Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Avainsana: kielenoppiminen

Työnantajakokemus kielituetusta harjoittelusta
17.12.2020
Eeva Lintala

Suomen kieli on keskeisin haaste kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisessä Suomeen (1, 2, 3). SIMHE-jatkokehitys-hankkeessa (4) S2-asiantuntijana toiminut Eveliina Korpela lähti ratkomaan haastetta pohtimalla, miten opiskelijan kielenoppimista voidaan tukea harjoittelun aikana. Kehitettyyn malliin kuuluu toimenpiteitä sekä harjoittelun alkaessa, sen kuluessa, että sen päätteeksi. Korpela on valmistellut laajasti materiaaleja harjoittelijan oppimisen ja pohdiskelun tueksi. Vaikka työyhteisöllä ja harjoittelun ohjaajalla on iso rooli, harjoittelija on itse aktiivinen oppija ja reflektoija. (5) Tämä blogikirjoitus kuvaa harjoitteluohjaajana mallia testatessa syntyneitä kokemuksiani ja havaintojani. Mallin testausta asiantuntijaympäristössä Pääsin toimimaan harjoitteluohjaajana, kun Ahmet Binaku suoritti European Business Administration -opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Metropolian maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE) tiimisssä syksyllä 2020. Harjoittelunsa aikana Ahmet pääsi työtehtäviensä ohella reflektoimaan suomen kielen oppimistaan kielituetun harjoittelun mallin testaamisen kautta. Korpelan mallia on kehitetty ja hyödynnetty aiemmin sosiaalialalla. Syksyn pilotin aikana tavoite oli kokeilla ja arvioida mallin soveltuvuutta asiantuntijatyössä ja perinteisemmässä toimistoympäristössä. Asiantuntijatyössä vuorovaikutustilanteet ovat paikoin erilaisia verrattuna sosiaalialaan, missä tyypillisemmät asiakaskohtaamiset, ja viestintä esimerkiksi lasten, vanhempien ja potilaiden kanssa asettavat kielen käytölle tietynlaisia raameja. Asiantuntijaympäristössä taas korostuvat esim. muodollisen ja epämuodollisen kielen erottaminen, sidosryhmäviestintä, viestiminen sähköpostitse ja etenkin tänä syksynä etäpalaverit. Jokaisella työpaikalla ja alalla on tietenkin oma sanastonsa, jonka kenen tahansa uuden tulokkaan tulee omaksua. Vaikka vuorovaikutustilanteet ja tyypillinen sanasto vaihtelevat aloittain ja työpaikoittain, mallin tarjoamat työkalut osoittautuivat soveltuvaksi myös asiantuntijaympäristöön. Mallille keskeistä kielitietoista ohjausta ja oppijan itsereflektoinnin ideaa voi näppärästi hyödyntää alalla kuin alalla — ne eivät ole vain sosiaalialaan sidottuja työkaluja. Oleellista on, että harjoittelija on motivoitunut ja ottaa kielen kehittämisen tavoitteet omakseen. Kielitietoista ohjausta ja huomioita vuorovaikutuksesta Mallin mukaan harjoitteluun sisältyi kaksi yksinomaan kielituettuun harjoitteluun keskittyvää tapaamista ohjaajan ja harjoittelijan kesken (5). Ensimmäinen tapaaminen oli harjoittelun alussa, jolloin pohdimme harjoittelijan kielitaidollisia vahvuuksia sekä kehittämisen ja tuen tarpeita. Lisäksi kävimme läpi harjoittelun aikana mahdollisesti esiintyviä vuorovaikutustilanteita ja tyypillisesti tarvittavaa sanastoa. Kielituetun harjoittelun keskeisenä työkaluna toimii työkirja, johon säännöllisesti kirjataan ylös päivittäisiä vuorovaikutustilanteita ja harjoittelijan kokemuksia niistä (esim. mitä tapahtui, miten onnistuin, miltä tilanteessa tuntui). Myös työyhteisön rooli on tietenkin merkittävä, ja tiimissä sovittiinkin heti harjoittelun alussa kielenkäytön säännöistä ja harjoittelijan tukemisesta kielen oppimisessa. Toinen tapaaminen oli harjoittelun loppupuolella, jolloin reflektoitiin yhdessä harjoittelua nimenomaan kielen käyttämisen ja oppimisen näkökulmasta. Harjoittelija sai nostaa esille harjoittelun aikana kirjaamiaan toistuneita tilanteita. Olennaista on pyrkiä erottamaan, oliko kielitaidolla tai sen puutteella rooli tilanteessa, vai oliko taustalla kenties muita