Älypuhelimet ja vuorovaikutus pienten lasten perheissä
Sairaalasängyssä makaa pieni lapsi, joka yrittää saada vanhempiensa huomiota jokeltelemalla ja leluja heiluttelemalla. Sängyn vierellä sekä äiti että isä ovat keskittyneet selailemaan älypuhelimiaan, eivätkä huomaa lapsensa yritystä saada heiltä huomiota. Hoitajan tullessa huoneeseen toinen vanhemmista kohottaa katseensa pois puhelimesta, mutta toisen katse pysyy liimattuna ruutuun. Surullinen, mutta valitettavasti jo aika yleinen näky ainakin niille, jotka työskentelevät sairaaloissa lastenosastoilla. Ja jopa jo kätilöt synnytyssaleissa joutuvat ajoittain rajoittamaan vanhempien älypuhelinten käyttöä synnytyksen aikana, jotta vanhemmat keskittyisivät synnytykseen ja uuden vauvan tuloon sen sijaan, että jakaisivat tapahtumat reaaliajassa sosiaalisessa mediassa. Eikä ilmiö näy vain sairaaloissa, vaan samaan saattaa törmätä esimerkiksi leikkipuistossa, joissa vanhemmat keskittyvät mieluummin puhelimiinsa kuin lastensa leikkeihin. Sinänsä ilmiö ei ole ihmeellinen, koska suomalaisten älypuhelimen käyttö on lisääntynyt runsaasti 2000- luvulla, kiitos nopeasti kehittyvän teknologian. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2018 internetiä käytti 16–89-vuotiaista suomalaisista 89 prosenttia ja heistä 76 prosenttia kävi internetissä monta kertaa päivässä. Yleisimmin internetiä käytetään juuri älypuhelimilla. (1) Vanhempien älypuhelinten käyttö on kuitenkin nostanut esiin huolestuneisuuden lasten parissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa, sillä liiallinen älypuhelimen käyttö voi häiritä lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Älypuhelinta käytettäessä katsekontakti vanhemman ja lapsen välillä voi katketa ja huomio kiinnittyy lapsen sijasta älypuhelimeen, mikä voi heikentää vuorovaikutussuhteen syntymistä vanhemman ja lapsen välille. (2) Sekä sanallisen että ei-sanallisen vuorovaikutuksen heidän välillään on todettu vähenevän, mikäli vanhempi käyttää mobiililaitetta lapsen seurassa. Laitteella vietetyn ajan voidaan pelätä vaikuttavan negatiivisesti lapsen kehitykseen, mikäli se on pois lapsen ja vanhemman välisestä kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta ja muusta toiminnasta (3) Vuorovaikutussuhteen kehittyminen Vauvalla on alusta alkaen kyky ja tarve olla vuorovaikutuksessa. Ensimmäisissä ihmissuhteissa vauva oppii, minkälainen hän on, minkälaisia muut ihmiset ovat, miten hänen läheisensä kohtelevat häntä ja miten hän itse vaikuttaa heihin. Lapsen mieleen syntyy malli yhdessä olemisesta. Se on pohja sille, miten hän myöhemminkin ennakoi vuorovaikutustilanteita, osallistuu niihin, havainnoi ja tulkitsee niitä. Lapsi tarvitsee pysyviä ja lämpimiä suhteita häntä hoitaviin aikuisiin. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista ensivuosina. Riittävän hyvä vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhempien välillä on nykytiedon valossa erityisen tärkeää. (4) Mitä sitten pitäisi tehdä? Älypuhelinten yleistymisen myötä on kehittynyt uusia sosiaalisia normeja siitä, kuinka yhteisöjen jäsenten oletetaan erilaisiin yhteydenottoihin vastaavan. Kaveripiirissä saatetaan olettaa, että viesteihin vastataan heti niiden saavuttua, tai vanhemmat olettavat toisen olevan aina tavoitettavissa. Tällaisten sosiaalisesti velvoittavien normien risteyksessä yksilön pitäisikin kyetä päättämään, miten hän älypuhelimensa kanssa toimii. (5) Olisiko mahdollista, että lapsen kanssa oleva vanhempi päättäisikin huomioida vain tulevat puhelut ja selata viestejä ja sosiaalisen median kanavia vaikka silloin kun lapsi nukkuu? Tai voisivatko vanhemmat vuorotella niin, että silloin kun toinen tarvitsee tai selaa puhelintaan, niin toinen olisi lapsen käytettävissä? Jokainen lapsi ansaitsee hyvän lapsuuden ja turvallisen kasvuympäristön, missä opetella sosiaalisia taitoja vanhempien ilmeitä, eleitä, puhetta sekä yleisiä käytösmalleja matkimalla. (6) Kaikkien vanhempien tulisikin aika ajoin miettiä omia käytöstapojaan sekä – mallejaan, käyttäydynkö niin kuin haluaisin lapseni isompana käyttäytyvän? Älypuhelinten käytön voisi ottaa puheeksi myös neuvoloissa. Sosiaali- ja terveysministeriö (7) on linjannut, että neuvolatoimintaan sisältyvät ”lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta” sekä ”vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen”, jotka pitävät sisällään toimivan vuorovaikutussuhteen. Keskustelun älypuhelinten käytöstä voisi ottaa rutiiniksi, kun kartoitetaan lasten tilannetta. Jatkossa olisi muutenkin hyvä, että jo neuvolassa käsiteltäisiin median käyttöä perheissä ja sen vaikutuksia perheen hyvinvointiin. Kirjoittaja Anu Nyström työskentelee sairaanhoitajana (AMK) Uudessa lastensairaalassa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet (1)Tilastokesku 2018.Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2018. Verkkodokumentti <https://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tie_001_fi.html> Luettu 24.11.2020 (2)Kalland M. 2018. Miten tukea perheiden hyvinvointia? Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/luentomateriaali/2018/mirjam_kalland3_miten_tukea_perheiden_hyvinvointia5_id_14098.pdf (3) Radesky, J. S., Kistin, C. J., Zuckerman, B., Nitzberg, K., Gross, J., Kaplan-Sanoff, M., ... & Silverstein, M. (2014). Patterns of mobile device use by caregivers and children during meals in fast food restaurants. Pediatrics, 133(4), 843‒849. (4) MLL 2018. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. Verkkodokumentti. <https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/ > Luettu 24.11.2020 (5) Mantere, Eerik – Raudaskoski, Sanna 2015. Kun matkapuhelin vie vanhemman huomion. Teoksessa Lahikainen, A – Mälkiä, T – Repo, K (toim.): Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino. 205-226. (6) Raudaskoski, Sanna., Mantere, Eerik., Valkonen, Satu 2017. The influence of parental smartphone use, eye contact and “bystander ignorance” on child development.. Saatavissa: <https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117585/the_influence_of_parental_smartphone_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y> Luettu 2.12.2020 (7) Sosiaali- ja terveysministeriö. (2018). Neuvolat. Verkkodokumentti. <https://stm.fi/neuvola> Luettu 3.12.2020
Monikulttuurisuustaidot- tulevaisuuden valttikortti työelämässä
Maahanmuutto on monipuolistunut ja lisääntynyt 2000-luvulta alkaen. Monikulttuurisuus on läsnä ympärillämme, päivittäisissä kanssakäymisissä ja kohtaamisissa, sekä työpaikkojen ja muiden yhteisöjen arjessa. Maailman muuttuessa monin tavoin yhä globaalimmaksi myös työpaikat ja yhteisöt kansainvälistyvät ja monikulttuurisuus niissä lisääntyy. Työvoiman liikkuvuus ja kansainvälistyminen nostavatkin monissa organisaatioissa henkilöstön monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset keskeisiksi. Maahanmuuttajien työllistyminen ja yhteisymmärryksen lisääntyminen edistävät paitsi maahanmuuttajien, myös valtaväestöön kuuluvien hyvinvointia. Suomi hyväksi maahanmuuttomaaksi Moninaisuusjohtaminen tulee olemaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä organisaatioiden kehittämisalueista ja siihen panostaminen tulee takaisin osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden ja toimivan työyhteisön myötä. Monikulttuurisuus tulee huomioida nykypäivän työelämässä ja sen johtamisessa, myös työvoiman riittävyyden ja kansantalouden näkökulmasta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa väestörakenteen suotuisan kehityksen ja hyvinvointivaltion säilymisen ja terveen huoltosuhteen vuoksi ja siksi ulkomaalaistaustaisten kotouttamista ja työllistymistä tulee tukea. Maahanmuuttajien työllistyminen ja työllistäminen ovatkin ratkaisevassa asemassa maahanmuuton taloudellisten seurausten kannalta. Yhtenä haasteena on myös kehittää rekrytointikäytäntöjä, jotta ne vastaisivat paremmin vallitsevaa työmarkkinatilannetta, sekä toteuttaisivat yhdenvertaisuuslainsäädännön periaatteita. Muun muassa Vihreiden ministeriryhmä on ehdottanut, että Suomen pitäisi aktiivisesti lisätä vetovoimaansa hyvänä maahanmuuttomana ja osana kestävyyslinjauksia pyrkiä lisäämään työperäisten maahanmuuttajien määrää 80000 lisätyöllisellä vuoteen 2030 mennessä. Monikulttuurisuudesta voimavara Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista osaamista ja ymmärrystä monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja hyödyntämiseen. Eri taustoista ja kulttuureista tulevilla ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet kohdata ja ymmärtää asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Monimuotoisessa työyhteisössä voidaankin parhaimmillaan tuottaa innovatiivisia ideoita ja ongelmanratkaisukeinoja, mikäli tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoihin on panostettu. Eri organisaatiot ja työyhteisöt voivat käyttää yhtenä voimavaranaan monikulttuurisuustaitoja. Tähän tarvitaan kuitenkin aitoa tahtoa, sekä koko henkilökuntaa koskevaa koulutusta ja ymmärryksen lisääntymistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kulttuurien tuntemus, kielitaito tai vähintään avoin suhtautuminen edesauttavat paitsi potilastyötä, myös eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työyhteisöön. Avoimuus, arvostus, vuorovaikutustaidot ja yhdenvertaisuus Käytännön esimiestyössä vaaditaan osaamista ja työkaluja monikulttuurisuus johtamiseen. Avoimuus, hyvät vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuuden arvostaminen ja pyrkimys edistää yhdenvertaisuutta luovat pohjan työyhteisön toiminnalle. Perehdytyksessä tulee huomioida mahdolliset erityistarpeet, kuten ymmärrettävä perehdytysmateriaali ja viestintään liittyvät eroavaisuudet, sekä perehdytyksen riittävä ajallinen kesto. Vuorovaikutuksen tukemiseen tarvitaan myös koko henkilöstön monikulttuurisuustaitojen vahvistamista. Työntekijöillä tulee kulttuuritaustasta riippumatta olla samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet mm. koulutuksiin, sekä urallaan etenemiseen. Mahdollista syrjintää tulee ennaltaehkäistä ja siihen tulee puuttua välittömästi. Yrityksen tai organisaation yhdenvertaisuussuunnitelma varmistaa näiden toteutumista. Tunnista ennakkoluulot, vahvista viestintää Monissa työyhteisöissä on monimuotoisuuteen liittyvää epävarmuutta ja ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat viestintää ja vuorovaikutusta. Väärinkäsityksiä ja ristiriitoja syntyy, kun ei tunnisteta oman kulttuurin, eikä toisaalta toisen kulttuuritaustan tapaa tulkita maailmaa. Kulttuurien välisen viestinnän suurimmat haasteet koetaankin juuri työyhteisöissä, joissa viestintä on olennainen osa työtä. On tärkeää tulla tietoiseksi omista ennakkoluuloistaan, oletuksista ja asenteistaan, jotka ovat ns. kulttuurisesti muodostunutta hiljaista tietoa. Kulttuurien välisessä viestinnässä tarvitaan joustavuutta, toisen huomioimista, sekä kulttuuri- ja viestintäherkkyyttä. Työyhteisön monimuotoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset eivät tähtää siis ainoastaan uusien tulokkaiden sopeutumiseen, vaan koko työyhteisön kehittymiseen ja kehittämiseen. Tarve hallita kulttuurien välisiä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kasvaa tulevaisuudessa kaikilla aloilla. Monimuotoisuus- ja monikulttuurisuusosaaminen ovat tulevaisuuden työntekijän valttikortteja. Kirjoittaja Maija Muraja on taustaltaan sairaanhoitaja-kätilö amk ja opiskelee Metropoliassa Terveyden edistämisen YAMK-tutkintoa. Tärkeinä asioina kirjoittaja pitää osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, paitsi työelämässä, myös päivittäisessä arjessa. Lähteet: Bergbom, Barbara – Väänänen, Ari – Toivanen, Minna N.d. Monikulttuurinen työelämä. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/> Keisala, Katja 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. Tampereen yliopistopaino oy. Tampere. < https://trepo.tuni.fi/bitstream/han- dle/10024/103165/978-951-44-8865-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Kaunio, Anu 2020. Monikulttuurisen osaamisen verkkokoulu. Vuorovaikutus ja kulttuurien välinen viestintä. Verkkodokumentti. https://monikulttuurinenosaami- nen.wordpress.com/vuorovaikutus-ja-kulttuurien-valinen-viestinta/ Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu. Työ-ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu Nurmi, Lauri 2020. Vihreät haluaa Suomeen 80000 työperäistä maahanmuuttajaa pelastamaan taloutta- ”hyvä koronakriisin hoito vetovoimatekijä”. Iltalehti 10.08.20 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/11f264b5-769b-4555-bab9- 8ec3712de3ee Pinomaa, Simo 2020. Maahanmuuttajia autettava työllistymään. Elinkeinoelämän keskusliitto. Verkkodokumentti. <https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/01/15/maahan- muuttajia-autettava-tyollistymaan/> Pusa, Maija-Leena – Lampinen, Mari – Ryynänen-Jussila, Sari. 2017. Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla – opas kieli ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen. Koulutuskeskus Salpaus. < http://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1> Rintala-Rasmus, Anita – Väänänen, Ari 2011. Monikulttuurisuus ja rekrytointi. Tieto- kortti 22. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/wp-con- tent/uhttp://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1ploads/2017/01/ Monikulttuurisuus- ja-rekrytointi.pdf> Savileppä, Anna. 2005. Johda monimuotoisuutta. Investoi tulevaisuuteen. Star-Offset oy. Helsinki Vallander, Taina 2019. Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman. Verkkodokumentti. <https://www.sttk.fi/2019/04/05/suomi-tarvitsee-laajan-tyoperaisen-maahanmuuton-kokonaisohjelman/> Kuvat: Pixabay.com, Pexels.com
Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat
Yksilön terveysvalinnoilla ovat esimerkiksi elintapoihin liittyviä päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta hänen terveyteensä. Nämä valinnat voivat joko edistää terveyttä tai altistaa sairauksille. Yksilön terveysvalinnat voivat vaikuttaa myös muiden ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Ympäristövastuullisilla terveysvalinnoilla tarkoitetaan yksilön arvoperustaisia valintoja suhteessa ympäristön tilaan. 1 Tässä blogikirjoituksessa käsitellään ympäristövastuullisia ruokavalintoja. Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki Ilmastonmuutos on aikamme suurin, ihmisen toiminnan aiheuttama, ympäristökriisi ja yksi merkittävimmistä globaaleista megatrendeistä.1, 2 Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä, joka johtuu erityisesti hiilidioksidin (CO2) määrän lisääntymisestä ilmakehässä.3 Ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti noin yhdellä asteella 1800-luvulta lähtien, Suomessa kaksi astetta. Vuonna 2016 voimaan astuneessa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi asetettiin ilmaston lämpenemisen pitäytyminen alle 2 asteessa sekä pyrkiminen toimiin ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen. 2, 3, 4 Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmasto eli -hiilidioksidipäästöjä. Suomessa keskimääräinen hiilijalanjälki on kansainvälisesti verrattuna korkea: 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Ilmaston lämpenemisen rajaaminen edellyttää elämäntavoistamme johtuvien ilmastopäästöjen vähentämistä 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa myös merkittäviä muutoksia yksilötason elämäntapoihin. Jokaisen suomalaisen tulisikin puolittaa hiilijalanjälkensä. 3, 4, 5 Laske oma hiilijalanjälkesi: https://elamantapatesti.sitra.fi/ Ympäristövastuullinen ruokavalio Se, mitä syömme ja miten ruokamme tuotamme sekä ruokahävikin määrä vaikuttavat sekä yksilön että ympäristön terveyteen. On huomattu, että ympäristövastuulliset valinnat voivat yksilötasolla edistää terveyttä. Ympäristöystävällinen ruokavalio on useimmiten myös terveellinen.1 Elintapoihin liittyvästä hiilijalanjäljestä 75 % muodostuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta. Suomalaisten elintarvikkeisiin liittyvän hiilijalanjäljen merkittävimmät aiheuttajat ovat liha ja maitotuotteet, joiden osuus ruokavalion ilmastovaikutuksista on 65 %. 6 Punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen ja maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla tuotteilla ovat merkittävässä roolissa yksilön hiilijalanjäljen pienentämisessä. 2, 7 Yksi yritys ohjata ympäristövastuullisiin ja terveyttä edistäviin ruokailutottumuksiin on EAT-Lancet komission kehittämä ja tutkittuun tietoon pohjautuva planetaarinen ruokavalio. Se on optimaalinen niin yksilön kuin maapallonkin terveydelle. 