Avainsana: Metropolia Master’s

Theory and Practice Go Hand in Hand in UAS Studies

30.1.2025
Jayampathini Kumarasinghe

Bridging Worlds & A Journey of Growth Only imagine being uprooted from one's life, leaving behind everything that was familiar, and stepping into an entirely new culture for higher education. It was not only the academic ambition per se, but also a leap of faith. This was where I stood at the crossroads of being an accomplished banking professional and yet a fresh student from Sri Lanka, when entering Finland with a resolution to grow, evolve, and thrive. This was the reason, when choosing to study at Metropolia University of Applied Sciences, why it was so critical for me that this university would have a different approach to learning. I wanted a blend of theory and practical application to prepare my for the real world. It was a promise of not only academic insights but also of a holistic face-lift to my professional trajectory and personal journey. Why Finland? Why Metropolia? These were some of my many questions. I did my choice for reasons including Finland being ranked high in education and Metropolia for connecting the gap between theoretical and practical learning. I chose to risk and go ahead with the application. With more than 18 years of work experience in the banking arena, I grew deeply interested in data analytics and operations efficiency. The Master's programme in Business Informatics at Metropolia was appealing not just for its industry relevance, but also for its practical application and problem-solving approach. Challenges and Triumphs: The First Steps Moving to Finland with my family was not an easy decision, as it would mean leaving behind a well-settled life and starting afresh. But this challenge was simultaneously an opportunity: the possibility of exposing ourselves to a new culture, new ideas, and new opportunities. It all started with a journey of unexpected hurdles. Due to visa delays, I had to begin my studies remotely from Sri Lanka. What could have been an intimidating experience was relatively easy, thanks to the support from Metropolia. Online classes were well structured, keeping everyone engaged and moving forward in a fruitful direction, which the university itself clearly showing the ways how to stay connected and take part in the activities online. Meanwhile, during this period, I also tried on my own initiative to complement my learning with additional activities and completed some optional courses in AI. Such a proactive approach allowed me not only to be on schedule but also enhanced my knowledge of emerging technologies, which proved so valuable later on when I was working on the thesis. Settling in Finland When my family and I finally arrived in Finland, the culture was warm in Reception and welcoming. Finland's emphasis on education and community integration were visible into every aspect of our new life, be it the language classes designed for migrants or the academic environment which felt very welcoming. What really caught my attention when it came to Metropolia was how much they focused on collaborative and work-related learning. The classes are set up to ensure interaction, critical thinking, and practical application to concepts. This is not just education; it is preparation for the future. The Metropolia Advantage: Theory Meets Practice The education at Metropolia is different because it is not just about attending lectures and then doing an exam; it is about understanding how to use your knowledge in a real-life scenario. It was a nice discovery for me that Metropolia also provided learning opportunities beyond just the classroom. It offered opportunities for professional certifications (in Project Management and in Power BI), study tours, and company visits, which made it into a more diverse learning experience and enhanced both my knowledge and skills. This unique blend of academic theory and hands-on application, hallmarks of UAS studies, prepared me for real-world challenges, bridging the gap between classroom learning and workplace demands. The Thesis Experience The culmination of my studies was the completion of my thesis and the project was a real test of everything I had learned at Metropolia. The autumn semester was particularly demanding, as personal challenges tested my resolve. Although I began my thesis work early, the last two months became a race against time. With all credits except my thesis completed, I faced a pivotal decision: to graduate in December or postpone it for one more semester, until next June. The unwavering support of my thesis supervisor and the staff of the Master’s degree programme in Business Informatics, was the turning point. Their professional guidance, empathetic approach, and steadfast encouragement were instrumental in helping me overcome the odds. They exemplified how Metropolia’s faculty truly invests in the success of their students, ensuring no one is left behind. Their belief in my potential and their determination to see me succeed pushed me toward the finish line. It is their guidance, combined with the practical learning approach of Metropolia, that allowed me to complete not only my thesis but also to deliver meaningful results. Reflections & Lessons Learned Looking back, my time at Metropolia has been a journey of growth, resilience, and discovery. Here are some of the key lessons I have taken away: Adaptability is Key: Whether it is starting your studies remotely or integrating into a new culture, flexibility and willingness to adapt are essential. Proactive Engagement Leads to Success: Taking initiative whether it is exploring additional learning opportunities or seeking help when needed can make all the difference. Support Systems Matter: From family and friends to university faculty and peers, having a strong support network is invaluable. Practical Learning is Empowering: Metropolia’s focus on applying knowledge to real-world problems prepares students not just to understand concepts but to use them effectively. Advice for Future International Students To those considering studies at Metropolia, my advice is simple: embrace the journey. Plan Ahead: Whether it is organizing your study schedule or preparing for life in a new country, planning can ease the transition. Stay Open to New Experiences: Finland has a lot to offer, from its education system to its culture. Be open to learning and growing both inside and outside the classroom. Leverage Available Resources: Metropolia offers a wealth of resources, from language classes to career services. Make the most of them! Stay Resilient: Challenges are inevitable, but they are also opportunities to grow. Stay focused on your goals and don’t hesitate to seek help when needed. A Final Word Metropolia is more than just a university, it is a community. It is a place where students from diverse backgrounds come together to learn, grow, and make a difference. My journey here has been one of the most rewarding experiences in my life, and I am so grateful for all the opportunities provided by it. I carry with me, as I move on, not just the knowledge and skills I have learned but also the memories and lessons that have shaped me into what I am today. For everyone considering Metropolia, I´d say: take a leap. It is one decision that will challenge you, inspire you, and prepare you for a better future. About the author Jayampathini Kumarasinghe is a Master of Business Administration in Business Informatics (2024), a Metropolia´s alumnus, and an experienced banking professional from Sri Lanka who refreshed her professional skills in her Master´s studies at Metropolia and continues her professional career in Finland.

