Avainsana: terveyden edistäminen
Tarvitseeko kansantautien ennaltaehkäisevää työtä jatkaa?
Blogikirjoituksen tehtävänä oli esitellä jokin YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteista. Terveyttä ja hyvinvointia kaikille, kolmannen kohdan tavoite kuuluu: vähentää kolmanneksella kansantauteja ja kansantautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla vuoteen 2030 mennessä. (4) Mitä minulle tulee mieleen kansantauteja ehkäisevästä työstä? Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn liittyy elintapaohjaus, oikeat elämäntavat, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä liikuntaa, suolan vähentäminen. Kansantaudit ovat tulleet tutuksi julkisesti käydystä keskustelusta, lähinnä siksi, että kansantautien hoidosta aiheutuu mittavat kansantaloudelliset kulut. Suomessa on tehty ja tehdään edelleen erinomaista työtä kansantautien ennaltaehkäisyn eteen. (4,5) Kansanterveyttä edistävinä toimina esitettiin tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja sokeripitoisten juomien verotuksen korottamista. Lisäksi mainittiin mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen sokerivero.Terveiden elämäntapojen esillä pitämisestä on ollut hyötyä suomalaisten terveydelle. Tilastot kertovat myönteisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen on mahdollisesta saavuttamisesta. Jatkamalla samalla tavoin Suomi tulee saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (9) Kuulostaa hienolta. Sairauksien ennaltaehkäisyä jatketaan ja voidaan huokaista, meillä menisi todella hienosti, jos tämä olisi koko totuus. Näissä ollaan tavoitteissa Suomessa kansantauteihin luetaan seuraavat: Syövät, diabetes, sydän-ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, astma-ja allergia, tuki-ja liikuntaelin sairaudet ja muistisairaudet. (8) Tarkistin asian tilastoista, WHO:n tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Suomessa onnistutaan vähentämään tarttumattomien tautien kuten, diabeteksen, sydän-ja verisuonisairauksien, syöpien, diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien aiheuttamia työikäisten kuolemia kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, jos jatketaan samoin. (5) Toisaalta muistisairauksien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteiden mukaan, suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet, jolla on onnistuttu vähentämään tulevaisuuden muistisairaiden määrää. (3,10) Tässäkin olemme tilastoissa muita edellä, kannattaako ennaltaehkäisevää työtä jatkaa? Voimme jälleen huokaista. Miksi julkisuudessa tuodaan esiin niitä sairauksia, joissa ollaan tavoitteissa? Löytyy yksi kansantauti, jota meillä ei ole tilastoissa huomioitu. Kansantautien ryhmään luetaan myös mielenterveysongelmat. (8) Kannattaako työtä jatkaa? YK:n kestävän kehityksen Terveyttä ja hyvinvointia kaikille-tavoitteen lause jatkuu: Sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia. (4) Tilastojen valossa ja kaiken suitsutuksen keskellä itseäni alkoi mietityttää, kannattaako julistaa tavoitteiden saavuttamisesta vielä mitään. Mielenterveysongelmien tilastoista ei saavutusten yhteydessä juuri puhuta? Aloin pohtia, miten ylistetyt tilastot lohduttavat masentunutta nuorta tai työuupumusta potevaa työikäistä. Kuinka muistisairauden kanssa eläköityvä vanhus hyödyntää elämäntapaohjauksen ohjeita? Julkisuudessakin on aina välillä väläytelty myös tavoitteisiin pääsyn toista puolta. Niin nuorten kun vähän vanhempien mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Työikäistä uhkaa työuupumus ja työikäisten määrä tulee jatkossa vähentymään, eikä työvoimaa ei ole riittävästi kohta millään alalla. Muistisairaiden vanhusten hoitoon ei tule riittämään mikään työikäisten määrä. Tavoitteena mielenterveysongelmien vähentäminen on tilastojen valossa ongelma, mutta etsimällä lisätietoa, löysin ohjelman, joka luo toivoa. On varmasti hyvä uutinen, että myös mielenhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota. Mielenhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Aivoterveyden edistämisen ohjelmassa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyn ja riskitekijöiden sijaan, mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja stressiltä suojaavien tekijöiden merkitykseen kaikissa ikäryhmissä lapsuudesta vanhuuteen. Myös yksinäisyys huomioitiin kaikkien ikäryhmien tavoitteissa, jokaisen kuulumista yhteiskuntaan pitäisi korostaa enemmän. (1) Ikääntyvien tavoitteena on vähentää ikäsyrjintää ja edistää ikääntyvien mahdollisuutta jatkaa yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä, jolla on itsenäinen päätösvalta. Suomessa toteutettu FINGER-tutkimus osoitti, että vanhusten tehostettu elintapaohjaus tukee ikääntyvien aivoterveyttä. Oikea ruokavalio, muistiharjoittelu, liikunta, sydän-ja verisuonitautien tehostettu riskien seuranta ja sosiaalinen kanssakäyminen parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Ikääntyvien aivoterveyttä edistetään jakamalla tutkimustietoa alan ammattilaisille ja asianomaisille itselleen.(1) Minua ilahdutti se, että vaikka ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät, ikääntyvien mielenhyvin edistämiseen tulisi siitä huolimatta kiinnittää huomiota. Ikääntyvät pitäisi nähdä yhteiskunnan jäseninä, eikä kansantalouden kulueränä.(2,6,7) Erityisesti lasten ja nuorten aivoterveyden tavoitteet tuntuvat valtavan tärkeiltä. Yksinäisyyteen ja syrjäytymisen riskiin tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa kasvuiässä. Lasten ja nuorten aivot muovautuvat kasvuiässä ja ovat erityisen herkkiä stressille. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee jo kasvuikäisenä valtavasti paineita ja stressin sietokykyn kehittyminen vaatii opettelua. Stressin sietokyvyn opettelu on mahdollista vain suhteessa aikuiseen, vuorovaikutustilanteissa tulisikin huomioida paremmin lasten ja nuorten kehittymätön stressinsietokyky. Turvallisten vuorovaikutustilanteiden ansiosta lapsi tai nuori oppii säätelemään tunnereaktioitaan paremmin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen on vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla. Kansantaudeilta suojaavien tekijöiden kuten riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan turvaaminen kasvuikäisille on tärkeää terveyden edistämistä. Digitaaliset menetelmät ovat kuormittavia kehittyville aivoille ja niiden käyttöä lasten ja nuorten opetusmenetelminä tulisi harkita. (1) Työympäristön kehittämisellä tuetaan työikäisten mielen hyvinvointia Työikäisillä työelämä on yksi stressitekijä, joka aiheuttaa työuupumusta. Monella alalla itse työ ei ole stressin aiheuttaja, vaan työympäristö. Tästä syystä työpaikoilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivoystävällisempien työympäristöjen kehittämiseen. (2) Hyvällä aivoergonomialla tarkoitetaan sitä, että työpaikalla huomioidaan paremmin työn henkiset kuormitustekijät, jolla tarkoitetaan työympäristön melua, hälyä, keskeytyksiä ja työtehtävien moninkertaistumista. Työikäisten kohdalla minulle tuli mieleen ajatus, että nuorten siirtymistä työelämään pyritään tälläkin hetkellä nopeuttamaan. Tästä syystä työpaikoilla pitäisi keskustella enemmän aivoergonomian kehittämisestä ja henkisen kuormituksen vaikutuksesta nuorten ja vähän vanhempien työntekijöiden hyvinvointiin, ja edistää yhdessä mielen hyvinvointia ja työelämässä jaksamista. (1, 2) Lopuksi vielä, julkisuudessa voitaisiin tuoda enemmän esille mielen hyvinvoinnin edistämisen työtä ja korostaa kansantaudeilta suojaavien tekijöiden merkitystä kaikenikäisille. Kirjoittaja on Terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, tämä blogi kuuluu Terveysviestinnän opintoihin. Lähteet 1.Aejmelaeus, Riitta et al. Kansallinen aivoterveysohjelma.Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.2022. Verkkojulkaisu.Viitattu 20.11.2023 < https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/22541/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta_saavutettava.pdf>Viitattu 20.11.2023 2.Aivoliitto ry.Työelämä.Verkkosivut. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/tyoelama/Viitattu 20.11.2023 Viitattu 20.11.2023 3. Jousilahti, Pekka & Kuulasmaa, Kari & Koskinen, Seppo & Tolonen, Hanna & Pietilä, Arto & Peltonen, Markku. Kansantautien kuolleisuus vähenee edelleen-WHO:n tavoite voidaan saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti.(32)2019.Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Saatavilla sähköisesti <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138500/TUTI2019_32_Kuolleisuus_final280819_tark1.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu.2.12.2023 4.Kestävän kehityksen globaali toiminta-ohjelma Agenda 30. Verkkojulkaisu.https://kestavakehitys.fi/agenda-2030Viitattu 20.11.2023 5.Maailman terveysjärjestö. World Health Organization. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013-2020.Verkkojulkaisu. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1 Viitattu 20.11.2023 6.Muistiliitto. Muistin toiminta.Iän vaikutus muistiin.2023.Verkkosivut.<https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/ian-vaikutus-muistiin>Viitattu 20.11.2023 7.Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 Verkkosivut. <www.kaypahoito.fi >Viitattu 20.11.2023 8. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos.Kansantaudit. 2023.Verkkosivut. <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit >Viitattu 20.11.2023 9.Valtioneuvoksen kanslian julkaisuja 2020:7.Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta AGENDA 2030:sta. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 2022. Verkkojulkaisu<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu 20.11.2023 10. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos. Muistisairauksien ehkäisy.2023. Verkkosivut <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy >Viitattu 2.12.2023 Kuvat: https://pixabay.com/fi/photos/verenpainemittari-terveys-syke-1749577/ https://pixabay.com/fi/photos/kädet-ystävyys-ystävät-lapset-2847508/
Liiku ja pysy terveenä!
