Avainsana: liikelaboratorio

Liikelaboratorio on oppimisympäristö liikkumisen arvioinnin taitojen arviointiin

29.5.2024
Anu Valtonen ja Tom Thiel

Millaiset kengät laittaisin jalkaan olympialaisiin? Uskallanko palata takaisin futisjengin kanssa täysipainoiseen harjoitteluun? Miten saan rekrytoitua tutkittavia tehokkaasti? Miten saisin paketoitua miljoonan euron tutkimuslaitteet kännykkään? Nämä ovat kysymyksiä, joihin Metropolian liikelaboratoriossa on pyritty hakemaan vastauksia vuonna 2024. Metropolian liikelaboratorio on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymän kärjistä, ja sen keskiössä on oppiminen. Liikelaboratoriossa on Euroopan mittakaavassa huippuluokan kattaus liikkumisen arviointiin kehitettyjä työkaluja, joita hyödynnetään opetuksessa, tieteellisessä tutkimuksessa ja asiakkaan liikkumiskyvyn arvioinnissa. Osa opetussuunnitelman mukaista opetusta Ihmiset ottavat elämänsä aikana keskimäärin 200 miljoonaa askelta. Askelten suuri lukumäärä tarkoittaa sitä, että askelluksessa ilmenevät pienetkin ongelmat saattavat alkaa ajan myötä vaivata. Kävelyn analysointi on tärkeä osa ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn arviointia. Kuntoutusalan ammattilaisille tähän tärkein ja yleisin käytetty työkalu ovat heidän omat silmänsä. Liikelaboratoriossa silmämääräistä havainnointia voidaan täydentää erilaisilla mittalaitteilla, jotka rekisteröivät, tallentavat ja analysoivat liikkumista. Hienoimmistakaan mittalaitteista ei ole hyötyä, jos niitä ei osaa käyttää oikeaoppisesti. Käyttö haastaa opiskelijoita teknisesti. Kuitenkin olennainen osa ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn mittaamista on ymmärtää mittausprotokollien merkitys, osata arvioida mitattuja tuloksia ja niiden luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Niinpä mittalaitteiden käyttöä on päästävä opettelemaan käytännössä. Kaikki Metropolian apuvälinetekniikan, fysioterapian ja jalkaterapian opiskelijat opiskelevatkin liikelaboratoriossa kävelyn ja liikkumisen arviointia osana opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Vuonna 2025 opinnot laajenevat koskemaan kaikkia Metropolian kuntoutusalan AMK-tutkintoja (Hartikainen ym. 2024). Käytännössä opiskelijoilla on kävelyn mittauspäivät, jolloin jokainen opiskelija pääsee pienryhmässä tekemään kävelyyn liittyviä mittauksia 6–7 erilaisessa mittauspisteessä. Opiskelija saa tehdyistä mittauksista kävelystä objektiivisia numeraalisia arvoja, joita hän oppimistehtävässä yhdistää teoriatiedosta löytyviin arvoihin ja silmämääräisesti tekemiinsä havaintoihin. Itse tehtyjen mittausten lisäksi opiskelijoiden opetussuunnitelmiin kuuluvat myös demonstraatiot enemmän aikaa vievistä teknisemmistä mittauksista. Näistä esimerkiksi isokineettinen lihasvoimamittaus, 3D-liikeanalyysi ja konenäköön perustuvat kuntoutussovellukset auttavat opiskelijaa ymmärtämään muita mittalaitteiden käyttömahdollisuuksia kuntoutumisen tukena. Opintojen edetessä fysioterapian ja jalkaterapian opiskelijat palaavat vielä laboratorioon harjoittelemaan ammattimaisten askellusanalyysien toteuttamista asiakastilanteissa. Apuvälinetekniikan opiskelijat puolestaan testaavat ja kehittävät aktiivisesti erilaisia pyörätuolikelaukseen liittyviä mittausmenetelmiä. Lisäksi liikelaboratoriossa toteutetaan opiskelijoiden opinnäytetöitä. Tiimin jäsenenä käytännön harjoittelujaksolla Neljästi vuodessa liikelaboratoriossa aloittaa kerrallaan 2–3 harjoittelijaa, jotka suorittavat opintoihin kuuluvaa käytännön harjoittelujaksoa. Harjoittelijat liittyvät harjoittelujakson ajaksi osaksi liikelaboratorion monialaista asiantuntijatiimiä. Tiimiläiset ottavat vastaan asiakkaita, osallistuvat opetuksen toteuttamiseen ja toimivat kulloinkin meneillään olevan tieteellisen tutkimusprojektin tutkimusassistentteina. 10 opintopisteen laajuinen harjoittelu kestää kuusi viikkoa. Harjoittelujakson aikana tiimiläiset pääsevät syventämään mittalaitteiden käytön teknistä osaamistaan, mittauksen laadukkaan toteuttamisen taitoja sekä tulosten syvällistä analysointia. Liikelaboratorion harjoittelussa tiimiläiset pääsevät hyödyntämään ohjausosaamistaan ja kohtaamisen taitoja. Liikelaboratoriossa yhdistyvät tiede, teknologia ja käytännön työskentely asiakkaiden parissa, tarjoten tiimiläisille ainutlaatuisen mahdollisuuden ammatilliselle kehittymiselle ja henkilökohtaiselle kasvulle vastuullisen ja itsenäisen työskentelyn kautta. Tämän lisäksi tiimiläisten työnkuvaan kuuluu erillinen oppimistehtävä, jossa he keskittyvät laboratorion toiminnan kehittämiseen ja käytännön haasteiden ratkaisemiseen. Tämä kehittämistehtävä on suunniteltu jakamaan osaamista ja luomaan käytäntöjä, jotka helpottavat tulevien harjoittelijasukupolvien työtä. Esimerkiksi tänä vuonna tiimiläiset ovat yhteistyössä HUS-liikelaboratorion kanssa kehittäneet akillesjännevammoista kärsiville potilaille tarkoitetun nilkan isokineettisen voimamittausprotokollan. Lisäksi he ovat laatineet kolmiulotteisen liikeanalyysin toteuttamiseen tarvittavan CGM 2.3 markkeriasettelumallin (Leboeuf ym. 2019) ohjeistuksen, jota on käytetty yli 50 tutkimusmittauksessa syksyn 2023 aikana. Kehittämistehtävien kautta tiimiläiset saavat arvokasta kokemusta tiimityöskentelystä ja dokumentoinnista. Asiakkaan suoritus- tai toimintakyvyn arvioinnin tuki Liikelaboratorion asiakkaille tuotetaan palveluita oppimistoiminnan yhteydessä. Jalkaterapeuttiopiskelijat selvittävät asiakkaan tukipohjallisten tai erilaisten kevennysten vaikutuksia jalkaterän alueen kuormittumiseen. Fysioterapeuttiopiskelijat tuovat usein asiakkaita liikelaboratorioon juoksu- tai kävelyanalyyseihin. Apuvälinetekniikan opiskelijan liikelaboratorion asiakas on usein pyörätuolin tai alaraajaproteesin käyttäjä. Tiimiläiset toimivat asiakastilanteissa teknisenä asiantuntijana toteuttaen käytännössä asiakkaalle tehtävän mittauksen. Liikelaboratoriossa tuotetaan asiakkaille myös erilaisia hyvinvointipalveluiksi luokiteltavia palveluita. Näiden yhteydessä tiimiläiset kohtaavat liikelaboratoriossa hyvin monenlaisia asiakkaita. Yksi asiakas tähtää olympialaisiin ja haluaa valita parhaat mahdolliset jalkineet suorituksensa optimoimiseksi. Toinen on loukkaantunut vakavasti ja tulee isokineettiseen lihasvoimamittaukseen tarkoituksena selvittää voimatasojen palautumisen näkökulmasta, milloin on turvallista palata pelikentille turvallisin mielin. Joku haluaa liikeanalyysin avulla hioa liikemalleja optimaaliselle tasolle pärjätäkseen kansainvälisissä kilpailuissa. Joku toinen taas toinen haluaa saada vinkkejä juoksuharrastuksen aloittamiseen pitkän tauon jälkeen. Kaikissa asiakastapaamisissa asiakkaan omien lähtökohtien ja tarpeiden huomioiminen on olennainen osa laboratorion tiimiläisen toimintaa. Tieteellinen tutkimustoiminta Liikelaboratoriossa toteutuvassa liikkumisen arvioinnissa käytettävä teknologia ja tutkimus kehittyvät nopeasti. Liikelaboratorio tarjoaa henkilökunnalle ja opiskelijoille mahdollisuuden pysyä ajan tasalla uusimpien tutkimusten ja teknologioiden kanssa. Vuonna 2023 liikelaboratoriossa on käynnistetty kaksi merkittävää biomekaanista tutkimushanketta: LEMPI (Lower Extremity Performance-Injury Conflict) ja TEKLI (Tekoälypohjainen liikeanalyysi). Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä HUSin liikelaboratorion ja Helsingin yliopiston kanssa, ja niistä odotetaan syntyvän useampia väitöskirjoja. Tieteelliselle tutkimustoiminnalle ei ammattikorkeakouluissa ole vakiintunutta toimintakulttuuria, mutta tutkimushankkeiden toteuttaminen liikelaboratoriossa on ollut mahdollista käytännön harjoittelujaksolla olevien tiimiläisten aktiivisen roolin ansiosta. Tiimiläiset ovat ottaneet vastuulleen tutkittavien rekrytoinnin suunnittelun ja viestinnän, onnistuen keräämään tutkimukseen 50 osallistujaa muutamassa päivässä. Instagramin kautta toteutettu tutkittavien rekrytointi osoittautui tehokkaaksi tavaksi saada osallistujia myös Metropolian ulkopuolelta. Osallistujat ohjattiin ilmoittautumaan Metropolian e-lomakkeelle, johon henkilötiedot voitiin tallentaa tietoturvallisesti (Tietohallinto). Samalla tiimiläiset oppivat hyviä tietosuojakäytänteitä, tutkimusetiikkaa ja datan vastuullista käyttöä. Tiimiläiset ovat olleet mukana myös tutkimusprotokollan suunnittelussa, pilotoinnissa ja tutkittavien ohjaamisessa mittaustilanteessa, mikä on antanut heille arvokasta kokemusta ja tietämystä liikkumisen mittaamisesta. Näiden toimien kautta Metropolian liikelaboratorio ei ainoastaan pysy teknologian ja tutkimuksen eturintamassa, vaan myös tarjoaa opiskelijoilleen ainutlaatuisia mahdollisuuksia osallistua merkitykselliseen tutkimustyöhön ja kehittyä asiantuntijaroolissa. Haasteita ja ratkaisuja Laboratorion monipuolisuus ja erikoistuneisuus asettavat vaatimuksia opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle. Erityisen suureksi haasteeksi on noussut se, että vain muutama opiskelija voi kerrallaan olla konkreettisesti käyttämässä laitteita. Haastetta on pyritty ratkaisemaan käyttämällä vahvasti käänteistä oppimista, jossa opiskelijat opiskelevat teoriatiedon erilaisten digitaalisten materiaalien avulla ennen liikelaboratorion käytännön oppitunteja. Käänteisen oppimisen on tutkitusti todettu olevan erittäin tehokasta, etenkin teknologiaan liittyvässä opetuksessa (Bredow ym. 2021). Käytännön opetustuntien ajaksi siirretään laboratorion laitteistoja eri tiloihin, jolloin n. 30 opiskelijaa pystyy työskentelemään pienryhmissä yhtäaikaisesti. Lisäksi Liikelaboratoriosta tarjotaan vapaavalintaisina opintoina biomekaniikan syventäviä kursseja, joilla osaltaan laajennetaan oppimisen mahdollisuuksia. Jatkossa luodaan lisää interaktiivisia ja monipuolisia verkkomateriaaleja, kuten opetusvideoita, animaatioita ja itseopiskelutehtäviä, jotka käsittelevät liikeanalyysin perusteita ja erilaisia mittausasetelmia, jotta materiaalit saadaan jalkautettua laajemmalle oppijajoukolle. Liikelaboratorion asiakastoiminnassa haasteeksi on osoittautunut se, että liikelaboratoriossa toteutettava asiakastilanne voi olla opiskelijalle kuormittava. Erityisesti näin on, mikäli opiskelijan on pystyttävä hallitsemaan analyysissä käytettävä teknologia, havainnointi ja tulosten tulkinta sekä asiakkaan kanssa kommunikointi. On päädytty ratkaisuun, jossa liikelaboratoriossa harjoittelussa olevat tiimiläiset käyttävät mittalaitteita varmistaen mittausten luotettavuuden ja laadukkuuden. Näin HyMy-kylässä harjoittelevat opiskelijat voivat keskittyä asiakkaaseen kokonaisvaltaisesti. Opettajille liikelaboratorio tarjoaa paitsi mahdollisuuden opettaa huippuluokan laitteiden käyttöä, myös jatkuvan haasteen kehittyä ja omaksua viimeisimpiä tieteellisiä näyttöjä, pedagogisia menetelmiä ja digiaalisia ratkaisuita. Intohimo toimintaa kohtaan auttaa kehittämään ja tarjoamaan opiskelijoille parhaat mahdolliset oppimismahdollisuudet. Ympäristö pitää opettajien mielenkiinnon yllä, ja he saavatkin jatkuvasti kehittyä yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Vuonna 2024 liikelaboratorio lanseeraa uuden verkkosivuston, joka tulee tarjoamaan ajankohtaista tietoa laboratorion toiminnasta, tutkimustuloksia, tekoälytyökaluja sekä resursseja niin asiakkaille kuin asiantuntijoille. Opiskelijat osallistetaan verkkosivujen sisällöntuotantoon, mikä antaa heille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä. Tämä digitaalinen alusta tulee olemaan keskeinen osa laboratorion tulevaisuuden suunnitelmia ja sen roolia kuntoutusalan koulutuksessa ja tutkimuksessa.   Kirjoittajat: Anu Valtonen, TtT, ft Metropolia AMK Tom Thiel, LitM, insinööri, Metropolia AMK     Lähteet: Bredow, C. A., Roehling, P. V., Knorp, A. J. & Sweet, A. M. (2021). To Flip or Not to Flip? A Meta-Analysis of the Efficacy of Flipped Learning in Higher Education. Review of Educational Research, 91(6), 878–918. Hartikainen, K., Kruus, M. & Stenberg, H. 2024. Tulevaisuuden osaaminen, ennakointi ja yhteiskehittäminen opetussuunnitelmamuutoksia vauhdittamassa. Sotemuotoilijat. HyMy-kylä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Isokineettinen lihasvoimamittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Leboeuf, F., Baker, R., Barré, A., Reay, J., Jones, R. & Sangeux, M. (2019). The conventional gait model, an open-source implementation that reproduces the past but prepares for the future. Gait & posture 69, 235–241. Paltamaa, J. (2022). TOIMIA-mittarit: 10 metrin kävelytesti muistitoimintokellolla. TOIMIA-tietokanta. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan

13.1.2016

Artikkelin kirjoittajat: Salla Sipari, yliopettaja Maria Kruus-Niemelä, osaamisaluepäällikkö Kuvassa vas. Mika Määttänen, Pia Yli-Kankahila ja Pekka Anttila Valtakunnallisessa VATA-hankkeessa (2014- 2015) kehitettiin näyttöön perustuvaa toimintaa ja alueellisia verkostoja toimintakykyosaamisen vahvistamiseksi sosiaali- ja terveysalalla. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö ja koordinoi Arcada ammattikorkeakoulu. Metropolian VATA-osahanke keskittyi alaraaja-amputaation jälkeisiin kuntoutus- ja apuvälinepalveluihin sekä yksilöllisiin pohjallisiin diabetekseen liittyen. Metropoliassa esiteltiin 4.11.2015 hankkeen seminaarissa keskeisiä tuloksia asiantuntijoiden alustusten lomassa. Monialaiseen seminaariin osallistui apuväline-, terveydenhuolto-, ja kuntoutusalan ammattilaisia, opiskelijoita, kouluttajia ja kehittäjiä, yhteensä 110 osallistujaa. Pia Yli-Kankahila, joka työskenteli HUS apuvälinekeskuksessa, esitteli aamupäivällä apuvälineiden luovutusperusteiden kehittämisprojektia HUS Erva -alueella. Luovutusperusteita tarkasteltiin monipuolisesti valtakunnallisten lakien ja ohjeiden, paikallisten käytäntöjen, ammattilaisten osaamisen ja kuntoutujan näkökulmista. Yhtenäisille ja eri näkökulmat yhdistäville käytännöille on suuri tarve, jotta kuntoutujat saisivat tarvettaan vastaavan, sopivan ja käyttökelpoisen apuvälineen. Pia totesikin, että "kallein apuväline on käyttämätön apuväline". Pian esitys kirvoitti yleisön kommentoimaan nykyisiä käytäntöjä. Esille tuotiin huolia ja hyviä käytäntöjä. Tämän hetken käytännöt apuvälineiden luovutuksessa perustuvat pikemminkin pyyntöihin kuin toimintakyvyn laaja-alaiseen arviointiin. Lisäksi yleisöstä muistutettiin siitä, että osa apuvälineistä on maksullisia ja palvelusetelikäytäntö voi tulevaisuudessa hankaloittaa näiden apuvälineiden saantia. Vantaalla toteutetaan aina hyvää käytäntöä, joka edellyttää kuntoutujalle annettavia kirjallisia käyttöohjeita apuvälineisiin. Yleisöstä kerrottiin myös uudesta hyväksi koetusta käytännöstä, joka mahdollistaa apuvälineen koekäytön (1-3kk). Koekäytön aikana arvioidaan apuvälineen toimivuutta ja käytettävyyttä kuntoutujan arjessa ja omassa elinympäristössä. Mika Määttänen, Össur Finland Oy.stä, korosti alaraaja-amputoitujen kuntoutumisessa oikea-aikaisuutta, oikea-aikaisuutta ja oikea-aikaisuutta. Oikea-aikaisuuteen liittyy useita ajoituksen kysymyksiä kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Ketkä osallistuvat kuntoutumisprosessiin eri vaiheissa? Missä vaiheessa arvioidaan ja mitä? Milloin ja miten seuranta ja verkostoituminen järjestetään? Mitä tekee, oppii kuntoutuja ja milloin? Mikan esityksessä toistui myös riskitekijät. Riskien tunnistaminen, systemaattinen analyysi, riskien minimointi ja ennakointiosaaminen ovatkin asioita, mihin on syytä tulevaisuudessa keskittyä. " Mika esitteli todella selkeästi alaraaja-amputaation kuntoutumisprosessin vaiheet. Prosessissa on kuvattu mitä tehdään ja mitä asioita prosessin eri vaiheisiin kuuluu. Prosessin ytimessä on kuntoutujan harjoittelu ja oppiminen. Prosessin rinnalle olisi tärkeää tuottaa viitekehys siitä, MITEN kuntoutujan yksilöllinen oppinen toteutuu ja miten kuntoutustyöntekijä tätä oppimista mahdollistaa ja tukee. Tästä herääkin kysymys, tarvitaanko koulutukseen ja opetussuunnitelmiin entistä enemmän "kuntoutumispedagogista" osaamista? Tutkittua tietoa tukipohjallisista jakoi Metropolian jalkaterapian lehtori Pekka Anttila. Viimeisten vuosien aikana tukipohjallisten vaikutuksia osoittavaa tietoa on karttunut valtavasti lisää. Tutkimusten mukaan tukipohjallisista on erityisesti hyötyä, kun kipuilun syynä on ollut korkeakaarinen jalka, vaivasenluu tai reuma. Kun tukipohjallisten avulla jaetaan alaraajan painetta tasaisemmaksi, pystytään vaikuttamaan myös diabeettisten haavojen uusiutumiseen. Paineen jakautumisen tutkimisessa on huomioitava, että liikkumisen aikainen plantaarinen paine eroaa suuresti seisoma-asennon plantaarisesta paineesta. Siksi paineen jakautumista jalkineen sisällä tuleekin mitata jalkineen sisälle laitettavalla painemittarilla. Lisää tutkimustietoa aiheesta tarvitaan. Diabeetikon jalkinevalintaan apua antoi Jaana Huhtanen Diabetesliitosta. Hän korosti sopivan jalkineen merkitystä mm. haavojen ennaltaehkäisyssä ja konkretisoi tämä epäonnistuneen case-esimerkin avulla. Jaana esitteli ostojalkineen ja yksilöllisen jalkineen toimivuuksia. Jaana haastoi osallistujia pohtimaan mistä kertoo ammattialisten kommentti: "mutta kun kuntoutuja ei ole motivoitunut käyttämään...". Miksi kuntoutuja ei ole motivoitunut, mitä asian taustalla on? Vai onko kyseessä kuntoutujan motivaatio vai jokin muu asia kuten pystyvyys, biomekaaniset lähtökohdat taikka sairauden tuomat mahdottomuudet? "Kyllä sun täytyy sitä pitää, kun se on kerta maksettu", ei riitä perusteluksi. Auttajan tehtävä on mahdollistaa motivaation syttyminen ja ymmärtää apuvälineen käyttöä mahdollistavia ja estäviä tekijöitä kuntoutujan arjessa. Alaraaja-amputoitujen kuntoutuspolkua Vantaalla Katriinan sairaalassa esitteli Niina Sohlsten. Katriinassa on kehitetty kuntoutuspolkua, jotta proteesi todella hyödyttäisi kuntoutujaa ja epäonnistumisilta vältyttäisiin. Toimintakyvyn arviointi ja siinä käytettävät mittarit sekä kuntoutujan kanssa käytävä perustelukeskustelu ovat merkityksellisiä onnistuneessa kuntoutuspolun kulkemisessa. Kuntoutujalle on tärkeä kertoa miksi-kysymyksiin vastauksia, vaikka hän ei niitä itse automaattisesti esittäisi. Katriinan sairaalan esitys herätti keskustelua siitä pitäisikö alaraaja-amputaation protetisointi- ja kuntoutuspalveluosaamista keskittää. Seminaarin iltapäiväsessioissa tuotiin näkyväksi Metropolian VATA-hankkeen osatuloksia ja toteutettiin liikelaboratoriodemo. Osatulokset keskittyivät mm. siihen miten alaraaja-amputoidun kuntoutujan toimintakykyä voidaan kuvata ICF-luokituksen (kansainvälinen toimintakyvyn, toiminnanvajauksen ja terveyden -luokitus) kautta jäsennettynä kirjallisuuskatsauksen perusteella. Myös Vantaan kaupungin työntekijä Minna Roine kuvasi maisterityönsä kautta amputaatiopotilaan elämänlaatua ICF-viitekehyksessä. Elämänlaatua arvioidaan vielä valitettavan harvoin alaraaja-amputaation kuntoutuksessa. Kuvassa Anu Valtonen ja Pekka Anttila Liikelaboratorion demo kokosi kolmisenkymmentä osallistujaa tutkailemaan kävelyanalyysiä. VATA-hankkeen tulosten valossa liikelaboratorion mahdollisuudet näyttäytyivät moninaisina. Mittarein ja mittaamisen lisäksi asiakaspalveluun kuuluu haastattelu, keskustelu ja laboratoriotoiminnan yhdistäminen asiakkaan kuntoutuskokonaisuuteen. Liikelaboratoriota voidaan hyödyntää moniammatillisesti ja asiakkaan tarpeista rakentuen. Liikelaboratoriota kannattaakin tulevaisuudessa käyttää osana alueellisia palveluverkostoja ja -kokonaisuuksia. Paikallisen moniammatillisen yhteistyön mallinnusta on rakennettu koulutuksen ja työelämän yhteisestä näkökulmasta Metropolian hyvinvointipalveluissa Positiassa. Ajatuksena on se, että Positia voisi tarjota näyttöön perustuvaa jatkuvuutta kuntoutujan polulle. Monialainen opiskelijatiimi tuottaa uusia palveluja kuntoutujan tarpeisiin vastaten. Metropolian hanketoimijat lehtorit Teija Leminen ja Tomi Nurminen konkretisoivat mahdollisuuksia fiktiivisen case-esimerkin avulla. Projektipäällikkö Nea Vänskä esitteli päivän päätteeksi yhteenvetoa VATA-hankkeen tuloksista ja mitä kaikkea hankkeen aikana on opittu. Tulokset on luettavissa kevään aikana julkaistavassa VATA-hankkeen julkaisussa. Tuloksissa ja seminaarikeskustelussa ilmeni useita kehittämiskohteita. Näitä ovat yhtäältä kuntoutujan yksilöllisyys ja toisaalta yhteiset kuntoutuspolut ja vastuut niissä. Kehittämisen kohteeksi mainittiin seminaarikeskustelussa myös kuntoutussuunnitelman laadinta, jossa edellisten asioiden tulisi yhdistyä. VATA-hankkeen hengessä Metropolian osahankkeen vastaava tutkija, fysioterapian yliopettaja Anu Valtonen kuvasi tieteelliseen tutkimus näyttöön perustuvan toiminnan ulottuvuudet. Seminaarissa oli huikea edustus ammattilaisten käytännön osaamista, mausteena tutkittu ja teoreettinen tieto, posterinäyttely ja toiminnan esittelyt, sekä ennen kaikkea oppijoiden into kehittää uusia verkostoja ja hyviä käytäntöjä. Päällimmäinen tunnelma VATA-seminaarissa oli asioiden, ihmisten ja osaamisen moninainen yhdistelytaito kuntoutujien parhaaksi! Nea lopettikin seminaarin hyvien käytänteiden kehittämisen ja toteuttamisen pullataikinareseptiin, joka toimii toivottavasti kaikkien kohdalla – kädet taikinaan ja leipomaan!