New perspectives from a study trip

The possibility to participate in a study trip is included in several Metropolia Master’s programmes. Study trips and international study modules as well as exchange programs strengthen the international competencies of Master's students. Business Informatics student Laura Invenius wrote about a study trip to Berlin. Innovation and Renewal course is a mandatory module for Business Informatics Master's students. Luckily it included a two-day study trip to Berlin at the end of April 2017. The instructions stated that we needed to arrive to Berlin either on Wednesday evening or very early on Thursday and so we did! We had a WhatsApp group and people reported on regular intervals once they were arriving and so the excitement kept growing. On Thursday, we had a visit to a local university and with Hochschule für Technik und Wirtschaft Berlin's MBA students we did a group assignment together, in which we needed to innovate new business models for various companies. The discussion was vivid, both about the task, but also about the student life in Finland and Germany. After the group presentations, a company named Futurice, introduced themselves. Originally from Finland, they are now located in various locations in Europe, and have changed their business model several times. They have an interesting concept and employee policy, trying to find different capabilities and skills and forming teams based on these. On Friday, we visited Innovation Labs Berlin. It brings together startups in different phases and helps them through different challenges they might be facing. CEO Klaus Kammermeier told us about the startup scene in Berlin and why there are so many of them; living costs and quality of life in Berlin are good, the location in the center of Europe is excellent, those being the most important factors. After a quick currywurst lunch and a visit to Brandenburg Tor, we headed to Finnchat. Finnchat is a Finnish company that provides chat services on company websites. They are well known in Finland already, and are now trying to get footstep in Germany. We made a group work around their sales and marketing funnel. Quick visit to Kurfuerstendamm and then we had a fairwell dinner together at a very nice Italian restaurant in Mitte area. There was a lot of laughter and joy after an exciting program. Many of us stayed over the weekend and visited sights enjoying a sunny and warm spring weather. Laura Invenius Business Informatics student See also: Finnchat. com: Metropolian opiskelijat vierailulla Berliinissä Student Evgenia Molchina's blog: MBA Study Trip to Berlin  

Mentoroinnista kilpailukykyä ja arvoa itsensä johtamiseen

Osaaminen – tuo nykypäivän maaginen valttikortti. Sitä luodaan, sitä kehitetään, sitä arvostetaan yhä enemmän ja sen jakamisesta on tullut välttämätön tapa kasvattaa organisaatioiden kilpailukykyä. Mentorointi on yksi oiva osaamisen jakamisen menetelmä, jonka myötä yksilön osaamista kasvatetaan yhteisen oppimisen kautta. Mikä olisi sen hienompaa kuin kasvattaa omaa osaamista yhteistyössä muiden kollegoiden kanssa? Rentous, uusien asioiden oivaltaminen itse kokeilemalla tai epäonnistumisista oppiminen, kuuluvat kaikki mentorointityön hienouteen. Keväällä 2017 valmistuneessa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni tarkastelin mentorointia osana teknologiateollisuusyritys Raute Oyj:n strategialähtöistä osaamisen kehittämistä. Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli luoda yhtenäinen ja systemaattinen mentorointiohjelman malli tukemaan kaikkia kohdeorganisaatiossa tapahtuvia mentorointeja. Ilman yhteisiä pelisääntöjä voi mentoroinnin tarkoitus ja ennen kaikkea siitä saatava hyöty jäädä strategisten tavoitteiden ulkopuoleiseksi toiminnaksi. Tällaisen mentoroinnin toteuttaminen ei tuottaisi kilpailukykyä minkäänlaiselle organisaatiolle. Siksi yhteiset pelisäännöt myös tässä muutoin hyvin rennostikin toteutettavassa osaamisen kehittämisen menetelmässä on otettava huomioon. Ekonomi-lehden artikkelissa Osaamisen kehittäminen on investointi kilpailukykyyn on korostettu osaamisen kehittämistä strategialähtöisten ja pitkäjänteisten tavoitteiden mukaisesti. Tähän näkökulmaan myös toimintatutkimukseni tähtäsi muodostaen mentoroinnista vahvan osan kohdeorganisaation strategiaan sidottua osaamisen kehittämistyötä. Väitän pitkäjänteisen ja systemaattisen kehittämistyön osaamisen johtamisessa mahdollistavan organisaatioille niiden tavoitteleman kilpailuedun. Kilpailuedun, jossa erikoistuminen, esimerkiksi mentorointia hyödyntämällä, ja yksilöiden osaamisen arvostaminen ovat suuressa roolissa. Yksittäiset seminaaripäivät tai kerta vuoteen sisäisiin koulutuksiin osallistuminen eivät ole parhaimpia mahdollisia tapoja edistää suunnitelmallista kehittämisotetta, on kyse sitten yksilön tai yhteisöjen osaamisen kasvattamisesta. Toimintatutkimuksen tuotos eli luotu mentorointiohjelman malli saavutti työlle asettamani tavoitteet ja mukaili maisteriohjelmassa vaadittuja opinnäytetyön kriteerejä mielestäni hyvin. Malli luotiin kohdeorganisaation työntekijöitä haastattelemalla, tutustumalla olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin mentoroinnista sekä hyödyntämällä benchmarking-menetelmää, jossa kohdeorganisaation mentorointia verrattiin kahden muun organisaation mentorointityöhön. Tärkeää opinnäytetyössä oli sen tuottama hyöty kohdeorganisaatiolle, jossa mentorointiohjelma jatkaa yhteisenä toimintatapana ja ohjaavana pelisääntönä organisaation arjessa. Teemahaastatteluista saatiin lisäksi hyödyllistä palautetta osaamisen johtamisen muiden osa-alueiden kehittämistyöhön. Sen lisäksi, että opinnäytetyön tulokset kehittivät kohdeorganisaation toimintaa, sain luotua tutkimuskokonaisuuden, jonka toteutustapaa voidaan sellaisenaan hyödyntää myös muissa teknologiateollisuuden organisaatioissa. Tämän havaitseminen vaati asian tarkastelua kontekstin ulkopuolisesta näkökulmasta. Koska ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt toteutetaan nimenomaan toimintatutkimuksina, pääsee tutkija itse työstämään kehittämäänsä toimintamallia niin sanotusti "kädet savessa". Juuri tämä oli yksi hienoimmista ja opettavaisimmista asioista koko opinnäytetyöprosessissa. Toimintatutkijana työskentely opetti tarkastelemaan asioita ennen kaikkea asiakasystävällisestä näkökulmasta. Opin, kuinka tärkeää on itse päästä kokeilemaan ja testaamaan opiskeltavaa asiaa ja siten kokemuksen kautta oppimaan uutta. Jäykistä rakenteista luovuttiin ja annettiin mentoripareille valtaa johtaa itse itseään. Voisiko mentorointi olla siis osa itsensä johtamisen toimenpiteitä tämän päivän osaamista korostavissa organisaatioissa? Miksi ei! Uuden toimintatavan omaksumista ja kykyä nopeaan uudistumiseen voisi mielestäni kehittää lähestymällä ennakkoluulottomasti organisaation sisäisiä, itselle vielä vieraita toimintoja. Edellä mainitut taidot kun ovat tämän päivän menestyvän työntekijän ja organisaation valttikortteja.   Henna Sjögren Tradenomi (ylempi AMK) Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu  

Digimarkkinointia vai insinööritiedettä?

  Kuluttajamarkkinointi on kiinnostavassa vaiheessa. Analytiikkatyökalujen avulla voidaan käytännössä selvittää yksittäisen kuluttajan nettikäyttäytymisestä lähes mitä tahansa – mikäli tämä on antanut siihen luvan, eikä vaivaudu hirveästi selauspolkuaan suojailemaan.  Niinhän se on, että keksit sallimalla verkkosivuston palvelu toimii paremmin ja maniostaja saa kohdennettua mainontansa tarkemmin.  Tämä on kaikkien etu. Kuluttaja näkee vain itselleen “sopivimmat” mainokset ja mainostaja kokee tavoittavansa kohderyhmänsä paremmin.  Niin mainonnan mittarit hänelle kertovat. Tämän perusteella kaikkien pitäisi olla erittäin tyytyväisiä. Alkuvuodesta lukuisat tahot julkaisivat kuluttajatrendejään vuodelle 2017.  Kaiken Internet of Thingsin ja laajennetun- ja virtuaalitodellisuuden hypettämisen välissä pisti silmään digiajan kuluttajan entistäkin negatiivisempi suhtautuminen keskeyttävään markkinointiin.  Siis bannerit, videoiden alussa väkipakolla näytetyt spotit ja turhat muka sisältömarkkinoinnin avulla tehdyt somepäivitykset kuuluvat tähän kategoriaan.  Mikä niissä sitten ärsyttää, kun tietoa pitäisi kohdeyleisöstä olla enemmän kuin koskaan ennen? Valitettavasti tämä kohdeyleisöstä kertova tieto pyörii valistuneen markkinointipäällikön ja mahdollisesti mediatoimiston työpöydällä. Valistunut markkinointipäällikkö käyttää tätä tietoa osoittaakseen markkinoinnin tehokkuutta ja mediatoimisto suojaa itsensä kertomalla, kuinka näiden lukujen valossa ollaan oikeassa kanavassa.  Mahdollisesti sisältö on insinööritieteen tarkkuudella riisuttu kaikesta “turhasta” kuten viihteellisistä elementeistä, sillä analytiikan perusteella tietyt elementit aiheuttavat positiivisen, ostopolulla eteenpäin vievän reaktion.  Poistetaan siis kaikki turha ja tehdään kustannustehokkaasti, nopeasti, edullisesti ja mielellään muutama versio, jotta voidaan testata.  Parempi vielä, kun kehitellään algoritmi, joka tuottaa mainoksen automaattisesti, ilman turhia välikäsiä.  Botti puhuu kuluttajalle. Tämä jakamisen, linkitysten, sisällön tuotannon, vaikuttavuuden ja sitouttamisen mittaaminen on toki hyödyllistä ja tuottaa teknisesti hyviä tuloksia. Silti uskallan väittää, että harvassa ovat ne mainostajat, jotka oikeasti hyödyntävät kuluttajatietouttaan relevantin ja oikea-aikaisen sisällön tuottamiseen.  Tämä vaatii nimittäin resursseja eli rahaa, budjettia ja viitseliäisyyttä koko organisaatiolta. Markkinointiosasto ei aina ole se oikea osasto viihdyttävän tai kiinnostavan sisällön tuottamiseen. Sisältö saattaa löytyä yllättävästä paikasta: joku organisaatiossa tietää jostakin asiasta enemmän, osaa tuottaa kiinnostavaa tekstiä, kuvaa tai videota ja kaiken lisäksi on kiinnostunut jakamaan tämän omassa sosiaalisessa verkostossaan.  Tämä “hiljainen”, markkinoinnilta ja viestinnältä ohi humpsahtava tieto tulee varmasti julkaistuksi, mutta brändin ja markkinointiorganisaation siitä tietämättä.  Kollegaa ei seurata, sisältö ei tule hyödynnetyksi ja tilaisuus menetetään.  Näitä menetettyjä tilaisuuksia on lukuisia, koska loppujen lopuksi brändin sosiaalisen median mittaristo kertoo sen, mitä sen halutaan kertovan: kuinka tehokkaasti markkinointiosasto sijoittaa sen budjettiin varatut rahat ja tuottaako tämä ROI riittävästi. Näin insinööri voittaa ja digimarkkinointi muuttuu epäkiinnostavaksi, ärsyttäväksi hötöksi digitaaliseen universumiin.   Sari Männistö, MBA-opiskelija Metropoliassa, Business Informatics -ylemmässä AMK-tutkinto-ohjelmassa . Sarilla on vuosien kokemus mainostoimistotyöskentelystä ja mainonnan tehokkuuden mittaamisesta. Parantaakseen ammattitaitoaan hän aloitti Master's-opinnot vuonna 2015 ja valmistuu toukokuussa. Männistö teki opinnäytetyönsä markkinoinnista sosiaalisen median kanavissa ja on lisäksi tutkinut paljon uusien teknologioiden vaikutusta markkinointiin ja sisällöntuotantoon.    