Tutkitusti tiedetään, että liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lisäksi se parantaa mielenterveyttä ja lisää sosiaalista hyvinvointia yhteisöllisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edistää siis terveyttä ja toimintakykyä ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia useisiin elinjärjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistöön, hengitys- ja verenkiertoelimistöön, aineenvaihduntaan sekä hermostoon. (1,5,6). Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Arjen aktiivisuudella, hyötyliikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta, sillä on jopa suurempi merkitys terveyteen kuin satunnaisella liikuntakerralla. Uusien terveysliikuntasuositusten mukaan jo lyhytaikainenkin liikuskelu kannattaa. Erityisesti paikallaanolon tauottaminen on merkityksellistä nykypäivän tietoyhteiskunnan aiheuttaman runsaan istumisen vuoksi. Tutkimusten mukaan runsaskaan liikunta ei kumoa pitkäaikaisen istumisen haitallisuutta terveydelle, siksi paikallaanolon tauottaminen on tärkeää. Vietämme suurimman osan päivästämme istuen, siksi takamus on nostettava penkistä ylös säännöllisesti päivän aikana. Unihäiriöitä on nykyään yhä useammilla, samalla liikunnan määrä vähenee. Kuitenkin tiedetään, että liikunta parantaa unta. Unella on tärkeä merkitys palautumiselle ja sitä kautta terveyteen, niinpä viimeisimpään liikkumissuositukseen on lisätty myös palauttava uni. (3). Kuinka paljon sinä liikut? Kuinka monta tuntia päivässä istut? Fyysinen aktiivisuus vähentää sairastuvuutta, lisää elämänlaatua ja toimintakykyä. Fyysinen aktivisuus vaikuttaa lasten ja nuorten koulumenestykseen ja vanhuksilla kotona selviytymiseen. (2). Fyysisen kunnon ja lihaskunnon ylläpito on tärkeää toimintakyvylle. Tiedetään, että huono kestävyyskunto ennustaa lisääntynyttä kuolleisuutta ja heikko lihaskunto alentaa toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. (1,5,6). Liikunta-aktiivisuudella on todettu yhteys Liitu tutkimuksessa (2018) lasten ja nuorten parempaan terveydenlukutaitoon ja sitä kautta terveellisiin elämäntapoihin. Liikunta aktiivisuuden todettiin vähentävän koettua yksinäisyyttä ja olevan yhteydessä parempaan kehonkuvaan, pidempiin yöuniin sekä säännölliseen aamiaisen syöntiin. (2). Paikallaanolo ja ruutuaika ovat lisääntyneet ja lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Aikuisista enää vain viidesosa täyttää liikuntasuositukset. Arkemme on passiivista ja paikallaanolo alkaa lisääntyä jo alle 13- vuotiaissa. (2). Tiedetään, että liikkumattomuus lisää useiden sairauksien riskiä ja kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttaen lisäksi inhimillisistä kärsimystä sairauksien ja toimintakyvyn menetyksen vuoksi. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat suuret 3200- 7500 miljardia euroa vuodessa. (4). Tutkimusten mukaan liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistäjänä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. (5,6). Liikunta vaikuttaa positiivisesti mm. mielenterveyteen, muistiin, kehonpainoon, 2.tyypin diabeteksen ehkäisyyn, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikkumalla riittävästi voi saada lisää terveitä elinvuosia. (1,3,5). Lisää terveitä elinvuosia liikkumalla. Ylös, ulos ja lenkille! Kirjoittaja on Marianne Haarakangas terveydenhoitaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen YAMK opiskelija. Lähteet: Fogelholm, Mikael— Vuori, Ilkka — Vasankari, Tommi (Toim.) 2014. Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim Oy Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.2018. OKM julkaisuja 2018:30. Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari. Verkkodokumentti. < https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y> UKK- instituutti. Liikkumissuositukset. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ >Luettu 9.11.2020 UKK-instituutti. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/liikuntatutkimus-suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset-suomessa/> Luettu 9.11.2020 Vuori, Ilkka. 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Liikuntaohjelmia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Porvoo: Bookwell Vuori, Ilkka — Taimela, Simo —Kujala, Urho (Toim.) 2016. Liikuntalääketiede. Vantaa: Hansaprint Oy Kuvat CC, UKK-instituutti
Elämäntapamuutoksella kestävämpää hyvinvointia muotidieettien sijaan!
Erittäin niukkaenerginen dieetti (ENE), ketodieetti, pH-dieetti sekä erilaiset pätkäpaastot kuten 5:2-dieetti, 6:1-dieetti, mehupaasto ja niin edelleen. Erilaisia muotidieettejä nousee koko ajan otsikoihin. Niillä haetaan nopeaa muutosta hyvinvointiin. Suuret lupaukset painon pudotuksesta lyhyessä ajassa kuulostaa helpolta, nopealta ja houkuttelevalta, mutta muotidieetit eivät kuitenkaan tuota kestäviä tuloksia hyvinvoinnin kannalta, vaan siihen tarvitaan pysyvämpää elämäntapamuutosta. Dieettien haitat Kuurimaiset dieetit ja nopea laihduttaminen eivät tuota kestäviä tuloksia, koska niihin ei pystytä sitoutumaan pidemmäksi aikaa ja kun dieetti loppuu, palataan yleensä normaaliin ruokavalioon. Sitoutumiseen vaikuttaa dieettien tiukkuus (kalorien rajaaminen), yksipuolisuus ja rajoittuneisuus. Edellä mainittujen asioiden vuoksi dieetteihin yleensä kyllästytään lyhyessä ajassa, usein noin viikon jälkeen. Dieetit vaativat usein myös erikoisjärjestelyitä sosiaalisissa tilanteissa ja sen vuoksi niitä on vaikea noudattaa. Dieetit saattavat sallia ainoastaan vain joidenkin ruoka-aineiden käyttöä ja tällöin ruokavalio voi olla jopa terveydelle haitallista, jos se käy hyvin yksipuoliseksi tai se on ravitsemuksellisesti riittämätön. Herätyskellojen pitäisi soida, jos dieetti sisältää vähemmän kuin 1200 kilokaloria päivässä. Ruokavaliot voivat vaikuttaa myös esimerkiksi negatiivisesti veren rasva-arvojen muutoksen. Dieetit voivat sisältää myös ohjeita, jotka ovat ristiriidassa yleisiin ravitsemussuosituksiin. Elämäntapamuutoksen rakentaminen Elämäntapamuutoksen tekeminen on hyvä aloittaa omien arvojen pohtimisesta. Mitkä ovat minulle tärkeitä arvoja? ovatko tekoni arvojeni mukaisia? Arvot näyttävät suuntaa muutoskokeilulle ja jos teot ovat arvojen kanssa samansuuntaisia, niin se auttaa sitoutumaan muutoskokeiluun. Elämäntapamuutoksen tekeminen ei tapahdu hetkessä, vaan se on prosessi. Prosessi koostuu useammasta eri vaiheesta ja ne ovat: esiharkintavaihe, valmistautumisvaihe, toimintavaihe ja ylläpitovaihe. Repsahdukset kuuluvat myös muutosprosessiin. Niistä on tärkeä oppia ja miettiä, mikä johti repsahdukseen ja miten repsahduksen voisi jatkossa estää. Lähtötilanteen rehellinen arviointi ja tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Tavoitteita tulee asettaa sekä lyhyelle että pidemmälle aikavälille. Tavoitteiden tulee olla realistisia niin, että ne ovat saavutettavissa, sillä saavutetut tavoitteet motivoivat jatkamaan elämäntapamuutosta eteenpäin. Pienetkin muutokset motivoivat! Valitse elämäntapamuutos Elintapojen pysyvä muuttaminen on ainoa tapa pysyviin tuloksiin. Elämäntapamuutos lähtee liikkeelle pienistä asioista ja päivittäisistä valinnoista. Jos oma terveytemme on meille tärkeä arvo, olemme silloin valmiit tekemään enemmän töitä sen eteen ja valitsemaan paremmin oman terveytemme kannalta. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä elämäntapamuutosta, mutta mitä aikaisemmin sen aloittaa, sen parempi. Epäterveellisen ravinnon aiheuttamat haitat syntyvät viiveellä vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluessa. Elämäntapamuutos liittyen ravitsemukseen on tärkeää, koska terveellinen ruokavalio lisää hyvinvointia. Se pitää painon kurissa ja ehkäisee monien sairauksien syntymistä kuten joidenkin syöpien, verenpainetaudin, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja nivelten kulumisen. Kirjoittaja Susanna Airaksinen on erikoissairaanhoidossa työskentelevä sairaanhoitaja (AMK), joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa (YAMK). Lähteet Aro, Eliina – Heinonen, Liisa - Ruuskanen, Eija 2015. Laihdutuskuurit, laihduttavat dieetit ja valmisteet. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=vav03712>. Luettu 15.10.2020 Huttunen, Jussi 2018. Terveellinen ruoka. Duodecim Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00935&p_hakusana=terveellinen%20ruoka>. Luettu 15.10.2020 Työterveyslaitos N.d. Arvioi valmiuksiasi elämäntapamuutokselle. Verkkodokumentti. < https://www.ttl.fi/kroppa-ja-nuppi-kuntoon/arvioi-valmiuksiasi-elamantapamuutokselle/ >. Luettu 15.10.2020 Kuvat: Kuvapankki pixabay <www.pixapay.com>
Aivojen terveydeksi
Aivoterveys on aivojen hyvinvointia - aivoterveys on ihmisen tärkeä pääoma ja siitä on hyvä pitää huolta läpi elämän Aivojen hyvinvointi on perustana koko elimistön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Kognitiivinen terveys - kyky ajatella, oppia ja muistaa selvästi - on tärkeä, ellei tärkein osa aivojen terveyttä, ja aivoterveys onkin mahdollisuutta käyttää aivoja parhaalla mahdollisella tavalla. Terveet aivot antavat mahdollisuuden laadukkaaseen, hyvään elämään. Aivosairaudet ovat Suomessa kallein kansantauti Aivosairaudet ovat niin mielen, muistin kuin liikuntakyvyn monimuotoisia muutoksia aiheuttavia sairauksia. Mielialahäiriöt ja muistisairaudet ovat kaksi kalleinta aivosairautta. Skitsofrenia, mielialasairaudet ja MS- tauti vaikuttavat usein jo nuorena työkykyyn. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa noin 25 000 ihmistä vuosittain, ja suurin osa näistä saa aivoinfarktin. Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 16 000 ihmistä. Muita aivosairauksia ovat mm. henkisen kehityksen häiriöt, epilepsia, aivohalvaus, päänsärky, aivokasvaimet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, ALS-tauti, psykoosit, depressiot sekä krooniset kiputilat ja traumaattiset vammat. Eliniän pidentyessä aivosairaudetkin lisääntyvät. Terveellisillä elämäntavoilla ja valinnoilla voidaan vaikuttaa aivoterveyden edistämiseen. Tutkimusten mukaan sydämen terveyttä vaalimalla edistetään myös aivojen terveyttä. Korkea verenpaine, korkea kolesteroliarvo, diabetes ja ylipaino lisäävät aivosairauksien vaaraa. Lisäksi tupakointi on haitallista aivoille heikentämällä verenkiertoa ja lisäämällä aivohalvauksen riskiä. Alkoholin liiallinen käyttö vaikuttaa aivoihin hidastamalla tai heikentämällä aivosolujen välistä viestintää, ja pienikin annos heikentää muistia ja tarkkaavaisuutta. Digilaitteiden käyttäminen mahdollistaa työnteon ja yhteydenpidon, mutta ne väsyttävät aivoja. Aivoja kannattaakin aktivoida päivän aikana fyysisellä tekemisellä. Liikunta, on se sitten kävelylenkki tai taukojumppaa säännöllisesti päivän aikana, aktivoi aivoja. Aivojen sopiva haastaminen ja haitallisen stressin välttäminen sekä sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä aivoterveyden edistäjiä. Ympäristötekijöillä on myös jatkuvasti vaikutusta aivojen toimintaan. Aivot tarvitsevat terveellistä ravintoa Tasapainoinen ruokavalio luo pohjan hyvälle aivotoiminnalle. Säännöllinen ateriarytmi auttaa turvaamaan aivojen tasaisen energiansaannin koko päiväksi parantaen keskittymiskykyä ja muistin toimintoja. Aikuisten ravitsemussuositusten mukaan aivot tarvitsevat kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisesti, proteiinia ja hiilihydraatteja, hyviä rasvoja kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä, vähäsuolaisia vaihtoehtoja sekä riittävästi vettä. Pieniä päivittäisiä muutoksia ja hyviä valintoja tekemällä voi ehkäistä mm. sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen sairastumista sekä ylläpitää painonhallintaa. Liikunnalla on paljon positiivisia ja terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia Liikunta parantaa aivojen virkeyttä ja terveyttä. Aivojen hyvä verenkierto on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Liikunta aktivoi aivoissa myös uusia hermosoluja pitkäkestoiseen muistamiseen liittyvillä aivoalueilla. Aivosolujen määrä siis voi lisääntyä, muisti ja oppimiskyky parantua. Liikunta tuo lisäksi mielihyvää. Tutkimusten mukaan kolme kertaa viikossa suoritettu reipas liikunta kasvattaa muistille tärkeän hippokampuksen kokoa. Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisten tulisikin liikkua reippaasti, sydämen sykettä kohottavasti 150 minuuttia viikossa, tai kehoa rasittavasti 75 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi myös harjoittaa muutaman kerran viikossa. Tärkeintä on säännöllinen ja itselle mieluinen liikkuminen. Aivoterveyden ehkäisemiseksi ja parantamiseksi, mitä varhemmin liikunnan aloittaa, sen parempi. Myös kevyempi liikunta tuo tutkimusten mukaan terveyshyötyjä varsinkin vähän liikkuville. Jokainen askel kannattaa, sillä viisikin minuuttia on terveydelle parempi kuin ei mitään. Aktiivinen liikunta on mitä parhainta aivoterveyden ja muistin hoitamista sekä sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, masennuksen ja aivohalvauksien riskien vähentämistä. Liikunta myös ehkäisee ylipainon syntyä, tukee painonhallintaa, edistää mielenterveyttä ja parantaa stressin hallintaa. Liikunta parantaa myös unen laatua. Uni on välttämätön aivojen terveydelle Aivot tarvitsevat lepoa, ja työmäärän ja yöunen tulisikin olla riittävää. Jotta muistijäljet voivat vahvistua ja kerättyä tietoa voidaan käsitellä, tarvitaan riittävän pitkää ja laadukasta unta. Unta tarvitaan päivän aikana tapahtuneiden asioiden ja ajatusten vahvistumiseen sekä jäsentämiseen, muistijälkien lajittelemiseen ja tallentamiseen. Uni myös poistaa aivoista kuona-aineita. Hyvin nukutun yön jälkeen aivot ovat virkeät. Säännöllinen nukkumaanmenoaika ja heräämisaika ovat paras tapa pitää aivot vireessä. Unen tuloa auttavat usein säännölliset unirutiinit ja rentoutuminen, rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa ja medialaitteiden sulkeminen, rauhallinen musiikki, kirjan lukeminen, rentoutusharjoitukset, lämmin kylpy tai sauna. Hyvien yöunien saaminen tukee aivojen terveyttä sekä oppimista ja muistia. Unihäiriöt - unen riittämättömyys, huonosti nukkuminen - voivat aiheuttaa ongelmia muistin, keskittymisen ja muiden kognitiivisten toimintojen kanssa. Aivojen aktiivisella käyttämisellä monipuolisesti läpi elämän aivot pysyvät hyvässä kunnossa Mielekäs toiminta, kaikenlainen harrastaminen, uudet taidot, aktiivinen mieli, lukeminen, pelit, käsillä tekeminen haastavat aivoja kehittymään ja kompensoivat ikääntymismuutoksia sekä aivoihin vaikuttavia terveysolosuhteita. Uuden oppimisella aivoihin luodaan uusia hermosoluja. Sosiaaliset tapahtumat sekä taide ja kulttuuri tukevat aivojen hyvinvointia aktivoimalla aivoja sekä ehkäisemällä syrjäytymisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Mielenterveys on tärkeä osa aivoterveyttä. Eristyneisyys ja yksinäisyyden tunne voivat olla haitallisia aivojen terveydelle. Yksinäisyys yhdistetään dementian suurempaan riskiin ja vähäinen sosiaalinen aktiivisuus heikompaan kognitiiviseen toimintaan. Sosiaalinen vuorovaikutus edistää aivojen terveyttä virkistämällä mieltä ja muistia, auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisee myös masennusta. Tärkeää on tekemisen mielekkyys ja ilo. Avoin ja terveen utelias mieli pitävät aivot vilkkaina. Kirjoittaja on Tuula Vihijärvi, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja (AMK), joka opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kuvat: Pixabay Lähteet: Aivoliitto. 2020. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/ Aivoterveys. Muistiliitto. 2017. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys Aivot ja muisti. Muistiliitto. 2017 https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti Aivosairaudet ovat jo kallein kansantautimme. Suomen aivosäätiö. 2016 https://aivosaatio.fi/aivosairaudet-ovat-jo-kallein-kansantautimme/ Aikuisten liikkumisen suositus. UKK-instituutti.2020. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus Brain health. WHO 2020. https://www.who.int/health-topics/brain-health#tab=tab_1 Cognitive Health and Older Adults. 2017. NIH National institute og Aging https://www.nia.nih.gov/health/cognitive-health-and-older-adults Erkinjuntti, T., Remes, A., Rinne, J. ja Soininen H. 2015. (toim.) Muistisairaudet. Duodecim. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Duodecim 2016 https://www.kaypahoito.fi/hoi50075 Liikunta. Suomen Aivosäätiö. https://aivosaatio.fi/aivot-ja-hermosto/liikunta/ Lindsberg, P. J. ja Korkeila, J. 2017. Tavoitteena aivojen elämänmittainen terveys. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/2/duo13527?keyword=aivosairaudet Lindsberg, P.J. ym. 2014 Aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/17/duo11830?keyword=aivosairaudet Ravitsemus- ja ruokasuositukset. Ruokavirasto 2020. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ Sandell Markku 2020. Aivosairaudet ovat iso kansantauti Suomessa. Silti niitä tutkitaan niukasti. 8.10.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11579183 Unettomuus. Käypä hoito- suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki. Duodecim 2017.https://www.kaypahoito.fi/hoi50067#s26
Tekoäly – Terveyden edistämisen työkalu
Tekoälyn yhdistäminen terveydenhuollon palveluihin, nähdään keskeisenä osana terveyden edistämistä. Tekoälyn soveltamisen etuna on, että sen avulla voidaan käsitellä suuria määriä tietoa ihmistä nopeammin. Tekoälyä hyödyntävien menetelmien avulla pystytään esimerkiksi poimimaan potilastietojärjestelmistä tietoa, tunnistamaan siitä erilaisia riskitekijöitä ja lopulta muodostamaan niiden perusteella ennustemalleja. Erilaisten, terveysriskien tunnistamiseksi ja ennustamiseksi kehitettyjen tekoälyyn perustuvien mallien, on todettu tukevan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämistä. Tekoälyn merkityksen terveydenhuollolle on nostanut esiin mm. Maailman terveysjärjestö (WHO) yhteistyössä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. WHO:n ja ITU:n tavoitteena on arvioida tekoälyä hyödyntäviä toimintatapoja mm. terveyteen ja diagnosointiin liittyvässä tunnistamisessa. Suomessa, tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa on nostettu esiin mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. Suomen kansallisen tekoälyohjelman, AuroraAI:n (2020-2022) tehtävänä, on kehittää monialaista yhteistyötä, eri elämäntilanteissa elävien ihmisten, kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, tukemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön (2018-2020) Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyte AiRo) -ohjelman tavoitteena on tekoälyn hyödyntäminen mm. autettaessa yksilöitä oman terveytensä, hyvinvointinsa sekä työ- ja toimintakynsä arvioimisessa. Mikä ihmeen tekoäly? Tekoälyllä (Artificial intelligence, AI) tarkoitetaan ihmisen valmistamia, älykkääseen toimintaan kykeneviä järjestelmiä. Tekoäly on kokoelma teknologiaa, joka sisältää mm. koneoppimista, robotiikkaa ja neuroverkkoja. Tekoäly on yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa tietokone laskee lopputuleman tietynlaisen syötteen perusteella. Syötteestä A seuraa aina vaste B. Tietokoneen pystyessä tekemään laskutoimituksia yhä monimutkaisemmista syötteistä, se alkaa vaikuttaa älykkäältä. Apuna varhaisessa tunnistamisessa ja ennustamisessa Koneoppiminen on yksi tekoälyn yleisimmistä ja kehittyneimmistä muodoista. Viime vuosina koneoppimisen kehitys on ollut nopeaa mm. siksi, että digitaalisessa muodossa olevan tiedon määrä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Koneoppimisen monimutkaisimmat muodot sisältävät syväoppimista tai monikerroksisia neuroverkkomalleja, joiden avulla pystytään ennustamaan lopputuloksia. Syväoppimista on mahdollista hyödyntää esimerkiksi syövän ja silmäsairauksien varhaisen diagnosoinnin apuna, sellaisten kliinisesti merkittävien ominaisuuksien havaitsemiseksi kuvantamistiedoissa, joita ihmissilmä ei voi havaita. Tekoälyn avulla tietyn sairauden tai sairauden kehittymisen todennäköisyyden