Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Avainsana: osaaminen

Seitsemän ydinosaamista – Musiikin YAMK-opiskelijat osaamista tunnistamassa
14.9.2021
Leena Unkari-Virtanen

Metropolia oli mukana Suomen itsenäisyysrahasto Sitran  #Osaaminennäkyviin teemaviikoilla 30.8.-12.9. Sitra halusi nostaa keskusteluun osaamisen moninaisuuden ja tarjota työkaluja, joilla oman osaamisensa moninaisuuden voi tunnistaa ja tehdä näkyväksi itselle ja muille. Osaamista karttuu koulutusjärjestelmien sisällä eli opinnoissa, mutta myös niiden ulkopuolella esimerkiksi harrastuksissa, perhe-elämässä, vapaa-ajalla ja ihmissuhteissa – kaikkialla. Musiikin YAMK-opiskelijoiden osaamispaletti YAMK-tutkinnoissa koulutuksen lähtökohtana on tutkinnoissa ja työelämässä karttunut osaaminen ja työelämästä löytynyt kehittämistarve. Musiikin YAMK-tutkinnon uudet opiskelijat aloittivat opintonsa pohtimalla osaamistaan, jota he käyttävät omassa kehittämisprojektissaan ja aloittaessaan opinnäytetyön laatimista. Kaikilla YAMK-opiskelijoilla on pitkä kokemus omalta alaltaan musiikkielämän kentällä, tässä joukossa esimerkiksi johtamisesta, opettamisesta, muusikon ja free lancerin työstä, joillakin myös akateemisesta tutkimisesta tai termityöstä käsitteiden ja metatekstien parissa. Mitä siis vahvaa asiantuntijuutta mukanaan kantavat ja uusien opintojen äärellä olevat opiskelijat tunnistivat henkilökohtaisiksi osaamisikseen? Keskusteluun virittäydyttiin siten, että jokainen pohti hetken itsekseen osaamistaan. Sen jälkeen keskusteltiin näistä tunnistetuista osaamisista – ei osaamattomuuksista, vertailuista eikä uusista osaamistavoitteista. Osaamisten teemoittelun on kirjoittaja tehnyt jälkikäteen keskustelun dokumentoinnista. Kaikki sanoitukset on poimittu keskustelusta ja julkaistu osallistujien luvalla. 1 Näkökulman ottamisen taito: Kokemus työelämästä on tuonut kyvyn ottaa asioihin tietoisesti erilaisia näkökulmia. Kokemus kasvattaa taitoa hyödyntää omaa intuitiota ja kartuttaa hiljaista tietämistä tai näkymätöntä osaamista. ”Vähän kaiken opiskelu” ja oppijaksi asettautumisen kyky avartavat ymmärrystä näkökulmien moninaisuudesta. 2 Olennaisen erottamisen taito: Valintojen osuva tekeminen näkyy lähteiden valinnassa ja niiden lukemisessa, oman kiinnostuksen ytimen tunnistamisessa ja siinä, mitä töissä pitää kulloinkin saada toteutumaan. 3 Oman työn sisällön hallinta osoittautui YAMK-opiskelijoilla testatuksi ja työn arjessa koetelluksi osaamiseksi, jonka moni mainitsi. Sisällön osaamiseen kuului myös oman työkentän historian tunteminen. Omaan työhön liittyvä osaaminen ja sen sanoittaminen tarkemmin erilaisiksi osaamisten sävyiksi voisi olla seuraavan keskustelun teema. 4 Vuorovaikutusosaaminen kuuluu joskus oman kehittämiskohteen syväosaamiseen. Moni tunnisti sen erityisenä osaamisena, joka tulee näkyväksi niin livekohtaamisissa, kuuntelemisessa ja haastattelemisessa kuin verkko-opetuksessa. 5 Halu kehittää ja kehittyä synnyttää monenlaisia osaamisia. Kehittämis- ja kehittymisosaaminen voi näkyä asettautumisena verkostoihin peilaamaan omaa ajattelua, joskus oman itsen tarkasteluna objektiivisesti, kokemusten kuunteluna, prosessioppimisena tai omaan juttuun omistautumisena. 6 Kyseenalaistamisosaaminen oli keskustelussa vain yhtenä mainintana. Tutkivassa kehittämistyössä kyseenalaistaminen on niin tärkeä ja mielenkiintoinen osaaminen, että nostan sen seitsemän ydinosaamisen joukkoon. 