vaikuttavia tekijöitä, kuten kiire, tilanteessa olleiden persoonat tai eroavat toimintatavat. Näiden kahden tapaamisen välissä aiheeseen palattiin muiden tapaamisten yhteydessä, tiedustellen harjoittelijan tuntemuksia ja edistymistä. Kielitietoisen ohjauksen voi yhdistää hyvin muihin ohjaustapaamisiin ja päivittäiseen vuorovaikutukseen ohjaajan ja harjoittelijan välillä, eikä se kokemukseni mukaan vaadi ohjaajalta merkittävästi enempää työpanosta tai työaikaa, kuin tavallinen ohjaus. Kyseessä on ennemminkin muutos ajattelussa ja ohjauksen lähestymistavassa: Kieli on koko ajan läsnä ja sen merkitys pidetään mielessä harjoittelun läpi. Seuraavassa on listattuna joitain esimerkkejä, miten kieli voidaan huomioida eri tilanteissa: Työtehtäviä annettaessa voidaan pyytää harjoittelijaa toistamaan kerrotut ohjeet, ja näin varmistaa, että hän on ymmärtänyt ne. Kun esim. tiimin yhteisessä palaverissa käsitellään kielellisesti haastavampaa aihetta, voidaan jälkeenpäin jutella, kysyä tuntemuksia, ja vaikka huomioida, että aihe on vaikea natiivipuhujallekin, jos aihepiiri ei ole tuttu. Käytettäessä esim. suomalaista sanontaa tai slangia, voidaan pysähtyä varmistamaan, että harjoittelija ymmärtää, ja vaikka avata sanonnan taustoja. Tiimi voi tukea harjoittelijaa pysyttelemällä suomen kielessä, vaikka joissain tilanteissa tuntuisi helpommalta vaihtaa englannin kieleen. Väärinymmärryksen sattuessa ei automaattisesti oleteta sen johtuneen kielestä, vaan keskustellaan tapahtuneesta syvällisemmin. Kielituettu harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus Syksyllä 2020 lisämaustetta sekä harjoitteluun että mallin testaamiseen toivat tietenkin korona ja etätyöskentely. Kasvokkain tapahtuva viestintä, monipuolinen vuorovaikutus eri tilanteissa ja esimerkiksi epämuodollisempi kahvipöytäkeskustelu jäivät nyt vähäisiksi. Tiedostimme myös harjoittelijan kanssa, että hän sai hieman erilaisen harjoittelukokemuksen — ehkä vähemmän monipuolisen ja syvällisen kuin normaaleina aikoina, mutta toki myös etätyöskentelyllä ja etänä käydyllä viestinnällä on tarjota omat, tärkeät oppinsa. Kielitietoisuus ja harjoittelijan itsereflektoinnin tukeminen vaativat oppimista myös ohjaajalta etenkin, jos hänellä ei ole taustaa esimerkiksi kielenopettamisen kanssa. Prosessia voikin lähestyä ohjaajan ja harjoittelijan yhteisenä oppimiskokemuksena – he molemmat voivat tehdä havaintoja kielen merkityksestä ja siihen liittyvistä asenteista työympäristössä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Osana harjoitteluaan Ahmet kirjoitti kaltaisilleen kansainvälisille opiskelijoille suunnatun blogitekstin, jossa hän avaa matkaansa S2-oppijana ja antaa vinkkejä muille samassa tilanteessa oleville. Hän kertoo myös, että hänen varmuutensa käyttää suomen kieltä kasvoi harjoittelun aikana (6). Kirjoittaja Eeva Lintala työskentelee SIMHE-Metropoliassa projektisuunnittelijana. Hänen työtehtäviinsä ovat vuoden 2020 aikana kuuluneet mm. SIMHEn eri hankkeiden tukeminen, artikkelikokoelman toimitus ja korkeakouluharjoittelijan ohjaaminen. Lähteet KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 11.12.2020. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Viitattu 14.12.2020 Suomalainen, A., Sarasjärvi, K., Lahtinen, J., Penttilä, J. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 14.12. SIMHE-jatkokehitys 2019–2021. Uraohjauksen ja suomen kielen oppimisen mallin kehittämiseen keskittyvä hanke. OKM, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2020. Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja Timanttia –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu. 11.12.2020. Binaku, A. 2020. Courage to Use Finnish – Growing into a Professional. Various Variables –blogisarja. Metropolia blogit. Viitattu 11.12.2020.

Lue lisää

Suomen kielen alkeet haltuun ruudun takaa ja ympäri maailmaa
11.6.2020
Eevamaija Iso-Heiniemi

Tänä keväänä Metropoliassa tarjottiin suomen kielen alkeita kaikkien tutkinto-ohjelmien ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille etäopetuksena osana SIMHE-jatkokehityshanketta (1). Kuinka onnistui kielen alkeiden oppiminen etäyhteyksien avulla? Aiemmat kokemukset verkkopedagogiikasta suomen kielen opetuksessa, kuten ammattikorkeakouluun valmentavissa koulutuksissa (2,3) ja kotoutumiskoulutuksissa (4) ovat olleet rohkaisevia: kieltä voi oppia tehokkaasti ja innostavalla tavalla myös etänä. Keskeiseksi tekijäksi onnistuneessa verkko-opetuksessa ovat osoittautuneet yhteisölliset toimintatavat. Kun kyseessä on alkeiskurssi, jonka osallistujat eivät tunne toisiaan eikä heillä ole välttämättä lainkaan aiempaa kokemusta opittavasta kielestä, mietityttää erityisesti vuorovaikutuksen kapeutuminen ruudun taakse. Kuinka saada opiskelijat ryhmäytymään, kun fyysistä eikä välttämättä edes näköyhteyttä ole? Mitä tapahtuu, kun kasvokkaisen vuorovaikutuksen rikkaus, ilmeet, eleet, huumori ja tunnetilojen vaihtelu eivät välity? Kuinka saada opiskelijoiden motivaatio heräämään ja säilymään, kun oppimistavoitteet ovat korkealla, uusi kieli kovin erilainen kuin opiskelijan aiemmin opiskelemat kielet ja itsenäistä työtä vaaditaan paljon? Kuinka opettaja voi varmistaa, että opiskelijat todella pysyvät mukana? Tässä tapauksessa opettajan työtä helpottivat onneksi opiskelijoiden hyvät opiskelu- ja digitaidot sekä mahdollisuus käyttää englantia yhteisenä kielenä. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys verkkotapaamisissa “The best thing was the interaction and practicing the language in Zoom meetings.” Alkeiskursseilla tavattiin Zoomissa kaksi kertaa viikossa 2-3 oppituntia kerrallaan. Tapaamiset muistuttivat lähiopetuksen oppituntia: kuulumisten vaihdosta ja aiempien aiheiden kertailusta edettiin harjoittelemaan päivän aiheita eri tavoin. Yksinkertaisia kysymyksiä kerrattiin ja toistettiin joka kerta. Sanastoa harjoiteltiin Kahoot-pelien avulla ja kieliopin kiemuroita yhdessä erilaisia lausetehtäviä ratkoen. Joillakin kerroilla tehtiin yhdessä luetun ja kuullun ymmärtämisen harjoituksia. Puhumista harjoiteltiin sekä yhdessä että pienryhmissä apukysymysten avulla. Opetuskielenä oli englanti, mutta suomea käytettiin rinnalla alusta alkaen. Kynnys kielenkäyttämiseen ei nouse korkealle, kun siihen totutaan ensimmäisestä oppitunnista lähtien. Opettajan on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuus osaltaan vaikuttaa oppitunnin kulkuun, ja he ottivatkin aktiivisen roolin kysymällä, kommentoimalla ja tekemällä ehdotuksia. Tämä antoi tärkeää palautetta myös opettajalle ja auttoi rytmittämään opetusta. Verkkotapaamisten on todettu tukevan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja vahvistavan sitoutumista ja motivaatiota opiskeluun, mikä puolestaan edistää oppimistavoitteiden toteutumista (5). Kielen alkeiskurssilla verkkotapaamisten merkitys korostuu entisestään —onhan kielen oppimisen keskiössä juuri vuorovaikutus. Kommunikatiivinen kielitaito kehittyy vain vuorovaikutuksessa muiden kielenkäyttäjien kanssa eri kielenkäyttötilanteissa, jolloin myös muiden kielenkäyttäjien tarjoama tuki on tärkeä (6). Opettajalla on merkittävä tehtävä paitsi avoimen keskusteluilmapiirin luojana, myös opiskelijoiden keskinäisen dialogin tukemisessa ja erilaisten kielenkäyttötilanteiden mahdollistamisessa. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys tuli selvästi ilmi kurssien lopuksi kerätyissä palautteissa: verkkotapaamiset ja mahdollisuus harjoitella kieltä yhdessä muiden kanssa olivat opintojen parasta antia. Vaikka yhteisöllisyyttä koettiin myös etänä, kaipasi moni vielä enemmän mahdollisuutta tutustua muihin opiskelijoihin, oppia ja verkostoitua toisten kanssa. Verkko-oppimisympäristö ja tallenteet itseohjautuvan opiskelijan tukena ”Pidän Moodle-ohjelmasta. Se on erittäin henkilökohtainen ja rohkaiseva.” Suomen kielen opintojaksot koostuivat Zoom-tapaamisten lisäksi itsenäisestä opiskelusta oppimisympäristö Moodlessa.  