ennustaminen on mahdollista. Tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollossa jo mm. potilaskohtaisen sairausriskin arvioimiseen sekä sairauteen liittyvien riskitekijöiden mittaamisessa. Syväoppimisen avulla esim. rinnan kudostiheyttä pystytään mittaamaan luotettavasti, ja muodostamaan mittausten pohjalta rintasyövän riskimalleja, varhaisen tunnistamisen sekä riskin ennustamisen avuksi. Tekoälyä hyödyntäviä menetelmiä on jo käytetty myös aivoaneurysmaan, sydänsairauksiin, osteoporoosiin, dementiaan, mielenterveyden häiriöihin sekä runsaaseen virtsahappoisuuteen liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseksi. Sitoutumisen edistäjä ja valinta-arkkitehtuurin boostaaja Terveydenhuollossa, potilaan sitoutumisen taso, nähdään keskeisenä terveystulosten saavuttamisessa. Mitä sitoutuneempi hyvinvointinsa -ja terveytensä suhteen on, sitä parempia terveystulokset ovat. Tekoälyn nähdään tarjoavan ratkaisuja potilaiden sitoutumisen suhteen, mm. yksilöllisempien interventioiden kehittämisen kautta. Tekoälyn moninaisia mahdollisuuksia esim. erilaisen kohdennetun sisällön, joka herättää toimimaan tiettyinä hetkinä, hyödyntämiseksi, tutkitaan. Tekoälyn mahdollisuudet nähdään myös yksilön valintojen tekemistä terveellisempään suuntaan tuuppaavien ympäristöjen suunnittelemisen, eli ”valinta-arkkitehtuurin” työkaluna terveydenhuollossa. Tällä hetkellä valinta-arkkitehtuurissa painotetaan ennakoitavuutta ja tosielämän todisteisiin perustuvuutta. Tekoälyn avulla, Chatbot -keskustelujen, älykellojen, biosensoreiden ja älypuhelimien avulla kerätyn terveystiedon käsitteleminen nopeutuisi. Näin pystyttäisiin muodostamaan yksilöllisiä ja täsmällisiä terveyssuosituksia terveydenhuollon käyttöön. Työterveyden apulainen Tekoälyä voidaan hyödyntää myös työterveyden varhaisen puuttumisen työkaluna. Valtran traktoritehtaalla on käytössä tekoälyä hyödyntävä, Työkykytutka-palvelu. Se seuloo työntekijöiden terveysriskejä, arvioiden samalla sairastumisen todennäköisyyttä. Tiettyjen raja-arvojen ylittyessä, työterveys on työntekijään yhteydessä, ja tarjoaa varhaista tukea. Terveystalossa puolestaan, tekoälyn hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena siirtää terveydenhuollon painopistettä, vahvemmin kohti terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä. Terveystalon ja Tampereen yliopiston kehittämä, tekoälyä hyödyntävä Evaluan, pystyy ennustamaan merkittäviä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyysriskejä jo kauan ennen merkittävimpien oireiden alkamista. Evaluan ennustaa mm. masennusoireiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamaa työkykyriskiä. Ne aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä kaikilla toimialoilla Suomessa. Nuorten tukena Yhdysvalloissa on kehitetty tekoälyä hyödyntävä Chatbot Roo, nuorten tukemisen tueksi. Chatbot Roon kanssa, nuoret voivat keskustella herkistä ja henkilökohtaisista aiheista esim. seksiin, parisuhteisiin ja kasvamiseen liittyen. Chatbot Roo kykenee mm. löytämään todellisen merkityksen nuorten, joskus varsin monimutkaisista kysymyksistä, sekä muodostamaan keskustelevia vastauksia. Chatbot Roon on todettu lisäksi olevan uskomattoman tehokas jään murtamisen osalta, herkistä aiheista nuorten kanssa keskustellessaan. Tekoäly – Älyteko? Tekoäly on yksi voimakkaimmista ja merkittävimmistä, yhteiskuntiemme toimintaan vaikuttavista tekniikoista. Sen käyttöä tulee valvoa tarkasti ja vastuullisesti. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa, herättää kysymyksiä mm. vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä yksityisyyteen liittyen. Haastavimpana nähdään läpinäkyvyys, sillä esimerkiksi kuvan analysointiin liittyviä algoritmeja on mahdotonta selittää tai tulkita. Tämä hankaloittaa potilaan informointia esimerkiksi syöpädiagnosoinnin yhteydessä. Tekoälyjärjestelmät tekevät epäilemättä myös virheitä. Asiantuntijat näkevät tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollon tulevaisuudessa, paitsi rahan säästämisen, myös tiedon käsittelyn merkittävänä apuna. Tekoälyjärjestelmät eivät tulevaisuudessa korvaa hoitohenkilökuntaa, vaan vapauttavat heidän aikaansa empatialle, läsnäololle, kohtaamiselle ja kuuntelemiselle. Tekoälyn hyödyntämisen ongelmana nähdään terveydenhuollon osalta, saatavilla olevan digitaalisen tiedon puutteellisuus. Syväoppimisen mallit tarvitsevat myös vielä runsaasti lisää koulutusta. Tekoälypohjaisten, tarkkojen hoitosuositusten sekä diagnoosien juurruttaminen osaksi kliinistä työtä, nähdään myös haastavana. Haasteista huolimatta, kehitys on nopeaa. Kirjoittaja Minna Juntunen on sairaanhoitaja (AMK), ja työskentelee ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusosastolla. Hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: Buttice, Claudio 2020. Top 2020 AI Use Cases: Artificial Intelligence in Healthcare. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/top-20-ai-use-cases-artificial-intelligence-in-healthcare/2/34047>. Davenport, Thomas – Kalakota, Ravi 2019. Future Healthcare Journal Digital technology. Vol 6, No. 2. 94 – 98. The potential for artificial intelligence in healthcare. <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6616181/pdf/futurehealth-6-2-94.pdf>. Honkanen, Visa 2017. Digimaailma ja tekoäly – mielihyvän tuoja vai viejä? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol 133, No 23. 2225 – 2228. <https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14053.pdf>. Kopponen, Aleksi – Ruostetsaari, Niko 2019. AuroraAI – kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa. Kansallisen tekoälyohjelma Auroran esiselvityshankkeessa tuotettu kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelma 2019 – 2023. Valtiovarainministeriö. <https://vm.fi/documents/10623/1464506/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf/7c4e746d-e83f-cc83-97d9-f4322405255f/AuroraAI+kehitt%C3%A4mis-+ja+toimeenpanosuunnitelma+2019+%E2%80%93+2023.pdf>. Lehtonen, Tuomas I. 2020. Telma-lehti. Esimies avainasemassa työkyvyn tukijana. Verkkodokumentti. <https://telma-lehti.fi/esimies-avainasemassa-tyokyvyn-tukijana>. Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma#hyteairo. Verkkodokumentti. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160988/STM_hyteairo_julkaisu_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Terveystalo 2020. Suomessa kehitetty algoritmi ennustaa työikäisten sairauspoissaolo- tai työkyvyttömyysriskin – tarjoaa potentiaalin miljardiluokan säästöihin. Verkkodokumentti. <https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Suomessa-kehitetty-algoritmi-ennustaa-tyoikaisten-sairauspoissaolo--tai-tyokyvyttomyysriskin--tarjoaa-potentiaalin-miljardiluokan-saastoihin1/>. Vahteristo, Anna – Kinnunen, Ulla-Mari 2019. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol 11, No. 3. 198 – 209. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa terveysriskien ja riskitekijöiden tunnistamiseksi ja ennustamiseksi. <https://journal.fi/finjehew/article/view/77582>. Valtiovarainministeriö 2020. Kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI alkaa – tavoitteena saada ihmiset ja palvelut kohtaamaan paremmin tekoälyn avulla. Verkkodokumentti. <https://vm.fi/-/kansallinen-tekoalyohjelma-auroraai-alkaa-tavoitteena-saada-ihmiset-ja-palvelut-kohtaamaan-paremmin-tekoalyn-avulla>. Williams, Terri 2020. AI in Healthcare: Identifying risks & saving money. Verkkodokumentti. <https://www.techopedia.com/how-ai-in-health-care-is-identifying-risks-saving-money/2/33498>. Planned Parenthood 2020. Introducing Roo. Verkkodokumentti. <https://www.plannedparenthood.org/learn/roo-sexual-health-chatbot>. Kuvat: Kuvapankki Pixabay. <www.pixabay.com>
Määrittääkö perheesi sinut ja elämäsi suunnan?