7 Taito saada valmiiksi: Valmiiksisaamisosaamista karttuu jopa suoranaisesta täystyrmäyksestä, kun siitä pääsee eteenpäin kohti työn loppuun saattamista. Siihen liittyy myös organisointitaito, soveltaminen, omaan tekemiseen luottaminen ja opinnäytetyön kohdalla kirjoittamistaito. Valmiiksi saamisen taitoa karttuu muusikoilla koko ajan: esiin on mentävä kun on keikka ja silloin on oltava valmista, oli miten oli. Sanoituksista voi huomata, että sanat ja kieli, jolla osaamisesta puhutaan on erilaista kuin opetussuunnitelmien kuvaukset oppimisen tavoitteista. Osaamisen tunnistaminen avaa erilaisen oppimisprosessin kuin annettuihin tavoitteisiin pyrkiminen. Tunnistamalla omin sanoin osaamista syntyy joustavaa osaamista, joka lujittaa ammatti- ja osaamisidentiteettiä, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä tukee esimerkiksi työelämän siirtymissä. Osaamisen eri tasot Osaamisen tunnistaminen lisää paitsi henkilökohtaista hyvinvointia, myös yhteiskunnan elinvoimaa. Osaamisen tunnistamisella, näkyväksi tekemisellä ja hyödyntämisellä parannetaan koko yhteiskunnan tasolla uudistumis- ja kilpailukykyä. Henkilökohtainen osaaminen ja sen tunnistaminen kytkeytyy laajempiin yhteyksiin. Sitrassa on tutkittu osaamisen tunnistamisen haasteita ja mahdollisuuksia myös muista näkökulmista. Tutkijat Laura Paaso (OAMK), Johanna Ollila (Turun yliopisto, tulevaisuudentutkimus) ja Harri Ketamo (Headai Oy) esittelivät tulevaan Sitran julkaisuun tekemiään havaintoja webinaarissa 6.9.2021: • Henkilökohtainen taso: Näkökulman siirtäminen vahvuuksiin ja osaamiseen tuo osaamisen hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän lähteeksi muutenkin kuin tulonhankintamielessä. Vaatimus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen saattaa kuitenkin tuoda myös paineita omalle hyvinvoinnille. • Yhteisöjen taso: Osaamisten kirjo on monenlainen eikä tutkimusdatasta ei ole löytynyt esimerkiksi kymmentä tärkeintä taitoa työhaastattelussa menestymiseen. Yleiset työelämätaidot ja eriyttävät taidot ovat kuitenkin tärkeitä. Toisaalta haaste olla ”hyvä tyyppi” – sosiaalinen, aktiivinen, innovatiivinen – saattaa lokeroittaa ajattelua ja jättää tärkeitä osaamisen alueita katveeseen. • Eri näkökulmien kohtaaminen: Eräs työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelman juonteista on se, että osaamista sanoitetaan eri tavoin eikä osaamisia siksi tunnisteta. Osaaminen kuvataan eri sanoin esimerkiksi hakijan CVssä, työpaikkailmoituksissa, yrityksen palvelutarjonnassa, strategioissa tai kehittämistehtävissä. Uusilla teknologioilla on mahdollista auttaa erilaisia osaamisen sanoituksia kohtaamaan. • Systeemien ja organisaatioiden taso: Osaaminen on investointi ja yhteiskunnan tärkeä henkinen infra, jota ei kannata rakentaa suppeaksi, putkimaiseksi. Myöskään elinikäinen oppiminen ei tarkoita nopeita osaamisratkaisuja ja kapeaa osaamista. Kestävä osaaminen on laaja-alaista, jokaisen omaan motivaatioon perustuvaa osaamista. Se on myös taitoa yhdistellä osaamisia luovasti henkilökohtaisella ja yhteisöjen tasolla. • Väestörakenteen ja osaajapulan taso: Ammattikorkeakoulut sanoittavat oppimisen tavoitteita aktiivisesti yhdessä työelämän kanssa. On tarpeen pohtia erilaisilla aikajänteillä ja ennakoiden, mistä juuri nyt puhutaan? Mitä sanoja ja sanoituksia jää ehkä käyttämättä? Mitä osaamista kaikki muut tahot tuottavat? Osaaminen vanhenee ja uusia osaamistarpeita nousee työelämässä esiin. Sitra tarjoaa paljon työkaluja oman osaamisen itsenäiseen tunnistamiseen ja kutsuu mukaan keskustelemaan osaamisen tunnistamisen kokemuksista ja haasteista. Tartu haasteeseen ja tunnista, mitä kaikkea osaatkaan. Tutustu SITRAn materiaaleihin: Työkaluja osaamisen tunnistamiseen

