Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä Tilaa RSS-syöte

Lisää laatua itsearvioinnilla
1.4.2019
Marjatta Kelo & Katriina Rantala-Nenonen

Laatu ja sen arviointi ovat tärkeä osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinto-ohjelman opettajat toteuttivat viime vuonna tutkinnon itsearvioinnin, joka osoittautui mielekkääksi tavaksi tunnistaa kehittämistarpeita ja muistuttaa vahvuuksista. Työkaluksi arviointiin valittiin EU:n rahoittamassa hankkeessa kehitetty Self-Evaluation Handbook. Itsearvioinnin työkalu sisälsi 10 arvioitavaa aluetta, joita olivat muun muassa tutkinto-ohjelman perusta ja filosofia, oppiminen ja opetus, arviointi ja palaute, taitojen kehittyminen ja työllistyminen, tutkimus ja arviointi, opiskelijakeskeisyys sekä opetushenkilöstön kehittäminen. Kokeilu osoitti, että itsearvioinnissa on mahdollista saada kuuluviin niin opettajien, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin ääni. Sosiaalialan ylemmän tutkinnon opettajatiimi koki arvioinnin tekemisen hyvänä tapana tarkastella sekä tutkinnon että opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen kannalta tärkeitä ja keskeisiä asioita. Oli mielenkiintoista pysähtyä keskustelemaan kollegoiden kanssa tutkinnon perustasta, opiskelijakeskeisyydestä, arviointi- ja palautekäytännöistä sekä mahdollisuudesta oman työn ja osaamisen kehittämiseen. Opettajien tekemän arvioinnin perusteella eri osa-alueet olivat tutkinnossa pääsääntöisesti hyvää - osittain myös kiitettävää - tasoa. Opiskelijoiden havainnot ja kirjallinen palaute olivat yhdensuuntaisia opettajien tekemän arvioinnin kanssa. Itsearvioinnin toteuttaminen mahdollisti vuosien kehittämistyön äärelle pysähtymisen ja tehtyjen valintojen arvioimisen. Itsearviointi ohjaa kiinnittämään huomiota oleellisiin kehittämistarpeisiin sekä tunnistamaan tutkinnon vahvuudet. Lisää itsearvioinnin työkalun käyttämisestä täältä: Lisää laatua itsearvioinnilla Kirjoittajat: Marjatta Kelo & Katriina Rantala-Nenonen

Lue lisää

Yhteiskehittelyllä tuloksellisuutta kuntoutukseen
27.3.2019
Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu

Monimutkaisten asioiden yhdistely ja eri alojen yhdyspinnoille rakentuva yhteistoiminta ovat osaamisen ydinasioita ylemmissä amk-tutkinnoissa. Uuden tiedon tuottaminen, tulevaisuuden ennakointi ja innovaatiot käytännön kehittämisessä edellyttävät tarkoituksenmukaisia menetelmävalintoja tuloksellisuuden takaamiseksi. Yhteiskehittely kuntoutuksen koulutuksessa Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamista vahvistavassa yamk-tutkinto-ohjelmassa on toteutettu pedagogisena ratkaisuna yhteiskehittelyä (co-creation, co-configuration). Perustelut yhteiskehittelyn valinnalle kumpuavat kuntoutusilmiöstä, ihmisten toimintakyvyn edistämisestä arjessa ja hyvän elämän tavoittelun piirteistä. (Sipari & Mäkinen 2012; Sipari ym. 2014.) Yhteiskehittelyn käyttö sai tunnustusta koulutuksen kansainvälisessä auditoinnissa hyvänä käytäntönä, jota kannattaa jakaa. (Pirie ym. 2017; Sipari & Paalasmaa 2017.) Yksilön kuntoutuminen ymmärretään tavoitteellisesti etenevänä kuntoutujien ja eri alojen ammattilaisten yhdessä suunnittelemana prosessina (Autti-Rämö ym. 2016). Siten myös kuntoutuksen kehittämisosaamisen vahvistumisen tulisi olla vastaavasti yhdessä rakentuvaa ja vaiheittain kehkeytyvää toimintaa. Kuntoutuksen koulutuksessa eri alojen ammattilaiset ja mahdollisuuksien mukaan myös kuntoutujat tähtäävät yhdessä sovittuun tavoitteeseen tarkoituksenmukaisten tehtävien kautta. (Sipari ym. 2011.) Palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämisessä Yhteiskehittelyssä palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämässä heitä koskevia asioita ja toimintoja. Kuntoutuksessa tällainen asiakasymmärrykseen perustuva kehittäminen ilmenee lisääntyneenä tietoisuutena tavoitteista ja sitoutumisena tavoitteelliseen toimintaan. Yhteiskehittely mahdollistaa kuntoutuksessa kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen perustuvan kehittämisen. Tällöin kehittäminen kohdistuu ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin eri tieteenalojen tai yksittäisten ammattikohtaisten näkökulmien sijaan. (Harra ym. 2017. Palvelukokemusten elementeistä yhteisöllisen ulottuvuuden rakentuminen mahdollistuu uudella tavalla yhteiskehittelyn avulla. Esimerkiksi Tolosen (2016) ja Seppälän (2018) tutkimuksellisissa kehittämistöissä nuoret ovat osallistuneet kuntoutustoiminnan kehittämiseen oivallisella tavalla. Kompleksisten asioiden kehittäminen Käytännössä kuntoutus ilmenee monialaisena ja monimuotoisena toimintakokonaisuutena, jossa prosessit ovat epälineaarisia ja monitasoisia sisältäen sosiaalista vuorovaikutusta (Seppänen-Järvelä 2018). Yhteiskehittelyn avulla pystytään vastaamaan tällaisten kompleksisten systeemien kehittämiseen (Harra ym. 2017). Yhteiskehittely toteutuu arjen käytännöissä, ammattilaisten työssä ja kuntoutujien ympäristöissä. Täten vältytään myös vaativaksi työksi osoittautuneelta erillisten kehittämisprojektien tulosten implementaatiolta. (Sipari ym. 2014.) Kuntoutuksen uudistamiskomitean mietintö (2018) painottaa sitä, että kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan lähiympäristön osallistuminen ja toimintaympäristön kehittäminen. Kyseessä on siis kuntoutujan arjessa tapahtuva kehittäminen. Kehittäminen jatkuvassa muutoksessa Yhteiskunta, työ ja kuntoutuksen asiakkaat muuttuvat jatkuvasti ja tämän takia jatkuva kehittäminen on muuttumassa hyveestä arkipäivän itsestäänselvyydeksi. Yhteiskehittely on jatkuvaa kehittämistä, jossa ajatellaan, että lopputulos ei ole koskaan täysin valmis. Kehittämisen tulos on muuntuvaa ja sovellettavissa erilaisten ja uusien tilanteiden vaatimalla tavalla. Tämä sopii hyvin yhteen tänä päivänä koulutuksessa korostuvan elinikäisen oppimisen ideologian kanssa. Kuntoutuksen kehittämistä haastaa se, että kuntoutuksessa on huomioitava yksilöiden ja instituutioiden näkökulma, joihin kytkeytyy kontekstisidonnaisesti monia toimijoita ja tahoja intresseineen (Seppänen-Järvelä 2018). Yhteiskehittelyssä kehittäminen toteutetaan kaikkia osallistujia kunnioittaen. Kehittäjäkumppanuudessa muodostetaan yhteistä näkökulmaa kehittämisprosessissa (Harra ym. 2017). Yhteiskehittelyn ytimessä on ilmiölähtöisyys ja palveluja tarvitsevien ihmisten kehittäjäkumppanuus ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Tämä herättää mielenkiinnon soveltaa yhteiskehittelyä laaja-alaisesti asiakastyössä, eri tahojen yhdyspinnoilla. Yhteiskehittely menestystekijänä Kuntoutuksen yamk-tutkintoon valmistuneet opiskelijat nostavat vuosi toisensa jälkeen tutkinto-ohjelman menestystekijäksi yhteiskehittelyn käytön moniammatillisessa kokeneessa ryhmässä (ks. Henttonen ym. 2015). Katso kuntoutuksen yamk-tutkinnon esittelyvideo. Tutustu yhteiskehittelyn soveltamiseen käytännössä: Yhteiskehittelyllä hyvinvointia Uudistuva kuntoutusosaaminen Kuntoutus koulutuksessa Kirjoittaja: Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Lähteet: Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta &Ylinen Aarne (toim.) 2016. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Harra, Toini & Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2017. Hyvää tahtova kehittäjäkumppanuus. Teoksessa Anneli Pohjola, Maarit Kairala, Hannu Lyly & Asta Niskala (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali-ja terveyspalveluissa. Tallina: Vastapaino. Henttonen, Nina & Vainonimi, Vuokko & Sipari, Salla & Mäkinen Elisa 2015. Yhteistä kuntoutusosaamista rakentamassa. Kuntoutus 4 / 2015. Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti 2017. Verkkojulkaisu: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160273. Luettu 15.3.2019 Pirie, Ian & Abebe, Rediet & Jucik, Maja & Nurkka, Annikka & Ristimäki, Kari & Kolhinen, Johanna & Aurén, Hilla 2017. Audit of Metropolia University of Applied Sciences 2017. Verkkojulkaisu: https://karvi.fi/publication/audit-of-metropolia-university-of-applied-sciences-2017/. Luettu 20.3.2019 Seppälä Monika 2018. Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt työpajatoiminnassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718692. Luettu 21.3.2019 Seppänen-Järvelä, Riitta 2018. Monimenetelmällisyys kuntoutuksen tutkimuksessa. Havaintoja ja kokemuksia Muutos-hankkeen tutkimuksista. Kela Työpapereita 144. Verkkojulkaisu: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/253836. Luettu 20.3.2019. Sipari, Salla & Paalasmaa Pekka 2017. Kuntoutuksen koulutus sai kansainvälistä tunnustusta. Kuntoutus-Lehti. 2/2017. Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa & Paalasmaa Pekka 2014. Kuntoutujasta kehittäjäkumppaniksi. Aatos-artikkelit, Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Verkkojulkaisu: http://www.metropolia.fi/palvelut/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos-artikkelit/kuntoutettavasta-kehittajakumppaniksi/. Luettu 15.3.2019 Sipari, Salla & Mäkinen Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu: http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/Metropolia_AATOS_6-12.pdf. Luettu 15.3.2019 Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa & Paalasmaa, Pekka 2011. Yhteiskehittelyllä näkymää kuntoutuksen käytäntöihin. Kuntoutus-lehti 3 / 2011. Tolonen, Taina 2016. ”Tsemppasi vieressä pikkuhiljaa eteenpäin”: osallisuutta mahdollistava nuorten aikuisten palvelu Nurmeksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918107. Luettu 18.3.2019

