Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Avainsana: ylempi AMK

Esimiesosaaminen karttuu monialaisessa ryhmässä
31.5.2017
Metropolia Master's bloggers

Uralla eteneminen ja esimiesasemaan siirtyminen motivoivat useaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevaa opiskelijaa. Esimiehenä kehittymisen opintojaksolla osallistujat pääsevät syventämään sekä tiedollista että taidollista osaamistaan esimiestyöstä. Keväällä 2017 opintojakso oli tarjolla Metropoliassa Hankintatoimen, Liiketoiminnan kehittämisen sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan ylemmän AMK:n opiskelijoille. Opetuskertojen mainioita keskusteluja siivittivät eri tutkintojen opiskelijoita sekoittamalla muodostetut ryhmät. Kurssia opettivat tutkintovastaava Liisa Koski-Lukkari ja kehityspäällikkö Minna Kaihovirta-Rapo. Fasilitoimalla kaikkien osaaminen käyttöön Osallistaminen ja fasilitointi ovat yhä useamman esimiehen ja organisaation työkaluja. Fasilitoinnilla tarkoitetaan yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. Sanan alkuperä on latinan sanassa 'facil', joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnin perusperiaatteita ja työkaluja käsiteltiin opintojaksolla sekä teoriatasolla, mutta myös itse kokeillen. Uudentyyppinen työskentelytapa kiinnosti ja innosti, mutta myös haastoi. Ylemmän tutkinnon opiskelijat ovat opintojensa ohella kokopäivätyössä. Oman lisäkierteensä opintojaksolle toi tehtävä fasilitoida jotain tilannetta omalla työpaikalla. Ennen fasilitaattorin rooliin heittäytymistä sai kukin opiskelija käydä läpi suunnitelmaa sparrausparin kanssa. Kuinkas sitten kävikään? Tätä kirjoittaessani 38 opiskelijaa on fasilitoinut tilaisuuden omalla työpaikallaan. Tilaisuudet vaihtelevat pienten asiantuntijatiimien tapaamisista suuriin, yrityksen ulkoisille sidosryhmille suunnattuihin tilaisuuksiin. Kaikki opiskelijat suunnittelivat fasilitoinnin, sparrasivat suunnitelmiaan parin kanssa ja tilaisuuden jälkeen reflektoivat omaa oppimistaan. Eräs kurssin opiskelija, Maarit Holma, fasilitoi omalla työpaikallaan 11 henkilön tilaisuutta. Kohdeyrityksen henkilöstö on muuttamassa syksyllä uusiin toimitiloihin ja fasilitoidussa tilaisuudessa koottiin osallistujien ideoita ja toiveita uusista neuvottelutiloista. ”Fasilitointi meni hyvin, tai siis itse asiassa loistavasti. Paljon paremmin kuin olin osannut odottaa. Olen hyvä valmistautumaan ja halusin onnistua, joten tein työpajaa ennen paljon hommia, jotta työpaja sujuisi hyvin. Isoin oppiminen minulle kenties tuli minäpystyvyydestä. Minua jännitti etukäteen, että miten onnistun fasilitaattorina, mutta sehän meni niin hyvin kuin mahdollista – eli minulla ei olisi ollut syytä olla niin epäileväinen omia kykyjäni kohtaan”, reflektoi Holma oppimistaan. Toinen kurssin opiskelija, Annikki Hyvönen, toteutti fasilitoiden oman organisaationsa rekrytointitilaisuuden. Osallistujat pääsivät pohtimaan tulevan työnantajansa yrityskulttuurin tukemista. Palaute niin kollegoilta kuin päivään osallistuneiltakin oli kiittävää ja LinkedIn -palvelussa tapahtumasta postatut kuvat saivat poikkeuksellisen paljon tykkäyksiä. Nyt samalla konseptilla halutaan järjestää myös tulossa oleva trainee-ohjelma. ”Minulle jäi valtavan hyvä fiilis heittäytymisestä täysin uudenlaiseen tehtävään. Erityisen tyytyväinen olen kritiikistä, jonka sain esitellessäni idean. Se oli ehkä suurin henkilökohtainen oppini, että täytyy olla korvat auki kritiikille, kun pystyin välttämään kritiikissä esitetyt seikat – se oli avain myös onnistumiselle”, reflektoi Hyvönen omaa oppimistaan. Yhdessä olemme enemmän Kurssin vetäjänä ilahduin opiskelijoiden rohkeudesta heittäytyä uuteen. Erityisen sykähdyttävää oli huomata, miten usean opiskelijan käsitys omasta osaamisesta ja tavoitteista täsmentyi ja kirkastui kurssin aikana. Kahden opettajan yhteisopettajuus avaa aihepiiriin monta näkökulmaa ja tarjoaa oppeja ja oivalluksia myös meille opettajille. Vaikka opetusilta oli pitkä, lähdin sieltä joka kerta voimaantuneena kotiin.   Minna Kaihovirta-Rapo Kirjoittaja on Metropolian toimintakulttuuria uudistava kehityspäällikkö, jonka sydän sykkii uuden oppimiselle.

Lue lisää

Kestävän rakentamisen koulutusta konttorilla, kotona ja kampuksella
18.5.2017
Metropolia Master's bloggers

Sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen rahallisen arvon arvioidaan olevan vuosittain jopa 950 miljoonaa euroa. Myös inhimillinen kärsimys on haitta. Sisäilmaongelmiin liittyvien korjausten vuotuinen kustannus on 1500 miljoonaa euroa. Reilu lisäpanostus sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisosaamiseen maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa. Sitä on yritetty mm. pääkaupunkiseudun kuntien Terveet tilat -projektin ja Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden innoittamina koulutusinterventioina. Talkoiden ansiosta lainsäädäntöön otetiin kolme ”pakollista” pätevyyttä, Kosteusvaurioiden kuntotutkija KVKT, Sisäilma-asiantuntija SISA ja Rakennusterveysasiantuntija RTA. Lainsäädäntöön otettujen pätevyyksien kouluttaminen ja niiden hakeminen kuitenkin käynnistyy hitaasti, ja osaajien tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella on vähäistä. Koulutukseen osallistuminen koetaan kalliiksi ja työnantajat eivät helposti innostu lähettämään asiantuntijoitaan esimerkiksi viiteen kahden päivän pituiseen koulutukseen. Matkustamiseen kuluu aikaa ja majoituskin maksaa. Ongelmana on koulutukseen kuluva työaika ja kustannukset. Olisiko verkko-oppiminen ratkaisu? Metropolian talotekniikan insinööri (ylempi AMK) -tutkinnon opinnäytetyössäni raportoin sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisen verkko-oppimiskokeilusta. Kokeilu liittyi Opetushallituksen osin rahoittamaan ”KIRA - opintopolkujen ja pätevyyksien avulla parempaan sisäilmaan” -hankkeeseen, jonka toteuttivat AEL, Kiinteistöalan Koulutussäätiö ja Rateko. Kokeilussa tutkittiin mahdollisuutta lisätä sisäilman ja kosteusvaurioiden korjaamisen osaamista työn ohessa, itselle parhaiten sopivaan aikaan pk-seudun ulkopuolella, ilman matkakustannuksia ja pelkästään verkossa oppien. Verkko-oppimiskokeilu järjestettiin samaan aikaan tavanomaisen lähioppimisen yhteydessä, ja sitä tutkittiin toimintatutkimuksen menetelmin. Tutkimuksessa todettiin, että verkkokoulutus keskeytyi useimmilta. Keskeyttämistä arvioitiin ja päädyttiin kolmeen pääsyyhyn: heikoksi jäänyt opiskelija-ohjaajasuhde, pelkän verkossa oppimisen vuorovaikutuksen vähyys ja yhteisen oppimisen areenan puuttuminen. Verkko-oppimisen toimintamallia on kuitenkin mahdollista kehittää yhteisöllisen oppimisen suuntaan, esimerkiksi seuraavin keinoin. Pääkouluttaja tapaa verkko-oppijan ennen koulutuksen alkua. Ohjauskeskustelussa selvitetään oppijan oppimismahdollisuudet ja esteet. Esteenä voi olla kenties vain tekniikka: etäopiskelusovellusta ei voi asentaa työpaikan tietokoneeseen tietoturvasyistä. Verkkoistunnot on pystyttävä rytmittämään normaaliin työarkeen siten, että istuntojen ei aikana ei hoideta muita työasioita eikä tulla keskeytetyksi. Myös oppimiseen kuuluvien itsenäisten ja ryhmätehtävien tekemiselle on varattava aika aivan kuin mille tahansa työtehtävälle. Kukin oppija jakaa tehtäväpalautuksensa kahden muun oppijan kanssa, keskustelee etänä tai kasvokkain, antaa palautetta ja tekee yhteenvetoja ja johtopäätöksiä verkkoon kirjaten. Oppijoiden kirjautumista istuntoihin on seurattava, jotta keskeyttämistä voidaan ennakoida ja yrittää auttaa poistamaan oppimisen esteitä. Verkko-opetuksen toteutusta ehkä pidetään helppona ja edullisena. Usein kuitenkin havaitaan lukuisia henkilöresursseja vaativia tehtäviä, joiden kustannuksiakaan ei välttämättä ole ymmärretty ottaa huomioon. Harjoittelemalla helppous lisääntyy ja kustannuksetkin pysyvät hallinnassa. Pertti Huhtanen, insinööri YAMK -opiskelija,  rakentaminen, talotekniikka. Pertillä on liike-elämätausta ja hän siirtyi 25 vuoden sivutoimisesta luennoitsijasta Amiedun päätoimiseksi kouluttajaksi 2005. Koulutustaustaltaan hän on tekniikan lisensiaatti (kiinteistöjohtaminen; työpsykologia ja johtaminen), diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka: ydintekniikka, energiateknologiat, energiatalous, voimalaitokset), kasvatustieteen maisteri (työn kehittäminen), eMBA (Int’l Business and Marketing), ammatillinen opettaja ja opintoneuvoja. Pertti hakee talotekniikan YAMK-opinnoista kestävän rakentamisen tuoretta tietoa ja yhteiskehittelymahdollisuuksia.

Lue lisää

Mentoroinnista kilpailukykyä ja arvoa itsensä johtamiseen
3.5.2017
Metropolia Master's bloggers

Osaaminen – tuo nykypäivän maaginen valttikortti. Sitä luodaan, sitä kehitetään, sitä arvostetaan yhä enemmän ja sen jakamisesta on tullut välttämätön tapa kasvattaa organisaatioiden kilpailukykyä. Mentorointi on yksi oiva osaamisen jakamisen menetelmä, jonka myötä yksilön osaamista kasvatetaan yhteisen oppimisen kautta. Mikä olisi sen hienompaa kuin kasvattaa omaa osaamista yhteistyössä muiden kollegoiden kanssa? Rentous, uusien asioiden oivaltaminen itse kokeilemalla tai epäonnistumisista oppiminen, kuuluvat kaikki mentorointityön hienouteen. Keväällä 2017 valmistuneessa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni tarkastelin mentorointia osana teknologiateollisuusyritys Raute Oyj:n strategialähtöistä osaamisen kehittämistä. Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli luoda yhtenäinen ja systemaattinen mentorointiohjelman malli tukemaan kaikkia kohdeorganisaatiossa tapahtuvia mentorointeja. Ilman yhteisiä pelisääntöjä voi mentoroinnin tarkoitus ja ennen kaikkea siitä saatava hyöty jäädä strategisten tavoitteiden ulkopuoleiseksi toiminnaksi. Tällaisen mentoroinnin toteuttaminen ei tuottaisi kilpailukykyä minkäänlaiselle organisaatiolle. Siksi yhteiset pelisäännöt myös tässä muutoin hyvin rennostikin toteutettavassa osaamisen kehittämisen menetelmässä on otettava huomioon. Ekonomi-lehden artikkelissa Osaamisen kehittäminen on investointi kilpailukykyyn on korostettu osaamisen kehittämistä strategialähtöisten ja pitkäjänteisten tavoitteiden mukaisesti. Tähän näkökulmaan myös toimintatutkimukseni tähtäsi muodostaen mentoroinnista vahvan osan kohdeorganisaation strategiaan sidottua osaamisen kehittämistyötä. Väitän pitkäjänteisen ja systemaattisen kehittämistyön osaamisen johtamisessa mahdollistavan organisaatioille niiden tavoitteleman kilpailuedun. Kilpailuedun, jossa erikoistuminen, esimerkiksi mentorointia hyödyntämällä, ja yksilöiden osaamisen arvostaminen ovat suuressa roolissa. Yksittäiset seminaaripäivät tai kerta vuoteen sisäisiin koulutuksiin osallistuminen eivät ole parhaimpia mahdollisia tapoja edistää suunnitelmallista kehittämisotetta, on kyse sitten yksilön tai yhteisöjen osaamisen kasvattamisesta. Toimintatutkimuksen tuotos eli luotu mentorointiohjelman malli saavutti työlle asettamani tavoitteet ja mukaili maisteriohjelmassa vaadittuja opinnäytetyön kriteerejä mielestäni hyvin. Malli luotiin kohdeorganisaation työntekijöitä haastattelemalla, tutustumalla olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin mentoroinnista sekä hyödyntämällä benchmarking-menetelmää, jossa kohdeorganisaation mentorointia verrattiin kahden muun organisaation mentorointityöhön. Tärkeää opinnäytetyössä oli sen tuottama hyöty kohdeorganisaatiolle, jossa mentorointiohjelma jatkaa yhteisenä toimintatapana ja ohjaavana pelisääntönä organisaation arjessa. Teemahaastatteluista saatiin lisäksi hyödyllistä palautetta osaamisen johtamisen muiden osa-alueiden kehittämistyöhön. Sen lisäksi, että opinnäytetyön tulokset kehittivät kohdeorganisaation toimintaa, sain luotua tutkimuskokonaisuuden, jonka toteutustapaa voidaan sellaisenaan hyödyntää myös muissa teknologiateollisuuden organisaatioissa. Tämän havaitseminen vaati asian tarkastelua kontekstin ulkopuolisesta näkökulmasta. Koska ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt toteutetaan nimenomaan toimintatutkimuksina, pääsee tutkija itse työstämään kehittämäänsä toimintamallia niin sanotusti "kädet savessa". Juuri tämä oli yksi hienoimmista ja opettavaisimmista asioista koko opinnäytetyöprosessissa. Toimintatutkijana työskentely opetti tarkastelemaan asioita ennen kaikkea asiakasystävällisestä näkökulmasta. Opin, kuinka tärkeää on itse päästä kokeilemaan ja testaamaan opiskeltavaa asiaa ja siten kokemuksen kautta oppimaan uutta. Jäykistä rakenteista luovuttiin ja annettiin mentoripareille valtaa johtaa itse itseään. Voisiko mentorointi olla siis osa itsensä johtamisen toimenpiteitä tämän päivän osaamista korostavissa organisaatioissa? Miksi ei! Uuden toimintatavan omaksumista ja kykyä nopeaan uudistumiseen voisi mielestäni kehittää lähestymällä ennakkoluulottomasti organisaation sisäisiä, itselle vielä vieraita toimintoja. Edellä mainitut taidot kun ovat tämän päivän menestyvän työntekijän ja organisaation valttikortteja.   Henna Sjögren Tradenomi (ylempi AMK) Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu  