7 Planetaarisen ruokavalion päivittäinen kokonaiskalorimäärä on noin 2500 kcal/ vrk. Ruokavalio on kasvispainotteinen ja se koostuu pääosin täysjyväviljoista, kasviksista ja hedelmistä (500g/vrk), pähkinöistä ja palkokasveista. Marjojen käyttöä ei ole planetaarisessa ruokavaliossa huomioitu. Proteiinin sekä rasvojen lähteet ovat ensisijaisesti kasviperäisiä. Lihaa, kalaa, kananmunia ja kanaa voi syödä hyvin rajoitetusti, maitotuotteita enintään 250 g/ vrk. 7,8 Planetaarista ruokavaliota ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa välttämättä sellaisenaan, vaan sitä voidaan soveltaa paikallisesti olosuhteet ja kulttuuriset tekijät huomioiden. Kun ruokavaliossa hyödynnetään paikallisia tuotteita ja satokausiajattelua, on se myös ilmastoystävällistä.7 Suomen yleiset ravitsemussuositukset korostavat marjojen merkitystä osana terveellistä, kestävää ruokavaliota. Suomessa marjojen hyödyntäminen tuontihedelmien sijaan on ympäristön kannalta ekologisempi vaihtoehto. Maitotuotteiden taas tulisi olla vähärasvaisia, toisin kuin planetaarisessa ruokavaliossa. Tärkeää on varmistaa ruokavalion ravitsemuksellinen laatu sekä huomioida paikalliset olosuhteet 6, 7 Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat muun muassa ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu sekä veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää vähentämällä tyydyttyneen ja eläinperäisen rasvan määrää ruokavaliossa. 9 Planetaarista ruokavaliota noudattamalla on mahdollista saavuttaa yksilötasolla terveyshyötyjä. Se antaa edellytykset sydänterveyttä tukeville ruokavalinnoille. On laskettu, että vuositasolla planetaarista ruokavaliota noudattamalla voitaisiin estää 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Planetaarinen ruokavalio on yksi vaihtoehto ympäristövastuullisten valintojen tueksi. Suomalaisessa RuokaMinimi- hankkeessa määriteltiin erilaisten ruokavalioiden ilmastovaikutuksia. Nykyruokavaliomme vertailtavia ruokavalioita olivat lihan kulutuksen puolittava ruokavalio, lihan kulutuksen vähentäminen kolmannekseen, kalaisa ruokavalio sekä vegaaniruokavalio. Kaikkien ruokavalioiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin nykyisen ruokavaliomme. Lue lisää RuokaMinimi- hankkeen loppuraportista. Ruokavalioiden ilmastovaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä. Varmaa on, että lihankulutusta tulisi merkittävästi vähentää. Ruokavalion ilmastovaikutukset pienenevät, mitä vähemmän se sisältää lihatuotteita. Ravitsemussuositusten mukainen ja ilmastoystävällinen ruokavalio voi olla yksilöllinen. Lihan ja maitotaloustuotteiden syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta niiden osuutta ruokavaliossa pitäisi vähentää. 1, 6 Ympäristövastuullisten valintojen tekeminen ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion koostaminen vaatii yksilöltä tietojen ja taitojen lisäksi tietoisuutta valinnoista ja vaihtoehdoista sekä niiden seurauksista. Tietoa ravitsemussuositusten mukaisen ja ympäristövastuullisen ruokavalion koostamisesta tarvitaan enemmän. Kirjoittaja Reeta Mononen on neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja, joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kirjoittajan hiilijalanjälki on 3100 kg CO₂e, jota hän yrittää pienentää vähentämällä liha- ja maitotuotteiden kulutusta. Lähteet: Moilanen, Tanja – Siipi, Helena – Kangasniemi, Mari 2019. Yksilön ympäristövastuulliset terveysvalinnat ja niitä selittävät tekijät: kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 56. 327–340. Lettenmeier, Michael – Akenji, Lewis – Toivio, Viivi – Koide, Ryu – Amellina, Aryeanie 2019. 1.5 asteen elämäntavat. Sitran selvityksiä: 148. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Helsinki. Ilmasto-opas.fi 2020. Verkkodokumentti. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html Luettu 30.11.2020. Suomen ilmastopaneeli 2018. Ilmastopaneelin näkemykset pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisessa huomioon otettavista seikoista. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ilmastopaneelin-muistio_hyvaksytty_4.6.2018.pdf Luettu 7.12.2020. Sitra 2020. Verkkodokumentti. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Luettu 7.12.2020. Saarinen, Merja ym. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. EAT-Lancet Commission 2020. Verkkodokumentti. https://eatforum.org/eat-lancet-commission/ Luettu 7.12.2020. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Verkkodokumentti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Luettu 7.12.2020. THL 2020. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy Luettu 8.12.2020. Kuvat: EAT-Lancet Commission; Pixabay.com
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet