Ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöt huolestuttavat

Ensihoitotyö on vaihtelevaa1, mielenkiintoista ja antoisaa, mutta myös henkisesti kuormittavaa, raskasta ja riskialtista. Ensihoitaja kohtaa ammatissaan vakavia traumoja, henkistä hätää, väkivallan uhkaa, kurjuutta sekä kärsimystä samalla kärsien itse vuorotyön haitoista, kuten unenpuutteesta2 ja epäsäännöllisestä rytmistä. Usein paikalle hälytetyllä ammattilaisella on tilanteessa vastuu, ja päätöksillä on selkeä vaikutus niiden kohteena olevan henkilön elämään3. Harmittavan usein ensihoitaja kohtaa tilanteita, joissa ensihoidon käytettävissä olevat keinot eivät sovi tilanteeseen, vaan tehtävän lopputulemana on avun soittajan ohjeistaminen ottamaan yhteyttä muualle 4. Tämä saattaa aiheuttaa ensihoitajan turhautumista terveydenhuoltojärjestelmän5 toimivuuteen. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ensihoitotyöhön liittyy useita tekijöitä, jotka ovat yhteydessä mielenterveyshäiriöihin ja niiden esiintymiseen ensihoitohenkilöstöllä 2,3,6,7. Suomessa ensihoitohenkilöstön kokemiksi ammatin vaativuustekijöiksi on tuoreessa tutkimuksessa tunnistettu muun muassa väkivalta- ja uhkatilanteisiin sekä hälytysajoon liittyvät riskit, turhautuminen ensihoidolle kuulumattomien tehtävien määrään, korkea henkinen kuormittavuus, epäsäännöllinen rytmi sekä epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteet8. Ensihoitohenkilöstöllä ilmenee useita mielenterveyshäiriöitä Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK) valmistunut Markus Kauhanen kuvasi opinnäytetyössään ensihoitohenkilöstöllä esiintyviä mielenterveyshäiriöitä ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Kauhanen kiinnostui aiheesta kiinnittäessään työssään ensihoitajana huomiota kahvipöytäkeskusteluissa toistuvaan aiheeseen uupumisesta, kyynistymisestä ja väsymisestä. Kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tiedonhakuvaiheessa ilmeni, että asiaa on tutkittu, mutta tutkimus keskittyy erityisesti trauman ja ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöiden yhteyteen. Katsauksen tuloksista kuitenkin ilmenee, että vaikka ensihoitohenkilöstöllä todetaan korkeaa resilienssiä9,10 (henkinen sietokyky), esiintyy heillä useita erilaisia mielenterveyshäiriöitä, joista yleisimpänä masennus3,6,7,11,12, erilaiset ahdistushäiriöt 3,6,7,11sekä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)3,6,7,12. Muita esiin nousseita mielenterveyshäiriöitä ovat korkeat stressitasot7,11, paniikkihäiriö3 ja uupumus11. Lisäksi ensihoitohenkilöstöllä on runsaasti unihäiriöitä11,13, kohonnut itsemurha-alttius6,7 sekä alkoholin riskikäyttöä6,7. Kun ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöiden määriä verrataan muuhun väestöön, on niiden määrä usein kohonnut. Masennuksen3,11,12, ahdistuksen11, PTSD:n6,7 ja uupumuksen11 määrä on korkeampi muuhun väestöön verrattuna. Lisäksi jopa puolella ensihoitohenkilöstöstä on jonkinlainen unihäiriö, ja unen määrä on merkittävästi vähentynyt. Jopa kolmanneksella6 ensihoitohenkilöstöstä on todettu olevan kohonnut itsemurhariski6. Erään tutkimuksen mukaan jopa 7 % ensihoitohenkilöstöstä on harkinnut itsemurhaa14. Näitä tuloksia tulkitessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa tutkimuksista on tehty Euroopan ulkopuolella (USA6,13, Kanada2,3,15, Australia7,11). Kahdessa eurooppalaisessa tutkimuksessa (Tanska16 ja Norja12) ei ensihoitohenkilöstöllä todettu olevan muuta väestöä enempää mielenterveyshäiriöitä. Katsaukseen ei valikoitunut yhtään suomalaiseen ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa tutkimusta, joten tutkimustieto mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä on rajallista. Kuitenkin tuoreen tutkimuksen mukaan loppuun palamisen ja sijaistraumatisoitumisen on todettu suomalaisella ensihoitohenkilöstöllä korreloivan korkeampaan sosiaalisten hätätilanteiden ja traumaattisten tapahtumien määrään8.Kauhanen haluaisikin nähdä, että tulevaisuudessa tätä tärkeää aihetta tutkittaisiin myös Suomessa esimerkiksi vertailemalla ensihoitohenkilöstön mielenterveysdiagnoosien määrää kansallisiin tilastoihin. Ensihoitotyön yhteys ensihoitohenkilöstön mielenterveyshäiriöihin on todettu ja ensihoitohenkilöstöllä on useissa eri maissa kohonneita mielenterveyshäiriöiden määriä. Tästä syystä mielenterveysriski tulisi ottaa tosissaan. Markus Kauhasen kokemuksen mukaan vakavien traumojen jälkipurkua monessa ensihoidon organisaatiossa toteutetaan ja kehitetään. Jälkipurun lisäksi huomiota tulisikin kiinnittää ammatin jatkuviin sekä ”hiljaisempiin” kuormitustekijöihin. Ensilinjan työntekijöille onkin ehdotettu kolmivaiheista mallia, jossa annetaan ennakoivaa koulutusta resilienssin ja henkisten työkalujen kasvattamiseksi, sekä tukea traumaattisen tapahtuman yhteydessä ja jatkuvaa räätälöityä mielenterveyshoitoa17. Kirjoittajat: Markus Kauhanen on valmistunut maaliskuussa 2023 Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmasta (YAMK). Hän työskentelee hoitotason ensihoitajana Helsingin pelastuslaitoksella. Markuksen opinnäytetyö Mielenterveyshäiriöt ja niihin yhteydessä olevat tekijät ensihoitohenkilöstöllä on luettavissa Theseus-tietokannassa osoitteessa <https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303083215>.  kauhanenm(a)gmail.com Iira Lankinen toimii yliopettajana Terveyden osaamisalueella ja ohjaa yamk-opinnäytetöitä eri tutkinto-ohjelmissa. Hän on toiminut myös Markuksen opinnäytetyön ohjaajana. Lähteet: Oliveira AC, Neto F, Teixeira F, Maia Â. Working in prehospital emergency contexts: Stress, coping and support from the perspective of ambulance personnel. International Journal of Workplace Health Management. 2019;12(6):469-482. Angehrn A, Michelle J N Teale Sapach, Ricciardelli R, MacPhee RS, Anderson GS, Carleton RN. Sleep Quality and Mental Disorder Symptoms among Canadian Public Safety Personnel. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2020;17(8):2708. Carleton RN, Afifi TO, Turner S, et al. Mental Disorder Symptoms among Public Safety Personnel in Canada. Canadian Journal of Psychiatry. 2018;63(1):54-64. Paulin J, Kurola J, Salanterä S, et al. Changing role of EMS –analyses of non-conveyed and conveyed patients in Finland. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine. 2020;28(1):45. Smith-MacDonald L, Lentz L, Malloy D, Brémault-Phillips S, Carleton RN. Meat in a Seat: A Grounded Theory Study Exploring Moral Injury in Canadian Public Safety Communicators, Firefighters, and Paramedics. IJERPH. 2021;18(22):12145. Jones S, Nagel C, McSweeney J, Curran G. Prevalence and correlates of psychiatric symptoms among first responders in a Southern State. Archives of Psychiatric Nursing. 2018;32(6):828-835. Kyron MJ, Rikkers W, Bartlett J, et al. Mental health and wellbeing of Australian police and emergency services employees. Archives of Environmental & Occupational Health. 2022;77(4):282-292. Ericsson CR, Lindström V, Rudman A, Nordquist H. Paramedics’ perceptions of job demands and resources in Finnish emergency medical services: a qualitative study. BMC Health Services Research. 2022;22(1):1469. Mann K, Delport S, Stanton R, Every D. Exploring resilience in undergraduate and early career paramedics. Australasian Journal of Paramedicine. 2021;18:1-7. Answering the Call National Survey Beyond Blue’s National Mental Health and Wellbeing Study of Police and Emergency Services – Final Report. https://www.beyondblue.org.au/docs/default-source/resources/bl1898-pes-full-report_final.pdf Courtney JA, Francis AJP, Paxton SJ. Caring for the Country: Fatigue, Sleep and Mental Health in Australian Rural Paramedic Shiftworkers. Journal of Community Health. 2013;38(1):178-186. Reid BO, Næss-Pleym LE, Bakkelund KE, Dale J, Uleberg O, Nordstrand AE. A cross-sectional study of mental health-, posttraumatic stress symptoms and post exposure changes in Norwegian ambulance personnel. Scand J Trauma Resusc Emerg Med. 2022;30(1):3. Feldman TR, Carlson CL, Rice LK, et al. Factors predicting the development of psychopathology among first responders: A prospective, longitudinal study. Psychological Trauma: Theory, Research, Practice & Policy. 2021;13(1):75-83. Kyron MJ, Rikkers W, Page AC, et al. Prevalence and predictors of suicidal thoughts and behaviours among Australian police and emergency services employees. Australian & New Zealand Journal of Psychiatry. 2021;55(2):180-195. Carleton RN, Krakauer R, MacPhee RS, et al. Exposures to Potentially Traumatic Events Among Public Safety Personnel in Canada. Canadian Journal of Behavioural Science. 2019;51(1):37-52. Hansen CD, Rasmussen K, Kyed M, Nielsen KJ, Andersen JH. Physical and psychosocial work environment factors and their association with health outcomes in Danish ambulance personnel – a cross-sectional study. BMC Public Health. 2012;12(1):534. Lanza A, Roysircar G, Rodgers S. First responder mental healthcare: Evidence-based prevention, postvention, and treatment. Professional Psychology: Research & Practice. 2018;49(3):193-204.

Sosiaaliala ja kestävä kehitys – Kestävää sosiaalialan työtä?

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen 17 laajaa tavoitetta ovat ratkottavina kaikilla aloilla. Myös sosiaalialalla on pureuduttu kestävän kehityksen varmistamiseen. Tätä teemaa tarkasteltiin Sveitsin Muttenzissa kesäkuussa 2022 pidetyssä sosiaalialan  YAMK-tutkintojen kesäkoulussa (https://www.summerschool.hsa.fhnw.ch/). Huomio keskittyi erityisesti siihen, mitä kestävä kehitys sosiaalialan kannalta tarkoittaa. Ympäristöön liittyvät kriisit koskettavat erityisesti heitä, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa. Kyse ei ole vain maiden sisällä tapahtuvista vaikutuksista, vaan kestävän kehityksen kysymykset ylittävät rajoja ja herättävät miettimään esimerkiksi siitä, miten valitut ratkaisut vaikuttavat eri ihmisryhmiin. Pyritäänkö edelleen mahdollisimman laajaan kulutukseen, modernisoimaan kulutushyödykkeitä ympäristöä paremmin säästäviksi vai tavoitellaanko globaalia tasa-arvoisuutta? Valinnoilla on merkitystä siihen, muuttuvatko yhteiskunnat tai maailma laajasti aiempaa epätasa-arvoisemmaksi vai ollaanko kehittyneissä maissa arjen merkittävän muutoksen edessä. (ks. esim. Hirvilammi 2015.) Mitä kestävä kehitys tarkoittaa sosiaalialalla? Kestävän kehityksen edellyttämiä muutoksia ovat pitkään hallinneet talouden ehdot. Tämä on hidastanut muutosvauhtia, vaikka tietoisuus kestävän kehityksen tarpeista on ollut olemassa. Osa ratkaisuista on niitä, joissa olemassa olevaa on tarpeen tarkastella uusin näkökulmin. Yksi kestävän kehityksen kannalta merkittävä voimavara ovat olemassa olevat yhteisöt, joilla on vahva vaikutus erityisesti paikallistason ratkaisuissa.  Osa yhteisöistä toimii jo kestävää kehitystä edistävällä tavalla esimerkiksi lähiympäristöä suojellen tai luomalla asukkaille kohtaamisen paikkoja. Yhteisöihin sisältyvä potentiaali on kuitenkin osittain piilossa, eikä sen valjastaminen kestävän kehityksen tarpeisiin aina onnistu yksinomaan yhteisön omin keinoin. Sosiaalialan toimijoille monet yhteisöt ovat tuttuja, ja he ovat tottuneet toimimaan erilaisissa verkostoissa, olemaan mukana toimintamallien kehittämisessä ja uusien kehittelyssä. (Dhananka 2022.) Sosiaalialan työlle on ominaista se, että työntekijät tuntevat alueen ja sen asukkaiden tarpeita. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että työntekijät asettuvat puhumaan asukkaiden puolesta, vaan sosiaalialan ammattilaisten tärkeä taito on innostaa ja tukea asukkaita toimimaan ja viemään eteenpäin heille tärkeitä asioita. Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa yhteiskehittäminen asukas- ja asiakasryhmien ja esimerkiksi työyhteisöjen kanssa ovat keskeinen osa tutkintoa. Opintojaksojen oppimistehtävät yhdistävät teoriatietoa käytännön tilanteisiin ja niiden kehittämiseen. Kestävän kehityksen edistämisen kannalta on välttämätöntä varmistaa, että sen keskeiset tavoitteet sisältyvät opintojen kehittämistehtäviin. Tämä tukee kestävän kehityksen levittäytymistä entistä selvemmin osaksi sosiaalialan asiantuntijoiden tekemän työn arkea. Kehittämistyössä on kuitenkin tarpeen olla kriittinen ja ammattilaisten on pysähdyttävä tarkastelemaan millaista kehitystä ja kehittämistä he työllään tukevat. Roger Green (2022) kuvasi sosiaalialan ammattilaisten tulevan pääsääntöisesti yhteisöjen ulkopuolelta, ja heidän on tärkeää miettiä tukevatko yhteisön jäseniä esimerkiksi hiljaisuuteen vai kriittisten äänien esiin tuomiseen. Yhtenä vaihtoehtona Green (2022) esitti sitä, että sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät yhdessä sosiaalisten liikkeiden ja aktivistien kanssa. Tämä yhteistyö on sellaista, jota sosiaalialan YAMK-tutkinnossa on tarpeen tarkastella ja etsiä uudenlaisia yhteistyökumppaneita ja toiminta-areenoita. Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa opintoihin sisältyy erillisenä opintojakso, jolla opiskelija perehtyy erityisesti sosiaalialan viestintään ja vaikuttamiseen. Tällä opintojaksolla on mahdollista tehdä uudenlaisia avauksia ja kokeiluja kestävän kehityksen kysymysten parissa. YAMKin Kesäkoulussa rohkaistiin tarkastelemaan kriittisesti sosiaalialan omia työkäytäntöjä ja kyseenalaistamaan käytäntöjen lisäksi toimintatapoja ja politiikkaa. Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa opiskelijoita tuetaan kriittiseen ja rakentavaan tarkasteluun, jonka myötä avautuu mahdollisuuksia uusien toimintamallien muotoutumiselle. Vaikka alueellinen kehittämistyö onkin kestävän kehityksen kannalta merkittävää, on huomioitava myös globaali ulottuvuus. Kyse ei ole vain yksilöllisistä tai paikallisista ratkaisusta, vaan tehdyt valinnat voivat vaikuttaa ihmisiin ja heidän ihmisoikeuksiensa toteutumiseen maapallon toisella puolella. Kestävässä kehityksessä onkin tällöin kyse ihmisten välisen keskinäisen solidaarisuuden vahvistumisesta ja globaalista yhtenäisyydestä. Sosiaalityön ekososiaalisessa lähestymistavassa (Matthies & Närhi 2016 a,b)  ja vihreässä sosiaalityössä (Dominelli 2018) sosiaalinen oikeudenmukaisuus kytkeytyy ekologisen kestävyyden kysymyksiin. Ihmisoikeuksien toteutuminen on riippuvaista terveestä ympäristöstä. (Stamm 2022.) Sosiaalialan YAMK-tutkinnossa ihmisoikeuksiin liittyvät teemat ovat osa tutkinnon perustaa ja sosiaalialan työn lähtökohtia. Kestävä kehitys sosiaalialan YAMK-opiskelijoiden työympäristössä Kestävä kehitys ja YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 on eri tavoin läsnä sosiaalialan ammattilaisten työympäristöissä. Esimerkiksi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kestävän kehityksen tavoitteita on huomioitu useiden vuosien ajan. Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan kestävän elämäntavan periaatteita tunnistetaan ja noudatetaan niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan ja varhaiskasvatus luo siten perustaa ekososiaaliselle sivistyselle (Opetushallitus 2018). Sosiaalialan YAMK-opiskelijat Tuuli Häärä, Niina Eloranta ja Laura Hyytiä järjestivät Muttenzin kesäkoulussa työpajan kestävästä kehityksestä varhaiskasvatuksessa. He esittelivät kansainväliselle opiskelijaryhmälle Helsingin kaupungin päiväkotien Kettu-mallia, jossa tutustutaan kestävään elämäntapaan kettuperheen kanssa. Kettu-mallissa yhdistyvät ilmasto- ja ympäristökasvatus, tulevaisuudenlukutaito ja uutta luova oppiminen. Esimerkiksi Retki-ketun kanssa vahvistetaan luontosuhdetta, Taiteilija-ketun kanssa luodaan erilaisia tulevaisuuksia ja Keksijä-ketun kanssa tutkitaan kiertotaloutta. Kettu-malli on kehitetty yhdessä lasten kanssa ja sen lähtökohtana on YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma. (Helsingin kaupunki 2022.) Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus rakentaa ymmärrystään maailmasta oman päiväkotiyhteisönsä kanssa, mikä luo elinikäistä perustaa yhteisölliselle vuorovaikutukselle ja toiminnalle, myös kestävän kehityksen kysymyksissä. Työpajaan osallistuneet opiskelijat ja opettajat pääsivät myös harjoittelemaan Kettu-mallin soveltamista oman työympäristönsä näkökulmasta. Vaikka Kettu-malli on kehitetty päiväkoti- ja kouluikäisille, sen idean todettiin olevan sovellettavissa erilaisten asiakasryhmien kanssa sosiaalialalla, kun tavoitteena on tarkastella asiakkaiden kanssa kestävän kehityksen periaatteita monipuolisesti ja arjessa helposti lähestyttävällä, keveälläkin tavalla. Kestävä kehitys sosiaalialan YAMK-koulutuksessa Kestävän kehityksen näkökulma on huomioitu Metropolian sosiaalialan YAMK-tutkinnon koulutuksen sisällöissä useiden vuosien ajan, ja sitä terävöitettiin viimeisimmässä opetussuunnitelmauudistuksessa vuonna 2020. Sosiaalisesti kestävä kehitys on sosiaalialan työn keskiössä, mutta esimerkiksi ekologisen kestävyyden tavoitteet on huomioitu sosiaalialan työn orientaatioissa vuosikymmenien ajan muun muassa ekososiaalisen sosiaalityön muodossa. YAMK-tutkinnosta valmistuneella tulee olla ymmärrys kestävän kehityksen ajankohtaisista kysymyksistä ja kyky eritellä ja reflektoida niiden merkitystä omassa ammatillisessa toiminnassa, esimerkiksi pohtia, mitä on sosiaalialan asiantuntijuus vihreässä siirtymässä. Yhteiskunnallinen muutos ja muutostyö ihmisten kanssa ovatkin sosiaalialan työn ydintä. Kesäkoulussa käydyissä keskusteluissa nousi esiin kestävän kehityksen tavoitteiden moninaisuus ja se, kuinka ne kietoutuvat toisiinsa. Tämä edellyttää monipuolista ja -tieteellistä tietopohjaa sekä yhteistyötä eri alojen välillä. Kestävän kehityksen ratkaisut eivät ole vain yksittäisten ammattiryhmien käsissä, vaan ne vaativat entistä parempaa yhteistyötä ja kykyä etsiä ratkaisuja yli maa- ja ammattirajojen. Yhteistyön taitoja sosiaalialan ammattilaiset ovat päässeet harjaannuttamaan jo työelämässä, mutta sosionomi YAMK-opinnoissa heillä on mahdollisuus rakentaa entistä vakaampaa tieteellistä tietopohjaa ja luoda yhteyksiä sen ja käytännön ratkaisujen välille. Riittävän laajan tietoperustan ja innovatiivisen soveltamisen yhdistelmä ovat avaimia siihen, että sosiaalialalla kyetään vastaamaan aiempaa paremmin kestävän kehityksen edellyttämiin kehittämistarpeisiin. Kirjoittajat Niina Pietilä (VTL) toimii Metropolian lehtorina sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnoissa ja sosiaalialan YAMK-tutkinnon tutkintovastaavana. Katriina Rantala-Nenonen (YTM) toimii lehtorina Metropolian sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnoissa sekä asiantuntijalehtorina sosiaali- ja pedagogiikan alan hankkeissa. Lähteet Dhananka, Swtha Rao 2022. Luento sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa Muttenzissa  6.6.2022. Dominelli, Lena (toim.) 2018. Routledge handbook of Green Social Work. England: Taylor & Francis. Green, Roger 2022. Luento sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa Muttenzissa 9.6.2022. Helsingin kaupunki 2022. Oppiminen - Kestävä Helsinki. https://kestava.helsinki/oppiminen/. Viitattu 20.9.2022. Hirvilammi, Tuuli 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Tampere: Juvenes Print. Matthies & Närhi 2016 a (toim.)  The Ecosocial Transition of Societies. The contribution of social work and social policy. London: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315615912 Matthies & Närhi 2016 b. The ecosocial approach in social work as a framework for structural social work. International Social Work. Volume: 61 issue: 4, page(s): 490-502. https://doi.org/10.1177/0020872816644663 Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki 2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf Viitattu 19.12.2022. Stamm, Ingo 2022. Luento sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa Muttenzissa  8.6.2022.

Designing for Sustainability in Berlin. A master´s study trip to “International Week on Sustainability 2022”

The Berlin School of Economics and Law (1) organizes the annual International Week on Sustainability (IWS) since 2019 with the goal is to integrate sustainability into the higher education curriculum. This year 2022, HWR invited master’s students from Metropolia for the second time to participate in the design and development of sustainable solutions together with companies and students from other countries in a series of workshops that lasted for 4 days, 18-21 November 2022. Our group of 10 master´s students was excited to get an approval from Meropolia´s International office. Additionally, the IWS study trip offered a chance to earn 3ECTS while solving real-world sustainability concerns, so we longed to go and try. The final argument in favor of the trip was its destination, as Berlin represents significant historical legacy, making it a unique opportunity to visit and experience it, difficult to pass by. Fast forward to November, it felt surreal to land at Berlin airport, and we were too excited to feel exhausted. Even the rain, slushy streets, and chilly air could not dim our spirits. In Berlin, we were all determined to expand our knowledge and make new connections. Day 1. Opening Day and Kick-off The program kick-off took place in HWR Startup Incubator Space located in the Siemens industrial park. It started with a briefing with project partners from Startup Incubator Berlin, which featured the startups in the sustainability field. The introduction also included a brief review of Service Design methods and tools covered by Prof. Christian Klang of HWR. There were about 30 participants coming from different academic and business fields who were assigned to five working teams.  Each team selected one of the following challenges: 1) incentivizing nature-based solutions to climate change; 2) making travel sustainable and meaningful; 3) incentivizing CO2 reduction during commute; and 4) communicating vegan food delivery effectively. Teams put their hands to work on the challenge they had selected. The startups sat down with the teams to explain their projects and share their motivations and visions. Ideas poured in as each team concentrated on solving the issues and gathering data. Day 1 came to a close with more questions than answers. Day 2 and 3. Ideation and Prototyping Day 2 sessions were held on the HWR campus (2). As we had grown accustomed to the modern design of Metropolia´s campuses, the large corridors, arched hallways, and marble floors in the HWR campus were a little surprising. Teams worked seriously to build and test their prototypes. It became obvious that cooperation is essential to the success of the projects and this is where online tools for team collaboration became critically useful. Ideas and information were together put in an online board to make sure that good ideas and critical pieces of information are not missed out. The challenge was to make business sense out of all the ideas and information that we had, as we quickly realized that bright ideas and passion were necessary but not enough. We kept reminding ourselves that we needed to find solutions that would be viable, feasible, doable, and would make business sense for our partner startup. The second day ended with coffee and laughter, as we watched the first snowfall of the year covering HWR. On Day 3, we went to The Morp Company, a consulting firm that offers sustainability advice. A brief workshop on the use of the business model canvas as a tool to address corporate sustainability concerns was held and received very well as a hands-on new tool. Day 4. Pitch for Impact Day 4 was a pitching day. As teams presented their ideas and answered questions from partner startups and other participants, it was inspiring to see the variety of proposed solutions. There were no earthshaking proposals, but the teams focused on concepts that made real business sense and would advance true sustainability. Although the solution reports still need to be finalized, we felt a sense of accomplishment for having done something worthwhile as the last session ended. Discovering Berlin In all honesty, finding our way to the session locations in the morning was a bit challenging. Because of this, coffee and Google Maps have become our close allies. When in Berlin, we didn’t just snap pictures. We needed to get out there, interact, and connect. Berlin is blissful for shoppers and vibrant for foodies and art lovers. A frequent conversation starter during this trip was “Is this your first time in Berlin?” It was easy to say “Yes” in response to this question.  “How do you find Berlin?” and “Which sites have you visited?” were the typical follow-up queries. With each passing day, we would find ourselves giving different answers because Berlin is too diverse to describe in a few words. Despite our time constraints due to working 4 full days on projects, we were nevertheless able to visit some famous sites. We were lucky to witness the start of Berlin's Christmas market and were able to sample local food including currywurst, kebab, stollen cake, and local wine. We had our taste of misadventure too during the first attempt to visit the Brandenburg gate, as we ended up at a factory site due to our over-reliance on Google Maps. On the last day of the trip, it was difficult to bid Berlin goodbye. Armed with new knowledge and filled with the brilliant sparks of Berlin, we boarded our plane to return to Finland.   References The Berlin School of Economics and Law (Hochschule für Wirtschaft und Recht, HWR, Berlin) is one of the largest universities of applied sciences in Berlin. It was founded in 2009 as a result of merged of two other big higher education institutions, and it now enjoys more than 150 partners around the globe, including Metropolia UAS, its long-time partner. Read more about HWR from its web-pages: https://www.hwr-berlin.de/en/ Berlin School of Economics and Law, Badensche Str. 52, 10825 Berlin. The picture below shows the marble floors and grand interiors of this campus. About the author Karen Espiritu is a 1st year MBA student in Business Informatics at Metropolia Business School. Karen is a certified project manager and a result-driven professional who is passionate about fostering organizational sustainability on all three fronts: economic, social, and environmental. She enjoys blogging in her spare time and is an active student ambassador of Metropolia. Her video about IWS-2022 in Berlin can be found here: https://www.youtube.com/watch?v=DPiUds0fVvo