Web3-kesä on täällä: Teknologia kohtaa kulttuurin Lissabonista Berliiniin
Web3-teknologiat mullistavat digitaalista maailmaa vähitellen. Kesällä 2025 järjestetään Euroopassa useita tapahtumia, joissa voit syventyä web3-maailmaan ja sen tuomiin innovaatioihin. Tässä blogitekstissä tarkastelen lyhyesti Web3-teknologioiden tulevaisuutta ja esittelen joitain keskeisiä tapahtumia, joissa voit oppia lisää ja verkostoitua alan asiantuntijoiden kanssa. Uuden ajan internetin mahdollisuuksia ja haasteita Uuden ajan internet tarjoaa yrityksille, organisaatioille ja yhteisöille mahdollisuuden integroida lohkoketjuja entistä laajemmin käytännön toimintaansa, kuten toimitusketjun seurantaan ja digitaalisen identiteetin hallintaan. Tällainen teknologinen harppaus muokkaa väistämättä digitaalista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa sekä mahdollistaa uudenlaisten liiketoimintamallien kehittämisen. Erityisen kiinnostavaa on tekoälyn ja lohkoketjun lähentyminen, joka voi parantaa web3-sovellusten tehokkuutta ja turvallisuutta. Tekoäly voi esimerkiksi optimoida lohkoketjuprosesseja ennustamalla verkon ruuhkautumista. (Subin ym., 2025) Web3-teknologiat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia, kuten uusia tulovirtoja tokenisoinnin kautta, asiakkaiden parempaa sitoutumista hajautettujen identiteetti- ja kanta-asiakasohjelmien avulla sekä lisääntynyttä läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta lohkoketjupohjaisten järjestelmien kautta. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida haasteet, kuten korkeat toteutuskustannukset, tekninen monimutkaisuus sekä skaalautuvuuden ja yhteentoimivuuden ongelmat. (Subin ym., 2025) Web3 on sosiokulttuurinen järjestelmä? Kulttuuriantropologi Giles Grouch (2024) esittää myös mielenkiintoisen analyysin toteamalla, että Web3 ei ole niinkään tekniikka, vaan pikemminkin sosiokulttuurinen järjestelmä. Se perustuu ikivanhaan käsitykseen ihmisten keskinäisistä vastavuoroisuustavoista, kuten lahjat, sopimukset ja sosiaalinen avoimuus. Hän toteaa, että web3 vaatii kulttuurisen muutoksen: So Web3 hasn’t been able to break through cultural barriers of understanding. It also doesn’t help that those deeply embedded in the world and opportunities of Web3 speak a different language than general society. Using terms like DAOs, blockchain, tokens and such, only serves to alienate people, not bring them in. Proponents of Web3 need to learn to communicate in less technical ways. Nerding out on non-nerds is not how to win friends and influence people. It does the exact opposite. (Grouch, 2024) Miten siis saadaan web3-kulttuuria kaikkien saataville, tuomme yhteen ”nörtit ja ei-nörtit” (Grouch, 2024)? Verkostoituminen on siinä varmasti tärkeä keino, joten alla on esiteltynä joitakin web3-tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Web3-tapahtumia Euroopassa Jos olet jo Lissabonissa, tiedoksesi Nonfungible Conference-tapahtuma 4-6.6., jossa on useita taiteeseen liittyviä esityksiä. Niissä pohditaan mm. miten NFT:t kehittyvät ”taiteen tuolle puolen hienostuneeksi lisensoinniksi”, jossa välittäjät toimivat kulttuurivaikuttajina; kuinka säilytetään digitaalista taidetta ja kulttuurisia esineitä muuttumattomasti lohkoketjussa; miten kulttuurimuisti ja pitkäaikainen yhteisö muokkaavat arvoa ja määrittelevät tulevaisuuden kulttuuria. Ja vaikket ehtisikään paikan päälle, niin voinet seurata tapahtuman some-kanavia, vaikkapa keskustelua Discordissa. Lisäksi kannattaa merkitä tapahtuma ensi kesän kalenteriin, sillä tapahtuma on järjestetty vuosittain 2022 alkaen. (NFC Summit, 2025) Pariisissa järjestettävä Proof of Talk-tapahtuma järjestetään 10-11.6. Tapahtuma kertoo määrittelevänsä web3-tapahtumat uudelleen, tekemällä verkostoitumisesta pääasian ja edistämällä uraauurtavia yhteistyömuotoja. Tapahtumassa ei ole varsinaisesti luoviin aloihin liittyvää erityissisältöä, mutta teemoina ovat: hajautettu tekoäly, rahoitus ja tokenisaatio, web3-etiikka, bitcoin, hajautettu tiede. Tapahtumassa on yli 150 puhujaa, yli 40 paneelikeskustelua ja yli 20 työpajaa, joten varmasti löydät mielenkiintoisen tilaisuuden ja pääset mukaan keskustelemaan ja työskentelemään muiden osallistujien kanssa. (Proof of Talk, 2025) Berlin Blockchain Week järjestetään ajalla 7-22.6. Berliinissä. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2018 vapaaehtoisyhteisön voimin. Toiminta perustuu yhteiseen keskusteluun ja koulutukselliseen näkökulmaan. Sieltä löytyy useita erilaisia tapahtumia, esimerkiksi 11.6. järjestettävä ”Digital Autonomy for Club Culture Independence”. Sen tavoitteena on tutkia ja vaihtaa ajatuksia klubikulttuurin digitaalisen autonomian tulevaisuudesta. Tilaisuudessa keskustellaan mm. miten klubikulttuurin luovat yhteisöt voivat saada uutta näkyvyyttä, omistajuutta ja arvoa. (Berlin Blockchain Week, 2025) Voit palata takaisin Berliiniin 16-18.7., jossa yhteisölähtöinen Web3 Summit-tapahtuma tuo yhteen aiheesta kiinnostuneita, kehittäjiä ja tutkijoita miettimään hajautetun webin tulevaisuutta. Voit kuunnella puheita, osallistua interaktiivisiin työpajoihin tai unconference-tilaisuuksiin sekä 24/7 hackathoniin. Tapahtuma vaikuttaa olevan enemmän teknologiapainotteinen, mutta tapahtuman Nodespace-tilassa pidetään osallistujien välisiä ideointisessioita ja työpajoja, jotka sopinevat kaikille osallistujille, taustasta riippumatta. (Web3 Summit, 2025) Toivottavasti nämä tapahtumat tarjoavat lisää inspiraatiota siihen, että web3-teknologiat luovat mukaansatempaavia kokemuksia ja samalla tarjoavat uusia keinoja taiteelliseen ilmaisuun ja kaupallistamiseen. Luovien alojen tulevaisuus voi perustua teknologisten muutosten omaksumiseen ja yhteistyön edistämiseen web3-maailmassa, jossa luovuus voisi todella kukoistaa. Lähteet Berlin Blockhain Week (2025). Main landing page. https://blockchainweek.berlin/ Grouch, G. (2024). Does web3 have a future? Medium-verkkolehti (vaatii kirjautumisen) NFC Summit (2025). Non-Fungible Conference agenda. https://www.nonfungibleconference.com/agenda-global Proof of Talk (2025). What is Proof of Talk? https://www.proofoftalk.io/ Subin, M. (2025). Web3. Future Today Strategy Group. Web3 Summit (2025). What is Web3 Summit? https://web3summit.com/about/ Kirjoittaja Satu Lautamäki on kulttuurituotannon yliopettaja SEAMKissa. Hän toimii asiantuntijana Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa -hankkeessa
Oletko valmis Web3-maailmaan? Digisukupolvien kohtaaminen kulttuurialalla
