Masterminds – Maisteriainesta

Mielenterveysongelmat lisääntyvät maailmanlaajuisesti. Ensihoidossa kohdataan yhä useammin mielenterveysongelmia (1). Mielenterveysongelmien lisääntyminen ensihoidossa näkyy tehtävämäärän kasvuna (2). Ensihoitajat ovat usein psyykkisesti sairastuneen ensimmäinen kontakti. Ensihoitajilla ei kuitenkaan välttämättä ole riittävästi tietoa eikä taitoja hoitaa psyykkisesti sairaita potilaita (3). Tarvittua tietoa aiheesta tuo esille Metropoliassa laadittu YAMK-opinnäytetyö, jossa kartoitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla mielenterveyshoitotyön osaamistarpeita ensihoidossa. Psykiatrisen ensihoitoyksikön pilotti Pirkanmaalla Psykiatrisen ensihoitoyksikön pilotti alkoi Pirkanmaalla ympärivuorokautisena 1.10.2023. Ympärivuorokautinen pilotti kesti puoli vuotta (4). Puolen vuoden pilotin aikana yksikkö ajoi 1300 tehtävää, näistä oli 1020 mielenterveystehtävää. Yksikköä hälytettiin myös kiireellisille tehtäville lähimpänä yksikkönä (5). Ensimmäisen kerran psykiatrista ensihoitoyksikköä pilotoitiin keväällä 2022. Silloin pilotti toimi 12 tuntia vuorokaudessa kuukauden ajan. Pirkanmaalla on vuosittain n. 4500 mielenterveystehtävää, joista noin puolet jätetään kuljettamatta (4). Pilotin aikana potilasryhminä olivat ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, lapset ja nuoret, muistisairauksien aiheuttamat ongelmat, sosiaaliset hätätilanteet, päihteiden aiheuttamat ongelmat ja kärjistyneet mielenterveyden haasteet (6). Potilaiden kanssa voitiin viettää enemmän aikaa psykiatrisessa ensihoitoyksikössä, kun normaalissa ensihoitoyksikössä (4). Kuljettamatta jätetyt potilaat saivat hoitoon ohjausta tai ohjausta omien hoitokontaktiensa piiriin (5). Pirkanmaalla toimineen psykiatrisen ensihoitoyksikön pilottia varten tarvittiin tietoa ensihoitajan mielenterveyshoitotyön osaamistarpeista. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelut tilasi YAMK-opinnäytetyön aiheesta. Opinnäytetyön työn toteutti Mika Käpynen ja työn ohjaajana toimi Jukka Kesänen. Ensihoitajien mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet ensihoidossa Lisätäkseen ymmärrystä mielenterveyshoitotyön osaamistarpeista Käpynen toteutti opinnäytetyössään (2024) kirjallisuuskatsauksen. Käpynen löysi scoping-katsauksena toteutettussa kirjallisuuskatsauksessa tietokantahaulla ja manuaalisella haulla 20 englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka hän analysoi sisällönanalyysilla. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei löytynyt. Kansainväliset tutkimukset käsittelivät ensihoitajien asenteita ja kokemuksia mielenterveyspotilaan hoidosta ensihoidossa. Lisäksi tutkimusartikkeleissa kuvattiin potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta ensihoidossa. Mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet muodostettiin tutkimusartikkeleissa tiedonantajina toimineiden ensihoitajien, psykiatrisessa ensihoitoyksikössä työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien ja kolmen psykiatrisessa päivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan työssään kohtaamien haasteiden ja kokemuksien perusteelta. Lisäksi osaamistarpeita muodostettiin myös tutkimusartikkeleissa ilmi tulleiden potilaiden, sekä yhden läheisen kokemuksista saamastaan hoidosta ensihoidossa. Tiedot, taidot ja asenteet Käpysen opinnäytetyön (2024) perusteella ensihoitajien osaamistarpeet kohdistuivat