Lupauksista palvelutekoihin: valmistuuko meiltä tyytyväisiä kansainvälisiä opiskelijoita?
”Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, ammattitaitoiset opettajat, uskomaton asenne koulutukseen ja globaaleihin asioihin ja paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden töihin.” Näin vastaa Metropolian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija kysyttäessä syitä hakeutua Suomeen. Neljän vuoden päästä tiedämme, onko hän tyytyväinen valintaansa ja motivoituiko hän jäämään maahamme. Nämä ovat meille korkeakouluille tärkeitä kysymyksiä. Haluamme osallistua yhteiskuntamme työllisyyshaasteiden ratkaisemiseen. Haluamme tarjota laadukkaan, mutta myös maksullisilla koulutusmarkkinoilla kilpailukykyisen opiskelukokemuksen. Jokaisen korkeakoulun on tarkasteltava kriittisesti palveluprosessejaan: laatu on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan. Vetovoimaa ja pitovoimaa: kumpaakin tarvitaan Työvoimapulasta kärsivän Suomen on pystyttävä houkuttelemaan entistä enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Tämä pelkästään ei kuitenkaan riitä. Meidän pitää pystyä ratkomaan myös kansainvälisten osaajien integroitumisen ja työllistymisen haasteita. (OKM 2019.) Kaiken taustalla on opiskelijan aito halu jäädä Suomeen. Se syntyy kokonaisvaltaisesti onnistuneesta opiskelukokemuksesta ja viihtymisestä maassamme (mm. Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-33). Vain Suomeen juurtunut, tyytyväinen kansainvälinen opiskelija on potentiaalinen osaaja työvoimaamme. Opiskelijatyytyväisyys ja brändi lukuvuosimaksujen aikakaudella Työllistymistalkoiden ohella myös lukuvuosimaksut ovat vaatineet opiskelijatyytyväisyyden kriittistä tarkastelua uudella tavalla. Suomessa laadukas koulutus palveluineen on aina ollut itseisarvo. Kahden kerroksen väen palvelulogiikka ei istu koulutusideologiaamme, eikä siihen ole tarvettakaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen linjaukset peräänkuuluttavat kokonaisvaltaisesti laatua koulutuksessa, tutkimuksessa ja palveluissa (OKM 2017, 16-17). Yhdenvertaisuus onkin kaikille meille yhteinen tahtotila (OKM 2018, 35). Lukuvuosimaksujen myötä olemme kuitenkin joutuneet pohtimaan ”maksullisen tuotteen” laatua, sisältöä ja hintaa. Laatu on sidoksissa myös opiskelijamäärien kasvattamiseen ja palveluodotuksiin. Odotukset ovat korkealla ”tilastomenestyjän” kohdalla, ja tähän perustamme myös maabrändimme ja palvelulupauksemme (mm. OKM 2017). Jos lupaukset eivät vastaa todellisuutta ja hintaa, pettymys laatuun kuuluu sosiaalisessa mediassa kauas. Muun muassa Ruotsissa pettymyksiä on puitu korkeimmassa oikeudessa saakka. Ilman oikein kohdennettua tukea moni asia voikin mennä pieleen palveluprosessissa (kts. mm. Khanal & Ghaulee 2019). Enemmän kuin sanoja, brändi on tekoja. Tunnista kohderyhmäsi palvelutarpeet ja -vaiheet Korkeakoulujemme palveluprosesseja on kehitettävä opiskelijalähtöisesti. Kehitystyö alkaa eri asiakasryhmiemme, heidän tarpeidensa ja kehitettävien palveluvaiheiden tunnistamisesta. Kansainvälisistä taustoista tulevien opiskelijoiden joukko on varsin monimuotoinen niin määrittelytapojen, tilastojen, palvelutarpeiden kuin identiteettikysymystenkin valossa (mm. Mathies & Karhunen 2019, 70-72; Airas & al. 2020, 25-27, 83). Heitä ei voi lähestyä yhtenä massana. Sen lisäksi, että maksava opiskelija on ihan tavallinen opiskelija, hän tulee myös toisesta kulttuurista. Hän — ja usein myös hänen vanhempansa — panostavat valittuun oppilaitokseen ja maahan aikaansa ja energiaansa, mutta lisäksi myös konkreettisesti rahaansa. Koko paketin on oltava houkutteleva, toimiva ja juuri hänelle soveltuva myös käytännössä. Uuteen maahan muuttavan lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan odotukset ja tarpeet ovat erilaiset kuin täällä jo ennestään asuvan (vrt. Airas & al. 2020). Haasteina korostuvat työllistyminen, verkostoituminen ja integroituminen (OKM 2018). Lisäksi apurahajärjestelmä ja agenttitoimijat vaikuttavat markkinointitoimenpiteisiin, tiedonkulkuun ja palveluprosesseihin (OKM 2019, 18-19). Markkina-alueittain kohdennetussa rekrytoinnissa on hyvä myös huomioida, että opiskelijan lähtömaa vaikuttaa koettuihin haasteisiin ja tuen tarpeeseen (mm. Khanal & Ghaulee 2019). Ensimmäisistä mielikuvista työllistymiseen mahtuu monta palveluvaihetta ja monta vuotta. Tämä kattaa paitsi opinnot, myös ”koko elämän”. Aikavälille nivoutuu useita kiinnekohtia, joissa korkeakoulu voi vaikuttaa opiskelijan kokemukseen. Sujuva ja selkeä palvelupolku ja vastuiden roolittaminen tukevat myös korkeakoulun sisäistä toimivuutta (OKM 2018, 37). Hyödynnä saatavilla oleva tieto ja suositukset Palveluprosessin kehitystyössä on hyvä hyödyntää myös yleisesti kansainvälisten opiskelijoiden kokemusta kartoittaneita kyselyitä ja selvityksiä, muun muassa: International Student Barometer (ISB)-kyselyn koosteet kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyydestä Suomessa Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimus kansainvälisten opiskelijoiden viihtymisestä pääkaupunkiseudulla Mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja VALOA-hankkeen selvitykset kehitystoimenpiteistä koko kansainvälisten opiskelijoiden palveluprosessiin Tilastoanalyysit kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämisestä. Lähtökohtaisesti kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä kokonaiskokemukseen, koulutuksen laatuun, hyvään arkeen ja toimivaan yhteiskuntaan. Kriittisin kipukohta on heikko työllistyminen Suomeen ja siihen saadun tuen puute. Opiskelijat kamppailevat myös taloudellisten kysymysten ja paikallisten ystävien löytymisen sekä kielimuurin, syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. (Garam 2018; Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-39.) Toisaalta kehitystyössä on hyvä pitää mielessä myös kenen tahansa ”tavallisen opiskelijan” avainkysymykset opintojen etenemisessä ja työllistymisessä. Todenmukainen ja kattava opintosisältöjen kuvaus, ensimmäisen vuoden sujuminen, aktiivinen verkostoituminen ja osallistuminen opintojen ulkopuoliseen toimintaan ovat kriittisen tärkeitä kaikille opiskelijoille (Kuurila 2014, 24-29). Nämä saavat kuitenkin erilaisia painotuksia toiselta puolelta maailmaa muuttavan opiskelijan kohdalla. Fasilitoitu työpaja kehitystyön mahdollistajana Metropoliassa ohjaus- ja palveluprosesseja on tarkasteltu kuluneen syksyn ja kevään aikana muun muassa kehitettäessä ohjauspalveluita eri asiakasryhmille ja myös SIMHE-jatkokehityshankkeessa. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden palveluprosessi on tunnistettu juurikin erityisesti kehityskohteeksi, koska mukaan on tullut paljon uusia tarpeita, toimijoita ja toimintoja. Haasteita ja kehitystoimenpiteitä purettiin auki Metropolian keskitetyn fasilitointiryhmän Parrun vetämässä työpajassa helmikuussa 2020. Työpajassa tunnistettiin seuraavat palvelupolun vaiheet: Työpajassa pohdimme palvelutarpeita lähi- ja verkko-opetuksessa opiskelevien AMK- ja YAMK-opiskelijoiden näkökulmasta. Tunnistimme akuuteimmat kehitystarpeet, aikataulutimme ne ja sovimme niille vastuuhenkilöt. Läpileikkaavana teemana kulkee yksilöidyn ohjauksen tarve. Luonnollisesti osa tunnistetuista kehitystoimenpiteistä koskee myös laajemmin muita opiskelijaryhmiä. Samoin totesimme iloksemme, että osaa kehitystarpeista työstetään jo eri hankkeissa. Etenkin suuressa korkeakoulussa korostuu vuorovaikutuksen tärkeys eri yksiköiden välillä, joten myös tiedonkulku pitää määrittää osaksi prosesseja. Yhdessä kohti onnistumisen kokemuksia ja