Joku meistä muistaa ajan, jolloin teatteriliput ostettiin lippuluukulta käteisellä ja elokuvat vuokrattiin VHS-kasetteina. Toisille taas TikTok-videot ja Netflix-maratonit ovat olleet arkipäivää nuoresta pitäen. Sukupolvien digikuilu näkyy monissa arkisissa tilanteissa: yksi kollega printtaa yhä sähköpostit luettavakseen, kun taas nuorempi tiimin jäsen ihmettelee, miksei tietoa haeta pilvestä mobiililaitteella tässä ja nyt. Samassa työpajassa saattaa istua sekä diginatiivi nuori että kokeneempi konkari, joka muistaa maailman ilman internetiä. Ei siis ihme, että näkemykset uuden teknologian mahdollisuuksista voivat poiketa toisistaan. Tässä blogitekstissä pohdin, miten eri sukupolvien digiajattelu eroaa – ja miten omaa ajattelua voisi päivittää tunnistamalla nämä erot. Eri sukupolvien digimaailmat – analogisesta lapsuudesta Web3- aikaan Ikäpolvet suhtautuvat teknologiaan joskus yllättävän eri tavoin. Titta Vaulos (2024) tarkastelee kirjassaan Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden uusi aika erilaisia kehitystrendejä ja pohtii myös sukupolvien digieroja. Teknologinen sukupolvijako – eli se, mihin digisukupolveen kuulut – voi vaikuttaa paljon siihen, miten suhtaudumme uuteen internetiin, Web3:een, ja esimerkiksi datan jakamiseen tai digitaaliseen omistamiseen. Suomalaisia sukupolvia on määritelty hieman eri tavoin eri julkaisuissa, joten jatkan samalla linjalla teknologianäkökulma edellä: Baby boomers (1945-1960) tunnetaan suurina ikäluokkina, jotka aloitti työelämänsä ilman tietokonetta ja muistaa vielä väritelevision yleistymisen Suomessa. He viihtyvät television äärellä, lukevat myös painettuja sanomalehtiä ja monet löytyvät sosiaalisessa mediassa parhaiten Facebookista. Sukupolvi X (1961-1980) tekee ostoksia mielellään kivijalkakaupassa, mutta nauttii myös verkkokaupan helppoudesta. He ovat kuin digimaailman sillanrakentajia analogisen ja digitaalisen maailman välillä. Milleniaalit ei Y sukupolvi (1981-1997) on tutustunut digimaailmaan jo varhain: moni milleniaali muistaa lapsuudestaan rätisevän modeemin ja ensimmäisen kännykkänsä. Nyt he luovivat somessa kuin kala vedessä ja testaavat ensimmäisten joukossa innovaatioita. Sukupolvi Z (1998-2010), myös swaippaussukupolveksi nimetty, on täysin diginatiivi sukupolvi. Z-sukupolven nuoret ovat kasvaneet tekniikan ympäröimänä, eivätkä eivät tunne maailmaa ennen älypuhelimia ja nettiä. Globaalilla Z-sukupolvella internet on osa arjen todellisuutta: jos tuote ei ole saatavilla netissä, sitä ei ole olemassa. Alfa Alfa-sukupolvi (2010–2025) kasvaa keskellä älylaitteita, puheohjausta ja algoritmien ohjaamaa sisältöä. Heidän digitaalinen maailmansa rakentuu yhä enemmän tekoälyn ja personoidun datan varaan. Alfat eivät pelkästään käytä teknologiaa – he keskustelevat sen kanssa. Vaikka nämä sukupolvimäärittelyt ovat väistämättä yleistyksiä, ne auttavat meitä hahmottamaan ilmiöitä. Silti yksilön asenne, uteliaisuus ja kokemus ratkaisevat enemmän kuin syntymävuosi. On eläkeläisiä, jotka hallitsevat 3D-mallinnuksen salat, ja nuoria, jotka kamppailevat liitetiedoston lähettämisen kanssa. Sitran (2022) digiprofiilitesti tarjoaa mainion työkalun itsetutkiskeluun. Siinä mitataan tietoja, asenteita ja toimintatapoja digitaalisessa ympäristössä – ja lopputuloksena saa itselleen digikäyttäjäprofiilin yhdeksän tyypin joukosta. Web3 haastaa kaikki sukupolvet – alfat ehkä vähiten Yhteistä kaikille nykyisille aikuisikäisille sukupolville on kasvu Web1- ja Web2-ympäristöissä. Web3, uudenlainen internet, haastaa aiempia tapojamme ajatella digitaalisuutta. Se perustuu hajautettuun teknologiaan, kuten lohkoketjuihin, kryptovaluuttoihin ja NFT:hin. Vaikka nämä termit voivat kuulostaa vierailta myös nuoremmille sukupolville, heidän asenteensa on usein uteliaampi ja pelottomampi. He ovat jo käyttäneet virtuaalivaluuttoja peleissä ja rakentaneet identiteettejään avatareina. Vaikkeivät he ymmärtäisi kaikkea teknisesti, ajattelutapa on joustava. Tämä ei tarkoita, että jokaisen kulttuurialan konkareiden pitäisi perustaa omaa kryptohanketta – vaan sitä, että ajattelua kannattaa päivittää. Nuorempi sukupolvi ei erottele verkkoa ja reaalimaailmaa yhtä jyrkästi. Heille Web3 on luonnollinen jatkumo. Miltä Web3 näyttää kulttuurialalla? Kulttuurin kentällä Web3 voi tarkoittaa sitä, että yleisö odottaa osallistavampia kokemuksia: esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun tai omistaa digitaalinen keräilyesine, jolla on arvoa yhteisössä. Nuoret voivat pitää NFT:tä yhtä arvokkaana kuin fyysistä fanituotetta. Kolme keinoa kaventaa digisukupolvien kuilua: Keskustele yli sukupolvien. Kysy nuoremmalta työtoveriltasi vaikka “Mitä mieltä olet tästä NFT-jutusta?” ja kuuntele avoimin mielin. Ehkä päädytte vertailemaan ajatuksia teekupin äärellä – ja opitte molemmat uutta. Kokeile jotain uutta. Kun kohtaat uuden työkalun, älä ensimmäisenä ajattele “en minä tätä osaa”. Klikkaa, kokeile ja hämmästy. Luo tunnus johonkin Web3-palveluun tai seuraa keskustelua aiheesta. Uteliaisuus on paras digivalmius. Hyödynnä arjen vertauskuvia. Jos NFT tuntuu vaikealta ymmärtää, ajattele sitä kuin taidegrafiikan vedosta: rajattu, ainutlaatuinen kappale, mutta digitaalisena. Analogiat auttavat hahmottamaan uuden teknologian tuttujen asioiden kautta. Keskellä kaikkea teknologiaa keskiössä on silti ihminen – iästä riippumatta (Vaulos 2024). Sukupolvien erot digiajattelussa eivät ole esteitä, vaan sillanrakennusmahdollisuuksia. Kulttuurialalla tämä empatiakyky on jo valmiiksi vahva – nyt sitä tarvitaan myös teknologian ymmärtämisessä. Päivitä siis rohkeasti ajatteluasi, kokeile uutta ja hyppää mukaan rakentamaan siltoja sukupolvien välille. Seuraava luova oivallus saattaa odottaa juuri siellä, missä perinteet ja uusi teknologia kohtaavat. Ja mikä parasta, tässä kehityksessä kukaan ei jää yksin: voimme yhdessä varmistaa, että uusi internet on yhtä lailla meidän kaikkien internet. LÄHTEITÄ DNA (2024). Digitaalinen elämä 2024 tutkimus. https://corporate.dna.fi/documents/94506/11594975/DNA%20Digitaalinen%20elämä%202024_open_päivitetty.pdf/ Kanervo, R. & Soikkeli, E. (2923). Digitaidot – uhka vai mahdollisuus? Laurea Journal 1.3.2023. https://journal.laurea.fi/digitaidot-uhka-vai-mahdollisuus/ Kurio Social media agency (2023). Gen.ALPHA. Meet the Lardest & Wealthiest Generation in History. Simy Alliance. https://samy.com/en/insights/en-landing-page-gen-alpha/ Sitra (2022). Digiprofiilitesti – digiprofiilit ja vinkkejä. Sitra. https://digiprofiilitesti.sitra.fi/ Suomen Tiedeakatemia. (2022). Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/sofi-hankkeen-julkaisut/digitaalisen-median-vaikutukset-lapsiin-nuoriin-ja-ikaihmisiin/ Vaulos , T. (2024). Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden aika. Alma Insights.
Fani 3.0 – Passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi omistajaksi
Web3-teknologiat tarjoavat faneille uusia tapoja osallistua suosikkiartistiensa uraan paitsi kuluttajina myös aktiivisina toimijoina ja sijoittajina. Tässä blogissa tarkastelen, miten fanit voivat hyödyntää Web3:n tarjoamia mahdollisuuksia tullakseen osallisiksi artistien päätöksenteossa, osallistua teosten rahoittamiseen ja saada osan artistin ansainnasta vastineena panokselleen. Aktiivista mikromaksujen aikaa Perinteiset musiikin suoratoistopalvelut, kuten Spotify, toimivat välikäsinä artistien ja kuuntelijoiden välillä, mikä usein tarkoittaa, että artistit saavat vain murto-osan tuloista. Web3-teknologiat tarjoavat mahdollisuuden ohittaa nämä välikädet ja mahdollistavat fanien maksaa suoraan artisteille mikromaksuja jokaisesta kuuntelukerrasta älysopimusten avulla. Esimerkisi Snoop Dogg on vienyt tuotantoaan TuneFM suoratoistopalveluun, jossa fanit maksavat kuuntelusta suoraan artistille. Maksu on 10-100 kertainen verrattuna Spotify:n maksuihin (Dalugdug 2024). Lisäksi palveluvalikoima on huomattavan paljon laajempi kuin perinteisellä suoratoistoalustalla. TuneFM:stä faneille on saatavilla esimerkiksi ainutlaatuisia etuja ja elämyksiä, kuten pääsyn kulissien taakse, tapaamisia artistien kanssa, VIP-paketteja, merchandise-tuotteita, videopuheluita sekä rajoitettua pääsyä faniklubeihin ja ryhmäkeskusteluihin artistin kanssa, joissa jaetaan uutisia ja kulissien takaista sisältöä. (Dalugdug 2024.) Digitaalinen omistus avaa pääsy artistin maailmaan Virtuaaliset uuden internetin yhteisöt DAO:t: (Decentralized Autonomous Organizations) ovat hajautettuja yhteisöjä, joissa jäsenet voivat yhdessä tehdä päätöksiä ja hallinnoida yhteisiä varoja. Niitä voisi verrata ystäväporukkaan, joka tekee päätöksiä yhdessä ilman nimettyä johtajaa, käyttäen sääntöjä, joista kaikki ovat sopineet etukäteen. Tämän blogin puitteissa tuon porukan yhteinen mielenkiinnon kohde on luovan sisällön tekijä. Fanien yhteisenä DAOna he voivat esimerkiksi hallinnoida yhteistä fanirahastoa, johon kerätään varoja yhteisiin projekteihin tai tuetaan luovan sisällön tekijöitä taloudellisesti. Tällaista toiminta löytyy mm. teoreetikoita, taiteilijoita ja teknologiasta kiinnostuneita yhteen tuovasta The Sphere DAOsta. The Sphere -yhteisössä on julkaisu alkuperäisiä teoksia, jotka on muokattu digitaalisiksi kokonaisuuksiksi ja asetettu Metagalleriaan muiden taiteilijoiden jatkokehitettäviksi. Fanit voivat tukea rahallisesti näitä alkuperäisten tekosten tekijäitä ja kun tietty rahoitustaso saavutetaan, tarjotaan palkkioita uusien versioiden luomiseksi. Tätä kautta moni taitelija on saanut uuden elämän yhteisön tuella. (https://www.thesphere.as/ .) Audius tarjoaa faneille mahdollisuuden sijoittaa suoraan suosikkiartisteihinsa hankkimalla ja panostamalla alustan tokeneita. Tämä ei ainoastaan tue artistien työtä, vaan antaa faneille myös vaikutusvaltaa alustan kehitykseen. Alustalla on mukana merkittäviä elektronisen musiikin nimiä, kuten Skrillex ja deadmau5, jotka jakavat musiikkiaan suoraan faneille ilman perinteisiä välikäsiä. (Audius.) Fanien oikeus olla mukana päätöksissä muuttaa fanin ja sisällön luovan välistä dynamiikkaa. Fanit voivat esimerkkisi suunnitella ja toteuttaa markkinointitoimenpiteitä artistin näkyvyyden lisäämiseksi tai vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä artisti esiintyy, millaisia fanituotteita julkaistaan tai mihin suuntaan sisällön luojan tyyli kehittyy. Omistamalla näitä tokeneita fanit eivät ole enää pelkästään kuluttajia, vaan heistä tulee osa artistin päätöksentekoprosessia (Pools 2023). Kulkeminen yhteistyökumppaniksi Web3-teknologian myötä fanien rooli on laajentunut myös taloudellisiksi yhteistyökumppaneiksi ja sijoittajiksi. Tämä mahdollistaa faneille osallistumisen artistien luovaan prosessiin ja siihen kytköksissä olevaan taloudelliseen menestykseen uudella tavalla. Esimerkiksi Snoop Dogg on julkaissut NFT-muotoisen mixtapen, joka kannustaa faneja tekemään remixejä hänen kappaleistaan. Tämä antaa faneille mahdollisuuden osallistua luovaan prosessiin ja mahdollisesti ansaita tuloja omista versioistaan jakaen samalla osan tuloista Snoop Doggin kanssa. (Gottsegen, 2023). Toinen esimerkki on kanadalainen Grimes, joka huomasi lauluäänensä joutuneen laajalti syväväärennöksiä (deepfake) tehneiden huijarien hyväksikäyttämäksi. Hänen koki, ettei voi taistella ilmiötä vastaan, ja päätti sen sijaan julkaista paremman version deepfakesta ja ottaa osansa tulomuodostuksesta. Grimes lanseerasi Elf.Tech -nimisen alustan, joka mahdollistaa faneille hänen äänensä käyttämisen omissa kappaleissaan. Grimes jakaa tulot uuden kappaleen tekijän kanssa puoliksi. (Ross, 2023.) Nämä esimerkit osoittavat, kuinka Web3-teknologia mahdollistaa fanien osallistumisen artistien luovaan työhön ja taloudelliseen menestykseen, muuttaen perinteistä fanikulttuuria kohti aktiivisempaa ja osallistavampaa suuntaa. Sijoittaminen rakkaudella, mutta harkiten Web3-teknologia avaa faneille uusia mahdollisuuksia osallistua suosikkiartistiensa projekteihin ja jopa sijoittaa niihin. On kuitenkin tärkeää lähestyä näitä mahdollisuuksia harkiten ja tietoisena mahdollisista riskeistä. Yksi merkittävä riski liittyy tunnepohjaiseen sijoittamiseen. Fanit saattavat tehdä sijoituksia ensisijaisesti tunnesyistä ilman perusteellista harkintaa, mikä voi johtaa taloudellisiin tappioihin. On tärkeää muistaa, että vaikka tunneside artistiin on vahva, sijoituspäätösten tulisi perustua huolelliseen analyysiin ja ymmärrykseen mahdollisista riskeistä. Lisäksi on tärkeää tutkia huolellisesti kunkin projektin taustat, tiimi ja tavoitteet ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Luotettavan projektin tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi selkeästi määritellyt tavoitteet, avoin viestintä ja aktiivinen yhteisö. On myös hyvä pitää mielessä, että NFT- ja kryptovaluuttamarkkinat voivat olla erittäin epävakaita, ja sijoitusten arvo voi vaihdella suuresti lyhyessä ajassa. Tämä voi vaikuttaa sijoitusten tuottoihin ja arvoon merkittävästi. Siksi on suositeltavaa sijoittaa vain sellaisia varoja, joiden mahdollisen menetyksen on valmis kestämään, ja pitää mielessä pitkän aikavälin näkökulma sijoittamisessa (ks fiksukuluttaja.fi; sijoittajablogi.fi). Näiden seikkojen huomioon ottaminen auttaa faneja tekemään tietoisempia päätöksiä ja vähentämään mahdollisia riskejä Web3-sijoituksissaan. Joka tapauksessa uusi internet näyttäisi tuovan tulessaan aikakauden, jossa faneilla on tarjolla sisällön kuluttajan roolin ohella mahdollisuus olla aktiivinen yhteisön jäsen, joka voi vaikuttaa, tukea ja olla suoraan yhteydessä suosikkiartisteihinsa. Tämä muutos luo uusia mahdollisuuksia syvemmälle ja merkityksellisemmälle vuorovaikutukselle. Kohti uudenlaista fanisijoittajien kulttuuria Vaikka Web3 tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, se tarjoaa samalla myös mahdollisuuden syvempään, osallistavampaan ja merkityksellisempään suhteeseen artistien ja fanien välillä. Teknologian avulla fanit voivat olla enemmän kuin kuulijoita tai katselijoita – he voivat olla vaikuttajia, tukijoita, yhteisön rakentajia ja jopa osallisia luovassa prosessissa. Uusi aika vaatii uutta ajattelua, mutta myös rohkeutta kokeilla. Kun pidämme mielessä avoimuuden, harkinnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, voimme rakentaa fanikulttuurin, jossa rakkaus taiteeseen ei ole vain yksityinen kokemus vaan yhteinen voima. Fanit 3.0 eivät pelkästään seuraa – he myös luovat. Ja juuri siinä piilee uuden sukupolven fanisuhteen voima. Lähteet Amplify (2024). AmplifyWorld Partners with Open Format to Successfully Reward Fans and Create Meaningful Artist-fan Communities. AmplifyWorld 10.12.2024. https://amplifyyou.amplify.link/category/fan-engagement/ Audius. https://audius.co/ Luettu 10.4.2025. Dalugdug, M. (2024). Web3 and ‘superfan’ platform Tune.FM raises $20m from LDA Capital. Music Business Worldwide 15.1.2024. https://www.musicbusinessworldwide.com/tune-fm-raises-20m-from-lda-capital/?utm_source=chatgpt.com Fiksukuluttaja.fi (2025). Sijoittamisen riskit ja riskienhallinta: Kattava infopaketti 2025. https://fiksukuluttaja.fi/sijoittaminen/riskit/?utm_source=chatgpt.com Gottsegen, W. (2023). Snoop Dogg's NFT Mixtape Invites Remixes. Does It Authorize Them? Coin Desk 11.3.2023. https://www.coindesk.com/layer2/2022/03/02/snoop-doggs-nft-mixtape-invites-remixes-does-it-authorize-them?utm_source=chatgpt.com Pools (2023). Crafting Immersive Fan Experiences: NFTs and Fan Tokens in Practice. Medium 7.8.2023. https://medium.com/@P00LS/crafting-immersive-fan-experiences-nfts-and-fan-tokens-in-practice-8222a8aecd47 Ross, G. (2023). Grimes launches new software to mimic her voice, offers 50% royalties. Mixmag international news 5.5.2023. https://mixmag.net/read/grimes-software-elftech-mimic-voice-percent-royalties-news?utm_source=chatgpt.com Sijoittaja blogi . https://sijoitusblogi.fi/sanasto/kryptovaluutta-selitetty-sijoittamisen-hyodyt-ja-haitat/?utm_source=chatgpt.com The Sphere. https://www.thesphere.as/ Luettu 10.4.2025.
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka arviointi bitcoin Coldplay DAO digitalisaatio digiyhteisö esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kestävä kehitys kesä2025 konsertti kultturituotanto Kulttuurinen kestävyys kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat Metaversumi muotibisnes musiikki NFT osaaminen satoshi sijoittaminen sosiaalinen media tapahtuma-alusta tasa-arvo tekoäly tokeni tuottaja virtuaalialusta virtuaalimuoti Web3.0 XR yhteisöllisyys älysopimus