Tag: lohkoketju
The Crypto Society and the creative industries. What does the Finnish parliamentary report say about the future of the cultural sector?
The creative industries are going through a period of transition. Old revenue models are crumbling, the platform economy has changed distribution, and artificial intelligence is challenging the traditions of authorship and creative work. As cultural services increasingly move into the digital world, is it worth considering on whose terms this future will be built? The Crypto Society report by the Parliamentary Committee on the Future, published in November 2025, examines the effects of blockchains, digital money and decentralized systems on the economy, infrastructure and the functioning of society. Although the report does not focus on the creative industries, the changes it describes also directly affect the cultural field: ownership, revenue and on whose terms the digital future will be built. When the report is reflected in the perspective of our LUME project (Creatives in Web3), an overall picture emerges of how these major developments are visible on a practical level for creators and producers in the cultural sector. Here are five takeaways from what these publications tell us about the future of the creative industry. 1. Disruption is part of natural renewal The Crypto Society reminds us that disruptive innovations arise from market inefficiencies and can simultaneously create new value and destroy old. In the creative industry, this cycle is already commonplace: streaming collapsed the record trade but created global digital distribution, while social media took power away from the gatekeepers of traditional media but gave it to algorithms controlled by tech giants. The message of the report is clear: the destruction of the old is often a prerequisite for the new. What matters is what the creative industry wants to build in its place. 2. Digital infrastructure is vulnerable and the cultural sector depends on it The report describes situations where a single tech company’s mistake brought banks, airlines and hospitals to a standstill. This illustrates how dependent we are on digital infrastructure. When Spotify changes the pricing logic of audiobooks or TikTok’s algorithm changes, the impact on an artist’s distribution and livelihood is immediate. When Bandcamp was sold to a new owner, the indie music industry became nervous. The parliamentary report highlights how dependent we are on a few major tech companies. The cultural sector lives on systems that it does not own or control. Web3 and decentralized technologies aim to respond to this vulnerability by reducing the power of centralized actors. 3. The transformation of revenue models: from the platform economy to the creator economy The report talks about “the transformation of value creation” and sees blockchain as “the code behind a new networked economy.” This hits right at the heart of the creative industry’s pain points, as the current internet is focused on a monopoly of a few giants, creatives are left in the shadow of middlemen, and money flows to platforms, not content creators. The ethos of Web3 offers a counterforce: The ideal of decentralization: power is decentralized closer to creators and communities. This can be seen, for example, in clearer ownership: the creator is not just a content creator on the platform, but also the owner of their own data and works Smart contracts: code automatically ensures that rules are implemented and automates trust, also speeding up financial transactions DAOs (Decentralized Autonomous Organizations): digital age cooperatives that enable communal decision-making and asset management Tokenization: Enables micro-ownership and new revenue streams where fans can be investors or share in the success. Any asset, whether it's a painting, a song, or an event, can be broken down into micro-ownerships, opening up new revenue streams. For the creative industry, this can mean, in concrete terms, automation of aftermarket royalties, fan engagement and community funding, and greater direct revenue for the creator. For the creative industry, this can mean, in concrete terms, automation of aftermarket royalties, fan engagement and community funding, and greater direct revenue for the creator. 4. Technology is not value-free and a critical voice is important The report reminds us that technological development is driven by the value choices we make as a society. This also applies to the cultural sector. The crypto society highlights in particular the energy consumption of Bitcoin. In the LUME project, we have noticed how students and artists in the creative sector are concerned about the ecological footprint of the blockchain and how this affects their willingness to use new technology. In addition, uncertain revenue streams and fluctuations in the crypto market are risks that cannot be ignored. New technology creates new risks, and managing them requires regulation, infrastructure stability and shared values. Web3 is not a magic wand, and it will not solve old problems on its own, but it offers alternatives. And above all, a good reason to consider what kind of models we want to build for culture and art in the coming decades. 5. Can we benefit from the cycle of “destruction and renewal”? The publication The Crypto Society helps us understand why the cycle of destruction and renewal is accelerating: technologies, geopolitical climate and cultural change are all happening at the same time. In the creative sector, this can also be an opportunity to map out new models, break away from the monopoly of technology companies, build fairer revenue models and strengthen the sovereignty of Finnish culture in the digital world. This requires national regulation, tax clarity, brave experimenters and new web3 literacy for the cultural sector. Producers, managers and artists need expertise so that we can implement the tools that really benefit creators. Finally The Crypto Society report shows that the digital age and change is not just about technology, but about power, ownership and values. That is why the cultural sector has a special role: the ability to imagine, test and question existing models. Web3 and decentralized technologies are not a ready-made solution. They alone will not fix old structures, and they do not fit all needs. But they open up space for alternatives such as fairer distribution methods, new revenue models and community ownership, which traditional platforms never made possible. Change is inevitable, but its direction can be influenced. If we know how to combine the possibilities of technology with the cultural sector's own values and expertise, the Finnish creative sector can move from an adaptor to an active trendsetter in the next phase of a digitalizing society. Marja Konttinen works as an expert at Metropolia in the LUME project, co-funded by the European Union, which focuses on researching new technologies and revenue models in the creative sector. References Eriksson, Taina et al.: Krypton yhteiskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2025. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/krypton-yhteiskunta.aspx Halonen, Katri & Hero, Laura-Maija (toim.): Luovat web3-ajassa – Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia (2023). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804590/2023%20Taito%20116%20Luovat%20web3-ajassa.pdf
