Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakykyä
TELMA-koulutuksessa tuetaan erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa neljällä toimintakyvyn osa-alueella: fyysisellä, psyykkisellä, kognitiivisella ja sosiaalisella. Koska kaikki osa-alueet liittyvät toisiinsa, tuen on oltava kokonaisvaltaista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan toimintakyvyn edistämiseksi eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyössä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa (TELMA) koulutuksessa on toimintakykyä edistävien tavoitteiden sisällössä otettava huomioon opiskelijan mielipide ja ympäristötekijät, kuten hänen tarpeensa, oikeutensa ja taustalla olevat kokemustensa (Opetushallitus). Ammattilaisten tulee tehdä yhteistyötä opiskelijan kanssa ja antaa hänelle mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja päättää omaan kuntoutusprosessiinsa (Järvikoski 2013: 21–22, 63). Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa kuntoutujan motivaatio ja vuorovaikutus lähiverkoston kanssa arjessa (Sipari 2021: 7; Autti-Rämö & Salminen & Rajavaara & Melkas 2022: 13). Jotta opiskelija motivoituu ja sitoutuu kuntoutusprosessiin, tavoitteiden täytyy olla hänelle mielekkäitä, merkityksellisiä ja realistisia (Järvikoski 2013: 22; Auti-Rämö ym. 2022: 13). Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä tulee kehittää, jotta voidaan tukea opiskelijan toimintakyvyn edistämistä ja sen integroitumista hänen arkeensa (Gimeno & Lin 2017: 162–163). Tämä kirjoitus perustuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena oli kehittää eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi. Toimintaympäristönä oli Ammattiopisto Live, konkreettisesti TELMA-koulutus. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset perustuivat sekä opiskelijoiden että ammattilaisten näkökulmiin. Mistä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyö koostuu? Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijan yhteistyö edellyttää kaikilta osallistujilta yhteistä ymmärrystä, vuorovaikutustaitoja ja hyviä asenteita. Lisäksi samat arvot, selkeät vastuut toisten asiantuntijoiden huomioon ottaminen ja sitoutuminen työskentelyyn mahdollistavat toimivaa yhteistyötä. Kaikilla ammattilaisilla on oltava oma ammatillinen roolinsa ja heidän on sitouduttava itsensä kehittämiseen (Mönkkönen 2019: 20-24.) Tässä suhteessa ICF-luokitus tarjoaa yhteisen kielen kaikkien osallistujien kesken ja opiskelijan toimintakyvyn seurannan, jossa huomioidaan opiskelijan toimintakyky kokonaisvaltaisesti (Paltamaa & Kaakkuriniemi 2022: 38). Kaikki nämä tekijät yhdessä mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet integroidaan hänen eri ympäristöihinsä (Rämä & Teinilä & Airaksinen & Tiainen 2013: 36). Lisäksi moniammatillinen yhteistyö voi luoda uutta tietoa ja toimintaa sekä edistää käytäntöyhteisön (community of practice) kasvua (Dean & Siegert & Taylor 2012: 168). Näin ollen ammattilaiset jakavat yhteisen huolenaiheen ja innostuksen kehittääkseen tietämystään ja kokemustaan kyseisillä aloilla (Wenger & McDermott & Snyder 2002: 4). Analysoimalla moniammatillisen yhteistyön tekijöitä ja toimimalla niiden kehittämiseksi, voidaan luoda yhteistyöhön perustuvaa työkulttuuria (Isoherranen 2012: 19). Kuviossa 1 esitettävät tekijät mahdollistavat ammattirajojen ylittämisen yhteistyössä, jolloin opiskelijan tavoitteet voidaan integroida hänen eri ympäristöihinsä. Ydintekijöitä matkalla kohti opiskelijan toimintakyvyn edistämistä Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan opiskelijan kunnioittaminen, kuunteleminen, auttaminen ja ymmärtäminen toimivat perustana opiskelijan kanssa työskentelylle. Yhteisen ymmärryksen, kielen ja vastuullisuuden luominen on olennaista eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä opiskelijan kanssa hänen kiinnostuksen kohteiden, mieltymysten ja toiveiden tulee huomioida hänen tavoitteidensa saavuttamisessa. Järjestetty ja konkreettinen toiminta, jossa tavoitteena on opiskelijan toimintakyvyn edistäminen, on liikkeellepaneva voima opiskelijan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan päivittäisiin rutiineihin tulee kuulua motivoivia pelejä, terapeuttien ohjeiden noudattamista sekä sopivan ajan, tilan ja ympäristön tarjoamista. Huumori, kannustaminen ja ammattilaisten osallistuminen opiskelijan kuntoutukseen ja opiskeluun lisäävät opiskelijan osallistumista. Yhteinen viestintäkanava, säännölliset tapaamiset, yhteisen työvälineen käyttö ja ammattirajojen ylittäminen ovat muun muassa erityistä tukea tarvitsevien toimintakykyä edistäviä tekijöitä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyössä (Ks. kuvio 2). Kirjoitus perustuu Laura Giménez Sabaterin tutkimukselliseen kehittämistyöhön Eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden yhteistyön kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintakyvyn edistämiseksi TELMA-koulutuksessa (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024). Kirjoittaja Laura Giménez Sabater, fysioterapeutti kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelmasta Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Laura on valmistunut fysioterapeutiksi 2006 kotimaassaan Espanjassa. Laura työskentelee tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa, Ammattiopisto Livessä. Lähteet Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) 2022. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Dean, Sarah G & Siegert, Richard J & Taylor, William J. Interprofessional rehabilitation: a person-centred approach. Blackwell julkaisuja. E book central. Oxford. Viitattu 11.10.2022. Gimeno, Hortensia & Lin, Jean-Pierre 2017. The International Classification of Functioning (ICF) to evaluate deep brain stimulation neuromodulation in childhood dystonia-hyperkinesia informs future clinical & research priorities in a multidisciplinary model of care. Complex Motor Disorders Service, Evelina London Children's Hospital, Guy's & St Thomas' NHS Foundation Trust, London, UK Institute of Psychiatry, Psychology and Neurosciences, King's College London, London, UK. Viitattu 26.1.2024. Isoherranen, Kaarina. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto sosiaalitieteiden laitos 2012. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18 Sosiaalipsykologia, 21–24. Viitattu 7.12.2022. Järvikoski, Aila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 43. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013. Viitattu 20.1.2023- Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. Opetushallitus. Viitattu 23.1.2024. Paalasmaa, Pekka & Sipari, Salla & Lönnqvist, Mira & Roivas, Marjanne (toim.) 2021. Kuntoutuminen yhteiskehittelyä arjessa. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisuja. Taito-sarja 67. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.10.2022. Paltamaa, Jaana & Kaakkuriniemi, Erja 2022. ICF toimintakyvyn mallina ja luokituksena. Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Rämä, Irene & Teinilä, Saila & Airaksinen, Leena & Tiainen, Riitta 2013. Ruskeasuon koulun kehittämishanke: HOJKS-tavoitteet ICF-viitekehyksessä. Vol. 23. No.3. Niilo Mäki -säätiö Viitattu 4.2.2024. Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Aatos-artikkelit. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.10.2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003: 19. Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma. Helsinki 2004. Viitattu 7.10.2022. Wenger, Etienne & Mc Dermott, Richard & Snyder, Willian, M. 2002. A guide to managing knowledge. Cultivating communities of practice. Harvard Business School Press. Viitattu 10.5.2024.
Työterveyshuollon asiakkaan toimijuutta edistämässä
Työvoima ikääntyy nopeasti ja työelämästä jäädään pois yhä aikaisemmin. Työelämän muutokset ovat lisänneet työntekemisen vaatimuksia siinä määrin, että työntekijöiden voimavarat ja työmotivaatio eivät välttämättä kanna työuran loppuvaiheisiin saakka. Työterveyshuolto on avainasemassa työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä, jotta työelämässä jaksettaisiin pidempään. Työterveyshuollon yhteistyö työelämän yritysten kanssa vaatii rinnalleen myös työntekijän aktiivisen toimijuuden. Suomessa väestöllinen huoltosuhde on koko ajan kasvamassa mikä tarkoittaa työikäisen väestön osuuden vähentymistä suhteessa ei-työikäisiin eli esimerkiksi lapsiin ja eläkeläisiin. Tämä lisää entisestään painetta työurien pidentämiselle ja korostaa työikäisten pysymistä työkykyisinä ja työelämässä. (Hakulinen & Kangas & Tarvainen 2020: 12.) Jotta työvoiman jaksamisesta ja riittävyydestä voidaan tulevaisuudessa pitää huolta, pitää työtä pystyä muokkaamaan työntekijöiden tarpeiden, työkyvyn ja elämäntilanteiden mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö). Työterveyshuollon tehtävänä on tukea työ- ja toimintakykyä läpi työuran pyrkien erilaisin toimenpitein edistämään työurien pidentämistä (Työterveyslaitos). Työterveyshuollon asiantuntijoilla oletetaan olevan paras mahdollinen ja ajantasaisin tieto työn terveysvaaroista, työkyvyn arvioinnista ja toimista työkyvyttömyyden estämiseksi. Tätä osaamista tulisi tulevaisuudessa hyödyntää paljon enemmän työikäisen väestön työkyvyn tukemisessa, oikea-aikaiseen hoitoon pääsemisessä ja työurien pidentämisessä. Nämä toimet vaativat eri tahojen ja toimijoiden saumatonta ja rajat ylittävää yhteistyötä. (Meristö & Laitinen 2020: 66.) Kuntoutuksen nykyparadigma korostaa asiakkaan ja ammattilaisen välille syntyvää tasavertaista kumppanuutta. Aktiivisena toimijana asiakas osallistuu itseään koskeviin päätöksentekoihin sekä kykenee arvioimaan tarpeitaan ja selviytymistään oman elämänsä asiantuntijana. (Reunanen 2018: 53–54, Mäkinen 2014: 8–10.) Työelämässä työntekijän toimijuutta edistämällä voidaan lisätä työhön sitoutuneisuutta, työmotivaatiota ja työkykyä sekä -hyvinvointia. Kun tuetaan työkykyä, tuetaan toimijuutta ja, kun tuetaan toimijuutta, edistetään työkykyä. Tuen ei välttämättä tarvitse olla konkreettinen toimenpide, vaan se voidaan nähdä vuorovaikutuksena, joka mahdollistaa kuulluksi ja nähdyksi tulemisen. (Ylisassi ym. 2016:22–24.) Työterveyshuollon asiakkaan toimijuutta edistävät tekijät TANO-toiminnassa Asiakkaan toimijuutta edistämällä voidaan saavuttaa parempi ymmärrys omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, lisätä motivaatiota ja sitoutumista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin sekä parantaa työkykyä ja työssä jaksamista (Punna ym 2017: 155). Nämä toimijuutta edistävät tekijät näkyivät myös tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksissa muun muassa hyvinvointitietoisuuden lisäämisenä, sisäisen motivaation ja muutostarpeen tunnistamisena sekä tulevaisuusajatteluna. Tuloksissa oli tunnistettavissa asiakkaiden ja asiantuntijoiden omanlaisiaan näkemyksiä toimijuutta edistävistä tekijöistä, mutta heiltä löytyi myös yhteisiä näkemyksiä asiasta. Tulosten mukaan näitä yhteneviä näkemyksiä tekijöitä toimijuuden edistymiseksi olivat kohdatuksi tulemisen tunne ja vastavuoroinen vuorovaikutus luonnollisen keskusteluyhteyden kautta. Asiakkaan ja asiantuntijat kokivat lisäksi, että työterveyshuollon palveluiden sisällön ja työterveyshuollon sopimuksen tunteminen edistivät asiakkaan toimijuutta. Työterveyshuollon asiakkaan toimijuutta edistävät toimintatavat TANO-toiminnassa Uusien toimintatapojen avulla voidaan parantaa työn tehokkuutta, tuottavuutta ja innovatiivisuutta, mutta samalla vahvistaa asiakkaan palvelukokemusta ja tyytyväisyyttä. Työelämän muutokset teknologian kehityksen ja globalisaation myötä edellyttävät myös toimintatapojen uudistamista. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella asiakkaan toimijuutta voidaan edistää monenlaisilla toimintatavoilla, joissa myös teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet olivat tunnistettavissa. Työterveyshuollon asiakkaan toimijuutta edistäviä toimintatapoja TANO-toiminnassa tulosten mukaan olivat monialaisten palveluiden hyödyntäminen, asiantuntijan työterveysosaamisen vahvistaminen ja asiakkaiden hyvinvointitietoisuuden lisääminen. Näiden lisäksi työterveyshuollon näkyvyyden lisäämisellä jalkautumalla työpaikoille sekä digitaalisten sovellusten ja sisäisten informaatiokanavien hyödyntämisellä työterveyshuoltoa koskevan tiedon välittämisenä katsottiin edistävän asiakkaan toimijuutta. Kuvaus työterveyshuollon asiakkaan toimijuutta edistävistä tekijöistä ja toimintatavoista TANO-toiminnassa Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia verrattiin keskenään ja tulkittiin suhteessa toisiinsa. Tulokset toimijuutta edistävistä tekijöistä ja toimintatavoista on tuotu yhteen yhdistämällä toimintatapoihin tekijöitä, joiden kautta toiminta nähdään mahdollistuvan. Toimintatavat voidaan nähdä työterveyshuollon asiantuntijoiden ja asiakkaiden tarpeisiin perustuvina päätavoitteina, joita tavoitellaan pienempien osatavoitteiden eli toimijuutta edistävien tekijöiden kautta. Näiden kautta tavoitellaan asiakkaan toimijuuden edistymistä TANO-toiminnassa (kuva 1). Kirjoitus pohjautuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jonka tarkoituksena oli kuvata työterveyshuollon asiakkaan toimijuutta edistäviä tekijöitä ja toimintatapoja työterveyshuollon Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus -toiminnassa (TANO-toiminta). Kehittämistyössä huomioitiin sekä asiakkaiden että asiantuntijoiden kuvaukset toimijuutta edistävistä tekijöistä ja toimintatavoista. Tutkimuksellinen kehittämistyö on luettavissa Theseuksesta. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810116 Kirjoittaja: Jenni Levin, fysioterapeutti (YAMK), kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Jenni on valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 2014 ja työskentelee tällä hetkellä fysioterapeuttina/työfysioterapeuttina Lääkärikeskus Aavassa. Lähteet: Hakulinen, Hanna & Kangas, Pauliina & Tarvainen, Kimmo 2020. Työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen. Teoksessa Hakulinen, Hanna & Kangas, Pauliina & Pesonen, Sanna (toim.). Yhteistyöllä toimivampi työikäisten terveydenhuolto. TYÖKE – Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö. TYÖ2030 päätöswebinaari 31.3.2023. 5 ratkaisua hyvinvoivaan ja tuottavaan elämään. Työterveyslaitos. Työterveyshuolto. Meristö, Tarja & Laitinen, Jukka 2020. Tulevaisuuden näkymiä työterveyshuoltoon. Teoksessa Hakulinen, Hanna & Kangas, Pauliina & Pesonen Sanna (toim.). Yhteistyöllä toimivampi työikäisten terveydenhuolto. Helsinki: Työterveyslaitos. Mäkinen, Elisa 2014. Kuntoutujan uusi asema. Teoksessa Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa & Paalasmaa, Pekka. (toim.) Kuntoutettavasta kehittäjäkumppaniksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 13. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 8–14. Punna, Mari & Malinen, Kaisa & Sevón, Eija & Sihvonen, Sanna 2017. Kannattaako asiakkaan toimijuuden ja itseohjautuvuuden vahvistaminen? Sosiaalilääketieteen aikakauslehti 54 (2), 155–158. Reunanen, Merja A.T. 2018. Toimijuus kuntoutumisen tavoitteena. Kuntoutus 41 (1), 53–56. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100415/57928 Ylisassi, Hilkka & Hasu, Mervi & Heikkilä, Heli & käpykangas, Sari & Saari, Eveliina & Seppänen, Laura & Valtanen, Elisa 2016. Työntekijöiden kehittämistoimijuutta edistämässä. Helsinki: Työterveyslaitos.
Liikelaboratorio on oppimisympäristö liikkumisen arvioinnin taitojen arviointiin
Millaiset kengät laittaisin jalkaan olympialaisiin? Uskallanko palata takaisin futisjengin kanssa täysipainoiseen harjoitteluun? Miten saan rekrytoitua tutkittavia tehokkaasti? Miten saisin paketoitua miljoonan euron tutkimuslaitteet kännykkään? Nämä ovat kysymyksiä, joihin Metropolian liikelaboratoriossa on pyritty hakemaan vastauksia vuonna 2024. Metropolian liikelaboratorio on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymän kärjistä, ja sen keskiössä on oppiminen. Liikelaboratoriossa on Euroopan mittakaavassa huippuluokan kattaus liikkumisen arviointiin kehitettyjä työkaluja, joita hyödynnetään opetuksessa, tieteellisessä tutkimuksessa ja asiakkaan liikkumiskyvyn arvioinnissa. Osa opetussuunnitelman mukaista opetusta Ihmiset ottavat elämänsä aikana keskimäärin 200 miljoonaa askelta. Askelten suuri lukumäärä tarkoittaa sitä, että askelluksessa ilmenevät pienetkin ongelmat saattavat alkaa ajan myötä vaivata. Kävelyn analysointi on tärkeä osa ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn arviointia. Kuntoutusalan ammattilaisille tähän tärkein ja yleisin käytetty työkalu ovat heidän omat silmänsä. Liikelaboratoriossa silmämääräistä havainnointia voidaan täydentää erilaisilla mittalaitteilla, jotka rekisteröivät, tallentavat ja analysoivat liikkumista. Hienoimmistakaan mittalaitteista ei ole hyötyä, jos niitä ei osaa käyttää oikeaoppisesti. Käyttö haastaa opiskelijoita teknisesti. Kuitenkin olennainen osa ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn mittaamista on ymmärtää mittausprotokollien merkitys, osata arvioida mitattuja tuloksia ja niiden luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Niinpä mittalaitteiden käyttöä on päästävä opettelemaan käytännössä. Kaikki Metropolian apuvälinetekniikan, fysioterapian ja jalkaterapian opiskelijat opiskelevatkin liikelaboratoriossa kävelyn ja liikkumisen arviointia osana opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Vuonna 2025 opinnot laajenevat koskemaan kaikkia Metropolian kuntoutusalan AMK-tutkintoja (Hartikainen ym. 2024). Käytännössä opiskelijoilla on kävelyn mittauspäivät, jolloin jokainen opiskelija pääsee pienryhmässä tekemään kävelyyn liittyviä mittauksia 6–7 erilaisessa mittauspisteessä. Opiskelija saa tehdyistä mittauksista kävelystä objektiivisia numeraalisia arvoja, joita hän oppimistehtävässä yhdistää teoriatiedosta löytyviin arvoihin ja silmämääräisesti tekemiinsä havaintoihin. Itse tehtyjen mittausten lisäksi opiskelijoiden opetussuunnitelmiin kuuluvat myös demonstraatiot enemmän aikaa vievistä teknisemmistä mittauksista. Näistä esimerkiksi isokineettinen lihasvoimamittaus, 3D-liikeanalyysi ja konenäköön perustuvat kuntoutussovellukset auttavat opiskelijaa ymmärtämään muita mittalaitteiden käyttömahdollisuuksia kuntoutumisen tukena. Opintojen edetessä fysioterapian ja jalkaterapian opiskelijat palaavat vielä laboratorioon harjoittelemaan ammattimaisten askellusanalyysien toteuttamista asiakastilanteissa. Apuvälinetekniikan opiskelijat puolestaan testaavat ja kehittävät aktiivisesti erilaisia pyörätuolikelaukseen liittyviä mittausmenetelmiä. Lisäksi liikelaboratoriossa toteutetaan opiskelijoiden opinnäytetöitä. Tiimin jäsenenä käytännön harjoittelujaksolla Neljästi vuodessa liikelaboratoriossa aloittaa kerrallaan 2–3 harjoittelijaa, jotka suorittavat opintoihin kuuluvaa käytännön harjoittelujaksoa. Harjoittelijat liittyvät harjoittelujakson ajaksi osaksi liikelaboratorion monialaista asiantuntijatiimiä. Tiimiläiset ottavat vastaan asiakkaita, osallistuvat opetuksen toteuttamiseen ja toimivat kulloinkin meneillään olevan tieteellisen tutkimusprojektin tutkimusassistentteina. 10 opintopisteen laajuinen harjoittelu kestää kuusi viikkoa. Harjoittelujakson aikana tiimiläiset pääsevät syventämään mittalaitteiden käytön teknistä osaamistaan, mittauksen laadukkaan toteuttamisen taitoja sekä tulosten syvällistä analysointia. Liikelaboratorion harjoittelussa tiimiläiset pääsevät hyödyntämään ohjausosaamistaan ja kohtaamisen taitoja. Liikelaboratoriossa yhdistyvät tiede, teknologia ja käytännön työskentely asiakkaiden parissa, tarjoten tiimiläisille ainutlaatuisen mahdollisuuden ammatilliselle kehittymiselle ja henkilökohtaiselle kasvulle vastuullisen ja itsenäisen työskentelyn kautta. Tämän lisäksi tiimiläisten työnkuvaan kuuluu erillinen oppimistehtävä, jossa he keskittyvät laboratorion toiminnan kehittämiseen ja käytännön haasteiden ratkaisemiseen. Tämä kehittämistehtävä on suunniteltu jakamaan osaamista ja luomaan käytäntöjä, jotka helpottavat tulevien harjoittelijasukupolvien työtä. Esimerkiksi tänä vuonna tiimiläiset ovat yhteistyössä HUS-liikelaboratorion kanssa kehittäneet akillesjännevammoista kärsiville potilaille tarkoitetun nilkan isokineettisen voimamittausprotokollan. Lisäksi he ovat laatineet kolmiulotteisen liikeanalyysin toteuttamiseen tarvittavan CGM 2.3 markkeriasettelumallin (Leboeuf ym. 2019) ohjeistuksen, jota on käytetty yli 50 tutkimusmittauksessa syksyn 2023 aikana. Kehittämistehtävien kautta tiimiläiset saavat arvokasta kokemusta tiimityöskentelystä ja dokumentoinnista. Asiakkaan suoritus- tai toimintakyvyn arvioinnin tuki Liikelaboratorion asiakkaille tuotetaan palveluita oppimistoiminnan yhteydessä. Jalkaterapeuttiopiskelijat selvittävät asiakkaan tukipohjallisten tai erilaisten kevennysten vaikutuksia jalkaterän alueen kuormittumiseen. Fysioterapeuttiopiskelijat tuovat usein asiakkaita liikelaboratorioon juoksu- tai kävelyanalyyseihin. Apuvälinetekniikan opiskelijan liikelaboratorion asiakas on usein pyörätuolin tai alaraajaproteesin käyttäjä. Tiimiläiset toimivat asiakastilanteissa teknisenä asiantuntijana toteuttaen käytännössä asiakkaalle tehtävän mittauksen. Liikelaboratoriossa tuotetaan asiakkaille myös erilaisia hyvinvointipalveluiksi luokiteltavia palveluita. Näiden yhteydessä tiimiläiset kohtaavat liikelaboratoriossa hyvin monenlaisia asiakkaita. Yksi asiakas tähtää olympialaisiin ja haluaa valita parhaat mahdolliset jalkineet suorituksensa optimoimiseksi. Toinen on loukkaantunut vakavasti ja tulee isokineettiseen lihasvoimamittaukseen tarkoituksena selvittää voimatasojen palautumisen näkökulmasta, milloin on turvallista palata pelikentille turvallisin mielin. Joku haluaa liikeanalyysin avulla hioa liikemalleja optimaaliselle tasolle pärjätäkseen kansainvälisissä kilpailuissa. Joku toinen taas toinen haluaa saada vinkkejä juoksuharrastuksen aloittamiseen pitkän tauon jälkeen. Kaikissa asiakastapaamisissa asiakkaan omien lähtökohtien ja tarpeiden huomioiminen on olennainen osa laboratorion tiimiläisen toimintaa. Tieteellinen tutkimustoiminta Liikelaboratoriossa toteutuvassa liikkumisen arvioinnissa käytettävä teknologia ja tutkimus kehittyvät nopeasti. Liikelaboratorio tarjoaa henkilökunnalle ja opiskelijoille mahdollisuuden pysyä ajan tasalla uusimpien tutkimusten ja teknologioiden kanssa. Vuonna 2023 liikelaboratoriossa on käynnistetty kaksi merkittävää biomekaanista tutkimushanketta: LEMPI (Lower Extremity Performance-Injury Conflict) ja TEKLI (Tekoälypohjainen liikeanalyysi). Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä HUSin liikelaboratorion ja Helsingin yliopiston kanssa, ja niistä odotetaan syntyvän useampia väitöskirjoja. Tieteelliselle tutkimustoiminnalle ei ammattikorkeakouluissa ole vakiintunutta toimintakulttuuria, mutta tutkimushankkeiden toteuttaminen liikelaboratoriossa on ollut mahdollista käytännön harjoittelujaksolla olevien tiimiläisten aktiivisen roolin ansiosta. Tiimiläiset ovat ottaneet vastuulleen tutkittavien rekrytoinnin suunnittelun ja viestinnän, onnistuen keräämään tutkimukseen 50 osallistujaa muutamassa päivässä. Instagramin kautta toteutettu tutkittavien rekrytointi osoittautui tehokkaaksi tavaksi saada osallistujia myös Metropolian ulkopuolelta. Osallistujat ohjattiin ilmoittautumaan Metropolian e-lomakkeelle, johon henkilötiedot voitiin tallentaa tietoturvallisesti (Tietohallinto). Samalla tiimiläiset oppivat hyviä tietosuojakäytänteitä, tutkimusetiikkaa ja datan vastuullista käyttöä. Tiimiläiset ovat olleet mukana myös tutkimusprotokollan suunnittelussa, pilotoinnissa ja tutkittavien ohjaamisessa mittaustilanteessa, mikä on antanut heille arvokasta kokemusta ja tietämystä liikkumisen mittaamisesta. Näiden toimien kautta Metropolian liikelaboratorio ei ainoastaan pysy teknologian ja tutkimuksen eturintamassa, vaan myös tarjoaa opiskelijoilleen ainutlaatuisia mahdollisuuksia osallistua merkitykselliseen tutkimustyöhön ja kehittyä asiantuntijaroolissa. Haasteita ja ratkaisuja Laboratorion monipuolisuus ja erikoistuneisuus asettavat vaatimuksia opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle. Erityisen suureksi haasteeksi on noussut se, että vain muutama opiskelija voi kerrallaan olla konkreettisesti käyttämässä laitteita. Haastetta on pyritty ratkaisemaan käyttämällä vahvasti käänteistä oppimista, jossa opiskelijat opiskelevat teoriatiedon erilaisten digitaalisten materiaalien avulla ennen liikelaboratorion käytännön oppitunteja. Käänteisen oppimisen on tutkitusti todettu olevan erittäin tehokasta, etenkin teknologiaan liittyvässä opetuksessa (Bredow ym. 2021). Käytännön opetustuntien ajaksi siirretään laboratorion laitteistoja eri tiloihin, jolloin n. 30 opiskelijaa pystyy työskentelemään pienryhmissä yhtäaikaisesti. Lisäksi Liikelaboratoriosta tarjotaan vapaavalintaisina opintoina biomekaniikan syventäviä kursseja, joilla osaltaan laajennetaan oppimisen mahdollisuuksia. Jatkossa luodaan lisää interaktiivisia ja monipuolisia verkkomateriaaleja, kuten opetusvideoita, animaatioita ja itseopiskelutehtäviä, jotka käsittelevät liikeanalyysin perusteita ja erilaisia mittausasetelmia, jotta materiaalit saadaan jalkautettua laajemmalle oppijajoukolle. Liikelaboratorion asiakastoiminnassa haasteeksi on osoittautunut se, että liikelaboratoriossa toteutettava asiakastilanne voi olla opiskelijalle kuormittava. Erityisesti näin on, mikäli opiskelijan on pystyttävä hallitsemaan analyysissä käytettävä teknologia, havainnointi ja tulosten tulkinta sekä asiakkaan kanssa kommunikointi. On päädytty ratkaisuun, jossa liikelaboratoriossa harjoittelussa olevat tiimiläiset käyttävät mittalaitteita varmistaen mittausten luotettavuuden ja laadukkuuden. Näin HyMy-kylässä harjoittelevat opiskelijat voivat keskittyä asiakkaaseen kokonaisvaltaisesti. Opettajille liikelaboratorio tarjoaa paitsi mahdollisuuden opettaa huippuluokan laitteiden käyttöä, myös jatkuvan haasteen kehittyä ja omaksua viimeisimpiä tieteellisiä näyttöjä, pedagogisia menetelmiä ja digiaalisia ratkaisuita. Intohimo toimintaa kohtaan auttaa kehittämään ja tarjoamaan opiskelijoille parhaat mahdolliset oppimismahdollisuudet. Ympäristö pitää opettajien mielenkiinnon yllä, ja he saavatkin jatkuvasti kehittyä yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Vuonna 2024 liikelaboratorio lanseeraa uuden verkkosivuston, joka tulee tarjoamaan ajankohtaista tietoa laboratorion toiminnasta, tutkimustuloksia, tekoälytyökaluja sekä resursseja niin asiakkaille kuin asiantuntijoille. Opiskelijat osallistetaan verkkosivujen sisällöntuotantoon, mikä antaa heille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä. Tämä digitaalinen alusta tulee olemaan keskeinen osa laboratorion tulevaisuuden suunnitelmia ja sen roolia kuntoutusalan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kirjoittajat: Anu Valtonen, TtT, ft Metropolia AMK Tom Thiel, LitM, insinööri, Metropolia AMK Lähteet: Bredow, C. A., Roehling, P. V., Knorp, A. J. & Sweet, A. M. (2021). To Flip or Not to Flip? A Meta-Analysis of the Efficacy of Flipped Learning in Higher Education. Review of Educational Research, 91(6), 878–918. Hartikainen, K., Kruus, M. & Stenberg, H. 2024. Tulevaisuuden osaaminen, ennakointi ja yhteiskehittäminen opetussuunnitelmamuutoksia vauhdittamassa. Sotemuotoilijat. HyMy-kylä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Isokineettinen lihasvoimamittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Leboeuf, F., Baker, R., Barré, A., Reay, J., Jones, R. & Sangeux, M. (2019). The conventional gait model, an open-source implementation that reproduces the past but prepares for the future. Gait & posture 69, 235–241. Paltamaa, J. (2022). TOIMIA-mittarit: 10 metrin kävelytesti muistitoimintokellolla. TOIMIA-tietokanta. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.