Samaan aikaan, kun yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, on nuorten liikkumisen määrä vähentynyt (7, 8). Liikunnan ja hyvän mielenterveyden välillä on todettu olevan vahva yhteys (14–19). Yläkouluikäisten kanssa toimivien tulisi huomioida paremmin liikunnan tuomat mahdollisuudet nuorten mielenterveyden edistämisessä. Lisäksi tulisi huomioida, että mielenterveyttä tukevan liikunta on vapaaehtoista, hauskaa ja tapahtuu kavereiden kanssa nautinnon takia eikä pakon vuoksi (15).
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja liikkuminen on vähentynyt
Nuoret ovat tuoneet esille lisääntynyttä mieliala- ja ahdistusoireilua, yksinäisyyttä sekä heikentynyttä positiivista mielenterveyttä. Saman suuntaisia tuloksia on raportoitu maailmanlaajuisesti. (1, 2) Tutkimuksissa on todettu, että mielenterveyden häiriö on kouluikäisten ja nuorten aikuisten yleisin terveyden häiriö. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden haasteesta. (4) Alakoululaisista noin viidenneksellä on ollut mielialaan liittyviä haasteita viimeisen kahden viikon aikana. Yläkouluiässä mielenterveyden haasteita kokeneiden määrä kasvaa ja erityisesti tyttöjen kokemat mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. Yläkouluikäisistä tytöistä noin puolet ja pojista alle viidennes on ollut huolissaan mielialastaan. (2, 5)
Vuoden 2023 Kouluterveyskysely tuo esille, että koronaviruspandemian jälkeen hyvinvointi ei ole palautunut toivotusti. Verrattaessa vuoden 2021 ja 2023 Kouluterveyskyselyjen tuloksia 8.- ja 9.- luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet edelleen. Tytöillä ahdistuneisuus on noussut 30 prosentista 34 prosenttiin ja pojilla 8 prosentista 9 prosenttiin. (5, 6)
Lasten ja nuorten liikkumisessa ja fyysisessä kunnossa on havaittavissa muutoksia. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä tulee esille, että vapaa-ajalla hyvin vähän eli alle tunnin viikossa liikkui 20–36 prosenttia pojista ja 30–46 prosenttia tytöistä. (8) Vuonna 2022 tehdyssä LIITU-tutkimuksessa tulee puolestaan esille, että lapsista ja nuorista reilu kolmasosa saavutti liikkumissuosituksen. Aineiston mukaan liikkumisesta suurin osa kertyi 5–10 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista. (7)
Move!-mittaukset sekä varusmiesten kuntotulokset kertovat lasten ja nuorten kestävyyskunnon heikkenemisestä sekä painonnoususta. Myös liikkumisen kokonaismäärä on laskenut. (8, 9) Move!-testien tuloksissa tulevat selkeästi esille peruskouluikäisten lasten fyysisen toimintakyvyn haasteet. Keskimäärin 40 prosentilla yläkouluikäisistä fyysinen toimintakyky on tasolla, joka mahdollisesti kuluttaa tai haittaa terveyttä ja hyvinvointia eli hänellä voi olla haasteita selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Tilanne korostuu etenkin tyttöjen kohdalla. (8) Vantaan ja Keravan sekä Kainuun hyvinvointialueilla tulokset ovat maan huonoimpia. Näillä alueilla lähes puolella kahdeksasluokkalaisista tytöistä fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Huomioitavaa on, että Move!-testien tuloksissa on merkittäviä alueellisia eroja. (8, 10, 11)
LIITU-tutkimus osoittaa, että liikkumisen määrä vähenee tasaisesti nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Liikkumisessa on myös edelleen nähtävillä selvä sukupuoliero. Pojat saavuttavat liikkumissuosituksen kaikissa ikäryhmissä tyttöjä yleisemmin. Myös liikkumisen väheneminen alkaa tytöillä poikia aikaisemmin, jo 9-vuotiaasta alkaen. On tärkeää, että lapset saavat riittävästi monipuolisia liikuntakokemuksia varhaisvuosien aikana, jotta liikkumisen kannalta tärkeät motoriikan ja välineiden käsittelyn taidot pääsevät kehittymään. (12) Myös LIITU-tutkimuksessa tulee esille, että koronaviruspandemian jälkeen ei ole palattu entiseen liikuntamäärään. (7)
Liikunta osana mielenterveyden hoitoa
Useissa tutkimuksissa on todettu liikunnan edistävän ja tukevan mielenterveyttä ja olevan vaikuttavaa erityisesti masennuksen ja ahdistuksen hoidossa (13–18). Liikunnasta saadut hyödyt ovat tehokkuudelta samaa luokkaa tai jopa parempia kuin lääkityksen tuottamat vaikutukset (13).
Maltillinen vapaa-ajan liikkuminen alentaa masennuksen, ahdistuksen ja kroonisen stressin oireita sekä vähentää käyntejä koulupsykologilla. Tunti viikossa vapaa-ajan liikkumista vähensi masennusoireilun todennäköisyyttä 22 prosenttia ja ahdistusoireilua 32 prosenttia. Puolen tunnin liikkuminen viikossa vähensi stressin oireita 17 prosenttia. Kun liikunnan viikkotuntimäärä kasvoi tunnista 7 tuntiin, masennusoireilu väheni 48 prosenttia ja ahdistusoireilu 44 prosenttia. Koulumatkaliikunnalla ei todettu olevan vaikutusta mielenterveyteen. Tämän arveltiin johtuvan ns. “pakkopullaliikunnasta”. Mielenterveyttä tukevan liikunnan pitäisi olla vapaaehtoista, hauskaa ja tapahtua kavereiden kanssa nautinnon takia eikä pakon vuoksi. (14)
Liikunnalla on paljon mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä. Liikunta parantaa fyysistä kuntoa, mutta myös vähentää masennuksen, ahdistuksen ja kroonisen stressin oireita. (13–17) Lisäksi liikunnan avulla voidaan kehittää kehotietoisuutta, lievittää jännittyneisyyttä sekä oppia rentoutumaan (15, 18). Liikunta lisää myös mahdollisuuksia mielenterveyttä edistäviin sosiaalisiin kontakteihin (19).
Nuorten mielenterveyden edistämisen kannalta on kansantaloudellisesti sekä -terveydellisesti tärkeää lisätä nuorten arkeen liikuntaa ja liikettä. Se on helposti toteutettavissa, merkityksellistä ja kustannustehokasta. Liikkumista ja liikkeen hyödyntämistä nuorten perustason palveluissa ja oppimisympäristöissä tulisikin hyödyntää aikaisempaa enemmän. Miten voisimme kannustaa erityisesti tyttöjä liikkumaan enemmän? Miten nuorten liikkumista voitaisiin tukea paremmin?
Termistöä:
Move!-testissä mitataan 5.- ja 8.- luokkalaisten oppilaiden fyysisiä ominaisuuksia eli kestävyyttä, nopeutta, voimaa ja liikkuvuutta. Lisäksi mitataan motorisia perustaitoja ja havaintomotorisia taitoja. Tulokset raportoidaan tyttöjen ja poikien ryhmissä. Blogitekstissä on tarkasteltu vuoden 2023 Move!-tuloksia. (9)
LIITU-tutkimus eli Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Tutkimus on kansallinen 7–15-vuotiaiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria laajasti kartoittava seurantatutkimus. Blogitekstissä on tarkasteltu vuoden 2022 LIITU-tutkimuksen tuloksia. (20)
Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Se antaa monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palveluista. Tutkimukseen osallistuu perusopetuksen 4., 5. ja 8., 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1.,2. vuoden alle 21-vuotiaat opiskelijat. Blogitekstissä on viitattu vuosien 2021 ja 2023 Kouluterveyskyselyjen tuloksiin. (21)
TIETOA KIRJOITTAJASTA
Kirjoittaja Mirva Kuula-Harimaa on fysioterapeutti ja tutkinnon Kliininen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla, mielenterveystyön asiantuntija opiskelija (YAMK). Hän valmistuu toukokuussa 2024 Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköstä.
Hänen opinnäytetyönsä “Nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, psykofyysinen lähestymistapa ja keholliset keinot” on luettavissa Theseus-tietokannassa osoitteessa <https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166724>.
Lähteet:
- Nuorten hyvinvointi 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-hyvinvointi>. Luettu 28.3.2024.
- Aalto-Setälä, T. & Suvisaari, J. & Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Kouluterveyskysely 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1, 2, 4. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143129/URN_ISBN_978-952-343-738-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 30.3.2024.
- Nuorten mielenterveyshäiriöt 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot>. Luettu 30.3.2024.
- Helakorpi, S. & Kivimäki, H. 2021. Kouluterveyskysely 2021. Lasten ja nuorten hyvinvointi. Tilastoraportti 30/2021.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 1-4. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143063/ktk_tilastoraportti2021_2021-09-09_kuviot_kuvana.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 29.3.2024.
- Helenius, J. & Kivimäki, H. 2023. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tilastoraportti 48/2023. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 1, 3. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147270/Lasten%20ja%20nuorten%20hyvinvointi%20Kouluterveyskysely%202023%20Tilastoraportti%2048_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 28.3.2024.
- STT info. 2023. THL:n kouluterveyskysely: 8.- ja 9.- luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän. 2.6.2023. <https://www.sttinfo.fi/tiedote/thln-kouluterveyskysely-8–ja-9-luokkalaisten-ahdistuneisuus-ei-osoita-laantumisen-merkkeja-koronan-jalkeen-kiusaamista-aiempaa-enemman?publisherId=69817778&releaseId=69984439>. Luettu 30.3.2024.
- Husu, P. & Tokola, K. & Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2023. Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallanolon ja unen määrä. Julkaisussa: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. (toim.) Kokko, S- & Martin, L. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. 31–44. <https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf>. Luettu 1.4.2024.
- Move!-mittaustuloksia 2023. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Tulokset syksy 2023. Kokomaa. Opetushallitus. 9, 12. <https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kokomaa_helalandet_move2023.pdf>. Luettu 1.4.2024.
- Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. (2021). Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. 26–29. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y>. Viitattu 1.4.2024.
- Move!-mittaustuloksia 2023. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Tulokset syksy 2023. Kainuun hyvinvointialue. Opetushallitus. <https://a3s.fi/move2023_hyvinvointialueraportit/kainuun_hyvinvointialue_20_move2023.pdf>. Luettu 1.4.2024.
- Move!-mittaustuloksia 2023. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Tulokset syksy 2023. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Opetushallitus. <https://a3s.fi/move2023_hyvinvointialueraportit/vantaan_ja_keravan_hyvinvointialue_04_move2023.pdf>. Luettu 1.4.2024.
- Asunta, P. & Viholainen, H. & Ahonen, T. & Rintala, P. & Cantell, M. 2016. Motorisen oppimisen vaikeudet. Teoksessa: Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22. 38. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf>. Luettu 25.3.2024.
- Singh, B. & Olds, T. & Curtis, R. & Dumuid, D. & Virgara, R. & Watson, A. & Szeto, K. & O’Connor, E. & Ferguson, T. & Eglitis, E. & Miatke, A. & Simpson, C. & Maher, C. 2023. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine 2023; 0:1–10. <https://bjsm.bmj.com/content/early/2023/07/11/bjsports-2022-106195>. Luettu 24.3.2024.
- Jussila, J. & Pulakka, A. & Ervasti, J. & Halonen, J. & Mikkonen, S. & Allaouat, S. & Salo, P. & Lanki, T- 2022. Associations of leisure-time physical activity and active school transport with mental health outcomes: A population-based study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2022; 00:1-12. <https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/sms.14292>. Luettu 24.3.2024.
- Yu, Q. & Wong, K-K. & Lei, O-K. & Nie, J. & Shi, Q. & Zou, L. & Kong, Z. 2022. Comparative Effectiveness of Multiple Exercise Interventions in the Treatment of Mental Health Disorders: A Systematic Review and Network Meta-Analysis. Sports Medicine Open 29;8(1):135. <https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36308622/>. Luettu 22.3.2024.
- Hu, M. & Turner, D. & Generaal, E. & Bos, D. & Ikram, K. & Ikram, A. & Cuijpers, P. & Pennix, B. 2020. Exercise interventions for the prevention of depression: a systematic review of meta-analyses. BMC Public Health 20:1255. <https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-020-09323-y>. Luettu 24.3.2024.
- Aylett, E. & Small, N. & Bower, P. 2018. Exercise in the treatment of clinical anxiety in general practice – a systematic review and meta-analysis. BMC Health Services Research. <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6048763/>. Luettu 25.3.2024.
- Zou, L. & Yeung, A. & Li, C. & Wei, G-X. & Chen, K. & Kinser, P. & Chan, J. & Ren, Z. 2018. Effects of Meditative Movements on Major Depressive Disorder: A Systematic Review and Mata-Analysis of Randomized Controlled Trials. Journal of Clinical Medicine 7(8):195 <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6111244/>. Luettu 22.3.2024.
- Kantomaa, M. & Purtsi, J. & Taanila, A. & Remes, J. & Viholainen, H. & Rintala, P. & Ahonen, T. & Tammelin, T. 2011. Suspected motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. PLOS ONE, 6 (1). <https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/37340/Suspected_moto_problems_PLoS.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 29.3.2024.
- Kokko, S. & Martin, L. (Toim.) 2023. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.6. <https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf>. Luettu 29.3.2024.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely>. Luettu 22.3.2024.
Ei kommentteja