viihtymistä Korkeakoulun palveluita ei voi kehittää tyhjiössä. On seurattava koulutuspoliittisia linjauksia, tarkasteltava selvityksiä ja osallistettava eri sidosryhmiä. Ennen kaikkea on tunnistettava kunkin opiskelijaryhmän tarpeet. Paljon tehdään jo hyvin. Meidän on kuitenkin oltava valmiita asettamaan opiskelijalähtöisyyden, viihtymisen, tyytyväisyyden ja osallisuuden kysymykset keskiöön. Yhteiskehittäminen vaatii monen ihmisen työpanosta, mutta maksaa itsensä takaisin laadukkaana palvelukokonaisuutena, onnistumisen kokemuksina ja motivoituneena työvoimana Suomelle. Lähteet: Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. Julkaistu 21.11.2019. Garam, I. 2018. Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? Faktaa Express 6A/2018. Opetushallitus. Luettu 20.4.2020. Khanal, J. & Ghaulee, U. 2019. Challenges of International Students from Pre-Departure to Post-Study: A Literature Review. Journal of International Students; Jonesboro Vol. 9, Iss. 2 (2019): 560-581. Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Sarja - ser. C osa -tom. 384. Scripta Lingua Fennica Edita. Turun yliopisto. Julkaistu 29.8.2014. Mathies, C. & Karhunen, H. 2019. Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa. Teoksessa Kazi, V., Alitolppa-Niitamo, A. ja Kaihovaara, A. (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Sivut 69-78. Julkaistu 21.1.2020. OKM 2017. Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. Julkaistu 16.3.2017. OKM 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018 – seuranta‐ ja arviointityöryhmän väliraportti. Julkaistu 13.11.2018. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Julkaistu 16.9.2019. Shumilova, Y., Cai, Y. & Pekkola, E. 2012. Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. VALOA-project, Career Services, University of Helsinki. Published on 1 January 2012. Suomalainen, A., Sarasjärvi K. ja J. Lahtinen. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Päivitetty 7.1.2020.
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta edellyttää viestintää ja osallistamista
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan (SIMHE, Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) pilottivuoden 2016 jälkeinen strateginen toimintakausi 2017-2020 on lopuillaan. Viestinnän ja osallistamisen arviointi on yksi osa-alue osana vuoden 2020 lopussa julkaistavaa Metropolia Ammattikorkeakoulun tekemää toiminnan kokonaisarviointia. Näiden teemojen ottaminen mukaan arviointiin juontaa alkuvuoteen 2016 maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saatu ohjeistus oli selvä: ”Tästä toiminnasta tulee viestiä laajasti ja toiminnan tulee olla näkyvää”. Viestintää ja osallistamista – kenelle, mitä ja miten? SIMHE-Metropolian viestinnän kärjet ja palvelujen kohderyhmä ovat määrittyneet maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan tavoitteiden pohjalta: Parantaa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien pääsyä korkeakoulutukseen sekä toimia keskitettynä ohjauspisteenä korkeakoulutukseen liittyvissä kysymyksissä Osallistua korkeakoulutettujen maahantulijoiden osaamisen tunnistamiseen sekä jatkokoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen. Löytää valtakunnallisesti toimiva malli, joka olisi sovellettavissa muihinkin korkeakouluihin. (1.) Tavoitteet kohdistuvat palvelua käyttävien maahanmuuttaja-asiakkaiden lisäksi hyvinkin laaja-alaiseen sidosryhmä- ja yhteistyöverkostoon. Monimuotoinen asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut keskeistä niin palveluiden rakentamisen alkutaipaleella kuin SIMHE-toimintaan kytkeytyvissä ja palveluja kehittävissä TKI (tutkimus- kehittämis- ja innovaatio) -hankkeissa. Olemme päätyneet Metropoliassa rakentamaan ja kehittämään kohderyhmäspesifejä viestinnän ja osallistamisen SIMHE- sisältöjä verkkosivuilla (2.), facebookissa (3.), sidosryhmä (4.)- ja asiakas (5.) blogeissa, videoilla, artikkeleissa, sidosryhmä- ja asiakaskirjeissä sekä työpajoissa, seminaareissa ja konferensseissa. Blogit ovat erityisesti toimineet tekemisestä kertovina foorumeina ja artikkelikokoelmat (6.), (7.), maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnan raportti (1.) ja esim. artikkelit (7.), (8.) erityisesti tuloksista kertomisen viestintäkanavina. Videoita on hyödynnetty runsaasti tekemisen ja tiedon jakamisen kuin myös tuloksista kertomisen välineenä – hyvänä esimerkkinä mm. Opetushallituksen rahoittamassa monitoimijaisessa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa tuotettu video (Youtube). Hyviä käytänteitä, vinkkejä ja suosituksia Hankkeessa on tarkoitus tuottaa uutta tietoa, joka muuttaa maailmaa jotenkin vaikuttavasti. Viestintä on ainoa tapa kertoa tuloksista. Hankkeen viestintäsuunnitelma on tärkeä ja siinä on hyvä huomioida, että relevantit ja pohditut sisällöt kannattavat, että viestintäkanavat tulee arvioida ja valita hyötynäkökulmasta, että kaikki tieto on hyvä olla esillä ja saatavilla, ja ennen kaikkea, että viestintä on suunnittelua ja ennakointia. (10). Sosiaalisessa mediassa SIMHE-asiantuntijat asettavat itsensä esille avoimen keskustelun areenalle, missä pelkkä substanssin asiantuntijuus ei riitä vaan tarvitaan myös viestinnällistä valmiutta ja etenkin halua keskustella kotouttamisen ilmiöistä. #SIMHE-hashtagin käyttö on avannut, SIMHE-yhteistyöverkostoa laajemmalle yleisölle, mahdollisuuden osallistua korkeakouluissa tapahtuvan kotouttamisen ilmiön ympärillä kytkeytyvään toimintaan ja myös seuraamaan kehittämistyön tuloksia. Hankkeen toimintasuunnitelmassa osallistaminen työvälineenä tuleekin huomioida koko hankkeen elinkaaren ajan: hankkeen ideointivaiheesta – tulosten jalkauttamiseen pysyväksi toiminnaksi asti. Metropolian SIMHE-toiminnassa olemme hyödyntäneet viestinnän ja osallistamisen työkaluina systemaattisesti seminaari- ja työpajatyöskentelyä. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat jo kahtena vuotena toteutetut SIMHE-seminaarit, jotka toisaalta ovat toimineet päättyneiden hankkeiden tulosten jakamisen areenana ja toisaalta mahdollistaneet myös käynnissä olevien hankkeiden kehitystyöhön osallistumisen. Seminaareista ja työpajoista on viestitty moninaisesti erilaisilla videoilla ja blogikirjoituksilla. Metropolian asiantuntevat ja innostavat fasilitaattorit ovat tuoneet SIMHE-työpajoihin osallistamiseen tarvittavaa ammatillista tukea (11.). Fasilitoijat ovat suunnanneet työskentelyä kohti yhdessä etukäteen määriteltyjä tavoitteita ja antaneet projektipäällikölle mahdollisuuden osallistua tasavertaisena keskusteluun tuoden työskentelyyn myös ulkopuolisin lasein tarvittavan tarkastelun. Fasilitaattoreiden ansiosta työpajatyöskentelystä on tullut myös hauskaa ja hyvin johdettua. Uskallankin väittää sekä Metropolian sisäisten että ulkoisten SIMHE kumppaneiden allekirjoittavan tämän ja tietävän, mitä tarkoittaa, jos sanon nyt nostavani käden pystyyn. Lähteet: Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:38 (PDF) Metropolian verkkosivut SIMHE-Metropolia Facebook Monta muuttujaa -blogisarja. Metropolia blogi Various variables -blogisarja. Metropolia blogit. Stenberg, H., Autero,M. & Ala-Nikkola, E. (toim.). 2018. Osaamisella ei ole rajoja. (PDF) Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille- hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. (PDF) Autero, M. 2019.SIMHE-palvelut korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tukena Suomessa. Hirard, T. & Stenberg, H. 2018. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa. (UAS-Journal 3/2018) Poutanen, P. & Laaksonen, S. 2019. Faktat nettiin. Kaihovirta,M., Raivio. A-M. & Polojärvi, H. (toim.) 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. (PDF)