Lue lisää

How to start building data-driven business culture?
13.3.2019
Salla Kuula

When reading about new technologies, innovations, news from business world or even people’s LinkedIn profiles, the term “data-driven” is on everyone’s lips. But what does it really mean and how can my company become data-driven? Working as a Data and Analytics professional for several years, I have encountered the same problem all over again: “We have data and we know it’s important and analytics is the thing, but how?” Some might think that the proper way to move forward is to buy an analytics tool or do a project where a bunch of consults come in, develop a solution to one problem, and go away. Depending on the organization’s starting point, it usually needs more and involves more than just technology. I started working at Veho, a leading Finnish automotive company, at the beginning of year 2018. My job is to make sure Veho becomes a company that benefits from internal analytics services and good quality data and also to ensure that Veho has the needed resources to do so. Exciting, but how to make this happen? I had just begun studies in Metropolia School of Applied Sciences to do my MBA in Business Informatics and this sounded like a challenge I could address when doing my master’s thesis. Why maturity matters? The main purpose of analytics is to get information out of data to help organizations to make better decisions and implement actions. Forbes conducted a study in 2017 and it showed that organizations which are at a leading level in data and analytics maturity grow more, make better profit and manage their risks better than the ones lacking in maturity. Maturity models for measuring an organization’s maturity have been around for some years. They are used especially in IT world, and data and analytics or big data maturity is no exception. As part of my thesis I studied IBM’s, Gartner’s and TDWI’s maturity models and they all share the same basic idea and purpose. They have different dimensions that are relevant when having a holistic view on data and analytics. Each of these dimensions has criteria that are linked to different stages. The organization’s current and desired states are mapped to suitable stages and there you go, a roadmap to analytics emerges. As an outcome of the thesis process I created a framework suitable for Veho’s business culture. It combines indicators and criteria from existing models for the most relevant dimensions: vision and strategy, organization and people, technology, analytics, and data management. Without any one of these the organization will struggle with the change. I used the best practices and the existing models as a base to analyze the current state at Veho and to define a target state with relevant stakeholders. The final framework combines all into a five-level maturity model with current and target states and could be used as a compass for an upcoming organization wide data and analytics transformation program. The framework has been validated by relevant stakeholders and in practice by using it as part of the action planning process. Cultural change ahead What I have learned when doing the study is that if an organization wants to be data-driven and to utilize its data assets, all aspects of cultural change need to be involved. The business strategy and the leaders must support the change. Organizational structure and relevant roles such as analysts or data stewards are essential. Certain technological solutions are necessary to implement all types of analytics, and it all comes down to good quality data. A maturity model is a helpful tool for designing the path to the desired outcome. When studying the subject, it became obvious that many companies are struggling with the same issues, and to be able to compete in the challenging business world the journey needs to start now. It will be a long road, but I believe an exciting and rewarding one. Salla Kuula Development Manager, Data and Analytics Veho Oy Ab References Forbes insights (2017). Data and advanced analytics: High stakes, high rewards. Forbes. Kuula S. (2018). Developing Data and Analytics Maturity Framework to Support Business Transformation, Case: Veho Oy Ab. Metropolia University of Applied Sciences. Master’s Degree Programme in Business Informatics. Helsinki. http://www.theseus.fi/handle/10024/158853 Image by Tumisu from Pixabay (Free-Photos, CC0).

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset