Kestävä kehitys – haaste terveydenhuollon organisaatioille
”Ilmastonmuutos on 2000-luvun suurin haaste, joka uhkaa ihmisten terveyttä ja kehitystä. Mitä pidempään viivästämme toimintaa, sitä suuremmat ovat riskit ihmisten elämälle ja terveydelle.” (1) Selvitimme dokumentteja analysoimalla, miten ilmastonmuutos ilmenee sairaanhoitopiirien strategioissa. Tulokset osoittivat, että ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ilmenevät strategioissa vielä niukasti. Miten terveydenhuolto ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa? Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja hiilidioksidipäästöjen hillintä ovat olleet ajankohtaisia ja laajasti uutisoituja aiheita viime vuosina. Ilmastonmuutos nousi näkyvästi pinnalle erityisesti lokakuussa 2018, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi erikoisraportin ilmastonmuutoksen tilasta. Usein ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan luontoa kohtaavista katastrofeista, mutta vaikutukset ihmisen arkeen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveydenhuollon organisaatioiden toimintaan ovat yhtä merkittäviä ja ajankohtaisia. Ilmaston muuttuminen aiheuttaa uusia ja lisääntyviä terveysongelmia, esimerkiksi epidemioita, jotka edellyttävät terveydenhuollolta varautumista ja sopeutumista. Terveydenhuollolla on merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, johtuen sen toiminnan merkittävästä energian ja materiaalien käytöstä aiheutuvista kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutos haastaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja koulutusta vastaamaan paremmin ilmastokriisin haasteisiin (2). Terveydenhuollon rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä Sosiaali- ja terveydenhuollolla on ainutlaatuisen asemansa, kokonsa ja vaikuttavuutensa puolesta mahdollisuus olla johtavassa roolissa hillitsemässä ilmastonmuutosta ja keskeisessä roolissa siihen sopeutumisessa. Kuitenkin terveydenhuollon havahtuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on ollut hidasta. Syyksi on tuotu esille se, että terveydenhuollossa usein keskitytään laajojen, globaalien terveyshaasteiden sijaan yksilöiden hoitoon ja sairauksien ehkäisemiseen alueellisesti. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen heijastuminen väestön terveyteen on jäänyt vähemmälle huomiolle. (3) Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviossa on tuotu esille, että kaikilla toimialoilla ilmastoriskejä ja sopeutumistarvetta ei vielä tunnisteta riittävän hyvin. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriössä ilmastonmuutokseen sopeutumisen liittyvä koordinaatiotyö on vasta aluillaan.(4) Ilmastonmuutosta ei ole Suomessa tutkittu terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Lisääntyvässä määrin on kuitenkin kirjoitettu asiantuntijajulkaisuja ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja sen näkymisestä terveydenhuollon kentällä. Muissa maissa ilmastonmuutosta terveydenhuollon näkökulmasta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu Suomea enemmän.(5, 6, 7 ) Ilmastonmuutos sairaanhoitopiirien strategioissa Sairaanhoitopiirien (n = 14) vuosina 2006-2019 julkaistuihin yleisiin- ja ympäristöstrategiohin kohdistunut dokumenttianalyysi osoitti, että ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ilmenevät strategioissa vielä niukasti. Seitsemän sairaanhoitopiirin strategiasta nämä näkökulmat puuttuivat kokonaan. (8) Sairaanhoitopiirien strategioissa ilmastonmuutos ilmenee arvona, vastuuna ja toimintaa ohjaavana periaatteena. Lisäksi sairaanhoitopiirit ovat nimenneet konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keinoja ovat muun muassa: materiaalien, kuljetuksen, hankintojen ja rakennettujen tilojen resurssiviisaus hankintojen vastuullisuus jätteiden monipuolinen lajittelu ja määrien vähentäminen käytettävien materiaalien ja kemikaalien ympäristöystävällisyys toiminnan energiatehokkuus henkilökunnan tuottaman ympäristökuorman vähentäminen (8) Ilmastonmuutoksen näkökulma nousee esille laajemmin erityisesti yhden sairaanhoitopiirin yleisessä strategiassa. Sairaanhoitopiirissä ilmastonmuutos on nostettu toimintaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi vuosille 2019-2020. Lisäksi sairaanhoitopiiri nimeää konkreettisia toimenpiteitä tämän arvovalinnan toteuttamiseksi. Tulevaisuuden työelämän kannalta on merkittävää sairaanhoitopiirin näkemys siitä, että henkilöstön osallistuessa kestävän kehityksen edistämiseen, heidän kokemuksensa työn arvosta ja mielekkyydestä lisääntyy. Sairaanhoitopiirin ja toimialan ympäristövastuun kantaminen nähtiin tärkeänä tehtävänä. Kuitenkaan esiin ei noussut, millaisia keinoja sairaanhoitopiirit suunnittelevat tai käyttävät varautuakseen ja sopeutuakseen ilmastonmuutokseen.(8) Kestävä kehitys työn merkityksellisyyden vahvistajana Kestävästä kehityksestä on tulossa suunnitteluvaatimus terveydenhuollon organisaatioille. Selvityksemme tarkasteli ilmastonmuutosta uudesta terveydenhuollon näkökulmasta ja paljasti, että sitoutuessaan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan sairaanhoitopiiri edistää yhdenvertaisuutta, henkilökunnan osallisuutta ja työn merkityksellisyyttä (8). Kestävän kehityksen huomioon ottamisella on merkitystä, sillä terveydenhuollossa kilpaillaan osaavista työntekijöistä sekä henkilöstön vaihtuvuus ja työntekijävaje ovat suuria. Strategian tavoitteena on luoda suunnitelmallinen kehys päätöksille, jotka toteutuvat organisaation päivittäisessä toiminnassa. Koko sairaanhoitopiirin toiminnan elinkaaressa kestävän kehityksen mukainen käyttäytyminen on kustannustehokasta ja vähentää hukkaa. Tämä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Hukan vähentäminen voidaan nähdä muun muassa tämän hetken terveydenhuollossa vallitsevan LEAN-johtamisen ydinajatuksena. Lisäksi ilmastotietämystä tulisi lisätä sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmiin. Näin tulevaisuuden ammattilaisilla olisi paremmat valmiudet ilmastokriisin tuomiin haasteisiin. Terveydenhuollon kustannusten noustessa, resurssien kiristyessä ja väestön huoltosuhteen heiketessä kestävä kehitys tulisi nähdä terveydenhuollon strategisena vetovoimatekijänä. ”If you don't like something, change it. If you can't change it, change your attitude.” - Maya Angelou Selvitys sairaanhoitopiirien strategioista ilmastonmuutoksen näkökulmasta on tehty osana Terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Lähteet WHO 2018. Health and climate change. Verkkodokumentti. Luettu 16.3.202 Sitra 2018. Sata yhteiskunnan ilmastotekoa. Verkkodokumentti. Julkaistu 13.12.2018. Eskola, J. – Lanki, T. 2019. Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti terveyteen. Duodecim 2019, 135, no. 4, 321-323. Mäkinen, K. – Sorvali, J. – Lipsanen, A. – Hildén, M. 2019. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:11. Eckelman, MJ. – Sherman, JD. 2018. Estimated Global Disease Burden From US Health Care Sector Greenhouse Gas Emissions. American Journal of Public Health. 2018 Suppelement 2, Vol. 108, 120-122. MacNeill, AJ. – Lillywhite, R. – Brown CJ. 2017. The impact of surgery on global climate: a carbon footprinting study of operating theatres in three health systems. The Lancet Planetary Health Volume 1, Issue 9, December 2017, 381-388. Malik, A. – Lenzen, M. – McAlister, S. – McGain, F. 2018. The carbon footprint of Australian health care. The Lancet Planetary Health Volume 2, Issue 1, January 2018, 27-35. Rinne, I. 2020. Sairaanhoitopiirin strategiat ilmastonmuutoksen näkökulmasta. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveydenhuolto-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma. Metropolia ammattikorkeakoulu. (PDF) Kirjoittajat Iida Rinne, terveydenhoitaja (ylempi AMK), on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmasta. Hän työskentelee sairaanhoitajana TYKSissä aikuisten teho-osastolla. Nykyiset työtehtävät, oma intohimo kestävään kehitykseen ja ekologisiin valintoihin sekä terveyden edistämisen opinnot herättivät kiinnostuksen ilmastonmuutokseen liittyviin näkökulmiin terveydenhuollon kentällä. Arja Liinamo, Th, TtT, on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) ja projektipäällikkö Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on hyvin pitkä työkokemus terveyden edistämisen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteen on erityisesti monialaisen terveyden edistämisen osaamisen ja toiminnan kehittäminen.
YAMK – Lisää osaamista, palkkaa ja uramahdollisuuksia
Ammatillisia taitoja arvostetaan työelämässä. Akateemisten osaamisten rinnalla työhön liittyvien ammatillisten taitojen tarve on kasvamassa. (1) Tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tarkastella osittain alakohtaisesti. Toisaalta osaamiset ovat luonteeltaan yleisiä osaamisia, työelämäosaamisia ja digiosaamisia. (2) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vahvistaa käytännön työelämävalmiuksia, avaa erilaisia urapolkuja ja lisää palkkatuloja. Mikä on YAMK-tutkinto? Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon voi opiskella sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK-tutkinto) on ammatillisesti profiloitunut maisteritasoinen tutkinto. Se antaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. (3) YAMK-tutkinto tuli osaksi Suomen koulutusjärjestelmää vuonna 2005 (4). YAMK-koulutuksen suosio on kasvanut nopeasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden määrä on noin 2,5-kertaistunut. Viime vuonna tutkinnon sai 3324 opiskelijaa (Kuvio 1). YAMK-tutkinto hyvä investointi? Tärkein motiivi YAMK-opiskeluun on oman osaamisen ja itsensä kehittäminen. Tutkinnosta valmistuneet kokevat, että heidän valmiutensa asiantuntijatyöhön ja elinikäiseen oppimiseen, ovat kasvaneet. (5, 6) Koulutus antaa valmiuksia tarkastella asioita laaja-alaisesti, kriittisesti ja ratkaisukeskeisesti (7). YAMK-tutkinnolla edistetään omaa kilpailukykyä ja kykyä vastata muuttuviin työelämän haasteisiin. Opintojen myötä varmistetaan omaa asemaa organisaatiossa ja työmarkkinoilla. (5, 6, 7) YAMK-tutkinto on hyvä investointi. Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että viisi vuotta YAMK-opintojen aloittamisen jälkeen koulutukseen osallistuneiden palkkatulot ovat noin 2900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot. Näin YAMK-koulutukseen osallistuminen on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon. Koulutuksen vaikutus palkkaan on korkeampi sosiaali- ja terveysalalla kuin kaupan ja tekniikan alalla. (8) Esimerkiksi suurin osa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista ilmoitti palkkansa nousseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. (9) YAMK-tutkinnolla uudelle uralle? YAMK-tutkinnoissa opiskelu on käytännönläheistä. Se tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa organisaatioiden haasteisiin ratkaisuja etsien. Näin koulutuksessa opittua voi soveltaa omassa työssään. Työllisyyden osalta YAMK-tutkinnon suorittamisella ei ole merkitseviä vaikutuksia, koska tutkinto opiskellaan yleensä työssäkäynnin ohella. YAMK-tutkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua töissä 95 % ja työttömänä vain 3 % (10). YAMK-tutkinto vauhdittaa uralla etenemistä: osa siirtyy vaativampiin tehtäviin samassa organisaatiossa ja osa etenee vaativampiin tehtäviin työpaikkaa vaihtamalla. Enemmistö YAMK-tutkinnon suorittaneista on tyytyväisiä urakehitykseen koulutuksen jälkeen. (7) YAMK-tutkinnon opiskelu? Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä eli ne vastaavat 1–1,5 vuoden päätoimisia opintoja. Koska tutkinto usein suoritetaan työn ohessa, opiskeluaika voi olla pidempikin. Opiskelijaryhmät ovat usein monialaisia, kun opiskelijat tulevat eri aloilta (liiketalous, tekniikka, sosiaali- ja terveysala). Toisaalta samankin alan tutkintoa opiskelevien koulutustaustat voivat olla hyvin erilaiset, jolloin opiskelijat oppivat toinen toisiltaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, joka rakentuu mm. lähiopetuspäivistä, verkko-opinnoista ja itsenäisestä työskentelystä. YAMK-opiskelijat haastetaan oppimaan uudella tavalla, kun he tuottavat ratkaisuja ja tekevät monialaista yhteistyötä erilaisten ilmiöiden tai haasteiden parissa. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta erilaisina hankkeina, asiakastöinä ja palveluina innovaatiokeskittymissä. (11) Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä ja sen laajuus on kolmasosa tai puolet koko tutkinnosta. Opinnäytetyössä opiskelija rakentaa uutta osaamista, kun yhteistyössä oman työyhteisön tai tilaajaorganisaation toimijoiden kanssa löydetään ratkaisuja organisaatiokohtaisiin haasteisiin. Samalla kehitetään yhteistyöorganisaation toimintaa sen tarpeiden mukaan. Kokemukset YAMK-opiskelusta? Metropolian YAMK-tutkinnoista 2019 valmistuneet ovat olleet tyytyväisiä opintoihinsa (ka 5,6; kun maksimi on 7). He kokivat, että opetuksen toteutustavat mahdollistivat hyvin opiskelun, työn ja henkilökohtaisen elämäntilanteen yhteensovittamisen (ka 5,7). Opiskelijoiden yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa (ka 5,9). Opiskelijat kokivat, että opettajat huomioivat opiskelijat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti (ka 6,0). (12) Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Metropolian YAMK-tutkinnoista 2014 valmistuneet arvioivat, että tärkeimpiä osaamisia heidän nykyisessä työssään olivat seuraavat: Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus (5,6; maksimi 6 = erittäin tärkeä) Organisointi- ja koordinointitaidot (5,4) Ongelmanratkaisutaidot (5,4) Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot (5,3) Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin (5,3 ) Kyky oppia uutta (5,2 ) Tiedonhankintataidot (5,1 ) Alan keskeiset termit, menetelmät ja periaatteet (5,0) Verkostoitumistaidot (5,0) Kehittämisosaaminen (4,9) Näistä osaamisista YAMK-opiskelu kehitti parhaiten kykyä oppia uutta, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, tiedonhankintataitoja ja kehittämisosaamista. Lisäksi opiskelu edisti paljon alan keskeisten termien, menetelmien ja periaatteiden oppimista. (13) Kuka voi hakea YAMK-tutkintoon? YAMK-opiskelijoilta edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa, muuta korkeakoulututkintoa tai muutoin riittäviä tietoja ja taitoja opintoja varten. Lisäksi edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta aiemman korkeakoulututkinnon jälkeen. (14) Koulutukseen voi hakea kevään yhteishaussa 18.3. – 1.4.2020. Lähteet ILO 2011. A skilled workforce for strong. Sustainable and Balanced Growth: A G20 Train- ing Strategy. International Labour Office, Geneve. (PDF) Opetushallitus 2019. Tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitu aloittain. (Luettu 18.2.2020) Opetushallitus n.d. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005. Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. (PDF) Kettunen, M. & Mäkinen, P. 2015. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. (PDF) Hattuniemi, P. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi. Case Metropolian Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (ylempi AMK). Metropolia Ammattikorkeakoulu. (PDF) Böckerman, P. & Haapanen, M. & Jepsen, C. 2019. Back to school: Labor-market returns to higher vocational schooling. Labour Economics 61 (2019) 101758. Siekkinen, S. & Takkunen, J. & Ylevä, L. 2018. ”PITÄÄ OLLA ROHKEA JA HAKEA JA MENNÄ ETEENPÄIN” Kokemuksia sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuomasta osaamisesta ja sen käytettävyydestä työmarkkinoilla. Lapin AMK. (PDF) Arene. Ajankohtaista. 28.8.2019. Tutkimus: Ylempi AMK-koulutus voi nostaa ansioita tuhansilla euroilla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Luettu 18.2.2020) AVOP, Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely 2019. Uraseurantakysely vuonna 2014 valmistuneille lokakuussa 2019. Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s kehittämisverkoston monimuotoiselle yhteistyölle. Photo by Jeremy Bishop on Unsplash
Itseohjautuvuuskin tarvitsee johtajuutta!
Itseohjautuvuus puhuttaa ja monessa yrityksessä mietitään, pitäisikö siihen siirtyä. Joissain yrityksissä on jopa hankkiuduttu esimiehistä kokonaan eroon muutosprosessissa. Esimiehet, älkää kuitenkaan vapisko. Teillä on tärkeä rooli itseohjautuvuudessa. Mitä on itseohjautuvuus? Itseohjautuvuus pohjautuu motivaatioteoriaan, joka kehitettiin jo vuonna 1969. Edward Deci ja Richard Ryan kyseenalaistivat ihmisen motivoitumisen ainoastaan oman edun tavoittelijana, jonka motivoitumiseen vaikuttavat lähinnä ulkopuolelta tulevat palkkiot. Tutkijat huomasivat, että ihmisen motivaatioon vaikuttavat vahvasti myös sisäiset tekijät. Sisäinen motivaatio syntyy aidosta kiinnostuksesta, sen kontrasti on kontrolloitu motivaatio, jolloin palkitaan. Suoritus, hyvinvointi ja sitoutuminen ovat kaikki suurempia sisäisessä motivaatiossa. Usein työelämässä työntekijöitä pyritään motivoimaan erilaisilla ulkoisilla keinoilla, kuten bonuksilla. Itseohjautuvuudella tarkoitetaan yksilön kykyä toimia oma-aloitteisesti ilman ohjausta. Tämän toteutumiseksi tarvitaan kuitenkin selkeä päämäärä, jotta sitä voi tavoitella itsenäisesti ja johtaa itseään. Ryhmän tasolla puhutaan itseorganisoitumisesta. Itseorganisoitumisessa ryhmän toimintatavat muokkautuvat tarpeen ja tilanteen mukaan. (Martela & Jarenko 2017, 80.) Johtaminen ilmenee eri muodoissa työelämässä. Toisessa ääripäässä esimies sanelee mitä tehdään, miten ja milloin tehdään ja täysin itseohjautuvassa organisaatiossa esimiestä ei edes ole. Miksi itseohjautuvuus on nyt ajankohtaista? Miksi itseohjautuvuus on nousemassa niin vahvaksi trendiksi juuri nyt? Syynä tähän on yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten globalisaatio, tiedonkulun nopeutuminen, automatisaatio ja ilmastonmuutos. Maailma on muuttunut kompleksisemmaksi ja tällaisessa ympäristössä perinteinen ja jäykkä yritysrakenne ei toimi enää. Tutkimukset osoittavat, että organisaatioiden johtamiskäytäntöjä uudistamalla pystytään vastaamaan paremmin nykyisen työelämän haasteisiin. Organisaatio tulisi nähdä sen ihmisistä muodostuvana kokonaisuutena ja antamalla valtaa ja vastuuta enemmän työntekijöille. (Martela & Jarenko 2017, 188 & 197.) Miksi muuttaa toimintaa itseorganisoituvaksi? Itseorganisoituvissa yrityksissä työntekijät ovat tyytyväisimpiä. Työ on mielekkäämpää, kun autonomian ja merkityksellisyyden kokemus kasvaa. Tämä nostaa myös työnantajabrändinä yrityksen arvoa ja yritys saa alan parhaat työntekijät. Organisaation muutoskyvykkyys paranee, kun ihmiset haluavat aidosti kehittää toimintaa ja omaa osaamistaan. Organisaation tehokkuus paranee, kun yrityksen hierarkia madaltuu ja hyväksyttämisketjut lyhenevät (Jarenko 2019). On kolme määriteltyä syytä, jotka selkeästi puoltavat itseohjautuvuutta vs. hierarkkinen johtajuus. Ensimmäinen on se, että henkilökunnan asiantuntemusta ei hyödynnetä. Päätökset tehdään pienellä porukalle useimmiten johdossa. Henkilökunnan asiantuntemus jää hyödyntämättä. Toiseksi, organisaation hierarkia ja hyväksymisketjut estävät hyvien ideoiden käyttöönottoa, kun niiden toteuttamiseksi vaaditaan useamman ihmisen hyväksyntä. Kolmanneksi, byrokraattisen organisaation ongelma on hitaus. Itseorganisoituvassa organisaatiossa muutokseen olisi voinut reagoida heti. (Martela & Jarenko 2017, 19.) Mihin esimiestä tarvitaan, jos kaikki itseohjautuvat? Esimiehen rooli on olennainen osa itseohjautuvuuden rakentamisessa. Esimies on muutosagentti, roolimalli ja tiimin tukipilari. Esimiehellä on paras kokonaiskuva ja hän tuntee ihmiset. Esimies osaa arvioida ihmistuntemuksen kautta millaista tukea kukin tarvitsee. Esimiehen tulee osata luopua omasta vallastaan ja tehdä itsestään mahdollisimman tarpeeton. Esimiehen tulee koko ajan viedä itseohjautuvuutta eteenpäin, miettimällä jokaisen lauseenkin. Jos esimies ei vedä itseohjautuvuutta, se ei etene. Odotukset esimiestä kohtaan ovat olleet aikaisemmin todella suuret. Esimiehiltä on odotettu paljon erilaisia taitoja. Itseohjautuvuudessa esimiehen asema muuttuu valmentavammaksi ja palvelevammaksi. Itseohjautuvuus nojautuu johtamistavan muutokseen. (Sinkkonen 2019). Itseohjautuvuus johtajuuden näkökulmasta Tutkittuani itseohjautuvuutta omassa ylemmän ammattikorkeakoulun kehittämistutkimuksessani ja luettuani opiskelijakollegani opinnäytetyön samasta aiheesta, vahvistui käsitykseni siitä, että kyllä johtajia tarvitaan itseohjautuvuudessakin. Ilman johtajuutta ei ole itseohjautuvuutta. Kyseessä on enemmänkin johtajuuden tyylimuutos, jossa johtaja muuttuu sparraavaksi mahdollistajaksi. Esimiehet eivät häviä, vaan heitä tarvitaan luomaan raamit itseohjautuvuudelle. Miten muuten vedetään itseohjautuvuudelle rajat? Jokaisen työntekijän pitäisi olla tietoinen siitä, missä raameissa saa itseohjautua ts. missä asioissa saa tehdä itsenäisiä päätöksiä ja mitkä asiat pitää hyväksyttää tiimillä tai esimiehellä. Esimiestä tarvitaan myös tunnistamaan tuen tarpeet tiimissä, sillä hän tuntee ihmiset parhaiten. Emme ole samasta puusta veistettyjä. Joku haluaa enemmän omaa päätösvaltaa ja joku toinen taas karttaa liian itsenäistä työskentelytapaa. Lopputulos on kuitenkin selvä, itseohjautuvuus(kin) tarvitsee johtajuutta! Kirjoittaja Jaana Saarela, tradenomi (ylempi AMK), on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelmasta. Hän toimii myyntitehtävissä kotimaisen kosmetiikan parissa. Jaanalla on pitkä kokemus myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun tehtävistä. Nykyiset esimiestehtävät ja opinnot herättivät kiinnostuksen työhyvinvointiin liittyviin asioihin. Jaana innostuu uuden oppimisesta, uusien toimivampien ratkaisujen kehittämisestä ja muiden kanssa tekemisestä. Elämään sisältöä antavat perhe, liikunta ja laulaminen. Käytetyt lähteet Jarenko, Katariina 2019. Luento. Kunteko ja Filosofian Akatemia yhteinen Itseohjautuvuus-seminaari ja webinaari 10.5.2019. Martela, Frank & Jarenko, Karoliina 2017, Itseohjautuvuus - miten organisoitua tulevaisuudessa? Sinkkonen, Johanna 2019. Luento. Kunteko ja Filosofian Akatemia yhteinen Itseohjautuvuus-seminaari ja webinaari 10.5.2019.