tietoihin, taitoihin ja asenteisin. Ensihoitaja tarvitsee tietoa psyykkisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista, sekä psykiatrisen potilaan hoitamisesta. Psykiatrisen potilaan hoitamisesta tulisi tietää mm. hoitovaihtoehdoista ja hoitopaikoista sekä ikäihmisten psykiatrisesta ja psykososiaalisesta hoitamisesta. Lisäksi tarvitaan tietoa psykiatrisen potilaan arvioinnista ja mielenterveyslainsäädännöstä. Arvioinnissa tulee huomioida psykiatrisen potilaan hoidon protokolla. Ensihoidossa tarvittavat ensihoitajien taidot olivat erittäin moninaiset, sillä kirjallisuudesta tunnistettiin lähes viisikymmentä yksittäistä taitoa. Taidoista tarpeellisia ovat vuorovaikutustaidot, hoidon tarpeen arviointitaidot, turvallisuustaidot, yhteistyötaidot, ohjaustaidot, tunteidenhallintataidot, ensihoidon interventiot, kirjaamis- ja raportointitaidot, päätöksentekotaidot sekä osaamisen kehittämisen ja työkyvystä huolehtimisentaidot. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu mm. luottamuksen luominen, kommunikointi ja vahvat ihmissuhdetaidot. Kommunikointiin liittyy esimerkiksi ajan käyttäminen potilaan kohtaamiseen, empaattinen suhtautuminen, kuunteleminen sekä keskustelutaidot. Yleiskuvan muodostaminen potilaan tilanteesta ja arviointityökalun käyttäminen potilaan tilan arvioinnissa ovat esimerkkejä hoidon tarpeen arviointitaidoista. Mielenterveyspotilaan ensihoidossa tulee varautua esimerkiksi potilaan odottamattomiin reaktioihin ja estää tilanteiden kärjistyminen sekä huomioida henkilökohtainen turvallisuus. Ensihoidossa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, potilaan ja hänen läheistensä sekä työparin kanssa. Mielenterveystehtävillä potilaalle annetaan kuljettamatta jättämisen yhteydessä hoito-ohjeita ja hoitoon ohjausta. Ensihoitajien tunteidenhallintataitoihin liittyy muutoksiin sopeutuminen stressaavissa tilanteissa ja turhautumisen välttäminen mielenterveyspotilaita kohtaan sekä tunteiden hallinta selviytymismekanismien avulla, joita ovat esimerkiksi huumori. Ensihoidon interventioita ovat mm. selkeiden rajojen asettaminen ja omaisten osallistaminen sekä mielenterveyspotilaan oloa helpottavien asioiden ehdottaminen. Mielenterveyspotilaan kohdalla kirjaamis- ja raportointitaitoja ovat esimerkiksi selkeä viestintä päivystyksen henkilökunnalle potilasta hoitoon luovutettaessa ja itsemurha-ajatusten dokumentointi. Potilaan päätöksentekoon osallistumisen mahdollistaminen ja itsetuhoisten potilaiden hoitoa koskeva päätöksenteko sekä lääkärin arvion käyttäminen itsetuhoisen potilaan kuljetuspäätöksen teossa kuuluvat päätöksentekotaitoihin. Osaamista tulee kehittää kouluttautumalla ja työkyvystä huolehtia pyytämällä jälkipuintia tarvittaessa. Asennetasolla ensihoidossa olennaisia ovat ensihoitajien ennakkokäsitykset, mielenterveysongelmiin ja psyykkisiin sairauksiin suhtautuminen, sekä mielenterveys- ja päihdepotilaisiin suhtautuminen. Ensihoitajien ennakkokäsitykset saattavat vaikuttaa negatiivisesti potilaskohtaamisiin, joten ne on tärkeää tiedostaa ja varmistaa, että ne eivät vaikuta hoitotyössä. Mielenterveystehtävät ovat osa ensihoitoa ja mielenterveyspotilaita kuuluu pitää tasavertaisina muihin potilaisiin nähden. Kunnioittava suhtautuminen psyykkisesti sairaita potilaita kohtaan on ensiarvoisen tärkeää. Mielenterveyshoitotyön lisäkoulutus ja jatkotutkimus on tarpeen ensihoidossa Mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet ensihoidossa sisältävät useita laaja-alaisia tietoihin, taitoihin sekä asenteisiin liittyviä tarpeita. Ensihoidon johtamisessa on tarpeen kiinnittää huomiota mielenterveyshoitotyön koulutuksen lisäämiseen. Tämä edellyttää myös, että ensihoitoon kohdennetaan riittävästi resursseja. Ensihoidossa mielenterveyshoitotyön lisäkoulutus on tärkeää, jolloin potilaiden hoitokin on laadukkaampaa. Näin mielenterveysongelmaisia voidaan ohjata tarkoituksen mukaisiin hoitopaikkoihin ja myös päivystyksen työkuorma vähenee (7). Psykiatrisen ensihoitoyksikön toiminnan avulla olisi mahdollista kehittää osaamista ja varmistaa potilaan laadukas hoito. Tärkeitä jatkotutkimusaiheita olisi selvittää, kyselytutkimuksella ja haastattelemalla millaista mielenterveyshoitotyön osaamista Suomessa toimivilla ensihoitajilla on tietojen, taitojen ja asenteiden osalta. Kannattaisi myös tutkia, miten mielenterveyshoitotyön tietoja, taitoja ja asenteita voidaan parantaa ensihoidossa. Kirjoittajat Mika Käpynen ensihoitaja ylempi AMK työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalveluissa hoitotason ensihoitajana. Kiinnostuksen kohteena hänellä on mielenterveyshoitotyö ensihoidossa, joten opinnäytetyön aihe on hänelle merkityksellinen. Hän toimi ensihoitajana psykiatrisen ensihoitoyksikön pilotissa ja tunnisti siinä toimiessaan mielenterveyshoitotyön osaamistarpeiden laajuuden, toteaa opinnäytetyössään mielenterveyshoitotyön osaamistarpeita ensihoidossa tutkinut Käpynen. Opinnäytetyö Ensihoitajan mielenterveyshoitotyön osaamistarpeet ensihoidossa on luettavissa Theseus tietokannassa osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/865800 Jukka Kesänen toimii lehtorina Terveyden osaamisalueella ja ohjaa YAMK-opinnäytetöitä. Hän on toiminut Mikan opinnäytetyön ohjaajana. Lähteet Rolfe, Ursula & Pope, Catherine & Crouch, Robert 2020. Paramedic performance when managing patients experiencing mental health issues – Exploring paramedics’ Presentation of Self. International Emergency Nursing 49 (3). Hankaniemi, Anu Leena 2022. Mielenterveysongelmaa hoitamaan voidaan nyt lähettää erikoisambulanssi. Saatavana osoitteessa: https://yle.fi/a/74-20001058. Viitattu 12.6.2024. Berry, Martin 2014. College of Paramedics evidence into mental health care and policing. Journal of Paramedic Practice 6 (10). 539–540. Partanen, Marko 2023. Oma yksikkö 785-tehtäville Pirkanmaalla. Saatavana osoitteessa: https://pelastustieto.fi/systole/kenttatyo/oma-yksikko-785-tehtaville-pirkanmaalla/#ad3550e0. Viitattu 27.8.2023. Partanen, Marko 2023. Pirkanmaan psykiatrisen ensihoitoyksikön vaikuttavuutta selvitetään. Saatavana osoitteessa: https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/pirkanmaan-psykiatrisen-ensihoitoyksikon-vaikuttavuutta-selvitetaan/#ad3550e0. Viitattu 27.8.2024. Backman, Henri 2023. Psykiatriset potilaat ensihoidossa. Saatavana osoitteessa: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://rednet.punainenristi.fi/system/files/page/Psykiatrinen%2520ensihoitoyksikko%25CC%2588%252027.2.pdf&ved=2ahUKEwihi7DQ-JSIAxXRPhAIHRSPDnsQFnoECCIQAQ&usg=AOvVaw0XZ4FVn0zv9UEo9zZmW8yz. Viitattu 27.8.2024. Sarka, Eemeli 2023. Mielenterveysambulanssi vähentää päivystysten kuormitusta ja tuo potilaille kohdennettua apua. Saatavana osoitteessa: https://pelastusalan.ammattilainen.fi/pirkanmaan-mielenterveysambulanssi/. Viitattu 20.7.2024.