Moniäänisesti juhlavuoteen – Metropoliassa on tuotettu yli 2000 maisteritason tutkintoa

Monialaisuus, poikkitieteellisyys, työelämälähtöisyys ja koulutusten toteutus osana ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa ovat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, ARENE ry:n, mukaan suomalaisen ylempi AMK -koulutuksen tunnuspiirteitä (ARENE ry, 2016, 9).  Metropoliassakin? Kyllä vain! Metropolia Ammattikorkeakoulu on järjestänyt ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta kokeiluvuosista 2002 lähtien ja monialaisia ylempiä tutkinto-ohjelmia lähes kymmenen vuoden ajan. Nyt, joulukuussa 2016, maisteritason tutkintoja on Metropoliassa syntynyt jo yli 2000 kappaletta. Edelläkävijyyttä suomalaisessa koulutuskentässä! Kun liiketalouden ja tekniikan ammattilaiset ja sittemmin myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat yhteisen keskustelun ja ongelmanratkaisun ääreen, syntyy enemmän kuin yksin tai yksialaisesti koskaan olisi mahdollista. Entä jos tutkinto-ohjelma on ”vain” yksialainen? Ei hätää. Opiskelijat tuovat tullessaan työelämän äänen mitä erilaisimmista työyhteisöistä jokaiseen opintojaksoon ja oppimistilanteeseen. Kaikkiin keskusteluihin tulee moniäänisyyttä ja eri näkökulmia, mikä edellyttää ääneen ajattelua (vaikeaa!) ja toisten kuuntelemista (vielä vaikeampaa!). Mikä on ylempi AMK-opettajan rooli? Monitaituri, voisi sanoa. Opettaja on työelämäpainotteisen maisterikoulutuksen fasilitaattori pikemminkin kuin kaikkitietävä asiantuntija - toki sitäkin joskus. Kun opiskelijan osaamistavoitteita ovat mm. autonomisuus, vastuullisuus ja yhteiskehittäminen, monialainen lähestymistapa, asiantuntijaosaaminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä tulevaisuusorientaatio (ARENE ry, 2016, 10), samaa sopii odottaa heitä kouluttavilta yliopettajilta, lehtoreilta ja muilta ylempien ohjelmien parissa toimivilta. Jotta osaamme kouluttaa ja valmentaa lupauksemme mukaisesti työelämän uudistajia ja kehittäjiä, meidän on syytä tarkistaa omat ajattelumallimme ja antaa enemmän tilaa opiskelijalle ja hänen valinnoilleen. Opiskelija pitää nostaa oppimisprosessin keskiöön, ellei hän ole siellä. Hänen toimijuuttaan täytyy tukea ja tarvittaessa vahvistaa. Erityisesti työelämän kehittämistehtävän eli opinnäytetyön aikana tämä tarve nousee usein esiin. Opinnäytetöiden ohjaajien rooli on aivan keskeinen. Metropolian oman Master’s-kehittämisverkoston TKI-toiminnan keskeinen teema vuosina 2014-2016 on ollut moninaisuuden johtaminen, diversity management. Olen itsekin harjoitellut tätä kiinnostavaa johtamisen ja esimiestyön näkökulmaa mm. YAMK-opinnäytetöiden ohjaajana, yhteistyöprojektissa Yritysvastuuverkosto FIBSin kanssa, neljän ammattikorkeakoulun valtakunnallisessa hankkeessa  ja pienessä määrin myös tutkijana. Diversity Management -ymmärrys kuuluu hankkeen ansiosta jokaisen YAMK-opiskelijamme osaamisprofiiliin, näin olemme sopineet. Moninaisuuden johtamisen merkittävin pelikenttäni on viimeiset kolme vuotta ollut Metropolia Master’s -kehittämisverkoston luotsaaminen. Verkosto kehittyy ja vahvistuu erilaisuudesta ja moniäänisyydestä. Yhtä lailla kuin YAMK-tutkinto-opiskelijoiden moninaisuus myös Metropolia Master’s -verkoston - ja koko Metropolian - moninaisuus on rikkaus, jota kannattaa hyödyntää ja jonka vaalimiseen kannattaa panostaa. Keskinäinen luottamus, avoimuus, rohkeus kysyä ja kyseenalaistaa, jakamisen ilo ja palo sekä nöyryys elämän edessä vievät meidät Suomen itsenäisyyden 100-v-juhlavuoteen ja kauas tulevaisuuteen! Tänä vuonna Metropoliasta on valmistunut yli 400 maisteritason tutkinnon suorittanutta osaajaa. Juhlavuosi tämäkin. Onnea! Uudesta Masterminds - Maisteriainesta -blogistamme voit seurata Metropolia Master’s -koulutuksen matkaa ja innostua opettajien, opiskelijoiden ja työelämäkumppanien kokemuksista. Erja Turunen kehityspäällikkö, Metropolia Master’s