Masterminds – Maisteriainesta

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen ytimessä

Vuosi: 2017

Mentoroinnista kilpailukykyä ja arvoa itsensä johtamiseen
3.5.2017
Metropolia Master's bloggers

Osaaminen – tuo nykypäivän maaginen valttikortti. Sitä luodaan, sitä kehitetään, sitä arvostetaan yhä enemmän ja sen jakamisesta on tullut välttämätön tapa kasvattaa organisaatioiden kilpailukykyä. Mentorointi on yksi oiva osaamisen jakamisen menetelmä, jonka myötä yksilön osaamista kasvatetaan yhteisen oppimisen kautta. Mikä olisi sen hienompaa kuin kasvattaa omaa osaamista yhteistyössä muiden kollegoiden kanssa? Rentous, uusien asioiden oivaltaminen itse kokeilemalla tai epäonnistumisista oppiminen, kuuluvat kaikki mentorointityön hienouteen. Keväällä 2017 valmistuneessa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni tarkastelin mentorointia osana teknologiateollisuusyritys Raute Oyj:n strategialähtöistä osaamisen kehittämistä. Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli luoda yhtenäinen ja systemaattinen mentorointiohjelman malli tukemaan kaikkia kohdeorganisaatiossa tapahtuvia mentorointeja. Ilman yhteisiä pelisääntöjä voi mentoroinnin tarkoitus ja ennen kaikkea siitä saatava hyöty jäädä strategisten tavoitteiden ulkopuoleiseksi toiminnaksi. Tällaisen mentoroinnin toteuttaminen ei tuottaisi kilpailukykyä minkäänlaiselle organisaatiolle. Siksi yhteiset pelisäännöt myös tässä muutoin hyvin rennostikin toteutettavassa osaamisen kehittämisen menetelmässä on otettava huomioon. Ekonomi-lehden artikkelissa Osaamisen kehittäminen on investointi kilpailukykyyn on korostettu osaamisen kehittämistä strategialähtöisten ja pitkäjänteisten tavoitteiden mukaisesti. Tähän näkökulmaan myös toimintatutkimukseni tähtäsi muodostaen mentoroinnista vahvan osan kohdeorganisaation strategiaan sidottua osaamisen kehittämistyötä. Väitän pitkäjänteisen ja systemaattisen kehittämistyön osaamisen johtamisessa mahdollistavan organisaatioille niiden tavoitteleman kilpailuedun. Kilpailuedun, jossa erikoistuminen, esimerkiksi mentorointia hyödyntämällä, ja yksilöiden osaamisen arvostaminen ovat suuressa roolissa. Yksittäiset seminaaripäivät tai kerta vuoteen sisäisiin koulutuksiin osallistuminen eivät ole parhaimpia mahdollisia tapoja edistää suunnitelmallista kehittämisotetta, on kyse sitten yksilön tai yhteisöjen osaamisen kasvattamisesta. Toimintatutkimuksen tuotos eli luotu mentorointiohjelman malli saavutti työlle asettamani tavoitteet ja mukaili maisteriohjelmassa vaadittuja opinnäytetyön kriteerejä mielestäni hyvin. Malli luotiin kohdeorganisaation työntekijöitä haastattelemalla, tutustumalla olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin mentoroinnista sekä hyödyntämällä benchmarking-menetelmää, jossa kohdeorganisaation mentorointia verrattiin kahden muun organisaation mentorointityöhön. Tärkeää opinnäytetyössä oli sen tuottama hyöty kohdeorganisaatiolle, jossa mentorointiohjelma jatkaa yhteisenä toimintatapana ja ohjaavana pelisääntönä organisaation arjessa. Teemahaastatteluista saatiin lisäksi hyödyllistä palautetta osaamisen johtamisen muiden osa-alueiden kehittämistyöhön. Sen lisäksi, että opinnäytetyön tulokset kehittivät kohdeorganisaation toimintaa, sain luotua tutkimuskokonaisuuden, jonka toteutustapaa voidaan sellaisenaan hyödyntää myös muissa teknologiateollisuuden organisaatioissa. Tämän havaitseminen vaati asian tarkastelua kontekstin ulkopuolisesta näkökulmasta. Koska ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt toteutetaan nimenomaan toimintatutkimuksina, pääsee tutkija itse työstämään kehittämäänsä toimintamallia niin sanotusti "kädet savessa". Juuri tämä oli yksi hienoimmista ja opettavaisimmista asioista koko opinnäytetyöprosessissa. Toimintatutkijana työskentely opetti tarkastelemaan asioita ennen kaikkea asiakasystävällisestä näkökulmasta. Opin, kuinka tärkeää on itse päästä kokeilemaan ja testaamaan opiskeltavaa asiaa ja siten kokemuksen kautta oppimaan uutta. Jäykistä rakenteista luovuttiin ja annettiin mentoripareille valtaa johtaa itse itseään. Voisiko mentorointi olla siis osa itsensä johtamisen toimenpiteitä tämän päivän osaamista korostavissa organisaatioissa? Miksi ei! Uuden toimintatavan omaksumista ja kykyä nopeaan uudistumiseen voisi mielestäni kehittää lähestymällä ennakkoluulottomasti organisaation sisäisiä, itselle vielä vieraita toimintoja. Edellä mainitut taidot kun ovat tämän päivän menestyvän työntekijän ja organisaation valttikortteja.   Henna Sjögren Tradenomi (ylempi AMK) Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu  