Lue lisää

Digimarkkinointia vai insinööritiedettä?
3.4.2017
Metropolia Master's bloggers

  Kuluttajamarkkinointi on kiinnostavassa vaiheessa. Analytiikkatyökalujen avulla voidaan käytännössä selvittää yksittäisen kuluttajan nettikäyttäytymisestä lähes mitä tahansa – mikäli tämä on antanut siihen luvan, eikä vaivaudu hirveästi selauspolkuaan suojailemaan.  Niinhän se on, että keksit sallimalla verkkosivuston palvelu toimii paremmin ja maniostaja saa kohdennettua mainontansa tarkemmin.  Tämä on kaikkien etu. Kuluttaja näkee vain itselleen “sopivimmat” mainokset ja mainostaja kokee tavoittavansa kohderyhmänsä paremmin.  Niin mainonnan mittarit hänelle kertovat. Tämän perusteella kaikkien pitäisi olla erittäin tyytyväisiä. Alkuvuodesta lukuisat tahot julkaisivat kuluttajatrendejään vuodelle 2017.  Kaiken Internet of Thingsin ja laajennetun- ja virtuaalitodellisuuden hypettämisen välissä pisti silmään digiajan kuluttajan entistäkin negatiivisempi suhtautuminen keskeyttävään markkinointiin.  Siis bannerit, videoiden alussa väkipakolla näytetyt spotit ja turhat muka sisältömarkkinoinnin avulla tehdyt somepäivitykset kuuluvat tähän kategoriaan.  Mikä niissä sitten ärsyttää, kun tietoa pitäisi kohdeyleisöstä olla enemmän kuin koskaan ennen? Valitettavasti tämä kohdeyleisöstä kertova tieto pyörii valistuneen markkinointipäällikön ja mahdollisesti mediatoimiston työpöydällä. Valistunut markkinointipäällikkö käyttää tätä tietoa osoittaakseen markkinoinnin tehokkuutta ja mediatoimisto suojaa itsensä kertomalla, kuinka näiden lukujen valossa ollaan oikeassa kanavassa.  Mahdollisesti sisältö on insinööritieteen tarkkuudella riisuttu kaikesta “turhasta” kuten viihteellisistä elementeistä, sillä analytiikan perusteella tietyt elementit aiheuttavat positiivisen, ostopolulla eteenpäin vievän reaktion.  Poistetaan siis kaikki turha ja tehdään kustannustehokkaasti, nopeasti, edullisesti ja mielellään muutama versio, jotta voidaan testata.  Parempi vielä, kun kehitellään algoritmi, joka tuottaa mainoksen automaattisesti, ilman turhia välikäsiä.  Botti puhuu kuluttajalle. Tämä jakamisen, linkitysten, sisällön tuotannon, vaikuttavuuden ja sitouttamisen mittaaminen on toki hyödyllistä ja tuottaa teknisesti hyviä tuloksia. Silti uskallan väittää, että harvassa ovat ne mainostajat, jotka oikeasti hyödyntävät kuluttajatietouttaan relevantin ja oikea-aikaisen sisällön tuottamiseen.  Tämä vaatii nimittäin resursseja eli rahaa, budjettia ja viitseliäisyyttä koko organisaatiolta. Markkinointiosasto ei aina ole se oikea osasto viihdyttävän tai kiinnostavan sisällön tuottamiseen. Sisältö saattaa löytyä yllättävästä paikasta: joku organisaatiossa tietää jostakin asiasta enemmän, osaa tuottaa kiinnostavaa tekstiä, kuvaa tai videota ja kaiken lisäksi on kiinnostunut jakamaan tämän omassa sosiaalisessa verkostossaan.  Tämä “hiljainen”, markkinoinnilta ja viestinnältä ohi humpsahtava tieto tulee varmasti julkaistuksi, mutta brändin ja markkinointiorganisaation siitä tietämättä.  Kollegaa ei seurata, sisältö ei tule hyödynnetyksi ja tilaisuus menetetään.  Näitä menetettyjä tilaisuuksia on lukuisia, koska loppujen lopuksi brändin sosiaalisen median mittaristo kertoo sen, mitä sen halutaan kertovan: kuinka tehokkaasti markkinointiosasto sijoittaa sen budjettiin varatut rahat ja tuottaako tämä ROI riittävästi. Näin insinööri voittaa ja digimarkkinointi muuttuu epäkiinnostavaksi, ärsyttäväksi hötöksi digitaaliseen universumiin.   Sari Männistö, MBA-opiskelija Metropoliassa, Business Informatics -ylemmässä AMK-tutkinto-ohjelmassa . Sarilla on vuosien kokemus mainostoimistotyöskentelystä ja mainonnan tehokkuuden mittaamisesta. Parantaakseen ammattitaitoaan hän aloitti Master's-opinnot vuonna 2015 ja valmistuu toukokuussa. Männistö teki opinnäytetyönsä markkinoinnista sosiaalisen median kanavissa ja on lisäksi tutkinut paljon uusien teknologioiden vaikutusta markkinointiin ja sisällöntuotantoon.    

Lue lisää

Terveysteknologia tarvitsee tuotekehitysosaajia
20.2.2017
Metropolia Master's bloggers

Suomi kaipaa uusia viennin vetureita. Vakaasti viime vuodet kasvaneesta terveysteknologia-alasta on povattu sellaista. Terveysteknologia on noussut jo suurimmaksi huipputekniikan vientialaksi. Tuotteista yli 95 % menee vientiin. Terveysteknologia noin 2 miljardin euron viennillään vastaa noin 3,5 % Suomen kokonaisviennistä, kasvun varaa on vielä. Nokian huippuvuosina huipputekniikan vienti oli moninkertainen. Terveysteknologian viennin vetureina toimivat muutamat alan suuryritykset - toivon mukaan näiden yritysten rinnalle nousee kirittäjiä sadoista alan pienistä yrityksistä. Terveysteknologia-ala kehittää ja valmistaa suuren osan tuotteistaan Suomessa, muun muassa potilasmonitoreita, hammasröntgenlaitteita, silmänpohjan kuvantamislaitteita ja silmänpainemittareita. Alan on laskettu työllistävän tällä hetkellä noin 10 000 henkilöä. Suomalainen terveysteknologian tuotekehitykseen liittyvä osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on avaintekijä yritysten menestyksessä nyt ja tulevaisuudessa. Terveysteknologian ominaispiirteenä on voimakas regulaatio, joka ohjaa myös alalla tapahtuvaa tuotekehitystä. Regulaation tarkoituksena on muun muassa taata tuotteiden käytön turvallisuus niin potilaille kuin käyttäjillekin. Tämä asettaa erityisvaatimuksia osaamiselle. Osaamistarpeet vaihtelevat toki yrityksen ja työtehtävien mukaan, mutta joka tapauksessa säätely ohjaa voimakkaasti tuotekehitystä ja yritysten toimintaa. Mitä terveysteknologia-alalla toimivan tuotekehittäjän sitten tulisi osata?  Kartoitimme viime vuonna alalta kumpuavia osaamistarpeita. Esille nousivat mm. viranomaisvaatimukset, standardien käyttö, riskien hallinta, formaali dokumentointi, tuotteiden käytettävyys ja käytön turvallisuus, kliinisen tiedon ja käyttäjän ymmärrys sekä johtamisen taidot. Tämän pohjalta aloitamme Metropoliassa syksyllä 2017 terveysteknologian tuotekehitykseen keskittyvän englanninkielisen koulutuksen. 60 opintopisteen laajuinen YAMK-tutkintoon (Insinööri ylempi AMK, Master of Engineering) tähtäävä koulutus järjestetään Information Technology -ohjelmassa Health Technology -nimisenä pääaineena. Koulutus on tarkoitettu terveysteknologia-alalla toimiville tai alalle pyrkiville terveysteknologiasta kiinnostuneille, ohjelmistojen tai laitteistojen tai niihin liittyvien palveluiden ja prosessien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Pääsyvaatimuksena on soveltuva insinöörin tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Lisätietoja muun muassa koulutuksen tarkemmasta sisällöstä löytyy täältä >> Hakuaika koulutukseen on 15.3–5.4.2017. Mikael Soini, TkT, yliopettaja Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2012 Metropoliassa hyvinvointi- ja terveysteknologian yliopettajana.

Lue lisää

Moniäänisesti juhlavuoteen – Metropoliassa on tuotettu yli 2000 maisteritason tutkintoa
19.12.2016
Metropolia Master's bloggers

Monialaisuus, poikkitieteellisyys, työelämälähtöisyys ja koulutusten toteutus osana ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa ovat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, ARENE ry:n, mukaan suomalaisen ylempi AMK -koulutuksen tunnuspiirteitä (ARENE ry, 2016, 9).  Metropoliassakin? Kyllä vain! Metropolia Ammattikorkeakoulu on järjestänyt ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta kokeiluvuosista 2002 lähtien ja monialaisia ylempiä tutkinto-ohjelmia lähes kymmenen vuoden ajan. Nyt, joulukuussa 2016, maisteritason tutkintoja on Metropoliassa syntynyt jo yli 2000 kappaletta. Edelläkävijyyttä suomalaisessa koulutuskentässä! Kun liiketalouden ja tekniikan ammattilaiset ja sittemmin myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat yhteisen keskustelun ja ongelmanratkaisun ääreen, syntyy enemmän kuin yksin tai yksialaisesti koskaan olisi mahdollista. Entä jos tutkinto-ohjelma on ”vain” yksialainen? Ei hätää. Opiskelijat tuovat tullessaan työelämän äänen mitä erilaisimmista työyhteisöistä jokaiseen opintojaksoon ja oppimistilanteeseen. Kaikkiin keskusteluihin tulee moniäänisyyttä ja eri näkökulmia, mikä edellyttää ääneen ajattelua (vaikeaa!) ja toisten kuuntelemista (vielä vaikeampaa!). Mikä on ylempi AMK-opettajan rooli? Monitaituri, voisi sanoa. Opettaja on työelämäpainotteisen maisterikoulutuksen fasilitaattori pikemminkin kuin kaikkitietävä asiantuntija - toki sitäkin joskus. Kun opiskelijan osaamistavoitteita ovat mm. autonomisuus, vastuullisuus ja yhteiskehittäminen, monialainen lähestymistapa, asiantuntijaosaaminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä tulevaisuusorientaatio (ARENE ry, 2016, 10), samaa sopii odottaa heitä kouluttavilta yliopettajilta, lehtoreilta ja muilta ylempien ohjelmien parissa toimivilta. Jotta osaamme kouluttaa ja valmentaa lupauksemme mukaisesti työelämän uudistajia ja kehittäjiä, meidän on syytä tarkistaa omat ajattelumallimme ja antaa enemmän tilaa opiskelijalle ja hänen valinnoilleen. Opiskelija pitää nostaa oppimisprosessin keskiöön, ellei hän ole siellä. Hänen toimijuuttaan täytyy tukea ja tarvittaessa vahvistaa. Erityisesti työelämän kehittämistehtävän eli opinnäytetyön aikana tämä tarve nousee usein esiin. Opinnäytetöiden ohjaajien rooli on aivan keskeinen. Metropolian oman Master’s-kehittämisverkoston TKI-toiminnan keskeinen teema vuosina 2014-2016 on ollut moninaisuuden johtaminen, diversity management. Olen itsekin harjoitellut tätä kiinnostavaa johtamisen ja esimiestyön näkökulmaa mm. YAMK-opinnäytetöiden ohjaajana, yhteistyöprojektissa Yritysvastuuverkosto FIBSin kanssa, neljän ammattikorkeakoulun valtakunnallisessa hankkeessa  ja pienessä määrin myös tutkijana. Diversity Management -ymmärrys kuuluu hankkeen ansiosta jokaisen YAMK-opiskelijamme osaamisprofiiliin, näin olemme sopineet. Moninaisuuden johtamisen merkittävin pelikenttäni on viimeiset kolme vuotta ollut Metropolia Master’s -kehittämisverkoston luotsaaminen. Verkosto kehittyy ja vahvistuu erilaisuudesta ja moniäänisyydestä. Yhtä lailla kuin YAMK-tutkinto-opiskelijoiden moninaisuus myös Metropolia Master’s -verkoston - ja koko Metropolian - moninaisuus on rikkaus, jota kannattaa hyödyntää ja jonka vaalimiseen kannattaa panostaa. Keskinäinen luottamus, avoimuus, rohkeus kysyä ja kyseenalaistaa, jakamisen ilo ja palo sekä nöyryys elämän edessä vievät meidät Suomen itsenäisyyden 100-v-juhlavuoteen ja kauas tulevaisuuteen! Tänä vuonna Metropoliasta on valmistunut yli 400 maisteritason tutkinnon suorittanutta osaajaa. Juhlavuosi tämäkin. Onnea! Uudesta Masterminds - Maisteriainesta -blogistamme voit seurata Metropolia Master’s -koulutuksen matkaa ja innostua opettajien, opiskelijoiden ja työelämäkumppanien kokemuksista. Erja Turunen kehityspäällikkö, Metropolia Master’s

Lue lisää
Uudemmat postaukset