Oppimisympäristö koostui 1-2 viikon mittaisista teemakokonaisuuksista oppimistavoitteineen, materiaaleineen ja tehtävineen. Uudet sivut tehtävineen avautuivat opintojen edetessä. Samalla opiskelijat pystyivät seuraamaan omaa edistymistään Edistymisen seuranta -työkalun avulla. Osa tehtävistä oli laadittu antamaan automaattista palautetta, osa oli oman tuottamisen tehtäviä, joista opiskelija sai erikseen palautetta. Lisäksi opintojaksolla oli käytössä sekä opiskelijoiden keskenään perustama WhatsApp-ryhmä että opettajan laatima WhatsApp-vastaanottajalista, jonka kautta lähetettiin pieniä videointi- ja äänitystehtäviä. Tämä lisäsi henkilökohtaisen kontaktin ja palautteen määrää. Verkko-oppimisympäristön käytön ehdoton etu opetuksessa on mahdollisuus jakaa monenlaista opetusmateriaalia laajasti ja monipuolisesti. Samalla se mahdollistaa opiskelijalle joustavampia, omien tarpeiden mukaisia valinnan mahdollisuuksia opiskelussaan. Kielen alkeiskurssilla, jonka opiskelijoista osalla ei ole aiempaa kokemusta suomen kielestä tai opiskelusta suomalaisessa korkeakoulussa, oppimisympäristön selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota vaiheistuksen ja tehtävänantojen selkeyden näkökulmasta. Kurssilla kokeiltiin myös käänteinen luokkahuone (flipped classroom) -menetelmää (7): opiskelijoita ohjeistettiin perehtymään opittaviin asioihin ennen tapaamista opetusvideoiden avulla. Intensiivisellä, nopeasti etenevällä kielikurssilla menetelmä tehostaa oppimista, kun opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä opiskeltavaan asiaan omassa tahdissaan ja tapaamisissa voidaan keskittyä vuorovaikutukseen ja opiskeltavien asioiden käytännön harjoitteluun. Kurssipalautteiden mukaan jopa 80 % opiskelijoista pitikin menetelmää hyvänä. Käänteinen menetelmä voi olla tehokas, mutta sitä on avattava opiskelijoille ja ohjeistettava hyvin. Kevään alkeiskurssilla kaikki opiskelijat pitivät opettajan laatimia opetusvideoita ja myös tapaamisista tehtyjä lyhyitä tallenteita erittäin hyödyllisinä. Opiskelijat kokivat, että videoiden katselu omalla ajalla ja omassa tahdissa tuki merkittävästi oppimista. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että tuloksekas alkeiden opiskelu etänä vaatii opiskelijalta itseohjautuvuutta ja hyviä itsenäisen opiskelun taitoja tavallista enemmän. Myös kielenopettajalle siirtymä verkkopedagogiikkaan on haastava, koska laadukkaan oppimisympäristön rakentaminen materiaaleineen on laajamittainen, aikaa vievä työ. Toisaalta se voi myös avata uuden ja innostavan näkymän oman ammattitaidon kehittämiseen. Hyvä apuväline verkkototeutuksen suunnitteluun ja laadun varmistukseen myös kieliopintojen osalta ovat verkko-opetuksen laatukriteerit (8). Verkkopedagogiikan voima - saavutettavuus ja mukavuus  ”Distance learning gave me a chance to be at home and work hard by myself.”  Kokemus kielen alkeiden etäopetuksesta yllätti myönteisesti. Oppimistulokset olivat hyviä ja osittain jopa erinomaisia. Opiskelijat suhtautuivat suomen kielen etäopiskeluun erittäin positiivisesti. Jopa 60 % kurssille osallistuneista oli kurssin loputtua sitä mieltä, että etäopetus soveltuu kielen oppimiseen myös alkeistasolla erittäin hyvin. 30 % opiskelijoista koki, että etäopetus toimii hyvin, mutta alkeistasolla lähiopetus voisi toimia vielä paremmin ja 10 % opiskelisi mieluummin lähiopetuksessa. Verkko-opintojen erityiseksi voimaksi osoittautui saavutettavuus. Opiskelijat Metropolian eri kampuksilta ja muista oppilaitoksista, Berliinistä, Delhistä, Petroskoista tai Imatralta voivat oppia yhdessä ja aiempaa helpommin muiden opintojen ja töiden ohessa. Vaikka etäopetuksessa ei pystytä luomaan aitoja tapaamisia korvaavaa vuorovaikutusta, ovat sen mahdollisuudet kuitenkin laajat. Saavutettavuuden lisäksi opiskelijapalautteissa korostui etäopiskelun mukavuus: aikaa ja voimia säästyi, ja opiskelija pystyi harjoittelemaan kieltä tehokkaasti ja ohjatusti kotisohvallaan. Tällä ”mukavuudella” voi olla myönteistä vaikutusta oppimiseen, vaikka itse oppiminen, erityisesti etäyhteyksien varassa, vaatiikin opiskelijalta tarkkaavuutta ja kognitiivista ponnistelua. Korkeakouluilta odotetaan tulevaisuudessa valmiutta tarjota entistä joustavampia suomen kielen opiskelumahdollisuuksia (9,10). Tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kielen opiskeluun lähiopetuksen lisäksi myös etä- ja monimuoto-opintoina. Olipa opetusmuoto mikä hyvänsä, opiskelijat kaipaavat hyvin suunniteltuja oppimiskokonaisuuksia, motivointia, sitouttamista ja tukea opintoihinsa (5). Tarpeisiin vastaava kielenopetus voikin olla ratkaiseva kansainvälisen osaajan kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Muutamia vinkkejä kielen alkeiden verkkokurssin laatimiseen Muista yhdessä tekemisen merkitys motivaation ja sitoutumisen kannalta. Fyysisestä etäisyydestä huolimatta opiskelijat ovat ryhmän jäseniä. Anna heille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja harjoitella kieltä yhdessä myös pienryhmissä. Rohkaise käyttämään kaikkea opittua alusta alkaen ilman onnistumispaineita. Rento ilmapiiri syntyy myös siitä, kun opettajakaan ei osaa kaikkea! Jos mahdollista, kannattaa kokeilla käänteistä opetusta ja tehdä lyhyitä opetusvideoita etukäteen katsottavaksi. Voit myös tallentaa joitakin jaksoja tapaamisista, mikäli opiskelijat haluavat. Monet hyötyvät, kun voivat palata oppitunnin asioihin myös jälkikäteen. Laadi verkko-oppimisympäristöön mahdollisimman selkeät teemakokonaisuudet vaiheistuksineen. Liitä oppimisympäristöön tehtäviä, jotka liittyvät opintojakson osaamistavoitteisiin ja edistävät kaikkien kielitaidon osa-alueiden vahvistumista. Ne myös tuovat näkyväksi sekä opettajalle että opiskelijalle, miten kielitaito on opintojakson aikana kehittynyt. Lähteet 1. SIMHE-jatkokehitys 2019-2021. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020. 2. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018: Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. AMK-lehti 3/2018. Viitattu 9.6.2020. 3. Jäppinen, T., Korpela, E., Takaeilola, M., Juvonen, K., Valo-Vuorela, M., Rantonen, P., Kosonen, K., Vähäkangas, A. & Svanberg, E. (2019): Integroitu opetus tehostaa suomen kielen oppimista. Teoksessa Stenberg ym. 2019. 4. Miten verkkokoto todella toimii? Julkaistu 7.11.2019, viitattu 8.6.2020. 5. Joshi, M. (2016): Live online meetings bringing interaction and engagement into online teaching. Teoksessa Rännäli, M. & Tanskanen, I. (toim): Spinning e-pedagogical Nets. Pedagogical development and experiments in higher education. Reports from Turku University of Applied Sciences 231 (pdf). s. 180-192. 6. Pietilä, P., Lintunen, P. (2014): Kielen oppiminen ja opettaminen. Teoksessa Pietilä, P., Lintunen, P. (toim.) (2014): Kuinka kieltä opitaan. Opas vieraan kielen opettajalle ja opiskelijalle. Gaudeamus, Helsinki. 2014. 7. Vuopala E. 2013: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset. Näkemyksinä yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus. Väitöskirjatutkimus, Oulun yliopisto (pdf). Viitattu 9.6.2020. 8. eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. Viitattu 8.6.2020. 9. KARVI, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2019: Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat koulutuspolulla. Julkaisut 22:2019 (pdf). Viitattu 9.6.2020. 10. OKM, Opetus ja kulttuuriministeriö 2019: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31 (pdf). Viitattu 9.6.2020. 11. Stenberg H., Hirard T., Autero M. & Korpela E. (toim.) (2019): Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille — hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen (pdf). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.6.2020.

Lue lisää