Lue lisää

Digimarkkinointia vai insinööritiedettä?
3.4.2017
Metropolia Master's bloggers

  Kuluttajamarkkinointi on kiinnostavassa vaiheessa. Analytiikkatyökalujen avulla voidaan käytännössä selvittää yksittäisen kuluttajan nettikäyttäytymisestä lähes mitä tahansa – mikäli tämä on antanut siihen luvan, eikä vaivaudu hirveästi selauspolkuaan suojailemaan.  Niinhän se on, että keksit sallimalla verkkosivuston palvelu toimii paremmin ja maniostaja saa kohdennettua mainontansa tarkemmin.  Tämä on kaikkien etu. Kuluttaja näkee vain itselleen “sopivimmat” mainokset ja mainostaja kokee tavoittavansa kohderyhmänsä paremmin.  Niin mainonnan mittarit hänelle kertovat. Tämän perusteella kaikkien pitäisi olla erittäin tyytyväisiä. Alkuvuodesta lukuisat tahot julkaisivat kuluttajatrendejään vuodelle 2017.  Kaiken Internet of Thingsin ja laajennetun- ja virtuaalitodellisuuden hypettämisen välissä pisti silmään digiajan kuluttajan entistäkin negatiivisempi suhtautuminen keskeyttävään markkinointiin.  Siis bannerit, videoiden alussa väkipakolla näytetyt spotit ja turhat muka sisältömarkkinoinnin avulla tehdyt somepäivitykset kuuluvat tähän kategoriaan.  Mikä niissä sitten ärsyttää, kun tietoa pitäisi kohdeyleisöstä olla enemmän kuin koskaan ennen? Valitettavasti tämä kohdeyleisöstä kertova tieto pyörii valistuneen markkinointipäällikön ja mahdollisesti mediatoimiston työpöydällä. Valistunut markkinointipäällikkö käyttää tätä tietoa osoittaakseen markkinoinnin tehokkuutta ja mediatoimisto suojaa itsensä kertomalla, kuinka näiden lukujen valossa ollaan oikeassa kanavassa.  Mahdollisesti sisältö on insinööritieteen tarkkuudella riisuttu kaikesta “turhasta” kuten viihteellisistä elementeistä, sillä analytiikan perusteella tietyt elementit aiheuttavat positiivisen, ostopolulla eteenpäin vievän reaktion.  Poistetaan siis kaikki turha ja tehdään kustannustehokkaasti, nopeasti, edullisesti ja mielellään muutama versio, jotta voidaan testata.  Parempi vielä, kun kehitellään algoritmi, joka tuottaa mainoksen automaattisesti, ilman turhia välikäsiä.  Botti puhuu kuluttajalle. Tämä jakamisen, linkitysten, sisällön tuotannon, vaikuttavuuden ja sitouttamisen mittaaminen on toki hyödyllistä ja tuottaa teknisesti hyviä tuloksia. Silti uskallan väittää, että harvassa ovat ne mainostajat, jotka oikeasti hyödyntävät kuluttajatietouttaan relevantin ja oikea-aikaisen sisällön tuottamiseen.  Tämä vaatii nimittäin resursseja eli rahaa, budjettia ja viitseliäisyyttä koko organisaatiolta. Markkinointiosasto ei aina ole se oikea osasto viihdyttävän tai kiinnostavan sisällön tuottamiseen. Sisältö saattaa löytyä yllättävästä paikasta: joku organisaatiossa tietää jostakin asiasta enemmän, osaa tuottaa kiinnostavaa tekstiä, kuvaa tai videota ja kaiken lisäksi on kiinnostunut jakamaan tämän omassa sosiaalisessa verkostossaan.  Tämä “hiljainen”, markkinoinnilta ja viestinnältä ohi humpsahtava tieto tulee varmasti julkaistuksi, mutta brändin ja markkinointiorganisaation siitä tietämättä.  Kollegaa ei seurata, sisältö ei tule hyödynnetyksi ja tilaisuus menetetään.  Näitä menetettyjä tilaisuuksia on lukuisia, koska loppujen lopuksi brändin sosiaalisen median mittaristo kertoo sen, mitä sen halutaan kertovan: kuinka tehokkaasti markkinointiosasto sijoittaa sen budjettiin varatut rahat ja tuottaako tämä ROI riittävästi. Näin insinööri voittaa ja digimarkkinointi muuttuu epäkiinnostavaksi, ärsyttäväksi hötöksi digitaaliseen universumiin.   Sari Männistö, MBA-opiskelija Metropoliassa, Business Informatics -ylemmässä AMK-tutkinto-ohjelmassa . Sarilla on vuosien kokemus mainostoimistotyöskentelystä ja mainonnan tehokkuuden mittaamisesta. Parantaakseen ammattitaitoaan hän aloitti Master's-opinnot vuonna 2015 ja valmistuu toukokuussa. Männistö teki opinnäytetyönsä markkinoinnista sosiaalisen median kanavissa ja on lisäksi tutkinut paljon uusien teknologioiden vaikutusta markkinointiin ja sisällöntuotantoon.    

Lue lisää

Terveysteknologia tarvitsee tuotekehitysosaajia
20.2.2017
Metropolia Master's bloggers

Suomi kaipaa uusia viennin vetureita. Vakaasti viime vuodet kasvaneesta terveysteknologia-alasta on povattu sellaista. Terveysteknologia on noussut jo suurimmaksi huipputekniikan vientialaksi. Tuotteista yli 95 % menee vientiin. Terveysteknologia noin 2 miljardin euron viennillään vastaa noin 3,5 % Suomen kokonaisviennistä, kasvun varaa on vielä. Nokian huippuvuosina huipputekniikan vienti oli moninkertainen. Terveysteknologian viennin vetureina toimivat muutamat alan suuryritykset - toivon mukaan näiden yritysten rinnalle nousee kirittäjiä sadoista alan pienistä yrityksistä. Terveysteknologia-ala kehittää ja valmistaa suuren osan tuotteistaan Suomessa, muun muassa potilasmonitoreita, hammasröntgenlaitteita, silmänpohjan kuvantamislaitteita ja silmänpainemittareita. Alan on laskettu työllistävän tällä hetkellä noin 10 000 henkilöä. Suomalainen terveysteknologian tuotekehitykseen liittyvä osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on avaintekijä yritysten menestyksessä nyt ja tulevaisuudessa. Terveysteknologian ominaispiirteenä on voimakas regulaatio, joka ohjaa myös alalla tapahtuvaa tuotekehitystä. Regulaation tarkoituksena on muun muassa taata tuotteiden käytön turvallisuus niin potilaille kuin käyttäjillekin. Tämä asettaa erityisvaatimuksia osaamiselle. Osaamistarpeet vaihtelevat toki yrityksen ja työtehtävien mukaan, mutta joka tapauksessa säätely ohjaa voimakkaasti tuotekehitystä ja yritysten toimintaa. Mitä terveysteknologia-alalla toimivan tuotekehittäjän sitten tulisi osata?  Kartoitimme viime vuonna alalta kumpuavia osaamistarpeita. Esille nousivat mm. viranomaisvaatimukset, standardien käyttö, riskien hallinta, formaali dokumentointi, tuotteiden käytettävyys ja käytön turvallisuus, kliinisen tiedon ja käyttäjän ymmärrys sekä johtamisen taidot. Tämän pohjalta aloitamme Metropoliassa syksyllä 2017 terveysteknologian tuotekehitykseen keskittyvän englanninkielisen koulutuksen. 60 opintopisteen laajuinen YAMK-tutkintoon (Insinööri ylempi AMK, Master of Engineering) tähtäävä koulutus järjestetään Information Technology -ohjelmassa Health Technology -nimisenä pääaineena. Koulutus on tarkoitettu terveysteknologia-alalla toimiville tai alalle pyrkiville terveysteknologiasta kiinnostuneille, ohjelmistojen tai laitteistojen tai niihin liittyvien palveluiden ja prosessien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Pääsyvaatimuksena on soveltuva insinöörin tutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus. Lisätietoja muun muassa koulutuksen tarkemmasta sisällöstä löytyy täältä >> Hakuaika koulutukseen on 15.3–5.4.2017. Mikael Soini, TkT, yliopettaja Kirjoittaja on toiminut vuodesta 2012 Metropoliassa hyvinvointi- ja terveysteknologian yliopettajana.

Lue lisää

YAMK-opit kantavat pitkälle
2.2.2017
Metropolia Master's bloggers

Vuodenvaihteessa järkytyin havainnosta, että olen viimeksi varsinaisesti opiskellut ja valmistunut tutkintoon seitsemän vuotta sitten. Työelämän murroksissa työtehtävät ovat entistä vähemmän syviä asiantuntijatehtäviä. Enemmän on silpputyötä, pätkäsopimuksia ja moniosaamista vaativaa tekemistä. Olen tehnyt nyt yksitoista vuotta töitä ammattikorkeakoulussa. Uralle on mahtunut kahdeksan tehtävänimikettä, niin määräaikaisuuksia kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Olen vaihtanut useamman kerran työyksikköä ja vakituisena kertaalleen jo titteliäkin. Työtehtäviini ovat aina kuuluneet jollain tavalla kehittäminen, viestintä, suhdetoiminta ja verkostoituminen. Työnantaja on pitänyt huolta siitä, että omiin työtehtäviin liittyvää täydentävää koulutusta on ollut saatavilla tarpeen mukaan. Omaehtoisesti olen kurssittanut itseäni avoimessa yliopistossa ja opettelemalla käytännössä kokeillen uusia työvälineitä. Tärkeintä on ollut kehittää itseään ja oppia ymmärtämään myös omaa rajallisuuttaan. Kaikkea en voi aina tehdä itse, vaikka olisin kuinka hyvä ja taitava. Kaikkea en ehdi oppia yhden elämän aikana, vaikka kuinka pakertaisin. Työelämän menestyksen salaisuuksia pohtiessani törmään jatkuvasti YAMK-opintojeni tärkeimpään antiin, johtajuuteen. Miten kiteyttää tärkein asia, joka seitsemän vuoden takaa on jäänyt mieleen, mutta toimii tänäkin päivänä? Se on vierailevan luennoitsijamme, tuotantotalouden yliopettaja Thomas Rohwederin lause: ”Pomohomma on palveluammatti.” Tällä hän viittasi siihen, että esimiehen tehtävä on mahdollistaa alaisten onnistuminen, ja kantaa lopullinen vastuu kaikesta päätöksenteosta. Yksinkertaista. Johtajuuden merkitys on työstä puhuttaessa aina läsnä, olipa itse esimies tai alainen. Miten voin työskennellä menestyksellisesti, ellen osaa johtaa itseään? Miten toimin yhteistyössä muiden kanssa, ellen kykene mielekkääseen vuorovaikutukseen? Onnekseni YAMK-opinnot antoivat valmiuksia ryhmätyötaitoihin, sekä itsereflektioon että itsentuntemuksen syventämiseen. Opiskeluvuosien jälkeen ihmisenä kypsyminen, itsetuntemuksen kasvaminen ja peloista irti päästäminen ovat olleet minulle tärkeimmät askeleet menestymiseen ja myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen työympäristössäni. Milla Hakkarainen, kulttuurituottaja (YAMK) Viestintäsuunnittelija, alumnikoordinaattori Metropolia ammattikorkeakoulu

Lue lisää
Uudemmat postaukset