus siltä kuin käyttötarkoitus olisi unohdettu kokonaan. Aineistot eivät ole homogeeninen massa, vaan erilaiset aineistot palvelevat eri käyttötarkoituksia. Elektronisten lehtien yleistyminen on parantanut tieteellisten tutkimusartikkeleiden saatavuutta ja lisännyt käyttöä. Myös kirjastohenkilökunta kiittää, kun fyysisille lehdille ei tarvitse enää loihtia loppumattomasti varastointitilaa. Samaten olisi pelkästään järkevää, että kurssikirjat hankittaisiin elektronisessa muodossa. Niitä käytetään paljon ja ne kuluvat. Paperikirjoja ei koskaan pystytä hankkimaan niin paljon, että jokainen kurssille osallistuva opiskelija saisi oman kappaleensa. Kenties tulevaisuudessa vielä näemme lisensiointimallin, joka mahdollistaa e-kurssikirjojen yhtäaikaisen käytön sadoille opiskelijoille.   Sen sijaan ainakin kaunokirjallisuudessa ja populaarissa tietokirjallisuudessa painetulla kirjalla tulee uskoakseni olemaan kysyntää vielä pitkään. Kirjastojen asiakastutkimukset puhuvat sen puolesta, että valtaosa asiakkaista valitsee mieluummin painetun kuin elektronisen version kirjasta. Toki asiakaskunnan mieltymyksissä on eroja esimerkiksi ikäryhmittäin, mutta painettu versio koetaan usein elektronista versiota käyttäjäystävällisemmäksi. Satoja sivuja sisältävä teos on mukavampi lukea paperilta kuin näytöltä, eikä teknisiä ongelmia tarvitse pelätä. Painetun kirjan ja kirjastojen kuolemasta on puhuttu jo pitkään, elämmehän teknologiauskovaista aikaa. Kovin radikaaleja muutoksia ei kuitenkaan näytä tapahtuneen. Kirjan käyttöliittymä keksittiin pari tuhatta vuotta sitten, ja se toimii edelleen.   Metropolian kirjastojen herkullisia uutuuksia voi bongata osoitteesta: http://www.pinterest.com/metropolialib   Anna-Sofia

  Mielipidekyselyissä kirjaston palveluihin ollaan yleisesti ottaen aika tyytyväisiä. Aukioloajat kuitenkin kuuluvat risujen kestosuosikkeihin: niitä halutaan pidemmiksi. Tähän haasteeseen päätettiin Leiritien kirjastossa vastata kokeilemalla itsepalveluaukioloa.   Kokeilu alkoi lokakuun alussa ja jatkuu vuoden loppuun. Kirjastossa voi arkisin jatkaa työskentelyä iltakahdeksaan saakka. Lauantaisin kirjastoon pääsee yhdeksän ja kolmen välillä. Asiakaspalvelupiste suljetaan kuten ennenkin: maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 18.30, tiistaisin ja torstaisin klo 17 sekä perjantaisin klo 15. Kirjastossa voi jatkaa työskentelyä, vaikka henkilökunta poistuu- kätevää, eikö? Itsepalveluaikoina kirjastoon pääsee kulkutunnisteella. Toistaiseksi pääsy on rajattu Leiritien opiskelijoihin ja henkilökuntaan.   Kirjasto päivitettiin keväällä RFID-aikaan, mikä osaltaan mahdollisti kokeilun aloittamisen. Kirjastossa on automaatti, jolla voi sekä lainata että palauttaa. Varausten nouto muutettiin itsepalveluksi jo muutama vuosi sitten. Ovessa on sähkölukko ja opiskelijoilla kulkukortit, joten siltäkin osin oli homma kunnossa. Valvontakameratkin oli jo asennettuina. Ja RFID:n avulla saamme selville hälyporttien hälytysten syyn sekä voimme vaikka seurata hälytyksiä etänä.   Itsepalvelu on lähtenyt käyntiin mukavasti, suuria ongelmia emme ole kohdanneet. Kun kirjasto on itsepalvelulla, asiakaspalvelupisteen eteen laitetaan seinämä, johon on koottu itsepalveluun liittyvää informaatiota. Itsepalveluaikoina kirjastossa voi Lainata ja palauttaa automaatilla Noutaa varauksia Käyttää kirjaston laitteita ja  tiloja Ensituntumalta vaikuttaa siltä, että eniten itsepalveluaikoina käytetään kirjaston tiloja, erityisesti kirjastossa olevia tietokoneita. Itsepalvelusta toivotaan palautetta. Sitä varten asiakaspalvelupisteelle laitetaan aina palautelaatikko ja siihen viereen valmis lomake, jolla palautetta voi antaa. Ja totta kai palautetta saa antaa myös vapaamuotoisesti! Palautetta ei ole vielä juurikaan tullut, joten ehkä voimme olettaa itsepalvelun sujuvan hyvin. Hiljaisuus kertoo tyytyväisyydestä?   Päivi Ylitalo-Kallio  

    Tulevaisuudessa Finna-hakupalvelu korvaa Metropolian kirjaston MetCatin ja Nelli -tiedonhakuportaalin. Finna otetaan käyttöön vaiheittain ja Metropolian kirjastossa valmistaudutaan paraikaa pystyttämään omaa käyttöliittymää.   Kansalliskirjaston tiedote 15.10.2013:   Finna kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet yhteen   Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnasta saa tiedon käytettävissä olevista aineistoista. Osaan digitoidusta sisällöstä Finna tarjoaa suoran pääsyn.   Finna on tarkoitettu kaikille tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville. Palvelusta löytyy sekä kokoelmien helmiä että uusimpia tutkimustuloksia. Museoesineiden ja taideteosten kuvia, digitaalisia asiakirjoja, kirjoja, karttoja ja viitetietoja voi tutkailla vaivattomasti juuri silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Hakupalvelun tieto on luotettavaa ja ajantasaista, mistä pitävät huolen arkistojen, kirjastojen ja museoiden asiantuntijat. Finna toimii myös mobiililaitteilla.   Lokakuussa 2013 Finnassa on mukana kymmeniä arkistoja, kirjastoja ja museoita aineistoineen ja osa myös verkkopalveluineen. Uusia organisaatioita tulee mukaan Finna-palveluun vaiheittain, eli tulevaisuudessa voi tehdä hakuja nykyistä laajemmasta aineistosta.   Suomen arkistot, kirjastot ja museot ovat suunnitelleet Finnan yhteistyönä, ja hakupalvelun toiminnallisuudet ja hakuominaisuudet on tehty vastaamaan käyttäjien tarpeita. Kansalliskirjasto on hyödyntänyt avoimen lähdekoodin ohjelmistoja teknisessä toteutuksessa ja jatkaa Finnan kehittämistä käyttäjien palautetta kuunnellen.   Finna on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta.   Lisätietoja   Tietoa Finnasta -sivu Finna-hakupalvelussa: www.finna.fi   Jyväskylän yliopiston kirjaston beta-versio: https://jyu.finna.fi/   Päivi

  Uusi lukuvuosi, uudet opiskelijat! Opintojen alussa uudet opiskelijat perehdytetään monenlaisiin Metropolian palveluihin ja käytäntöihin ja tähän perehdytysohjelmaan kuuluu myös tutustuminen kirjastoon.   Perehdytysten ajankohta ja sisältö vaihtelevat hieman toimipisteittäin, mutta kaikkialla opiskelijat tutustuvat kirjastoon ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja kaikkialla opiskelijoille esitellään kirjaston tilat ja palvelut.           Aralis-kirjastokeskuksessa palvellaan Metropolian Hämeentien ja Arabiankadun opiskelijoita. Aralis on sateenvarjo, jonka alla toimivat Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjasto Aalto-yliopiston Arabian kampuskirjasto Metropolian pop/jazz-koulutusohjelman ja Pop & Jazz Konservatorion kirjasto Metropolian Hämeentien koulutusohjelmien kirjastopalvelut   Kaupunginkirjasto ja ns. taidekirjastot toimivat vierekkäin ja kirjastosta toiseen on helppo siirtyä. Taidekirjastot toimivat yhteisissä tiloissa ja lähes kaikki aineistot ovat kaikkien asiakkaitten lainattavissa. Taidekirjastojen tiloihin on sijoitettu myös Suomen Sarjakuvaseuran kokoelma. Kaupunginkirjaston kautta opiskelijat voivat tilata kaikki pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen aineistot lähelle omaa oppilaitostaan.   Metropolian opiskelijoitten ja toki myös henkilökunnan kirjastopalveluihin keskittyy kolme taidekirjastojen työntekijää: Leena Rantamäki (Hämeentien koulutusohjelmat), Anna Kanerva Tommola (Arabiankatu) ja Kalle Tiitinen (Arabiankatu ja Hämeentie). Kirjaston asiakaspalvelussa opiskelijat kohtaavat paljon muitakin työntekijöitämme.   Tänä syksynä Hämeentien uudet opiskelijat tutustuivat kirjastoon heti opintojen alussa 23.-28.8. Neljän tehokkaan päivän aikana Kalle tutustutti kirjastoon yhdeksän opiskelijaryhmää, yhteensä 100 opiskelijaa. Jokaiselle ryhmälle oli varattu aikaa puolitoista tuntia. Suhteellisen pienen ryhmän kanssa oli helppo kiertää tilat tarkasti.     Kalle tapasi opiskelijat aina Arabiakeskuksen ala-aulassa, jossa on mukava mainita tässä samassa talossa sijaitsevat kaupat, ruokailumahdollisuudet ja muut palvelut. Kirjastokierroksella tutustutaan taidekirjastojen puoleen, mutta kaupunginkirjastonkin sijainti näytetään. Opiskelijat oppivat, missä on kirjaston palvelupiste, kuinka aineistot on järjestetty hyllyihin, missä on lainaus- ja palautusautomaatti, missä kopiokoneet ja tulostus, skanneri ja lukusali, missä Metropolian verkossa olevat työasemat, levyjen kuuntelupisteet ja missä Eero Aarnion pallotuoli.   Päämääränä on ennen kaikkea osoittaa opiskelijoille, että kirjasto on viihtyisä paikka lähellä heitä ja että henkilökunnalta saa aina apua aineistojen ja tiedon etsimisessä. Eräs opiskelija oli hyvin vaikuttunut suurista kirjamääristämme ja totesi, että onpas täällä valtavasti tietoa.   Kirjastokierroksen jälkeen Kalle vei opiskelijat tietokoneluokkaan, missä hän esitteli kirjaston palvelut nettisivujen www.aralis.fi/metropolia ja www.metropolia.fi/kirjasto kautta. Hämeentien ja Arabiankadun opiskelijoiden kurssikirjat ja muu hyödyllinen aineisto löytyvät Arsca-tietokannasta https://arsca.linneanet.fi, jonka käyttö käytiin läpi: kuinka teoksia haetaan, kuinka niitä varataan ja kuinka omat lainat uusitaan. Opiskelijat saivat kirjaston käyttösäännöt ja heille kerrottiin, kuinka asiakkaaksi voi ilmoittautua nettisivun kautta.   Kalle oli valmistanut kaikille opiskelijoille tehtäväpaperin, jossa oli runsaasti kysymyksiä. Osaan löytyi vastaus käyttösäännöistä tai kirjaston nettisivulta, osaan Arsca-tietokannasta. Opiskelijat saivat hakea Arscasta omaan koulutusalaansa liittyviä kirjoja ja saivat samalla vinkkejä siitä, mitä kirjastosta löytyy juuri heille.     Opiskelijat tekijät harjoitustehtävät hyvällä asenteella ja kyselivät aktiivisesti neuvoja, jos jokin kohta oli hankalampi. Lopuksi kaikki tehtävät käytiin yhdessä läpi, jotta mikään asia ei jäisi epäselväksi. Kalle totesi, että oli hurjan mukavaa tavata kaikki opiskelijat, ja kun perjantain viimeiseksi ryhmäksi osui esittävän taiteen ryhmä, heidän aplodiensa saattelemana viikonloppu alkoi iloisissa merkeissä.   Leena ja Kalle

  Metropolian kirjastopalvelut keskitettiin kesällä Bulevardin kirjastoon. Olimme aikaisemmin saaneet palautetta, että kirjastoista on vaikea tavoittaa ketään kesän aikana, ja siksi kokeilimme yhden kirjaston aukioloa juhannuksesta elokuun toiseen viikkoon arkipäivisin klo 10-15.   Bulevardin kirjasto valittiin päivystäväksi kirjastoksi sen keskeisen sijainnin vuoksi. Kesän aikana kaikki kirjastoille tulleet puhelut ohjautuivat Bulevardin kirjastoon ja muista toimipisteistämme tilatut kirjat saatiin lopulta kulkemaan moitteetta. Päivystäjiksi löytyi halukkaita kirjastolaisia omasta ja muista toimipisteistä.   Kesän aikana kävijöitä riitti tasaisesti joka päivälle (n. 20 asiakasta/pv) niin, että koko kesäpäivystyksen kävijämäärä oli n. 800. Asiakkailta saatiin hyvää palautetta: ’Kiva juttu, että kirjasto on auki’.   Suosituimmat kirjastopalvelut olivat lainaus ja tulostus. Eri toimipisteiden asiakkaat löysivät tiensä päivystävään kirjastoon, kun he olivat valinneet varatun kirjan noutopaikaksi Bulevardin kirjaston. Ilman tätä varattu kirja olisi ollut noudettavissa vasta elokuun 2. viikolla. Myös Metropolian muiden kirjastojen kirjoja palautettiin runsaasti kesän aikana. Tulostus- ja skannauspalveluita kysyttiin lähes päivittäin.   Heinäkuun lopulla Metropoliaan valitut uudet opiskelijat käyttivät kirjaston kopiopalveluita ahkerasti toimittaakseen todistusjäljennöksiä alakerrassa sijaitsevaan hakutoimistoon. Uudet opiskelijat olivat kirjastossa poiketessaan kiinnostuneita palveluista ja kyselivät jo tietoa syksyn kurssikirjoista. Kirjastoa hyödynnettiin kesän aikana myös hiljaisena lukutilana ja opinnäytetyön tekemisessä tiedonhakuineen.   Kirjastorakennuksen paksut seinät ja Bulevardin lehmukset viilensivät sisätiloja heinäkuun kuumimpina päivinä.     Marjatta

  Työskentely Leppävaaran asiakaspalvelutiskin takana oli vuosien saatossa koettu hankalaksi ja epäergonomiseksi. Toive uudesta asiakaspalvelualueesta oli ollut ilmassa jo useita vuosia. Myös työfysioterapeutti suositteli palvelutiskin uudistamista hankalien työasentojen vuoksi. Kesällä 2013 muutos vihdoin toteutui. Suunnitteluvaiheessa tehtiin benchmarkkausta, kuunneltiin sisustussuunnittelijoiden näkemyksiä ja ideoitiin omalla porukalla. Toteutusvaiheessa taas tarvittiin osaajia monenmoisiin purku- ja asennustöihin. Alla kuvasarja muodonmuutoksesta.             Nyt koko kirjasto tuntuu avaralta ja valoisalta ja tästä on tullut kehuja myös asiakkailta. Asiakaspalvelualue laajeni kun sijoitimme palautusautomaatin ja Toshiba monitoimilaitteen entisen tiskin alueelle. Uusi palvelutiskimme on kerännyt lyhyessä ajassa paljon ihastelevia kommentteja. Vaikuttaa myös siltä, että uuden tiskin takaa saa entistä paremmin kontaktin kirjaston asiakkaisiin ja olemme helpommin lähestyttäviä. Lisäksi työergonomian kannalta sähköpöytä mahdollistaa työnteon juuri sillä korkeudella mikä kullekin sopii, seisaaltaan tai istuen. Kaiken kaikkiaan erinomainen ja onnistunut muutos!   Annika   p.s  Kesällä Leppävaarassa siirryttiin Myyrmäen jalanjäljissä RFID-aikaan. Avuksi kirjojen tägitykseen saatiin mm. Jaana Myyrmäestä, joka sai kunnian tägittää viimeisen kirjan :). Kuvissa myös uudet lainaus- ja palautuspisteet automaatteineen.  

Tuuli keinuttaa vehreitä puiden latvoja, taustalla hymyilee vaaleansininen taivas. Jään katsomaan työhuoneen ikkunasta avautuvaa näkymää. Kesä on täällä ja aivan kohta kesälomakin. Hetki vaikuttaa mitä sopivimmalta vetää hieman yhteen tämän blogin ensimmäistä kevättä.     Ajatus uudesta blogista oli muhinut kirjastossamme jo jonkin aikaa, kunnes viime syksynä asiaan sitten tartuttiin toden teolla. Halusimme ja haluamme avata arkeamme ja tehdä työtämme näkyväksi entistä paremmin ja toivottavasti myös herättää hieman keskusteluakin - blogi sopii mainiosti välineeksi tähän. Koska olemme osa nimenomaan Metropolian yhteisöä, verkkolehti Metropooli oli looginen valinta blogin julkaisuympäristöksi.   Omiin työtehtäviini blogi liittyy läheisesti, käytännössä olen sen kanssa tekemisissä viikoittain. Viestintäasiat tulivat tämän vuoden alussa ylipäänsä entistä suuremmaksi osaksi työnkuvaani ja sitä kautta sain tehtäväkseni myös blogin koordinoimisen. Tehtävä oli minulle uusi ja alussa hieman jännittikin. Löytyisikö kirjoittajia tarpeeksi? Osaisinko auttaa kirjoittajia mahdollisissa ongelmissa? Mitä jos vaikka hävittäisin vahingossa kaikki artikkelit blogista?   Kliseistä tai ei, nuo pelot ovat osoittautuneet kevään aikana turhiksi. Kevään kirjoitusvuorot sovittiin varsin pitkälle jo alkuvuodesta ja loputkin aukot kalenterissa ovat täyttyneet kivuttomasti. Tekstien aiheet ovat vaihdelleet paljon. Toisaalta on kirjoitettu selkeistä kirjastoaiheista, kuten sähköisten aineistojen Nelli-portaalista tai RFID-tekniikan käyttöönotosta. Toisaalta teksteissä on kurotettu laajemmalle: kerrottu henkilökuntavaihdosta, yhteistyöstä Metropolian opettajien kanssa ja pohdittu verkkojätti Googlen Scholar-hakupalvelua. Metropolian kirjastossa selvästi janotaan tietoa ja ollaan myös valmiita jakamaan sitä! Erityisen iloinen olen siitä, että kirjoittajia on ollut monista toimipisteistämme ja sanaisen arkkunsa ovat avanneet niin uudet työntekijämme kuin pidempään talossa olleetkin. Kiitos teille kaikille!   Mukavaa tässä jonkinlaisena blogin emona toimimisessa on ollut myös tekstien muokkaamisessa avustaminen. Pidän kirjoittamisesta ja kokemuksesta tiedän toisen silmien näkevän joskus asioita, joita omassa tekstissä ei huomaa lainkaan. Silloin kun aikaa on liiennyt, kuvituksen etsiminen on ollut myös hauskaa. Kuva suuntaa tekstiä voimakkaasti ja varsinkin aluksi olin pidättyväisehkö kuvavalinnoissa. Kevään edistyessä ideoita on alkanut tulla enemmän ja visuaalisesti taitava työparini on myös auttanut monet kerrat.   Tämän kirjoituksen myötä Tiedon janoa jää nyt hyvin ansaitulle lomalle. Elokuussa palaamme taas kirjaston ja kirjastolaisten pienten ja suurten aiheiden kanssa, syksyn ensimmäiset kirjoitusvuorot on jo varattu. Kaikin puolin sopivaa kesää kaikille, nähdään elokuussa!   Raisa