Lue lisää

YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia
9.3.2020
Marjatta Kelo

Ammatillisia taitoja arvostetaan työelämässä. Akateemisten osaamisten rinnalla työhön liittyvien ammatillisten taitojen tarve on kasvamassa. (1) Tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tarkastella osittain alakohtaisesti. Toisaalta osaamiset ovat luonteeltaan yleisiä osaamisia, työelämäosaamisia ja digiosaamisia. (2) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvistaa käytännön työelämävalmiuksia, avaa erilaisia urapolkuja ja lisää palkkatuloja. Mikä on YAMK-tutkinto? Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) on ammatillisesti profiloitunut maisteritasoinen tutkinto. Se antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. (3) YAMK-tutkinto tuli osaksi Suomen koulutusjärjestelmää vuonna 2005 (4). YAMK-koulutuksen suosio on kasvanut nopeasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden määrä on noin 2,5-kertaistunut. Viime vuonna tutkinnon sai 3324 opiskelijaa (Kuvio 1). YAMK-tutkinto hyvä investointi? Tärkein motiivi YAMK-opiskeluun on oman osaamisen ja itsensä kehittäminen. Tutkinnosta valmistuneet kokevat, että heidän valmiutensa asiantuntijatyöhön ja elinikäiseen oppimiseen, ovat kasvaneet. (5, 6) Koulutus antaa valmiuksia tarkastella asioita laaja-alaisesti, kriittisesti ja ratkaisukeskeisesti (7). YAMK-tutkinnolla edistetään omaa kilpailukykyä ja kykyä vastata muuttuviin työelämän haasteisiin. Opintojen myötä varmistetaan omaa asemaa organisaatiossa ja työmarkkinoilla. (5, 6, 7) YAMK-tutkinto on hyvä investointi. Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että viisi vuotta YAMK-opintojen aloittamisen jälkeen koulutukseen osallistuneiden palkkatulot ovat noin 2900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot. Näin YAMK-koulutukseen osallistuminen on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon. Koulutuksen vaikutus palkkaan on korkeampi sosiaali- ja terveysalalla kuin kaupan ja tekniikan alalla. (8) Esimerkiksi suurin osa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista ilmoitti palkkansa nousseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. (9) YAMK-tutkinnolla uudelle uralle? YAMK-tutkinnoissa opiskelu on käytännönläheistä. Se tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa organisaatioiden haasteisiin ratkaisuja etsien. Näin koulutuksessa opittua voi soveltaa omassa työssään. Työllisyyden osalta YAMK-tutkinnon suorittamisella ei ole merkitseviä vaikutuksia, koska tutkinto opiskellaan yleensä työssäkäynnin ohella. YAMK-tutkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua töissä 95 % ja työttömänä vain 3 % (10). YAMK-tutkinto vauhdittaa uralla etenemistä: osa siirtyy vaativampiin tehtäviin samassa organisaatiossa ja osa etenee vaativampiin tehtäviin työpaikkaa vaihtamalla. Enemmistö YAMK-tutkinnon suorittaneista on tyytyväisiä urakehitykseen koulutuksen jälkeen. (7) YAMK-tutkinnon opiskelu? Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä eli ne vastaavat 1–1,5 vuoden päätoimisia opintoja. Koska tutkinto usein suoritetaan työn ohessa, opiskeluaika voi olla pidempikin. Opiskelijaryhmät ovat usein monialaisia, kun opiskelijat tulevat eri aloilta (liiketalous, tekniikka, sosiaali- ja terveysala). Toisaalta samankin alan tutkintoa opiskelevien koulutustaustat voivat olla hyvin erilaiset, jolloin opiskelijat oppivat toinen toisiltaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka rakentuu mm. lähiopetuspäivistä, verkko-opinnoista ja itsenäisestä työskentelystä. YAMK-opiskelijat haastetaan oppimaan uudella tavalla, kun he tuottavat ratkaisuja ja tekevät monialaista yhteistyötä erilaisten ilmiöiden tai haasteiden parissa. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta erilaisina hankkeina, asiakastöinä ja palveluina innovaatiokeskittymissä. (11) Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja sen laajuus on kolmasosa tai puolet koko tutkinnosta. Opinnäytetyössä opiskelija rakentaa uutta osaamista, kun yhteistyössä oman työyhteisön tai tilaajaorganisaation toimijoiden kanssa löydetään ratkaisuja organisaatiokohtaisiin haasteisiin. Samalla kehitetään yhteistyöorganisaation toimintaa sen tarpeiden mukaan. Kokemukset YAMK-opiskelusta? Metropolian YAMK-tutkinnoista 2019 valmistuneet ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa (ka 5,6; kun maksimi on 7). He kokivat, että opetuksen toteutustavat mahdollistivat hyvin opiskelun, työn ja henkilökohtaisen elämäntilanteen yhteensovittamisen (ka 5,7). Opiskelijoiden yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa (ka 5,9). Opiskelijat kokivat, että opettajat huomioivat opiskelijat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti (ka 6,0). (12) Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Metropolian YAMK-tutkinnoista 2014 valmistuneet arvioivat, että tärkeimpiä osaamisia heidän nykyisessä työssään olivat seuraavat: Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus (5,6; maksimi 6 = erittäin tärkeä) Organisointi- ja koordinointitaidot (5,4) Ongelmanratkaisutaidot (5,4) Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot (5,3) Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin (5,3 ) Kyky oppia uutta (5,2 ) Tiedonhankintataidot (5,1 ) Alan keskeiset termit, menetelmät ja periaatteet (5,0) Verkostoitumistaidot (5,0) Kehittämisosaaminen (4,9) Näistä osaamisista YAMK-opiskelu kehitti parhaiten kykyä oppia uutta, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, tiedonhankintataitoja ja kehittämisosaamista. Lisäksi opiskelu edisti paljon alan keskeisten termien, menetelmien ja periaatteiden oppimista. (13) Kuka voi hakea YAMK-tutkintoon? YAMK-opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa, muuta korkeakoulututkintoa tai muutoin riittäviä tietoja ja taitoja opintoja varten. Lisäksi edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta aiemman korkeakoulututkinnon jälkeen. (14) Koulutukseen voi hakea kevään yhteishaussa 18.3. – 1.4.2020. Lähteet ILO 2011. A skilled workforce for strong. Sustainable and Balanced Growth: A G20 Train- ing Strategy. International Labour Office, Geneve. (PDF) Opetushallitus 2019. Tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitu aloittain. (Luettu 18.2.2020) Opetushallitus n.d. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005. Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. (PDF) Kettunen, M. & Mäkinen, P. 2015. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. (PDF) Hattuniemi, P. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi. Case Metropolian Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (ylempi AMK). Metropolia Ammattikorkeakoulu. (PDF) Böckerman, P. & Haapanen, M. & Jepsen, C. 2019. Back to school: Labor-market returns to higher vocational schooling. Labour Economics 61 (2019) 101758. Siekkinen, S. & Takkunen, J. & Ylevä, L. 2018. ”PITÄÄ OLLA ROHKEA JA HAKEA JA MENNÄ ETEENPÄIN” Kokemuksia sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuomasta osaamisesta ja sen käytettävyydestä työmarkkinoilla. Lapin AMK. (PDF) Arene. Ajankohtaista. 28.8.2019. Tutkimus: Ylempi AMK-koulutus voi nostaa ansioita tuhansilla euroilla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Luettu 18.2.2020) AVOP, Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely 2019. Uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille lokakuussa 2019. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s kehittämisverkoston monimuotoiselle yhteistyölle. Photo by Jeremy Bishop on Unsplash

Lue lisää

Mentoroinnista kilpailukykyä ja arvoa itsensä johtamiseen
3.5.2017
Metropolia Master's bloggers

Osaaminen – tuo nykypäivän maaginen valttikortti. Sitä luodaan, sitä kehitetään, sitä arvostetaan yhä enemmän ja sen jakamisesta on tullut välttämätön tapa kasvattaa organisaatioiden kilpailukykyä. Mentorointi on yksi oiva osaamisen jakamisen menetelmä, jonka myötä yksilön osaamista kasvatetaan yhteisen oppimisen kautta. Mikä olisi sen hienompaa kuin kasvattaa omaa osaamista yhteistyössä muiden kollegoiden kanssa? Rentous, uusien asioiden oivaltaminen itse kokeilemalla tai epäonnistumisista oppiminen, kuuluvat kaikki mentorointityön hienouteen. Keväällä 2017 valmistuneessa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni tarkastelin mentorointia osana teknologiateollisuusyritys Raute Oyj:n strategialähtöistä osaamisen kehittämistä. Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli luoda yhtenäinen ja systemaattinen mentorointiohjelman malli tukemaan kaikkia kohdeorganisaatiossa tapahtuvia mentorointeja. Ilman yhteisiä pelisääntöjä voi mentoroinnin tarkoitus ja ennen kaikkea siitä saatava hyöty jäädä strategisten tavoitteiden ulkopuoleiseksi toiminnaksi. Tällaisen mentoroinnin toteuttaminen ei tuottaisi kilpailukykyä minkäänlaiselle organisaatiolle. Siksi yhteiset pelisäännöt myös tässä muutoin hyvin rennostikin toteutettavassa osaamisen kehittämisen menetelmässä on otettava huomioon. Ekonomi-lehden artikkelissa Osaamisen kehittäminen on investointi kilpailukykyyn on korostettu osaamisen kehittämistä strategialähtöisten ja pitkäjänteisten tavoitteiden mukaisesti. Tähän näkökulmaan myös toimintatutkimukseni tähtäsi muodostaen mentoroinnista vahvan osan kohdeorganisaation strategiaan sidottua osaamisen kehittämistyötä. Väitän pitkäjänteisen ja systemaattisen kehittämistyön osaamisen johtamisessa mahdollistavan organisaatioille niiden tavoitteleman kilpailuedun. Kilpailuedun, jossa erikoistuminen, esimerkiksi mentorointia hyödyntämällä, ja yksilöiden osaamisen arvostaminen ovat suuressa roolissa. Yksittäiset seminaaripäivät tai kerta vuoteen sisäisiin koulutuksiin osallistuminen eivät ole parhaimpia mahdollisia tapoja edistää suunnitelmallista kehittämisotetta, on kyse sitten yksilön tai yhteisöjen osaamisen kasvattamisesta. Toimintatutkimuksen tuotos eli luotu mentorointiohjelman malli saavutti työlle asettamani tavoitteet ja mukaili maisteriohjelmassa vaadittuja opinnäytetyön kriteerejä mielestäni hyvin. Malli luotiin kohdeorganisaation työntekijöitä haastattelemalla, tutustumalla olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin mentoroinnista sekä hyödyntämällä benchmarking-menetelmää, jossa kohdeorganisaation mentorointia verrattiin kahden muun organisaation mentorointityöhön. Tärkeää opinnäytetyössä oli sen tuottama hyöty kohdeorganisaatiolle, jossa mentorointiohjelma jatkaa yhteisenä toimintatapana ja ohjaavana pelisääntönä organisaation arjessa. Teemahaastatteluista saatiin lisäksi hyödyllistä palautetta osaamisen johtamisen muiden osa-alueiden kehittämistyöhön. Sen lisäksi, että opinnäytetyön tulokset kehittivät kohdeorganisaation toimintaa, sain luotua tutkimuskokonaisuuden, jonka toteutustapaa voidaan sellaisenaan hyödyntää myös muissa teknologiateollisuuden organisaatioissa. Tämän havaitseminen vaati asian tarkastelua kontekstin ulkopuolisesta näkökulmasta. Koska ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt toteutetaan nimenomaan toimintatutkimuksina, pääsee tutkija itse työstämään kehittämäänsä toimintamallia niin sanotusti "kädet savessa". Juuri tämä oli yksi hienoimmista ja opettavaisimmista asioista koko opinnäytetyöprosessissa. Toimintatutkijana työskentely opetti tarkastelemaan asioita ennen kaikkea asiakasystävällisestä näkökulmasta. Opin, kuinka tärkeää on itse päästä kokeilemaan ja testaamaan opiskeltavaa asiaa ja siten kokemuksen kautta oppimaan uutta. Jäykistä rakenteista luovuttiin ja annettiin mentoripareille valtaa johtaa itse itseään. Voisiko mentorointi olla siis osa itsensä johtamisen toimenpiteitä tämän päivän osaamista korostavissa organisaatioissa? Miksi ei! Uuden toimintatavan omaksumista ja kykyä nopeaan uudistumiseen voisi mielestäni kehittää lähestymällä ennakkoluulottomasti organisaation sisäisiä, itselle vielä vieraita toimintoja. Edellä mainitut taidot kun ovat tämän päivän menestyvän työntekijän ja organisaation valttikortteja.   Henna Sjögren Tradenomi (ylempi AMK) Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu  

Lue lisää