We are in sharing business for 35 years already
By Mikael Kämpe & Zinaida Grabovskaia Sharing economy gets more and more popular today. Sharing of assets safes money and frees the capital to concentrate on core competences of businesses and people. RAMIRENT is one of biggest and oldest Finnish companies that focuses on machinery and equipment, and rental of professional equipment. Nowadays, Ramirent is also famous for multiple services related to construction, industry and even to big events! Mikael Kämpe, Executive Vice-President of Ramirent Finland, visited the Industrial Management Master’s program and talked to students about the art and craft of providing services. Our business is making a safe construction place Ramirent, a leading Finnish company that is now also very visible in Europe, was established in 1955. In 2017, annual net sales reached 191,5 MEUR in Finland (Group 724M€). Ramirent is a market leader in Finland, Baltics, Norway, Poland, Czech and Slovakia, except in Sweden and Denmark. The main customer of the company is construction business, as well as the companies and sites that resemble construction, for example, shipyards and big events. Our main business is to make a safe construction place. But we are not a building company. We provide equipment, know-how, services, and customized services for construction sites. In services, our core focus is on a wide range of equipment rentals. In Finland, appr. 40% of our business relate to services, and we tend to focus more on services combined with our equipments. We have developed a ‘One-stop-shop’ offering for machines and equipment. This includes renting the light machinery, heavy machinery, and also more complicated rental services - safety equipment, scaffolding, tower cranes (here, we are second in Finland), hoists, power and heating, lifts, renting modules for construction workers, etc. In addition, our services include planning for temporary sites, site services, training, logistics, and fuel services. These services make appr. 40% of our business in Finland. One example of Ramirent’s recent projects is Tripla in Pasila. We are a ‘one-stop-shop’ supplier and partly run the site logistics for this project. We also provide a lot of temporary solutions, such as scaffolding and weather protection services (heating, moisture protection, etc), since we have very challenging weather in Finland. Under our scaffolding system that covers the building, the workers can do their work even in rain and snow. Currently, construction is booming. The growth is visible especially in the capitals and big university cities. There is also a rising number of small construction companies. As a result, the competition is getting tighter. Also, the demand for equipment is changing quite fast. European regulations always tighten the level of safety and emissions and thus tell us what equipment to use. As a result, construction sites become more and more complex, especially for big companies. Focus on people as the biggest asset To help our customers to run a construction site, we start with (a) the needs analysis and planning, continue to (b) delivery and support, and end with (c) evaluation when the equipment comes back. Upon the machinery return, we check, refill, clean it, and also fix it, if necessary. For fixing, we send the equipment to specialized hubs. We have currently 58 customer centers across Finland and specializing hubs for different types of equipment. Based on our experience, it helps if maintenance is centralized. Another reason for the hub structure is the logistics of spare parts, and having all similar equipment in one place. Whatever we do, we always focus on people as the biggest asset. And the general trend is that we take better and better care of people. Interestingly, equipment rental business is a unique area where Finnish companies are the biggest in Europe. In addition to rental services, we also developed a digital platform RAMISMART. Länsimetro, for example, uses this system. One part of it is ‘Time and Attendance’ which tell how many people are on the site, and to the tax office which workers and companies are working. After having this system for a couple of years, we started thinking what else we can do with it and launched ‘RAMISMART Machine Control’. With this system, we can follow who is using the machine and authorize the access to it. The big data is not yet utilized, equipment is not yet speaking with each other, but this is definitely the future. Big events as a new service area Finally, big events has recently become a customer for our services. As big events require temporary infrastructure - quite like a big construction site - we started providing rental services for big events. For example, we built the infrastructure, temporary stores and shops, change rooms, fences, scaffolding, etc. for such events as Flow Festival, Tall Ships Race and Helsinki Ice Challenge in Kaisaniemi. In 2018, appr. 150 events have been conducted this year only. This service started as a marginal activity but now has grown into a larger business. Thus, do not be surprised seeing Ramirent when going to a festival. This is not a coincidence but a new service area for a company that has know-how and competences in managing equipment, logistics and services for big sites. The text is based on Mikael Kämpe’s presentation materials written by Zinaida Grabovskaia. Mikael Kämpe Executive Vice-President of RAMIRENT Finland Oy and a guest speaker on developing service business in Industrial Management Master’s studies Zinaida Grabovskaia Senior lecture, Head of Master’s program in Industrial Management, Metropolia. The program specializes in service business especially for big industrial players.
Master’s tason palliatiivisen hoidon asiantuntijoita tarvitaan
Palliatiivisen hoidon osaamista tulee vahvistaa Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasta tai henkeä uhkaavasta sairaudesta kärsivän ihmisen ja hänen läheistensä aktiivista, kokonaisvaltaista ja moniammatillista hoitoa. Hoidon tavoitteena on kärsimyksen ehkäiseminen ja lievittäminen sekä elämänlaadun vaaliminen. (WHO 2009). Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisesta on Suomessa tehty kansallinen suositus, jotta voidaan taata hoidon tasavertainen saatavuus ja laatu (STM 2017). Suosituksessa otetaan kantaa muun muassa saattohoidon osaamiseen sekä järjestämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suosituksesta huolimatta palliatiivisen hoidon osaaminen ja saatavuus vaihtelevat alueellisesti. Hoitohenkilökunnan osaamiseen voidaan vaikuttaa kehittämällä ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia sekä amk- että yamk-tasoilla. Kun tarkastellaan ammattikorkeakoulujen opetusta, voidaan havaita, että hoitoalan amk-tasoista tutkintoa opiskeleville opetetaan parantumattomasti sairaan ja kuolevan potilaan hoitotyötä erittäin vähän. Yamk-tasoisissa tutkinnoissa se ei ole kuulunut ollenkaan opetussuunnitelmiin. Palliatiivinen Master`s tason asiantuntija tuo työelämään kehittämisosaamista Palliatiivisen hoidon osaamista tarvitaan potilaan fyysisellä, henkisellä, hengellisellä, sosiaalisella, emotionaalisella, tiedollisella sekä taloudellisella osa-alueella. Tämän lisäksi palliatiivisen potilaan hoitamiseen osallistuvilta vaaditaan kuolevan läheisten tarpeiden tunnistamista ja hoitamista edellä mainituilla osa-alueilla. Ammatilliseen osaamiseen kuuluu myös, että perhettä autetaan sopeutumaan kuoleman läheisyyteen sekä läheisen kuoleman jälkeiseen elämään. (Gamondi, Larkin & Payne 2013, Dahlin 2014 Lipponen & Karvinen 2015) Puhutaan siis hyvin haastavasta osaamisalueesta. Pelkästään se, että ammattikorkeakoulut tuottaisivat vahvempaa perusosaamista hoitoalan perustutkinnoissa ei vielä riitä vahvistamaan palliatiivisen hoidon osaamista. Perustutkintojen opetusta kehittämällä taataan kliininen osaaminen. Master´s-tason tutkinnoissa taas voidaan kouluttaa työelämän tarpeisiin henkilöitä, joilla on tämän lisäksi kehittämisosaamista. Palliatiiviset ja saattohoidon erilaiset yksiköt tarvitsevat ammattilaisia, joilla on innokkuutta, innovatiivisuutta, kykyä tunnistaa oman työyhteisönsä kehittämistarpeet ja osaamisen puute. Master`s tutkinto tuottaa asiantuntijoita, jotka hallitsevat sekä projektin että tiimin johtamistaidot, jakavat asiantuntijuuttaan työyhteisössään sekä kykenevät uuden tiedon ja toimintatavan implementointiin (vrt. Opetushallitus, tutkintojen viitekehys EQF 7). Yhteistyössä palliatiivista hoitoa kehittämässä EduPal-hankkeessa (palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteellisen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen) Metropolia kehittää ja toteuttaa yhdessä muiden Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan yamk-tutkintojen kanssa palliatiivisen hoitotyön syventävät opinnot ja Metropoliassa tämä tarkoittaa palliatiivisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon lisäämistä Kliinisen asiantuntijuuden tutkintoon. Tavoitteena on myös kehittää palliatiivisen hoitotyön koulutuksen osalta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopiston hoitotieteen opintojen välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. EduPal-hankkeeseen osallistuu 15 ammattikorkeakoulua, viisi lääketieteen koulutusta tarjoavaa yliopistoa sekä Oulun hoitotieteen laitos. Hankkeen tavoitteena on monialainen ja työelämälähtöinen palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen laadun kehittäminen. Hankkeessa yhteistyö tapahtuu ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja työelämän kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Hankkeen tuloksena saadaan osaamis- ja tarvekuvauksiin perustuvat sekä kansainvälisesti vertailukelpoiset opetusohjelmat ja jatkokoulutusjärjestelmät palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen perustason ja erityistason tarpeisiin. Kirjoittaja: Minna Elomaa-Krapu, TtT, yliopettaja, tutkintovastaava terveysalan YAMK-tutkinnot, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, Metropolian vastuuhenkilö EduPal-hankkeessa minna.elomaa-krapu@metropolia.fi Lähteet: Dahlin M. 2014. National consensus project for quality palliative care – Promoting excellence in palliative nursing. Oxford Textbook of Palliative Nursing 2014. Oxford University Press 2015. Gamondi C., Larkin O. & Payne S. 2013. Core competencies in palliative care: an EAPC White Paper on palliative care education – part 1.European Journal of Palliative Care 2013:20(2) 86-145. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Osaamistasokuvaukset. Opetushallitus. Luettu 1.10.2018. https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf Lipponen V. & Karvinen I. 2015. Palliatiivista ja saattohoitoa koskevat koulutustarpeet hoitohenkilöstön ja lääkäreiden kuvaamina. Gerontologia 29 (3). 152–163.
Terveyden edistämisen osaamista tulee vahvistaa
Väestöryhmien terveyserojen kaventaminen, ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja väestön itsehoitovalmiuksien lisääminen ovat isoja yhteiskunnallisia haasteita. Ne edellyttävät sote-alan työntekijöiltä nykyistä vahvempaa osaamista, työmenetelmien uudistamista ja niiden käyttöönottoa sekä monialaista yhteistyötä. Terveyden edistämisessä tulevaisuuden osaamistarpeen kärkinä tulevat olemaan muutoksen mahdollistaminen, terveyden edistämisen laaja-alainen tietoperusta sekä viestintä. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa keskitytään juuri tällaisten työelämäosaamisten vahvistamiseen. Siksi tänä syksynä käynnistyykin Metropolia Ammattikorkeakoulussa Terveyden edistämisen YAMK -tutkinto-ohjelma, jossa opiskelun aloittaa 24 jonkin sote-alan aiemman tutkinnon omaavaa ammattilaista. Terveyden edistäminen on monitieteinen asiantuntijuusalue Terveyden edistämisellä tarkoitetaan yksilön tai yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä heidän oman terveytensä määrittämiseen ja kohentamiseen. Se on tavoitteellista ja välineellistä toimintaa hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistäminen käsittää sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka edistävät terveyttä. Terveyden edistäminen on kehittynyt tieteenalana vuoden 1986 WHO:n Ottawan asiakirjan julkaisusta lähtien. Alan asiantuntijuuden tulee nojata tieteenalan kehittyneisiin teorioihin, malleihin ja näyttöön terveyden edistämisen hyvistä käytännöistä. (Thompson, Watson & Tilford 2018.) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyviä ja näyttöön perustuvia käytäntöjä tulee kehittää ja tuoda käytännön toimintatavoiksi ja työmenetelmiksi. Avain laadukkaaseen ja vaikuttavaan terveyden edistämiseen ja sen kehittämiseen on pätevän työvoiman kouluttaminen sekä kehittäminen. Millaista osaamista terveyden edistämisen asiantuntija tarvitsee? Terveyden edistämisen kompetensseja ja koulutusta tulee kehittää näyttöön perustuvasti. Ydinkompetenssit ja ammatilliset standardit on määritelty vuosina 2009-2012 toteutetussa EU-projektissa 24 Euroopan maan sekä kansainvälisen Terveyden edistämisen järjestön (IUHPE) ammattilais- ja asiantuntijaryhmien toimesta (Barry, Battel-Kirk & Davison ym. 2012; IUHPE 2016). Ydinkompetenssit ja ammatilliset standardit pohjautuvat terveyden edistämisen toiminta-alueisiin, periaatteisiin ja arvioihin sekä näyttöön perustuvasta tieteenalasta johdettuihin teorioihin ja strategioihin, jotka määrittävät vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä (IUHPE 2016; Kuvio 1). Kompetenssimäärittelyt tarjoavat yhteisen vision vaikuttavan terveyden edistämisen osaamisesta ja kriteerejä on sovellettu useissa maissa koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Kansainväliset terveyden edistämisen ydinkompetenssit ja ammatillisten standardien määrittelyt sovellettuna Suomen palvelujärjestelmään ja toimintakulttuuriin antavat hyvät lähtökohdat kehittää terveyden edistämisen asiantuntijan YAMK-tutkintokoulutusta. Kaikissa ydinkompetenssialueissa painottuu eri tieteenaloilta nouseva tietoperusta, monialainen yhteistyö, verkosto- ja yhteistyötaidot, näyttöön perustuvuus ja vaikuttavuus sekä kulttuurisensitiivisyys. Koulutuksen myötä vahvistuva terveyden edistämisen asiantuntijuusosaaminen on edellytys tulevaisuuden terveyden edistämisen haasteisiin vastaamiseksi. Tulevaisuuden osaamisen kärjet Metropolia ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Tallinnan yliopiston (Haapsalu College) kanssa EU Central Baltic -ohjelman rahoittamaa HPP -tutkimus- ja kehittämisprojektia (Health Promotion Programme 2016-2019), joka rakentuu IUHPE Terveyden edistämisen kompetenssimäärittelyiden ja molempien maiden ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiin tulevaisuuden terveyden edistämisen osaamisesta. Projektissa toteutetun kyselyn tulosten mukaan sekä suomalaiset että virolaiset vastaajat pitivät olennaisimpina kompetenssialueina tulevaisuudessa muutoksen mahdollistamista, terveyden edistämisen tietoperustaa ja viestintää (Matinheikki-Kokko & Liinamo 2017; Liinamo, Haarala & Matinheikki-Kokko 2018). Terveyden edistämisen YAMK-ohjelmassa pilotoidaankin parhaillaan hankkeessa kehitettyjä opintokokonaisuuksia, joilla vastataan tutkimuksen esiin nostamiin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Terveyttä tuotetaan lähes kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Laaja-alaisen terveyden edistämisen osaamisen tulee vastata monialaisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen haasteisiin. Ammattilaisten terveyden edistämisen osaaminen mahdollistaa terveyspotentiaalien käyttöön saamista. Vahvistuvat terveyden edistämisen kompetenssit voivat toimia terveyden edistämisen muutosajureina yhteiskunnassa. Kirjoittajat: Arja Liinamo, yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK), TtT, Th, Sosiaali- ja terveysala, Metropolia Ammattikorkeakeakoulu, Helsinki Kaija Matinheikki-Kokko, yliopettaja, PST, Sosiaali- ja terveysala, Metropolia Ammattikorkeakeakoulu, Helsinki Lähteet: Barry, M., Battel-Kirk, B., Davison, H., Dempsey, C., Parish, R., Schipperen, M., Speller, V., Zan-den, van der, G. & Zilnyk, A. on behalf of the CompHP Partners (2012). The CompHP Project Handbooks. International Union for Health Promotion and Education (IUHPE), Paris. Retrieved April 2016 from: http://www.iuhpe.org/images/PROJECTS/ACCREDITATION/CompHP_Pro-ject_Handbooks.pdf IUHPE 2016. Core Competencies and Professional Standards for Health Promotion Full version. International Union for Health Promotion and Health Education. April 2016. http://www.ukphr.org/wp-content/uploads/2017/02/Core_Competencies_Standards_linkE.pdf Liinamo, A., Haarala, P. & Matinheikki-Kokko, K. 2018. Osaamisella voimavaroja terveyden edistämiseen. Terveydenhoitaja 2/2018. Matinheikki-Kokko, K. & Liinamo, A. (2017). Terveyden edistämisen osaamisvaatimukset tulevaisuudessa. HPP – Health Promotion Programme HPP Survey. http://hpp.tlu.ee/fi/the-future-com-petence-demands-for-health-promotion/ Thompson S., Watson M. & Tilford S. (2018). The Ottawa Charter 30 years on: still an important standard for health promotion, International Journal of Health Promotion and Education, 56:2, 73-84, DOI: 10.1080/14635240.2017.1415765 Lisätietoa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivustolla
The editorial team will provide the content of the Masterminds blog before publication.
The editorial team started its work at the beginning of 2022.
Pia Koirikivi, chief editor in Masterminds blog, Pedagogical Specialist
Minna Kaihovirta, Manager of Dialog
Iira Lankinen, Principal Lecturer
Riikka Wallin, Publications Specialist
Zinaida Grabovskaia, Senior Lecturer
Salla Kivelä, Principal Lecturer
asiantuntija yamk business informatics Business Informatics Master’s Program CERN Bootcamp Construction Business hankinnat hankintastrategia hankintatoimi ilmastonmuutos Industrial Management Industrial Management Master’s program johtaminen koulutus kulttuurituotanto Marjatta Kelo master Master's Thesis masterminds Masterminds blog Master of Engineering Master’s degree Metropolia Metropolia AMK Metropolia Master's Metropolia UAS metropolia YAMK opinnäytetyö osaaminen service design Sharing economy sosiaali-ja terveysala sosiaaliala study trip Sustainability talotekniikka terveyden edistäminen terveydenhuolto työhyvinvointi ura yamk YAMK-tutkinto YAMK opinnäytetyö ylempi AMK ylempi ammattikorkeakoulututkinto Zinaida Grabovskaia