Tähän hätkähdyttävään kysymykseen liittyy tosiasia siitä, että nuoruus polarisoituu yhteiskunnassamme siten, että hyvinvointi eriytyy ja paha olo kasautuu ylisukupolvisella tavalla (Pelkonen – Kolimaa – Puumalainen 2013: 5). Syrjäytymisen taustalla vaikuttavat nimenomaan nuorten perhetaustaan liittyvät tekijät – esimerkiksi vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perherakenteen muutokset. (THL 2018a.) Tämä johtaa kysymyksen siitä, missä määrin mahdollisuutemme hyvään elämään ovat jo etukäteen määriteltyjä sen mukaan, mihin perheeseen synnymme. Toisaalta oleellista on pohtia, mitkä ovat yhteiskuntamme mahdollisuudet puuttua tähän ongelmalliseen ketjuun. Nuoret ovat tulevaisuutemme, minkä vuoksi erityisenä tehtävänämme on mahdollistaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet menestyä ja elää merkityksellinen elämä perhetaustasta riippumatta. Ilmiö on inhimillisen puolen lisäksi merkittävä myös taloudellisesti, sillä se voi myötävaikuttaa pitkäaikaisen syrjäytymisen etenemiseen, minkä hinnaksi on arvioitu yhteiskunnallemme vähintään 370 000 euroa per syrjäytynyt nuori (THL 2018a). Edellä esitetty numeraalinen fakta puhuu sen puolesta, että yhdenkin nuoren pelastaminen on kannattavaa sekä ihmisarvon että talouden kannalta. Kimuranttiin ongelmaan tulisi siis löytää korjaavat keinot pikimmiten. Suunnanmuutos yhteiskunnan tuella Kukaan meistä voi valita perhettään, johon syntyy. Selvää on myös se, että lapset altistuvat perheensä vaikuttimille ja ongelmille niin kauan kuin he ovat riippuvaisia vanhempiensa huolenpidosta ja yhteisestä kodista. Tästä johtuen yhteiskunnalliset tukitoimet tulisi kohdentaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perhelähtöisesti koko perheelle – vanhemmat mukaan lukien. Perhelähtöisyys onkin suositus, joka on annettu palveluiden paremmasta järjestämisestä jatkossa (THL 2018b). Hyviä ja varhaisia paikkoja havaita perheiden ongelmia ja vanhemmuuden haasteita ovat esimerkiksi neuvolat, päiväkodit ja koulut. Olisikin tärkeää lisätä näissä ympäristöissä toimivien ammattihenkilöiden kykyä ottaa vaikeitakin asioita vanhempien kanssa puheeksi ja toisaalta kykyä antaa näihin asioihin myös ohjausta. Oikeastaan myös lasten kanssa tulisi käydä enemmän keskusteluja siitä, millaiset perheolot ovat normaaleja ja mitkä ovat lasten oikeudet suhteessa vanhempiinsa. Monesti lapset eivät osaa näistä asioista itse puhua tai kyseenalaistaa perheensä tapoja. Lasten kanssa käytyjen keskustelujen kautta voitaisiin saada selville asioita, joihin ohjauksen kautta puuttumalla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti perheen kokonaistilanteeseen – myös jatkon kannalta. Puheeksi ottaminen ja puuttuminen koskevat yhtä lailla pieniä ja suurempia laiminlyöntejä. Kaikkiin haasteisiin ei tietenkään ole mahdollista puuttua pelkästään neuvolan, päivähoidon tai koulun keinoin. Tarvittaisiinkin lisää niin sanottuja ”matalan kynnyksen” palveluita, joiden piiriin perheitä voitaisiin ohjata mahdollisia haasteita havaitessa. Ylipäätään oleellista olisi kehittää eri palvelusektoreiden välistä yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa (THL 2018b). Tällä hetkellä resurssit tukipalveluiden järjestämiseen ovat liian tiukat. Tämä on hyvin harmillista, sillä työkokemukseni perusteella väitän, että monet perheet saisivat tarvitsemansa avun jo esimerkiksi määräaikaisesta tukihenkilötoiminnasta, jonka aikana ammattihenkilö kävisi säännöllisesti perheen luona keskustelemassa vanhemmuudesta ja arjen ongelmatilanteista tarjoten erilaista työvälineistöä – ennen kuin haasteet kärjistyvät. Mikäli arjen haasteet pitkittyvät vuosikausia ilman apua, voivat ne johtaa vaikeampiin ongelmiin, jotka edellyttävät raskaampia ja yhteiskunnalle kalliimpia palveluita, kuten lastensuojelun sijoituksia tai osastojaksoja nuorisopsykiatriassa. Ongelma on tällä hetkellä se, että perheiden haasteiden täytyy olla melko suuria päästäkseen edes matalan kynnyksen palveluihin. Tällöin palveluiden oikea-aikaisuus tai vaikuttavuus eivät toteudu. Onkin tunnistettu, että palvelujärjestelmän herkkyyttä ja oikea-aikaisuutta olisi kehitettävä ehkäistäessä perheiden kuormittavien tekijöiden kasautumista (THL 2018b: 128). Lähiverkostojen vaikutus hyvinvointiin Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria näyttäisi oman työkokemukseni perusteella yhdistävän myös harrastuksien tai mielenkiinnonkohteiden puuttuminen. Harrastuksia on ehkä joskus ollut, mutta syystä tai toisesta ne ovat jääneet. Osittain tämän vuoksi vapaa-aika täytetään erilaisella itselle haitallisella toiminnalla. Näkisinkin, että yksi tehokkaimpia keinoja nuorten syrjäytymisvaaran vähentämisessä olisi lasten ja nuorten mielenkiinnonkohteisiin panostaminen niitä kartoittamalla ja niiden pariin tukemalla jo varhaislapsuudesta lähtien. Kodin ulkopuolelle syntynyt hyvinvointia tukeva verkosto voi olla tärkeä elinehto nuorelle, jonka omassa perheverkostossa on puutteita. Joissakin tapauksissa se on yksistään ollut pelastava tekijä nuorelle. Harrastus ja sen ympärille luotu verkosto on pitänyt hänet pinnalla ja yhteiskunnan rattaissa kiinni silloin, kun muuten on tehnyt mieli luovuttaa. Olenkin huolissani siitä, että erilaiset harrastusmaksut tuntuvat jatkuvasti kasvavan, mikä eriarvoistaa perheiden aseman niiden saatavuuden suhteen. Erityisesti tämä kehityssuunta näkyy lasten ja nuorten kilpaurheilulajeissa (Yle 2014). Näen erittäin tarpeelliseksi erilaisten järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakuntien tarjoamat toiminnat ja palvelut sekä niiden tukemisen, jotta myös vähäosaisemmat voivat saada osallisuuden kokemuksen. Lisäksi olisi syytä pohtia, voisiko jostain irrottaa vielä lisää resurssia tukemaan vähäosaisten lasten harrastustoimintaa – niin tärkeää roolia se näyttelee lapsen tai nuoren elämässä määrittäen samalla suuntaa myös pitkälle tulevaan. Ylipäätään olen sitä mieltä, ettei yhteiskuntamme lapsista ja nuorista huolehtiminen ole pelkästään heidän vanhempiensa, viranomaisten tai lastensuojelunkaan vastuulla, vaan yhtä lailla velvoite koskee esimerkiksi erilaisten harrastus- ja virkistystoiminnan aikuisia tai miksei ihan jokaista ihmistä sukulaisista naapuriin. Tärkeää olisi havahtua ympärillä tapahtuviin asioihin ja tarvittaessa puuttua tilanteisiin apua tarjoten. Kirjoittaja Mira Heinikoski on lastensuojelun toimintaterapeutti, joka opiskelee terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (YAMK). Lähteet Pelkonen, Marjaana – Kolimaa, Maire – Puumalainen, Taneli 2013. Hyvinvointia useammille – Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Verkkodokumentti. <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/69954/URN_ISBN_978-952-00-3452-8.pdf>. Luettu 28.11.2019. THL 2018a. Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/-/nuorten-syrjaytyminen-kay-myos-yhteiskunnalle-kalliiksi>. Luettu 25.10.2019. THL 2018b. Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. PunaMusta Oy. Helsinki, 2018. Verkkodokumentti. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137104/URN_ISBN_978-952-343-152-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 28.11.2019. Yle 2014. Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset karanneet käsistä – harrastaminen tullut joillekin jopa mahdottomaksi. Verkkodokumentti. <https://yle.fi/uutiset/3-7178951>. Luettu 3.12.2019. Kuvat: Pixabay Lorraine Cormier <https://pixabay.com/fi/photos/is%C3%A4-poika-k%C3%A4velymatkan-p%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4-lapsi-2770301/>. Gerd Altmann <https://pixabay.com/fi/illustrations/osallisuuden-ryhm%C3%A4-syd%C3%A4n-henkil%C3%B6-2728130/>. Khusen Rustamov <https://pixabay.com/fi/photos/baletti-aiheuttaa-tytt%C3%B6-jalat-1725207/>.
