Monta muuttujaa

Tehtävänä koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja ohjaus

Tekijä: Marika Antikainen

Lupauksista palvelutekoihin: valmistuuko meiltä tyytyväisiä kansainvälisiä opiskelijoita?
11.5.2020
Marika Antikainen

  ”Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, ammattitaitoiset opettajat, uskomaton asenne koulutukseen ja globaaleihin asioihin ja paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden töihin.” Näin vastaa Metropolian ensimmäisen vuosikurssin opiskelija kysyttäessä syitä hakeutua Suomeen. Neljän vuoden päästä tiedämme, onko hän tyytyväinen valintaansa ja motivoituiko hän jäämään maahamme. Nämä ovat meille korkeakouluille tärkeitä kysymyksiä. Haluamme osallistua yhteiskuntamme työllisyyshaasteiden ratkaisemiseen. Haluamme tarjota laadukkaan, mutta myös maksullisilla koulutusmarkkinoilla kilpailukykyisen opiskelukokemuksen. Jokaisen korkeakoulun on tarkasteltava kriittisesti palveluprosessejaan: laatu on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan. Vetovoimaa ja pitovoimaa: kumpaakin tarvitaan Työvoimapulasta kärsivän Suomen on pystyttävä houkuttelemaan entistä enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Tämä pelkästään ei kuitenkaan riitä. Meidän pitää pystyä ratkomaan myös kansainvälisten osaajien integroitumisen ja työllistymisen haasteita. (OKM 2019.) Kaiken taustalla on opiskelijan aito halu jäädä Suomeen. Se syntyy kokonaisvaltaisesti onnistuneesta opiskelukokemuksesta ja viihtymisestä maassamme (mm. Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-33). Vain Suomeen juurtunut, tyytyväinen kansainvälinen opiskelija on potentiaalinen osaaja työvoimaamme. Opiskelijatyytyväisyys ja brändi lukuvuosimaksujen aikakaudella Työllistymistalkoiden ohella myös lukuvuosimaksut ovat vaatineet opiskelijatyytyväisyyden kriittistä tarkastelua uudella tavalla. Suomessa laadukas koulutus palveluineen on aina ollut itseisarvo. Kahden kerroksen väen palvelulogiikka ei istu koulutusideologiaamme, eikä siihen ole tarvettakaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen linjaukset peräänkuuluttavat kokonaisvaltaisesti laatua koulutuksessa, tutkimuksessa ja palveluissa (OKM 2017, 16-17). Yhdenvertaisuus onkin kaikille meille yhteinen tahtotila (OKM 2018, 35). Lukuvuosimaksujen myötä olemme kuitenkin joutuneet pohtimaan ”maksullisen tuotteen” laatua, sisältöä ja hintaa. Laatu on sidoksissa myös opiskelijamäärien kasvattamiseen ja palveluodotuksiin. Odotukset ovat korkealla ”tilastomenestyjän” kohdalla, ja tähän perustamme myös maabrändimme ja palvelulupauksemme (mm. OKM 2017). Jos lupaukset eivät vastaa todellisuutta ja hintaa, pettymys laatuun kuuluu sosiaalisessa mediassa kauas. Muun muassa Ruotsissa pettymyksiä on puitu korkeimmassa oikeudessa saakka. Ilman oikein kohdennettua tukea moni asia voikin mennä pieleen palveluprosessissa (kts. mm. Khanal & Ghaulee 2019). Enemmän kuin sanoja, brändi on tekoja. Tunnista kohderyhmäsi palvelutarpeet ja -vaiheet Korkeakoulujemme palveluprosesseja on kehitettävä opiskelijalähtöisesti. Kehitystyö alkaa eri asiakasryhmiemme, heidän tarpeidensa ja kehitettävien palveluvaiheiden tunnistamisesta. Kansainvälisistä taustoista tulevien opiskelijoiden joukko on varsin monimuotoinen niin määrittelytapojen, tilastojen, palvelutarpeiden kuin identiteettikysymystenkin valossa (mm. Mathies & Karhunen 2019, 70-72; Airas & al. 2020, 25-27, 83). Heitä ei voi lähestyä yhtenä massana. Sen lisäksi, että maksava opiskelija on ihan tavallinen opiskelija, hän tulee myös toisesta kulttuurista. Hän — ja usein myös hänen vanhempansa — panostavat valittuun oppilaitokseen ja maahan aikaansa ja energiaansa, mutta lisäksi myös konkreettisesti rahaansa. Koko paketin on oltava houkutteleva, toimiva ja juuri hänelle soveltuva myös käytännössä. Uuteen maahan muuttavan lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan odotukset ja tarpeet ovat erilaiset kuin täällä jo ennestään asuvan (vrt. Airas & al. 2020). Haasteina korostuvat työllistyminen, verkostoituminen ja integroituminen (OKM 2018). Lisäksi apurahajärjestelmä ja agenttitoimijat vaikuttavat markkinointitoimenpiteisiin, tiedonkulkuun ja palveluprosesseihin (OKM 2019, 18-19). Markkina-alueittain kohdennetussa rekrytoinnissa on hyvä myös huomioida, että opiskelijan lähtömaa vaikuttaa koettuihin haasteisiin ja tuen tarpeeseen (mm. Khanal & Ghaulee 2019). Ensimmäisistä mielikuvista työllistymiseen mahtuu monta palveluvaihetta ja monta vuotta. Tämä kattaa paitsi opinnot, myös ”koko elämän”. Aikavälille nivoutuu useita kiinnekohtia, joissa korkeakoulu voi vaikuttaa opiskelijan kokemukseen. Sujuva ja selkeä palvelupolku ja vastuiden roolittaminen tukevat myös korkeakoulun sisäistä toimivuutta (OKM 2018, 37). Hyödynnä saatavilla oleva tieto ja suositukset Palveluprosessin kehitystyössä on hyvä hyödyntää myös yleisesti kansainvälisten opiskelijoiden kokemusta kartoittaneita kyselyitä ja selvityksiä, muun muassa: International Student Barometer (ISB)-kyselyn koosteet kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyydestä Suomessa Opiskelijan kaupunki 2019 -tutkimus kansainvälisten opiskelijoiden viihtymisestä pääkaupunkiseudulla Mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja VALOA-hankkeen selvitykset kehitystoimenpiteistä koko kansainvälisten opiskelijoiden palveluprosessiin Tilastoanalyysit kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämisestä. Lähtökohtaisesti kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä kokonaiskokemukseen, koulutuksen laatuun, hyvään arkeen ja toimivaan yhteiskuntaan. Kriittisin kipukohta on heikko työllistyminen Suomeen ja siihen saadun tuen puute. Opiskelijat kamppailevat myös taloudellisten kysymysten ja paikallisten ystävien löytymisen sekä kielimuurin, syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. (Garam 2018; Suomalainen, Sarasjärvi & Lahtinen 2019, 32-39.) Toisaalta kehitystyössä on hyvä pitää mielessä myös kenen tahansa ”tavallisen opiskelijan” avainkysymykset opintojen etenemisessä ja työllistymisessä. Todenmukainen ja kattava opintosisältöjen kuvaus, ensimmäisen vuoden sujuminen, aktiivinen verkostoituminen ja osallistuminen opintojen ulkopuoliseen toimintaan ovat kriittisen tärkeitä kaikille opiskelijoille (Kuurila 2014, 24-29). Nämä saavat kuitenkin erilaisia painotuksia toiselta puolelta maailmaa muuttavan opiskelijan kohdalla. Fasilitoitu työpaja kehitystyön mahdollistajana Metropoliassa ohjaus- ja palveluprosesseja on tarkasteltu kuluneen syksyn ja kevään aikana muun muassa kehitettäessä ohjauspalveluita eri asiakasryhmille ja myös SIMHE-jatkokehityshankkeessa. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden palveluprosessi on tunnistettu juurikin erityisesti kehityskohteeksi, koska mukaan on tullut paljon uusia tarpeita, toimijoita ja toimintoja. Haasteita ja kehitystoimenpiteitä purettiin auki Metropolian keskitetyn fasilitointiryhmän Parrun vetämässä työpajassa helmikuussa 2020. Työpajassa tunnistettiin seuraavat palvelupolun vaiheet: Työpajassa pohdimme palvelutarpeita lähi- ja verkko-opetuksessa opiskelevien AMK- ja YAMK-opiskelijoiden näkökulmasta. Tunnistimme akuuteimmat kehitystarpeet, aikataulutimme ne ja sovimme niille vastuuhenkilöt. Läpileikkaavana teemana kulkee yksilöidyn ohjauksen tarve. Luonnollisesti osa tunnistetuista kehitystoimenpiteistä koskee myös laajemmin muita opiskelijaryhmiä. Samoin totesimme iloksemme, että osaa kehitystarpeista työstetään jo eri hankkeissa. Etenkin suuressa korkeakoulussa korostuu vuorovaikutuksen tärkeys eri yksiköiden välillä, joten myös tiedonkulku pitää määrittää osaksi prosesseja. Yhdessä kohti onnistumisen kokemuksia ja viihtymistä Korkeakoulun palveluita ei voi kehittää tyhjiössä. On seurattava koulutuspoliittisia linjauksia, tarkasteltava selvityksiä ja osallistettava eri sidosryhmiä. Ennen kaikkea on tunnistettava kunkin opiskelijaryhmän tarpeet. Paljon tehdään jo hyvin. Meidän on kuitenkin oltava valmiita asettamaan opiskelijalähtöisyyden, viihtymisen, tyytyväisyyden ja osallisuuden kysymykset keskiöön. Yhteiskehittäminen vaatii monen ihmisen työpanosta, mutta maksaa itsensä takaisin laadukkaana palvelukokonaisuutena, onnistumisen kokemuksina ja motivoituneena työvoimana Suomelle. Lähteet: Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, g., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. Julkaistu 21.11.2019. Garam, I. 2018. Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? Faktaa Express 6A/2018. Opetushallitus. Luettu 20.4.2020. Khanal, J. & Ghaulee, U. 2019. Challenges of International Students from Pre-Departure to Post-Study: A Literature Review. Journal of International Students; Jonesboro Vol. 9, Iss. 2 (2019): 560-581. Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopiston julkaisuja - Annales Universitatis Turkuensis, Sarja - ser. C osa -tom. 384. Scripta Lingua Fennica Edita. Turun yliopisto. Julkaistu 29.8.2014. Mathies, C. & Karhunen, H. 2019. Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa. Teoksessa Kazi, V., Alitolppa-Niitamo, A. ja Kaihovaara, A. (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Sivut 69-78. Julkaistu 21.1.2020. OKM 2017. Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. Julkaistu 16.3.2017. OKM 2018. Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta lukuvuonna 2017–2018 – seuranta‐ ja arviointityöryhmän väliraportti. Julkaistu 13.11.2018. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Julkaistu 16.9.2019. Shumilova, Y., Cai, Y. & Pekkola, E. 2012. Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. VALOA-project, Career Services, University of Helsinki. Published on 1 January 2012. Suomalainen, A., Sarasjärvi K. ja J. Lahtinen. 2019. Opiskelijan kaupunki 2019. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Päivitetty 7.1.2020.

Lue lisää

Kansainvälisiä Suomessa koulutettuja osaajia yrityksiin!
18.12.2019
Marika Antikainen

Suomalaiseen työelämään liittyvää keskustelua hallitsevat tällä hetkellä kaksi sanaa: työvoimapula ja osaamisvaje. Väestömme vanhenee kovaa vauhtia. Niin Suomi kuin myös Uusimaa tarvitsevat lisää korkeakoulutettuja osaajia. Ilman koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa tämä ei kuitenkaan onnistu. (EK 2019, OKM 2019, Laakso 2019.) Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eli koko tutkintonsa Suomessa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat ovat yksi mahdollisuus Suomea kohtaavien haasteiden ratkaisuun. Suomalainen yhteiskunta ei vielä kuitenkaan saa riittävän hyvin heitä kasvamaan osaksi arjen ja työelämän yhteisöjämme. Me kaikki osaavan yhteiskunnan avaintoimijat - työelämä, korkeakoulut, kunnat ja valtio - haluamme maahamme lisää kansainvälisiä asiantuntijoita. Me haluamme heidän työllistyvän. Sitä varten meidän on tiivistettävä huomattavasti yhteistyötämme sekä pääkaupunkiseudulla, että kansallisesti. Heitämme korkeakouluista ja kaupungeista haasteen työnantajaorganisaatioille: tulkaa mukaan kehittämään ratkaisuja yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseksi Suomeen! Rakenteellisesta yhteistyöstä kaikille etua Kaikki voittavat, jos saamme kehitettyä yhteistyötä entistä rakenteellisempaan suuntaan: Työnantajaorganisaatiot saavat sujuvan väylän osaavien työntekijöiden löytämiseen. Näin organisaatiot löytävät kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa. Pelkästään Uudellamaalla uuden työvoiman tarve on noin 255 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä (Laakso 2019). Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työvoimapotentiaali pitää pystyä hyödyntämään paremmin, sillä he tuntevat jo Suomen toimintaympäristön ja heillä on Suomen työmarkkinoille soveltuva koulutustausta. Lisäksi heillä on kansainvälistä osaamista ja kotiseutunsa markkina-aluetuntemusta. Soveltuva kulttuurinen tuntemus voi olla kriittisen tärkeä tekijä viennin, ja sitä kautta liikevaihdon, kasvattamiseksi. Lisäksi organisaation innovaatiokyky kasvaa: lukuisten tutkimuksien mukaan moninainen työvoima lisää yrityksen luovuutta. (Helsingin seudun kauppakamari 2018.) Organisaatiot voivat myös hyödyntää opiskelijoiden innovointipotentiaalia jo opintojen aikana erilaisissa projekti- ja harjoittelutoimeksiannoissa. Tämä tukee verkostojen rakentumista pitkällä aikajänteellä.   Korkeakouluilla puolestaan on valtava osaajapooli, jolle etsitään jatkuvasti muun muassa harjoittelu-, projekti- ja opinnäytetyöpaikkoja. Tiivis ja monipuolinen yhteistyö työelämän kanssa on ensiarvoisen tärkeää koulutuksen laadulle ja myös myyntivaltti opiskelijarekrytoinnissa. Korkeakoulut myös haluavat panostaa opiskelijoidensa valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen, sillä se on yksi toiminnan laadun arvioinnin ja rahoituksen mittari.   Kaupungit ja valtio taas pyrkivät saamaan lisää asukkaita ja veronmaksajia, jotka ovat tyytyväisiä elämän laatuunsa ja työllistymistilanteeseensa. Väestön vanhetessa tämä on elintärkeää koko suomalaisen hyvinvointimallin kestävyydelle. Osaava työvoima tukee myös paikallisten yritysten kasvua. Osaajat motivoituneita, työllistyminen kompastuskivenä Jos me avaintoimijat saamme yhteistyön toimimaan, voittajia ovat ennen kaikkea myös joukko tulevia ja valmistumisvaiheessa olevia ammattilaisia. Ongelma Suomeen jäämisessä ei ole motivaatiossa. Kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita asettumaan Suomeen sekä hyödyntämään ja kasvattamaan osaamistaan osana kilpailukykyistä, innovatiivista ja toimivaa yhteiskuntaa. Selvitysten mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä valintaansa tulla Suomeen. 91% opiskelijoista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa Suomessa. 83% suosittelee Suomea opiskelumaana. Viimeisen vuoden opiskelijoista vain vajaa neljännes suunnittelee muuttoa pois. Puolet haluavat jäädä Suomeen joko töihin tai jatko-opintoihin ja viidennes on vielä epävarma ratkaisustaan. (OPH 2018.) Työllistyminen on kuitenkin haasteellista. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuneista muun kuin Suomen kansalaisista päätoimisesti työllistyneitä on alle 40% vuoden päästä valmistumisesta, kun Suomen kansalaisilla vastaava luku on noin 80%. Yliopistoista ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistuneilla vastaavat luvut ovat 45% (muu kuin Suomen kansalainen) ja 85% (Suomen kansalainen). (Vipunen 2019.) Suurimpina esteinä työllistymiselle ovat yleensä suomen kielen ja verkostojen puute (OKM 2019, Helsingin seudun kauppakamari 2018). Työllistyminen saattaa kaatua myös kansainväliseen nimeen (Ahmad 2019). Tällä hetkellä Suomessa opiskelee jo yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa. Suomeen houkuttelevat koulutuksen ja tutkimuksen laatu, koulutuksen kustannukset ja korkeakoulun tunnettuus. (OPH 2019.) Kasvua kuitenkin tulokkaidenkin määrässä tarvitaan entisestään (Helsingin seudun kauppakamari 2018, OKM 2019). Kansainvälisten osaajien Suomeen houkuttelua ja työllistymistä tukevia selvityksiä ja toimenpiteitä onkin laadittu runsaasti viime vuosina. Muun muassa poikkihallinnollinen Talent Boost -toimenpideohjelma tarjoaa rahoitusta, tietoa ja verkostoja yrityksille kansainvälisten osaajien työllistämiseen (Business Finland 2019). Suomen hallitusohjelma (2019) esittää lukuisia toimenpiteitä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. OKM:n selvitys (2019) listaa puolestaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi ja opiskelijoiden integroimisen edistämiseksi yhteistyössä. Pääkaupunkiseudulla hihat on kääritty Pääkaupunkiseudulla keväällä 2019 käynnistynyt Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina (Talent Boost AIKO) -hanke tähtää yllä kuvatun yhteistyön rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on houkutella erityisesti työvoimapula-aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä ohjelmistoalalla, työskenteleviä ulkomaisia asiantuntijoita pääkaupunkiseudun yrityksiin. Hanke pyrkii myös tukemaan yritysten kansainvälistymistä sekä helpottamaan alueella jo olevien kansainvälisten osaajien asettautumista ja erityisesti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkinoille kiinnittymistä. Hankkeeseen osallistuu suuri joukko pääkaupunkiseudun avaintoimijoita. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sitä toteutetaan yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien, Helsingin seudun kauppakamarin, Helsinki Marketingin ja Helsinki Business Hubin kanssa. Korkeakouluista mukana ovat Metropolian lisäksi Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Vastaavia Talent Boost -hankkeita pyörii myös muilla alueilla Suomessa (mm. Pirkanmaan liitto 2019). Talent Boost -hankkeen lisäksi Metropoliassa rakennetaan OKM:n erityisavustuksella kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen ja suomen kielen opetuksen mallia. Toimenpiteillä tuetaan Suomeen työllistymistä jo markkinointitoimenpiteistä ja opintojen alusta alkaen. Mallia kehitetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja sitä levitetään muiden korkeakoulujen käyttöön hankkeen edetessä. Tavoitteiden onnistumiseksi tarvitaan kuitenkin työelämäkumppaneita. Ilman yrityksiä ja muita työnantajaorganisaatioita pääsemme vain yhteistyömallien tasolle. Tarvitsemme konkreettisia kokeiluja ja aitoa vuoropuhelua haasteiden ratkaisemiseksi. Tulisiko sinun yrityksesi mukaan? Suosituksista tekoihin Nyt on aika tarttua toimeen. Mikä olisi sinun yrityksellesi soveltuva yhteistyön malli? Vaihtoehtoja on runsaasti: hyödynnä opiskelijaprojektien toimeksiantoja innovointiin ja ongelmanratkaisuun, mm. opinnäytetyöprojekteissa ja Metropolian innovaatioprojekteissa tavoita kansainväliset osaajat tiedottamalla korkeakouluille harjoittelu- ja työpaikoista verkostoidu aktiivisesti tulevien työntekijöidesi kanssa: osallistu korkeakoulujen ja kuntien rekrytointitapahtumiin, tule puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin tai kutsu toimialasi kansainväliset opiskelijat vierailulle yritykseesi lähde työelämäsparraajaksi ja avaa opiskelijoille toimialasi ja ammattitehtäväsi osaamistarpeita ja työnhaun käytäntöjä innosta henkilökuntaasi kansainvälistymään mentorointiohjelmien kautta, mm. Helsingin seudun kauppakamarin EntryPoint-ohjelma kouluta henkilökuntaasi korkeakoulujen tarjoamilla räätälöidyillä koulutuspalveluilla hyödynnä kuntien kansainvälistymispalvelut ja mm. International House Helsingin yrityksille suunnatut neuvontapalvelut räätälöi yhteistyön malli yrityksesi tarpeisiin – ota meihin yhteyttä! Menestys elämänlaatua mittaavissa vertailuissa (mm. Helliwell & al 2019: World Happiness Report 2019) ja expatriaattien kyselyissä (mm. Expat Insider 2019) ei ole harhaa, vaan houkuttelee Suomeen entistä enemmän sitä tulevaisuuden asiantuntijajoukkoa, jota tarvitsemme. Meidän tulee yhdessä pystyä kasvattamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrää, saada heidät nauttimaan opintoajastaan ja verkostoitumaan ammatillisesti Suomeen. Työelämän kumppanit, tervetuloa mukaan kasvua edistämään!   Kirjoittajat: Marika Antikainen työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä SIMHE-palveluissa (marika.antikainen@metropolia.fi) Tanja Malo työskentelee projektipäällikkönä Kansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina – hankkeessa Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla työvoima ja maahanmuutto –yksikössä (tanja.malo@hel.fi)   Lähteet: Ahmad, A. 2019. When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociological Inquiry. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276. Julkaistu 20.3.2019. Business Finland 2019. Talent Boost Finland. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/talent-boost/. Luettu 26.11.2019. EK 2019. Suunta tulevaisuuden osaamiselle ja innovaatiotoiminnalle. https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Innovaatiojulkaisu-Suomen-malli_27.8.2019-korj..pdf. Elinkeinoelämän keskusliitto. Expat Insider 2019. Expat Insider 2019: The Year of the Hidden Champions. https://www.internations.org/expat-insider/. Internations. Luettu 26.11.2019. Helliwell, J., Layard, R. & Sachs, J. 2019. World Happiness Report. https://worldhappiness.report/. New York: Sustainable Development Solutions Network. Helsingin seudun kauppakamari 2018. Yritysten kokemukset ulkomaisesta työvoimasta työmarkkinoilla: Katsaus ulkomaisen työvoiman sijoittumiseen Helsingin seudun työmarkkinoille. http://view.24mags.com/mobilev/bc42006d3120796d1f48e82ac4ff5ae7#/page=18. Laakso, Seppo 2019. Ennakointikamari: Osaavan työvoiman kysyntä ja tarjonta Uudellamaalla. 9/2019. https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/2019/10/Osaavan-ty%C3%B6voiman-kysynt%C3%A4-ja-tarjonta-Uudellamaalla-2019.pdf. OKM 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161788. Julkaistu 16.9.2019. OPH 2018. Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-6a2018-mika-toi-suomeen-millaista-opiskelu-taalla. Opetushallitus. Luettu 26.11.2019. OPH 2019. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa, taulukko Tutkinto-opiskelu Suomesta ja Suomeen 2009-2018. https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa. Luettu 26.11.2019. Pirkanmaan liitto 2019. Talent Boost -hankkeet vauhdittavat yritysten kasvua kansainvälisillä osaajilla. https://www.pirkanmaa.fi/blog/2019/06/24/talent-boost-hankkeet-vauhdittavat-yritysten-kasvua-kansainvalisilla-osaajilla/. Julkaistu 24.6.2019. Suomen hallitusohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662. Julkaistu 6.6.2019. Vipunen 2019. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. https://vipunen.fi/fi-fi. Opetushallinnon tilastopalvelu. Luettu 26.11.2019.

Lue lisää