Masterminds – Maisteriainesta

YAMK- ja maisterin tutkinnolla on paikkansa työelämässä. Molempia tutkintoja arvostetaan hieman eri lähtökohdista. Nuorempana tutkintona YAMK-tutkinto on ollut altavastaajana suhteessa maisterin tutkintoon. Mielipidekeskustelujen pohjalta voidaan todeta, että YAMK-tutkintoa arvostetaan erityisesti sen työelämälähtöisyyden sekä hyvän työllistyvyyden ansiosta. YAMK vastaan maisteri Tarkastelin kasvatustieteiden Pro gradu- tutkielmassani verkkokeskusteluiden mielipidekirjoituksia YAMK- ja maisterin tutkinnon vastakkainasettelusta, arvottamisesta sekä mielipiteistä puolesta ja vastaan. Tulokset osoittavat, että molemmilla tutkinnoilla on paikkansa työelämässä. Hauskinta tässä on se, että olen HR alalla ja näen jatkuvasti, miten yliopistolla rakennetut pilvilinnat romuttuvat kun ”amikset” painavat ohi. Tutkielmani vahvimpina tuloksina nousivat myönteiset asenteet nimenomaan tutkintojen erilaisuuden rikkaudesta sekä ymmärrys tutkintojen saman tasoisuudesta eli rinnastettavuudesta. Mielipiteissä näkyi myös arvostus molempien tutkintojen hyvästä työllistyvyydestä. Tarkasteltaessa tuloksia voidaan todeta, että YAMK-tutkinnon jatkuva kehitystyö on ollut onnistunutta, koska mielipidekeskusteluista paljastui YAMK -tutkintoa arvostavia asenteita. Eihän YAMK-tutkinnon idea ole akateemisuus vaan nimenomaan sen vastakohta? YAMK-tutkintojen arvostus erityisesti käytännönläheisyyden ja työelämälähtöisyyden ansiosta toistui vahvana teemana mielipidekeskusteluissa. Tämä on linjassa Arene:n selvityksen kanssa. Siinä YAMK-opintojen parhaiksi puoliksi mainittiin aito työelämä- ja käytäntölähtöisyys. Mielipidekeskustelujen pohjalta voidaan todeta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valmistavan opiskelijoita niin erilaisiin ammatteihin, ettei voida arvioida kumman korkeakoulun tutkinto on parempi. Ammattikorkeakoulu koetaan työn saantia ajatellen usein järkevämmäksi vaihtoehdoksi kuin yliopisto. Tiettyihin ammatteihin yliopistosta ei voi valmistua ollenkaan. Miksi pitää olla hierarkia? Eikö vain voi hyväksyä. että on kaksi korkeakoulutyyppiä? Toinen enemmän tutkiva ja tiedettä tekevä. Toinen taas huomattavasti käytännönläheisempi ja tietoa soveltava. Miksi näiden edes pitäisi kilpailla siitä kumpi on parempi? Tutkielmani perusteella molemmilla tutkinnoilla on erinomainen (95-98%) työllistyvyys ja oma paikkansa työelämässä. Aiempi Ojalan ja Isopahkala-Bouret:n tutkimus on osoittanut YAMK-tutkinnon jäävän maisterin tutkinnon varjoon kilpailukykyisyydessä, mutta tutkinnon suorittaneet ovat olleet tyytyväisiä asiantuntijuutensa ja työllistyvyyteensä. Miksi erilaisuus tekee korkeakouluista keskenään eriarvoisia? Asenne maisterin tutkinnon arvottamisesta paremmaksi kuin YAMK-tutkinto vaikuttaa olevan mielipidekeskusteluissa jonkinlainen perusasetelma. Sitä toistetaan ja toistetaan muistutuksena muille kirjoittajille ja varsinkin YAMK-tutkinnon opiskelleille. Mielipidekeskustelujen perusteella tämä johtuu osin ihmisten tietämättömyydestä. Taustalla on myös väestössä vallitseva yleinen asenne maisterin tutkinnon oletettua paremmuutta kohtaan. Tämä on epäreilu asetelma arvottaa tutkintoja. Eli suomeksi sanottuna tavallinen pulliainen arvostaa yliopistotutkintoa enemmän kuin AMK-tutkintoa. Mielipidekeskusteluissa nousi esiin, että ammattikorkeakoulut ovat joustavampia kuin yliopistot, joissa pääaineen vaihtaminen kandi- ja maisterivaiheen välissä on käytännössä mahdotonta. Ammattikorkeakoulussa puolestaan tieto ei automaattisesti rakennu vanhan tiedon päälle, vaan osaamista voi suunnata ja laajentaa monin tavoin. YAMK-tutkinto voi antaa valmiudet johonkin ihan muuhun työhön. Esimerkiksi Tradenomi AMK voi hakeutua Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtamisen YAMK-koulutukseen tai Insinööri AMK voi hakeutua Julkisten hankintojen YAMK-koulutukseen. Kehitystyötä tarvitaan edelleen Mielipidekeskusteluiden perusteella aihe on ajankohtainen ja ihmisillä on selvästi tarve puhua siitä. YAMK-tutkinnon ja maisterin tutkinnon eroavaisuuksista johtuen tarvitaan kehitystyötä edelleen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Näkökulmana tulee olla nimenomaan koulutuspoliittisen kokonaisuuden kehittäminen. Toivon, että opinnäytetyöni tulosten ja mielipidekeskusteluiden asenteiden esiin tuominen auttaa tutkintojen kehittämistyötä ja vahvistaa entisestään tutkintojen välistä selkeyttä ja arvostusta Tekstissä olevat sitaatit kuuluvat aineistoon, joka on kerätty vuosien 2014 – 2020 välisenä aikana anonyymisti kirjoitetuista mielipidekeskusteluista eri verkkosivustoilta. Keskustelut sisältävät 18 - 800 kpl kirjoitettua mielipidettä per keskustelu. Itse en ole aloittanut mielipidekeskusteluiden tuotantoa, enkä ole myöskään ollut keskusteluissa missään vaiheessa mukana. Keskustelut ovat edelleen olemassa olevia ja jo päättyneitä. Tekstin sitaatit on poimittu havainnollistamaan verkkosivujen aineistoa. Lähteet: Arene. 2021. Ammattikorkeakoulutus työllistää erinomaisesti. [Verkkosivu] Arene: Ajankohtaista 22.1.2021. Kelo, M. 2020. YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia [Verkkosivu] Metropolia-blogi 9.3.2020. Koski. J. 2019. Onko korkeakoulutuksen duaalimalli keinotekoinen? [Verkkosivu] Arene-blogi 14.3.2019. Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. 2015. Ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon ja maisterin tutkinnon suorittaneet työmarkkinoilla – tutkintojen statuserot, työkokemus ja työtehtävien eriytyminen kilpailuasetelman määrittäjinä. [PDF] Koulutuksen tutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto. Sahlberg, R. 2021. Tutkimus Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja maisteri tutkinnon suhteesta mielipidekeskusteluissa. [PDF] Pro Gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos. Turun yliopisto. Aiheeseen liittyvä tutkimus: Ojala, K. 2017. Ylemmät korkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. [PDF] Väitöskirja. Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopisto. Rea Sahlberg, valmistuva kasvatustieteen maisteri, Artenomi AMK sekä Amo, on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen opettajan pätevyyden ja akateemisen tutkinnon työn ohessa. Opiskeluni ovat olleet vastapainoa työlleni ja ovat näin ollen täydentäneet toisiaan erittäin hyödyllisesti vaativassa työssäni suuren työpajayhteisön lähiesihenkilönä. Olen saanut kaikissa korkeakouluissa erinomaista opetusta.