Monialainen yhteistyö terveyden edistämisessä
Terveyttä luodaan laajasti sosiaali- ja terveyssektorin ulkopuolella. Tästä syystä on tärkeää sitouttaa muita sektoreita ymmärtämään terveyteen vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti. Tarvitaan selkeämpää näkökulmaa sektoreiden haasteista ja mahdollisuuksista sekä tietynlaista rajojen hämärtämistä siiloista ulospääsemiseksi. Terveyden edistämisen identiteetti ja perusta on monitieteinen, joten se tarjoaa myös monialaiselle työskentelylle oivan tarkastelupohjan. Yhteistyöllä voidaan tavoitella moniulotteisiin terveyteen liittyviin ongelmiin ratkaisuja. Yhteisöstä asiakasnäkökulmaa kokonaisvaltaisesti Yhteisöllisyyden ja yhteisön vahvistamisella luodaan väestötasoinen vaatimus paremmalle terveyden edistämiselle prosesseineen. Tätä kautta pystytään vähentämään terveyden epätasa-arvoa sekä saavuttamaan väestötasoisesti terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Pelkästään sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy eivät riitä nyt eikä tulevaisuudessa vähentämään globaalia tautitaakkaa. Tarvitaan parannuksia väestötason terveyteen ja hyvinvointiin. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja siihen työhön kaivataan monialaista yhteistyötä, jolla puuttua juurisyihin haasteiden ja ongelmien takana. Tämän toteutumiseksi ja tueksi tarvitaan yhteistä kieltä, jota ymmärtävät niin yhteisöt, yksilöt kuin hallinto asiantuntijoineen. Terveysala itsessään ei omaa yhtenäistä käsitystä siten, että se voisi yksin toimia terveyden edistämisen airuena. Vaaditaan uudenlaista hallintoa, jossa on yhdistävää johtajuutta eri hallintotasoilla läpi sektoreiden. On myös muistettava, että hallinto ei ole yhtä kuin käytäntö ja toiminta. Näiden lisäksi tarvitaan harkitsevaa, neuvottelevaa ja osallistavaa yhteisön sitoutumista sekä moninaisuuden ymmärtämistä. Vain siten voidaan edistää ihmisten kehitystä, kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta samalla terveysvaikutuksia parantaen. Kaupunkisuunnittelu on yksi hyvä esimerkki terveyden edistämisestä ja sen vaikutuksista yhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi luontokokemuksen voi nähdä osana ihmisyyttä ilman kulttuurisidonnaisuutta. Hyvä kaupunkisuunnittelu mahdollistaa yhteisön toimivuutta rakenteen kautta. Health in All Policies sekä Healthy Cities edistävät hyvän kaupunkiympäristön toteutumista, kun niiden tavoitteet sisällytetään eri sektoreiden toimintaan. Muutos terveyden ja sen tekijöiden ymmärtämiseen Tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta terveyden ja sen tekijöiden ymmärtämyksessä, jossa edistäminen nähdään osana kokonaisvaltaista julkisen terveyden lähestymistapaa. Terveyden edistämiselle ei ole vielä järjestelmässämme selkeää poliittista prioriteettia verrattuna sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Sen tärkeys on kuitenkin jo huomattu ja julkilausumia on niin THL:n, EU:n, YK:n kuin WHO:n tasolla. Terveyden edistäminen käsitteenä on usein heikommin ymmärretty. Sen rakenne, resurssit, tiedot ja taidot, joita tarvitaan terveyden edistämisen käytänteisiin vaativat nyt huomiota kansallisesti ja kansainvälisesti. Ymmärryksen lisäksi myös toimeenpano vaatii lisähuomiota, sillä esimerkiksi Health in All Policies on saanut paljon positiivista heräämistä aikaiseksi, mutta toimeenpano on jäänyt uupumaan useasti. Tällainen näkökulman muuttaminen ei olisi pois sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeältä tehtävältä ja kehitykseltä vaan saattaisi pitkällä aikavälillä keventää kuormitusta sekä työmäärän että talouden näkökulmasta. Aina voidaan puhua terveydenhuollon koko ajan kauemmas karkaavista budjeteista. Terveyden edistämisen näkökulmasta rahoitus ja resurssit kohtaavat juuri haasteita hoidon, ennaltaehkäisyn ja edistämisen vastakkainasetteluissa. Tähän vaikuttavat jo aikakäsitteiden erot, hoitoa tarvitaan tässä ja nyt, mutta edistäminen on pitkän aikavälin laajempaa panostusta terveyteen. Näihin teemoihin voidaan vaikuttaa väestötasolla ja globaalisti mm. terveyden lukutaitoa ja osallisuutta parantamalla. Näihin voidaan vaikuttaa samaan tapaan kuin ajatusmalliimme terveydestä ja sen tekijöiden ymmärtämyksestä. Se vaatii instituutionaalista uudelleen suunnittelua sekä arvopohjamme narratiivien pohtimista. Tämä tulisi huomioida maamme sote-uudistuksessa. Terveyden integroiminen muiden sektoreiden agendaan Rajat tutkimuksen, politiikan ja käytänteiden välillä perustuvat sosiaalisiin rakenteisiin, joiden takana ovat tavalliset ihmiset ja heidän elämänsä, tarpeineen ja haasteineen. Tästä näkökulmasta monialainen yhteistyö pohjaa ennen kaikkea toimivaan vuorovaikutukseen, inhimillisyyteen ja ymmärrykseen ihmisyydestä. Omat haasteensa tähän luovat nykyisin nopeasti muuttuvat tilanteet ja käsitykset kansallisesti ja kansainvälisesti. Samoin nopeasti leviävä tieto ja sosiaalinen media, jotka terveyden edistämisen näkökulmasta haastavat muun muassa terveyden lukutaitoa vaihtoehtoisilla totuuksilla sekä vaihtuvine käsityksineen ja trendeineen. Sosiaalinen markkinointi voisi osaltaan olla hyvä motivaattori niin sektoreiden kuin väestötasoisen osallistamisen näkökulmasta. Terveyden determinantit punoutuvat moninaiseksi verkoksi ja niiden mahdollisuuksiin ja haasteisiin voidaan vastata monialaisesti. Sosioekologinen terveyden malli kuvastaa hyvin tätä ja siitä myös näkee tarpeen monialaiseen yhteistyöhön. Nyt, kun ilmastonäkökulma on tapetilla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja vastuullisuuden näkökulmasta voitaisiin malli laajentaa globaaliin ekosysteemiin. Kuva 1. Sosioekologinen malli (Dalhgren & Whitehead 1991) Kuva 2. The Health map 2006. (Barton & Grant 2006) (Mukaillen: Dahlgren &Whitehead, 1991) Ratkaisun ydin piilee inhimillisessä ihmisyydessä. Terveysmittareilla emme saa kaikkia sektoreita inspiroitumaan tästä agendasta, vaikka koettu terveys onkin todettu ihmisille tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi ennustamaan tyytyväisyyttä elämään. Edistetään terveyttä käyttämättä terveys sanaa. Kaikissa teemoissa on kulumisen tai liikakäytön riski, jolloin asia kääntyy herkästi itseään vastaan. Suurimmalla osalla sektoreista agendana on hyvän tekeminen, vastuullisuus ja kestävää kehityst. Tärkeää terveyden edistämisen näkökulmasta onkin osoittaa eri sektoreiden sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia terveyden determinantteihin sekä sitä synergiaa, mitä toiminta voi parhaimmillaan tuottaa. Toimintakulttuurillisten yhteentörmäysten on sanottu olevan yleisin syy yhteistyön epäonnistumiselle. Selkeä tavoite, sopivat resurssit, avoimuus, luottamus, toimiva kommunikaatio ja yhdistävä johtajuus sekä yhteistyön synergia oivalluksineen kantavat monialaisen yhteistyön hedelmää. Seuraavan kerran, kun mietit ratkaisua asiakaslähtöiseen terveyden edistämisen pulmaan – haasta itsesi ajattelemaan laajemmin. Millä sektorilla voisi olla pulmaasi vastauksia, saatat yllättyä! Kirjoittaja Mirka Ranta on kätilö (AMK) ja seksuaalineuvoja, joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen YAMK-ohjelmassa. Kirjoittaja työskentelee odottajien ja synnyttäjien parissa HUS:ssa Naistenklinikalla ja hänen kiinnostuksen kohteenaan ovat erityisesti vuorovaikutus ja ihminen kokonaisuutena hoidettaessa. Lähteet: Corbin, J. Hope – Jones, Jacky – Barry, Margaret M. 2018: What makes intersectoral partnership for health promotion work? A review of the international literature. Health Promotion International (33.) <https://academic.oup.com/heapro/article/33/1/4/2555416>. Luettu 19.5.2019. Dahlgren, Göran – Whitehead, Margareth 1991: Policies and Strategies to Promote Social Equity in Health. Stockholm. Sweden: Institute for Futures Studies. de Leeuw, Evelyne 2017: Engagement of Sectors Other than Health in Integrated Health Governance, Policy, and Action. Annu. Rev. Public Health 2017. 38:329–49. <https://www.annualreviews.org/doi/10.1146/annurev-publhealth-031816-044309>. Luettu 20.9.2019. Fertman, Carl I. – Allensworth, Diane (toim.) 2017: Health Promotion Programs: from theory to practice. Society for Public Health Education. Jossey-Bass. <http://ebookcentral.proquest.com/lib/metropolia-ebooks/detail.action?docID=4718311. pdf>. Luettu 16.9.2019. European Union 2019: Options to Foster Health Promoting Health Systems. Report of the Expert Panel on effective ways of investing in Health (EXPH). Luxembourg: Publications Office of the European Union. <https://ec.europa.eu/health/expert_panel/sites/expertpanel/files/docsdir/025_healthpromoting_healthsystems_en.pdf>. Luettu 10.1.2019. Maass, Ruca – Lillefjel, Monica – Espnes, Geir Arild 2017: The Application of Salutogenesis in Cities and Towns. Teoksessa Mittelmark, Maurice – Shifra, Sagy – Eriksson, Monica – Bauer, Georg F. – Pelikan, Jürgen M. – Lindström, Bengt – Espnes, Geir Arild (Toim.). The Handbook of Salutogenesis. Luku 18 (171-180). Switzerland. Springer. Paine, Greg - Thompson, Susan – Randolp, Bill – Jud, Bruce 2018: Learning from lived experience for the improvement of health-supportive built environment practice. <https://www.researchgate.net/publication/326582252_Learning_from_lived_experience_for_the_improvement_of_health-supportive_built_environment_practice/figures?lo=1.> Luettu 20.12.2019. Vaandrager L & Kennedy L. 2017. The Application of Salutogenesis in Communities and Neighborhoods. Teoksessa Mittelmark, Maurice – Shifra, Sagy – Eriksson, Monica – Bauer, Georg F. – Pelikan, Jürgen M. – Lindström, Bengt – Espnes, Geir Arild (Toim.). The Handbook of Salutogenesis. Luku 17 (159-170). Switzerland. Springer. Kuva: Zhang Kaiyv: Unsplash
Muuttuiko liikunnan käsite uuden liikkumisen suosituksen myötä?
UKK-instituutti julkaisi uuden liikkumisen suosituksen muutama kuukausi sitten. Odotin uusia suosituksia innolla, sillä edelliset suositukset olivat julkaistu kymmenen vuotta sitten. Uudessa suosituksessa kevyen liikuskelun ja palautumisen merkitystä korostettiin, mitä pidän hyvänä lisänä suositukseen. Hämmennyin kuitenkin, miten mediassa uutisoitiin liikkumisen suosituksen muuttavan koko liikunnan käsitteen. Liikkuminen ja liikunta tuntuivat tarkoittavan nyt samaa asiaa, mutta onko näillä eroa? Liikunta on osa liikkumista Liikkumisella tarkoitetaan mitä tahansa lihasvoimalla tuotettua liikettä, joka ylittää energiankulutuksen levossa. Liikunta on puolestaan osa liikkumista. Määritelmän mukaan liikunta on suunnitelmallista ja toistuvaa, ja sen tavoitteena on yhden tai useamman kunto-ominaisuuden ylläpitäminen tai parantaminen. Uudistetun liikkumisen suosituksen perusta on pysynyt samana. Reipasta liikuntaa eli sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös rasittavalla liikunnalla, jolloin määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Kevyelläkin liikkumisella on merkitystä Päivityksen myötä liikkumisen suosituksessa kevyen ja lyhytkestoisen liikunnan merkitystä on korostettu ja unen tärkeys nostettu liikunnan rinnalle. Näin suositus huomioi vahvemmin hyvinvoinnin kokonaisuuden. Tutkimustiedon mukaan myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuvilla. Kevytkin liikkuminen voi alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja, vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Liikuskelua ja paikallaan olon tauottamista kannattaa tehdä joka päivä ja mitä useammin, sen parempi. Uuden liikuntasuosituksen on katsottu olevan aiempaa armollisempi. Samalla sen on kuitenkin tarkoitus kannustaa vähemmän liikkuvia, kun kaikki liikunta lasketaan. Paikallaanolon tauottaminen on puolestaan tärkeää myös paljon liikkuville. Moni aikuinen viettää hyvin paljon aikaa istumalla töissä, autossa ja kotona sohvalla. Tätä paikallaanoloa tulisi saada vähäisemmäksi. Tämän hetken tutkimusnäytön perusteella paikallaanolon ja siihen liittyvät terveysriskit vaikuttavat olevan riippumattomia reippaan ja rasittavan liikunnan määrästä. Runsaan paikallaanolon haitallisia vaikutuksia terveydelle ei välttämättä pysty kompensoimaan pelkällä urheiluharrastuksella. Taustalla kattava tutkimustieto Uusi liikkumisen suositus ei siis muuta aiempaa käsitystä liikunnasta. Suosituksessa liikunnan osuus on pysynyt ennallaan, mutta terveyden kannalta liikuskelun merkitystä ja paikallaanolon tauottamista on haluttu korostaa. UKK-instituutin laatima liikkumisen suositus perustuu amerikkalaiseen suositukseen, joka on päivitetty vuonna 2018. Yhdysvaltain terveysviraston laatima liikkumisen suositus perustuu kattavaan kansainväliseen tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Kirjoittaja Heidi Lahtinen on fysioterapeutti (AMK), joka työskentelee perusterveydenhuollossa ja yrittäjänä sekä opiskelee Metropolian Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus. Liikunta. Käypä hoito -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito-johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki. Saatavilla osoitteessa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075. Suni, Jaana – Husu, Pauliina – Aittasalo, Minna – Vasankari, Tommi 2014. Liikunta on osa liikkumista – Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta & Tiede 6/2014: 30-32. Kuvat: Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus. Pixabay: Wokandapix / 1257 kuvaa. https://pixabay.com/fi/photos/ajaa-harjoitus-kunto-liikunta-1290022/
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet