Avainsana: työelämä
Kansainvälisiä osaajia ICT-alan yritysten määrittämiin osaamistarpeisiin
Keväällä 2020 aloitimme SIMHE-polku -hankkeessa pilotin, jonka osallistujavalinnat toteutimme yhteistyössä ICT-alan yritysten kanssa niin, että yritysten toteamat osaamistarpeet määrittivät jo hakukierroksen vaatimuksia. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten kohtauttamisen heidän tarpeisiinsa soveltuvien ICT-alan osaajien kanssa. Pilotti pitää sisällään henkilökohtaisen osaamisen tunnistamisen prosessin, täydentäviä opintoja Metropoliassa räätälöidysti kunkin osallistujan osaamisen täydentämisen tarpeiden mukaisesti, harjoittelun yrityksessä ja uravalmentajan ohjauksellisen tuen prosessin aikana. Haku avautui helmikuussa, ja kriteereinä olivat hyvä englannin kielen taito ja ulkomailla suoritettu ICT-alan korkeakoulututkinto. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on kysyntää ICT-alan osaajille, vaikka koronavirustilanne vähentää yleisesti työvoiman kysyntää. Jobs in Finland -sivustolla (1) oli toukokuun puolivälissä 6 avointa ICT-alan työpaikkaa. TE-palveluissa (2) avoimia työpaikkoja erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtäviin ICT-alalla pääkaupunkiseudulla oli yli 40. ICT-alalla työmarkkinatilanne onkin parempi kuin monella muulla alalla (3), ja tulevaisuudessa ala tarvitsee merkittävästi lisää osaajia (4). Yritysten työvoimatarpeet muodostavat pohjan hankkeessa kehitetylle yhteistyömallille. SIMHE-polkuun osallistuvien ICT-alan yritysten ilmoittamat osaamistarpeet jakautuivat seuraaviin kategorioihin: ohjelmistokehitys, verkkoratkaisut ja esineiden internet. Yrityksillä oli halutessaan mahdollisuus avata osaamistarpeitaan jokaisesta kategoriasta tarkemmin, esimerkiksi kertomalla etsivänsä tietyn ohjelmointikielen tai vaikkapa data-analytiikan asiantuntijaa. Toimintamme lähtökohtana on tarjota yrityksille matalan kynnyksen tilaisuus tutustua näitä taitoja omaaviin kansainvälisiin osaajiin. Osaamisen tunnistaminen vaikuttaa urapolun suuntaan Osaamisen tunnistaminen on vakiintunut osaksi SIMHE-Metropolian maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluita (5). Metropolian SIMHE-polun osaamisen tunnistamiseen on osallistunut yhteensä 42 kansainvälistä osaajaa. Käytännössä monikulttuurisen osaamisen tunnistamisen isoja haasteita ovat kielimuurit ja kulttuurierot (6), joiden ratkaisemiseen on Metropoliassa osaamisen tunnistamisen käytäntöjen kehittämisessä erityisesti kiinnitetty huomiota. Henkilökohtaisessa asiantuntijakeskustelussa ulkomailla ICT-alan tutkinnon suorittanut henkilö kohdataan oman alansa asiantuntijana, jolla on mahdollisuus hyödyntää toisen asiantuntijan, Metropolian ICT-alan tutkintovastaavan, laaja-alaista tuntemusta alan työmarkkinoista ja osaamistarpeista nimenomaan Suomessa. Osallistujapalautteiden perusteella voi todeta asiantuntijakeskusteluiden selkeyttäneen osallistujiensa urapolkua ja toimineen myös itsetunnon kohottajana monesti rutkasti kärsivällisyyttä vaativassa työnhakuprosessissa. Lisäksi asiantuntijakeskusteluiden anti, henkilön osaamista kuvaava kirjallinen dokumentti, on herättänyt mielenkiintoa yhteistyöyrityksissämme. Työtehtävän vastuualueet määrittelevät vaadittavan kielitaidon Yhteistyöyrityksemme suorahaku- ja rekrytointipalvelu Digipool International Oy:n toimitusjohtaja Hermann Alatalolla on vuosien kokemus kansainvälisten osaajien rekrytoimisesta — sekä asiakkailleen että omaan yritykseensä. Alatalo huomauttaa työelämän olevan yhä kansainvälisempää, ja toteaa diilin etenemisestä päättävän henkilön usein sijoittuvan ulkomaiseen asiakasyritykseen. Tällöin tarvitaan vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemuksella varustettuja osaajia. Kansainvälisten osaajien hyödyt kuitenkin tunnistetaan yrityksissä jo laajalti (7), mutta kokemustemme ja esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen tuoreen selvityksen (8) mukaan heidän mahdollisesti puutteellinen suomen kielen taitonsa pohdituttaa työnantajia. ”Kotimaan markkinoiden asiakasrajapinnassa edellytetään suomen kielen taitoa, mutta tämä vaatimus ei koske kaikkia tehtäviämme. Vastuualueet on muistettava pitää erillään. Näen jo suomen kielen opiskelun vahvana signaalina motivaatiosta, vaikka kielitaito ei vielä olisikaan vahva”, Alatalo muistuttaa. Kansainvälisen osaajan palkanneelle yritykselle on tarjolla tukea henkilöstön suomen kielen taidon parantamiseen (9). Lisäksi SIMHE-Metropolian asiantuntijat ovat yhteistyöyrityksen tukena koko rekrytointiprosessin ajan, ohjaten tarvittaessa tilanteeseen soveltuviin lisäpalveluihin. Tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hyvä erottautumistekijä yritykselle Yhteistyö korkeakoulun kanssa on oiva tilaisuus laajentaa yrityksen verkostoja sekä korkeakoulun henkilökuntaan ja sidosryhmiin, että tietenkin opiskelijoista ja hankkeiden osallistujista muodostuvaan monipuoliseen osaajapooliin. Rekrytointi- ja verkostoitumistapahtumissa yritys ei pelkästään tehosta näkyvyyttään, vaan pystyy parhaimmillaan edistämään hakijamarkkinointiaan ja erottumaan kilpailijoistaan positiivisesti. ”Sujuva kommunikaatio ja oppilaitoksen yhteyshenkilön hyvä ymmärrys liiketoiminnasta ja rekrytoinnin toimintaperiaatteista edesauttoivat yhteistyöhön ryhtymistä. Hyvä esimerkki konkreettisesta ja mutkattomasta yhteistyöstä oli pyyntömme päästä tutustumaan ICT-alan osaajien profiileihin, jotka SIMHE-polku -hankkeen yhteyshenkilö välitti meille osallistujien suostumuksella. Profiilien pohjalta pystyimme vähällä vaivalla valitsemaan kiinnostavat kandidaatit ja etenemään rekrytoinnissa haluamallamme tavalla”, Alatalo summaa yhteistyön kulkua. Jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä Verkostoitumisen lisäksi SIMHE-polkulaisilla on mahdollisuus oman osaamisen täydentämisen alan työnantajien tarpeiden ja omien kehittymistoiveidensa pohjalta. Yritykselle yhteistyö korkeakoulun kanssa vastaavasti tuo mahdollisuuden tavoittaa uusia, yrityksen osaamistarpeita vastaavia osaajia, tai täydennyskouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Etenkin ICT-alalla tutkinto on vain lähtöpiste, jonka jälkeen jatkuva kouluttautuminen pitää kiinni työelämässä. Esimerkiksi World Economic Forumin raportin mukaan maailmanlaajuisesti jopa yli puolen ICT-alan osaajista tulee vahvasti päivittää osaamistaan seuraavan kahden vuoden aikana pysyäkseen työmarkkinoiden tahdissa (10). Metropolian asiantuntijat yhdistävät jatkossakin työmarkkinoiden alati muuttuvat työvoimatarpeet ja työvoiman osaamisen kehittämisen, suunnitellen työllistyvyyttä edistävät askeleet yhteistyössä yritysten kanssa. Onko yrityksesi kiinnostunut kansainvälisistä osaajista? Otathan yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin osaamistarpeistanne! Outi Lemettinen, projektipäällikkö Emilia Deseille, uravalmentaja, erityisvastuualueena yritysyhteistyö SIMHE polku -hankkeen tulokset ja kokemukset esitellään tarkemmin hankkeen Get-Together -tilaisuudessa lokakuussa 2020. Hyödyllisiä linkkejä yrityksesi kansainvälistymiseen: Business Finlandin Talent Explorer -rahoitus kansainvälisten osaajien potentiaalista kiinnostuneille yrityksille TE-palvelujen tarjoama tuki kansainvälisen osaajan palkkaavalle työnantajalle henkilöstön suomen kielen taitojen kehittämiseen Helsingin seudun kauppakamarin Talent Boost -mittari ja muut kansainvälistymisen palvelut yrityksille Lähteet: 1) Business Finland: Jobs in Finland -työnhakuportaali. Viitattu 19.5.2020 2) TE-palvelut: Avoimet työpaikat. Viitattu 19.5.2020. 3) MeetFrank-blogi: Work in Finland: Finnish job market report May 6/2020. Viitattu 19.5.2020. 4) Teknologiateollisuus: Selvitys osaamis- ja osaajatarpeista. Viitattu 19.5.2020. 5) Stenberg H., Autero M., Ala-Nikkola E. (Eds.) 2018: Osaamisella ei ole rajoja: Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2020. 6) OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta-julkaisu (pdf). Viitattu 19.5.2020. 7) Helsingin seudun kauppakamari: Menestyvä monikulttuurinen yritys. Viitattu 19.5.2020. 8) Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kotona Suomessa –hanke. Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta: Tutkimusraportti (pdf). Viitattu 2.6.2020. 9) TE-palvelut: Henkilöstön kansainvälistymisen tukimuodot. Viitattu 19.5.2020. 10) World Economic Forum: The digital skills gap is widening fast. Here’s how to bridge it. Viitattu 19.5.2020.
Kansainvälisiä Suomessa koulutettuja osaajia yrityksiin!
Suomalaiseen työelämään liittyvää keskustelua hallitsevat tällä hetkellä kaksi sanaa: työvoimapula ja osaamisvaje. Väestömme vanhenee kovaa vauhtia. Niin Suomi kuin myös Uusimaa tarvitsevat lisää korkeakoulutettuja osaajia. Ilman koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa tämä ei kuitenkaan onnistu. (EK 2019, OKM 2019, Laakso 2019.) Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eli koko tutkintonsa Suomessa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat ovat yksi mahdollisuus Suomea kohtaavien haasteiden ratkaisuun. Suomalainen yhteiskunta ei vielä kuitenkaan saa riittävän hyvin heitä kasvamaan osaksi arjen ja työelämän yhteisöjämme. Me kaikki osaavan yhteiskunnan avaintoimijat - työelämä, korkeakoulut, kunnat ja valtio - haluamme maahamme lisää kansainvälisiä asiantuntijoita. Me haluamme heidän työllistyvän. Sitä varten meidän on tiivistettävä huomattavasti yhteistyötämme sekä pääkaupunkiseudulla, että kansallisesti. Heitämme korkeakouluista ja kaupungeista haasteen työnantajaorganisaatioille: tulkaa mukaan kehittämään ratkaisuja yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseksi Suomeen! Rakenteellisesta yhteistyöstä kaikille etua Kaikki voittavat, jos saamme kehitettyä yhteistyötä entistä rakenteellisempaan suuntaan: Työnantajaorganisaatiot saavat sujuvan väylän osaavien työntekijöiden löytämiseen. Näin organisaatiot löytävät kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa. Pelkästään Uudellamaalla uuden työvoiman tarve on noin 255 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä (Laakso 2019). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työvoimapotentiaali pitää pystyä hyödyntämään paremmin, sillä he tuntevat jo Suomen toimintaympäristön ja heillä on Suomen työmarkkinoille soveltuva koulutustausta. Lisäksi heillä on kansainvälistä osaamista ja kotiseutunsa markkina-aluetuntemusta. Soveltuva kulttuurinen tuntemus voi olla kriittisen tärkeä tekijä viennin, ja sitä kautta liikevaihdon, kasvattamiseksi. Lisäksi organisaation innovaatiokyky kasvaa: lukuisten tutkimuksien mukaan moninainen työvoima lisää yrityksen luovuutta. (Helsingin seudun kauppakamari 2018.) Organisaatiot voivat myös hyödyntää opiskelijoiden innovointipotentiaalia jo opintojen aikana erilaisissa projekti- ja harjoittelutoimeksiannoissa. Tämä tukee verkostojen rakentumista pitkällä aikajänteellä. Korkeakouluilla puolestaan on valtava osaajapooli, jolle etsitään jatkuvasti muun muassa harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikkoja. Tiivis ja monipuolinen yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeää koulutuksen laadulle ja myös myyntivaltti opiskelijarekrytoinnissa. Korkeakoulut myös haluavat panostaa opiskelijoidensa valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, sillä se on yksi toiminnan laadun arvioinnin ja rahoituksen mittari. Kaupungit ja valtio taas pyrkivät saamaan lisää asukkaita ja veronmaksajia, jotka ovat tyytyväisiä elämän laatuunsa ja työllistymistilanteeseensa. Väestön vanhetessa tämä on elintärkeää koko suomalaisen hyvinvointimallin kestävyydelle. Osaava työvoima tukee myös paikallisten yritysten kasvua. Osaajat motivoituneita, työllistyminen kompastuskivenä Jos me avaintoimijat saamme yhteistyön toimimaan, voittajia ovat ennen kaikkea myös joukko tulevia ja valmistumisvaiheessa olevia ammattilaisia. Ongelma Suomeen jäämisessä ei ole motivaatiossa. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita asettumaan Suomeen sekä hyödyntämään ja kasvattamaan osaamistaan osana kilpailukykyistä, innovatiivista ja toimivaa yhteiskuntaa. Selvitysten mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä valintaansa tulla Suomeen. 91% opiskelijoista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa Suomessa. 83% suosittelee Suomea opiskelumaana. Viimeisen vuoden opiskelijoista vain vajaa neljännes suunnittelee muuttoa pois. Puolet haluavat jäädä Suomeen joko töihin tai jatko-opintoihin ja viidennes on vielä epävarma ratkaisustaan. (OPH 2018.) Työllistyminen on kuitenkin haasteellista. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuneista muun kuin Suomen kansalaisista päätoimisesti työllistyneitä on alle 40% vuoden päästä valmistumisesta, kun Suomen kansalaisilla vastaava luku on noin 80%. Yliopistoista ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistuneilla vastaavat luvut ovat 45% (muu kuin Suomen kansalainen) ja 85% (Suomen kansalainen). (Vipunen 2019.) Suurimpina esteinä työllistymiselle ovat yleensä suomen kielen ja verkostojen puute (OKM 2019, Helsingin seudun kauppakamari 2018). Työllistyminen saattaa kaatua myös kansainväliseen nimeen (Ahmad 2019). Tällä hetkellä Suomessa opiskelee jo yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa. Suomeen houkuttelevat koulutuksen ja tutkimuksen laatu, koulutuksen kustannukset ja korkeakoulun tunnettuus. (OPH 2019.) Kasvua kuitenkin tulokkaidenkin määrässä tarvitaan entisestään (Helsingin seudun kauppakamari 2018, OKM 2019). Kansainvälisten osaajien Suomeen houkuttelua ja työllistymistä tukevia selvityksiä ja toimenpiteitä onkin laadittu runsaasti viime vuosina. Muun muassa poikkihallinnollinen Talent Boost -toimenpideohjelma tarjoaa rahoitusta, tietoa ja verkostoja yrityksille kansainvälisten osaajien työllistämiseen (Business Finland 2019). Suomen hallitusohjelma (2019) esittää lukuisia toimenpiteitä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. OKM:n selvitys (2019) listaa puolestaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi ja opiskelijoiden integroimisen edistämiseksi yhteistyössä. Pääkaupunkiseudulla hihat on kääritty Pääkaupunkiseudulla keväällä 2019 käynnistynyt Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina (Talent Boost AIKO) -hanke tähtää yllä kuvatun yhteistyön rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on houkutella erityisesti työvoimapula-aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä ohjelmistoalalla, työskenteleviä ulkomaisia asiantuntijoita pääkaupunkiseudun yrityksiin. Hanke pyrkii myös tukemaan yritysten kansainvälistymistä sekä helpottamaan alueella jo olevien kansainvälisten osaajien asettautumista ja erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä. Hankkeeseen osallistuu suuri joukko pääkaupunkiseudun avaintoimijoita. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sitä toteutetaan yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun kauppakamarin, Helsinki Marketingin ja Helsinki Business Hubin kanssa. Korkeakouluista mukana ovat Metropolian lisäksi Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Vastaavia Talent Boost -hankkeita pyörii myös muilla alueilla Suomessa (mm. Pirkanmaan liitto 2019). Talent Boost -hankkeen lisäksi Metropoliassa rakennetaan OKM:n erityisavustuksella kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia. Toimenpiteillä tuetaan Suomeen työllistymistä jo markkinointitoimenpiteistä ja opintojen alusta alkaen. Mallia kehitetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja sitä levitetään muiden korkeakoulujen käyttöön hankkeen edetessä. Tavoitteiden onnistumiseksi tarvitaan kuitenkin työelämäkumppaneita. Ilman yrityksiä ja muita työnantajaorganisaatioita pääsemme vain yhteistyömallien tasolle. Tarvitsemme konkreettisia kokeiluja ja aitoa vuoropuhelua haasteiden ratkaisemiseksi. Tulisiko sinun yrityksesi mukaan? Suosituksista tekoihin Nyt on aika tarttua toimeen. Mikä olisi sinun yrityksellesi soveltuva yhteistyön malli? Vaihtoehtoja on runsaasti: hyödynnä opiskelijaprojektien toimeksiantoja innovointiin ja ongelmanratkaisuun, mm. opinnäytetyöprojekteissa ja Metropolian innovaatioprojekteissa tavoita kansainväliset osaajat tiedottamalla korkeakouluille harjoittelu- ja työpaikoista verkostoidu aktiivisesti tulevien työntekijöidesi kanssa: osallistu korkeakoulujen ja kuntien rekrytointitapahtumiin, tule puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin tai kutsu toimialasi kansainväliset opiskelijat vierailulle yritykseesi lähde työelämäsparraajaksi ja avaa opiskelijoille toimialasi ja ammattitehtäväsi osaamistarpeita ja työnhaun käytäntöjä innosta henkilökuntaasi kansainvälistymään mentorointiohjelmien kautta, mm. Helsingin seudun kauppakamarin EntryPoint-ohjelma kouluta henkilökuntaasi korkeakoulujen tarjoamilla räätälöidyillä koulutuspalveluilla hyödynnä kuntien kansainvälistymispalvelut ja mm. International House Helsingin yrityksille suunnatut neuvontapalvelut räätälöi yhteistyön malli yrityksesi tarpeisiin – ota meihin yhteyttä! Menestys elämänlaatua mittaavissa vertailuissa (mm. Helliwell & al 2019: World Happiness Report 2019) ja expatriaattien kyselyissä (mm. Expat Insider 2019) ei ole harhaa, vaan houkuttelee Suomeen entistä enemmän sitä tulevaisuuden asiantuntijajoukkoa, jota tarvitsemme. Meidän tulee yhdessä pystyä kasvattamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää, saada heidät nauttimaan opintoajastaan ja verkostoitumaan ammatillisesti Suomeen. Työelämän kumppanit, tervetuloa mukaan kasvua edistämään! Kirjoittajat: Marika Antikainen työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä SIMHE-palveluissa (marika.antikainen@metropolia.fi) Tanja Malo työskentelee projektipäällikkönä Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina – hankkeessa Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla työvoima ja maahanmuutto –yksikössä (tanja.malo@hel.fi) Lähteet: Ahmad, A. 2019. When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociological Inquiry. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276. Julkaistu 20.3.2019. Business Finland 2019. Talent Boost Finland. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/talent-boost/. Luettu 26.11.2019. EK 2019. Suunta tulevaisuuden osaamiselle ja innovaatiotoiminnalle. https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Innovaatiojulkaisu-Suomen-malli_27.8.2019-korj..pdf. Elinkeinoelämän keskusliitto. Expat Insider 2019. Expat Insider 2019: The Year of the Hidden Champions. https://www.internations.org/expat-insider/. Internations. Luettu 26.11.2019. Helliwell, J., Layard, R. & Sachs, J. 2019. World Happiness Report. https://worldhappiness.report/. New York: Sustainable Development Solutions Network. Helsingin seudun kauppakamari 2018. Yritysten kokemukset ulkomaisesta työvoimasta työmarkkinoilla: Katsaus ulkomaisen työvoiman sijoittumiseen Helsingin seudun työmarkkinoille. http://view.24mags.com/mobilev/bc42006d3120796d1f48e82ac4ff5ae7#/page=18. Laakso, Seppo 2019. Ennakointikamari: Osaavan työvoiman kysyntä ja tarjonta Uudellamaalla. 9/2019. https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/2019/10/Osaavan-ty%C3%B6voiman-kysynt%C3%A4-ja-tarjonta-Uudellamaalla-2019.pdf. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161788. Julkaistu 16.9.2019. OPH 2018. Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-6a2018-mika-toi-suomeen-millaista-opiskelu-taalla. Opetushallitus. Luettu 26.11.2019. OPH 2019. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa, taulukko Tutkinto-opiskelu Suomesta ja Suomeen 2009-2018. https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa. Luettu 26.11.2019. Pirkanmaan liitto 2019. Talent Boost -hankkeet vauhdittavat yritysten kasvua kansainvälisillä osaajilla. https://www.pirkanmaa.fi/blog/2019/06/24/talent-boost-hankkeet-vauhdittavat-yritysten-kasvua-kansainvalisilla-osaajilla/. Julkaistu 24.6.2019. Suomen hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662. Julkaistu 6.6.2019. Vipunen 2019. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. https://vipunen.fi/fi-fi. Opetushallinnon tilastopalvelu. Luettu 26.11.2019.
Suuntaviivoja kansainvälisyyteen ohjausalan ammattilaisille
Ohjausalan ammattilaisen työllä voi olla suuri merkitys siihen millaisia ratkaisuja ihminen elämässään tekee tai miten hänen osaamisensa tulee hyödynnetyksi työelämässä. Kansainvälisyyden lisääminen on tällä hetkellä tärkeää Suomessa niin maahanmuuttajan kuin Suomesta lähtevänkin osaamisen näkökulmista. Tässäkin työssä ohjausalan ammattilaiset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja: he auttavat ja tukevat ohjattavaa löytämään oikean väylän osaamisensa täydentämiseen ja hyödyntämiseen myös kansainvälistymisen näkökulmasta. Euroguidance tukee ohjausalan kansainvälisyyttä Ohjausosaamisen potentiaali on huomioitu myös Suomen kansainvälistymisstrategiassa. (1). Ohjausalan ammattilaisten työn apuna Suomessa toimii Euroguidance-keskus, joka tukee ohjausalan ammattilaisten osaamisen kehittymistä erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta. Työskentelen Metropolia Ammattikorkeakoulussa ohjaustehtävissä ja kehitän työssäni maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen tähtääviä toimintatapoja (SIMHE Metropolia). Toimintakaudella 2018-2020 olen mukana Euroguidance-keskuksen työn tukena toimivassa asiantuntijaryhmässä yhdessä eri ohjausalojen edustajien kanssa (*). Asiantuntijaryhmämme tarkastelee ja tukee Euroguidance -toimintaa eri näkökulmista ja on myös osa Euroguidance -tiimin itsearviointiprosessia. Jokainen jäsen tuo työskentelyyn lisäksi kansainvälisyys- ja ohjausosaamistaan niin omalta alaltaan kuin alueeltaan Suomessa. Kansainvälisyys vaatii monia näkökulmia ja monenlaista ohjausta Ensimmäinen asiantuntijaryhmämme tapaaminen oli toukokuun alussa Opetushallituksessa. Vietimme tiiviin iltapäivän keskustellen siitä, millaisin keinoin suomalaisia, ja etenkin nuoria, tulisi tukea kansainvälistymisessä osana urapolkuaan. Esille nousivat kansainvälisyyteen ohjaamisen tarve kaikilla kouluasteilla sekä erityisesti globaalit muutokset ja digitalisaatio sekä niiden tuomat haasteet ja hyödyt ohjauksessa ja työelämässä. Totesimme keskustelumme aikana, että maahanmuuttajat tuovat puolestaan toisenlaisen näkökulman kansainvälisyyteen, sillä heidän ohjauksessaan keskeistä on nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen koulutuksen tai työn kautta. Euroguidance työryhmän jäsen Jaakko Helander huomioi, että maahanmuuttajat ja myös ohjaushenkilöstö tarvitsevat välineitä maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja ohjaukseen soveltuville jatkopoluille (2). Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan, Irma Garamin, pitämä esitys toukokuun alussa julkaistusta tutkimuksestaan koskien suomalaisia tutkinto-opiskelijoita ulkomaisissa korkeakouluissa (3) toi mielenkiintoisen lisän tapaamiseemme. Suomalaiset opiskelijat pohtivat ulkomailla opiskellessaan pitkälti samoja asioita kuin maahanmuuttajataustaiset korkeasti koulutetut Suomessa: miten minun osaamiseni tunnistetaan Suomessa, ja miten sopeudun palatessani suomalaiseen yhteiskuntaan? Vain noin neljännes opiskelijoista uskoikin tutkimuksen mukaan palaavansa takaisin Suomeen. (4). Yhdessä eteenpäin Osaavan työvoiman saaminen Suomeen on keskeinen osa tämän hetkistä maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomessa tarvitaan kansainvälistä osaamista monilla eri aloilla. SIMHEn ohjausasiakkaat sekä myös korkeakoulujen ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tulisikin nähdä voimavarana, ja heidän yhteiskuntaan integroimisensa ja osaamisen tunnistamisensa tulisi tuoda yhä vahvemmaksi osaksi Suomen kansainvälistymistrategiaa myös ohjauksen näkökulmasta. (1). SIMHE-työssä Metropoliassa olemmekin tehneet tiivistä yhteistyötä ja verkostoituneet lukuisten koulutus- ja ohjausalojen toimijoiden kuten Ohjaamojen, toisen ja korkea-asteen oppilaitosten sekä kotokoulutusorganisaatioiden kanssa viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi olemme tehneet paljon yhteistyötä Opetushallituksen eri yksiköiden kanssa, jotta voimme palvella yhä paremmin maahanmuuttajataustaisia ohjausasiakkaitamme. Aloitimme ja päätimme yhteisen Euroguidance-asiantuntijaryhmän iltapäivämme kiteyttämällä jokaisen odotukset ja päivän tunnelmat yhteen sanaan. Minun päätösanakseni nousi ensimmäisenä mieleen eteenpäin, sillä sain iltapäivästä paljon uusia ajatuksia ja ideoita SIMHE-ohjaustyöni tekemiseen. Uskon myös, että yhteinen verkostomatkamme tulee olemaan hyödyllinen ja antoisa niin Euroguidance-keskuksen kuin jokaisen ohjaustyön asiantuntijankin kannalta. *) Asiantuntijaryhmän jäsenet on nimetty SIMHE-Metropolian lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Työ-ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta, Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta, HAMK Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopiston ohjauskoulutuksesta, Suomen opinto-ohjaajat ry:stä, Koordinaatti, Nuorten tieto-ja neuvontatyön kehittämiskeskuksesta, ELY-keskuksesta, Ohjaamosta, Ylä-Savon ammattiopistosta, Lehtipuun peruskoulusta, TE-palveluista ja Tokmanni Oy:stä. Lähteet 1. Töihin Suomeen - Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. 2018. Sisäministeriön julkaisu 1/2018. Sisäministeriö: Helsinki Haettu [1.6. 2018] osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160444 2. Parkkonen, V. & Helander, J. (2017). Uusia keinoja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen. HAMK Unlimited Professional 24.8.2017. Haettu [1.6. 2018] osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/urareitti-hanke/ 3. Garam I. (2018) Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. Tuloksia kyselystä. Raportit ja selvitykset 2018:18 https://www.oph.fi/download/190562_suomalaisten_tutkinto-opiskelu_ulkomaisissa_korkeakouluissa.pdf 4. Faktaa express https://www.oph.fi/julkaisut_2018/faktaa_express_5a_2018 Euroguidance http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance Maailmalle.net http://maailmalle.net/
Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.
SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa
Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.
SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.
Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
Riikka Wallin, asiantuntija
Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
Anu Luoma, asiantuntija
Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.
ammattikorkeakoulu arviointi ekosysteemi hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala Sosiaalipsykologia talent boost turvapaikanhakija tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö
Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.