Asenteet ja palveluiden viidakko maahanmuuttajien työllistymisen haasteena
Osaaminen käyttöön Suomessa -hanke järjesti toisen työpajan edistämään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden ekosysteemiä 22.1.2020. Alustajat, Talent Boost –toimenpideohjelman vastuuvirkamies Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja yrittäjä, itsekin maahan muuttanut Ali Giray, johdattivat meidät päivän teemaan – maahanmuuttajien työllistymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tuntevatko organisaatiot toisensa? Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä, työryhmissä ja työpajoissa on tullut ilmi, että eri viranomaisten tai muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen keskinäinen ymmärrys toistensa palveluista on puutteellista. Tammikuun työpajassa sama toimeksianto sai osan ryhmistä ratkomaan esimerkkitapausten tilannetta toivetilasta ja toiset nykytilan mukaan. Varsinkin jälkimmäinen paljasti sen, että ammattilaisilla on muiden organisaatioiden palvelulupauksista ja toimivallasta edelleen virheellisiä käsityksiä. Työpajan kaltaisille eri toimijoiden kohtaamisille on jatkossakin tarve. Verkostojen yhteistyön edellytys on, että tunnemme toisemme. Hankkeessa on myös pyritty kokoamaan ne asiat, joita ohjauksellisessa ekosysteemissä halutaan tarjota ja selkeyttämään eri toimijoiden palvelulupauksia niiden ratkaisemiseksi. Hanke on auttanut tunnistamaan palvelujen päällekkäisyyksiä ja toisaalta aukkoja. Palveluverkoston monimuotoisuudessa selviämiseksi maahanmuuttajien omia verkostoja ja mentorointia pidetään tärkeinä. Entä mikä on asenteiden merkitys? Toinen, erityisesti alustuksissa esiin tuotu, mutta edellisen kanssa hyvin erityyppinen haaste on asenteet. Talent Boost -toimenpideohjelmassa pyritään edistämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa. Suomi kaipaa entistä enemmän maahanmuuttajia, koska ammattibarometrin mukaan työvoimapula vaivaa yhä useampaa alaa, ja erityisesti palvelualalla on pulaa osaavasta henkilökunnasta. Haasteena on pienten ja keskisuurten yritysten kyky kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen - aihe, joka nousi esiin jo ensimmäisessä työpajassa. Muiden muassa Aklaq Ahmad (2019) on laajalla kokeellaan todistanut, että työnhaussa tapahtuva syrjintä hidastaa ja estää merkittävästi “ulkomaalaisennimisten” työllistymistä. Asenteisiin vaikuttaminen onkin yksi tärkeä Talent Boost -toimenpideohjelman osa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työelämän vastaanottavuus -ohjelmaa. Myös Ali Giray puhui paljon asenteista. Hän näki haasteita niin yritysten, viranomaisten kuin maahanmuuttajienkin asenteissa. Giray kritisoi suomalaista ”tasa-arvoajattelua”, joka ei huomioi yksilön tilannetta, vaan pyrkii tarjoamaan kaikille samaa. Suomalaisessa viranomaistyöskentelyssä tasa-arvoisiksi tarkoitetut menettelyt eivät aina riitä tukemaan maahanmuuttajaa, jonka lähtökohdat eivät ole samat kuin kantasuomalaisella. Onkin tarve muistaa, että takamatkalta ponnistavat ryhmät tarvitsevat erityisiä tukitoimia. Miten pääsemme tästä eteenpäin? Talent Boost- toimenpideohjelma ja jatkuvaan oppimiseen suunnattu rahoitus toivottavasti antavat korkeakouluille mahdollisuuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen rakentamiseen. Onko se yhteinen alusta, kuten Aleksi Kopponen ensimmäisessä työpajassa vihjasi, vai jotain muuta? Varmaa on, että se vaatii toimijoiden yhteistyötä ja uudenlaista tapaa ratkoa haasteita ennakkoluulottomasti. Lopuksi haluamme muistuttaa siitä, että koulutus- ja työelämäpolkujen sujuvoittaminen ei näyttäydy vain tietämisen kysymyksenä. Juha Lahden (2019) sanoin: ”Uuden tiedon täytyy olla syvemmällä tasolla ymmärrettävää, jotta se olisi ohjattavalle merkityksellistä, jotta tuon tiedon perusteella osaa, haluaa ja uskaltaa valita seuraavan askeleen kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen polulla” Siksi tiedon omaksumiselle ja sisäistämiselle täytyy antaa aikaa ja pitkäaikaista tukea (eli ohjausta), koska vain ne auttavat asettamaan tiedon kontekstiinsa, jolloin siitä on todellista hyötyä. Kirjoittajat Antti Kanniainen (FM) toimii työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettuna projektiasiantuntijana Pakolaistaustaisten ohjaus –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa erityisesti pakolaisina Suomeen tulleiden koulutus- ja työllistymispolkuja mm. kouluttamalla, TE-toimistojen työtä kehittämällä ja löytämällä digitaalisia ratkaisuja. Antin tehtäviin kuuluu TEM:n ja OKM:n hallinnonalojen kehittämistoimien yhteensovittamista lukutaitokoulutuksista korkeakoulutukseen. Rebekka Nylund (VTM, sosiaalipsykologi), toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yksikössä. Rebekka on kiinnostunut maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta suomalaiseen korkeakoulumaailmaan ja yhteiskuntaan. Hän toimii Helsingin yliopiston maahanmuuttajien opintopalveluiden verkoston puheenjohtajana ja vastaa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa varhaiskasvatusopettajien koulutuspolusta. Lähteet Ahmad, A. (2019). Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Lahti, J. (2019). Tietoa ja neuvontaa tulkitaan aina kokemuksen kautta.
Monta muuttujaa -blogi tuo esiin ammattikorkeakoulun toiminnassa syntynyttä tietoa, ajatuksia ja kokemuksia korkeakoulujen palveluista, joilla tuetaan maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista sekä ohjautumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Blogissa esitellään näistä aiheista tutkittua ja kehitettyä tietoa sekä aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ratkaisumalleja.
SIMHE-Metropolian henkilöstö julkaisee näistä teemoista asiakkaille suunnattuja kirjoituksia englanniksi Various Variables -blogissa
Vuodesta 2022 alkaen suomenkieliset blogikirjoitukset julkaistaan Metropolian muissa blogeissa. Julkaisumme löytyvät Metropolia-fi-sivustolta.
SIMHE Metropolia staff members publish writings about these topics mainly targeted to our clients in Various Variable -blog:
As of 2022 blog texts in Finnish are published in other Metropolia blogs. You can find our publications from Metropolia.fi.
Outi Lemettinen (päätoimittaja), projektipäällikkö
Katso Outi Lemettisen profiili People Finder -palvelussa
Riikka Wallin, asiantuntija
Katso Riikka Wallinin profiili People Finder -palvelussa
Anu Luoma, asiantuntija
Katso Anu Luoman profiili People Finder -palvelussa
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Monta muuttujaa -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.
ammattikorkeakoulu arviointi ekosysteemi hanke harjoittelu integraatio integroituminen jatkuva oppiminen kansainvälinen opiskelija kansainvälinen osaaja kansainvälisyys kehittäminen kehittämishankkeet kielenoppiminen kielitaito korkeakoulutettu korkeakoulutus korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kotouttaminen kotoutuminen maahanmuuton vastuukorkeakoulu maahanmuuttaja maahanmuutto mentorointi ohjaus opetussuunnitelma opiskeluvalmiudet osaaminen osaamisen tunnistaminen palvelu SIMHE SIMHE-palvelu sosiaali-ja terveysala Sosiaalipsykologia talent boost turvapaikanhakija tutkimus työelämä työllistyminen työvoimapula valmentava koulutus verkkototeutus verkosto verkostoituminen yhteistyö
Metropolia käynnisti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -toiminnan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistamista ja soveltuville koulutus- ja urapoluille ohjaamista.