Fan 3.0 – From passive consumer to active owner
Web3 technologies offer fans new ways to participate in the careers of their favorite artists, not only as consumers but also as active actors and investors. In this blog, I will examine how fans can leverage the opportunities offered by Web3 to become involved in artists' decision-making, participate in the financing of works, and receive a share of the artist's earnings in return for their input. Active time of micropayments Traditional music streaming services like Spotify act as intermediaries between artists and listeners, often meaning that artists only receive a fraction of the revenue. Web3 technologies offer the opportunity to bypass these intermediaries and allow fans to pay artists directly in micropayments for each listen using smart contracts. For example, Snoop Dogg has taken his production to the TuneFM streaming service, where fans pay directly to the artist for listening. The fee is 10-100 times higher than Spotify's fees (Dalugdug 2024). In addition, the range of services is significantly wider than on a traditional streaming platform. For example, TuneFM offers fans unique benefits and experiences, such as backstage access, meetings with artists, VIP packages, merchandise products, video calls, and limited access to fan clubs and group chats with the artist, where news and behind-the-scenes content are shared. (Dalugdug 2024.) Digital ownership opens access to the artist's world Virtual communities of the new internet DAOs: (Decentralized Autonomous Organizations) are decentralized communities where members can collectively make decisions and manage shared resources. They could be compared to a group of friends who make decisions together without a designated leader, using rules that everyone has agreed on in advance. In the context of this blog, the common interest of that group is the creator of creative content. As a shared DAO for fans, they can, for example, manage a shared fan fund to raise funds for joint projects or financially support creators of creative content. Such activities can be found, for example, in The Sphere DAO, which brings together theorists, artists, and those interested in technology. The Sphere community publishes original works that have been edited into digital entities and placed in the Metagallery for further development by other artists. Fans can financially support the creators of these original works, and when a certain level of funding is reached, rewards are offered for creating new versions. Through this, many artists have found a new life with the support of the community. (https://www.thesphere.as/ ) Audius offers fans the opportunity to invest directly in their favorite artists by acquiring and staking tokens on the platform. This not only supports the artists’ work, but also gives fans a say in the development of the platform. The platform features major electronic music names such as Skrillex and deadmau5, who distribute their music directly to fans without traditional intermediaries. (Audius.) The right of fans to participate in decisions changes the dynamic between the fan and the content creator. For example, fans can plan and implement marketing activities to increase the artist's visibility or influence, for example, where the artist performs, what kind of fan products are released, or in which direction the content creator's style develops. By owning these tokens, fans are no longer just consumers, but become part of the artist's decision-making process (Pools 2023). Becoming a partner For example, Snoop Dogg has released an NFT-formatted mixtape that encourages fans to remix his songs. This allows fans to participate in the creative process and potentially earn revenue from their own versions while sharing a portion of the revenue with Snoop Dogg. (Gottsegen, 2023). Another example is Canadian singer Grimes, who found her singing voice widely exploited by deepfakes. Feeling powerless to combat the phenomenon, she decided to instead release a better version of the deepfake and take a share of the revenue. Grimes launched a platform called Elf.Tech, which allows fans to use her voice in their own songs. Grimes shares the revenue with the creator of the new song in half. (Ross, 2023.) These examples demonstrate how Web3 technology enables fans to participate in artists' creative work and financial success, shifting traditional fan culture towards a more active and inclusive direction. Investing with love, but with consideration Web3 technology opens up new opportunities for fans to participate in and even invest in the projects of their favorite artists. However, it is important to approach these opportunities thoughtfully and with an awareness of the potential risks. One significant risk is emotional investing. Fans may make investments primarily for emotional reasons without thorough consideration, which can lead to financial losses. It is important to remember that while the emotional connection to an artist is strong, investment decisions should be based on careful analysis and an understanding of the potential risks. It is also important to carefully research the background, team, and goals of each project before making an investment decision. For example, clearly defined goals, open communication, and an active community are hallmarks of a trustworthy project. It is also good to keep in mind that the NFT and cryptocurrency markets can be very volatile, and the value of investments can fluctuate greatly in a short period of time. This can significantly affect the returns and value of investments. Therefore, it is recommended to invest only in assets that you are prepared to bear the potential loss of, and to keep a long-term perspective in mind when investing (see fiksukuluttaja.fi; sijoittajablogi.fi). Taking these factors into account will help fans make more informed decisions and reduce potential risks in their Web3 investments. In any case, the new internet seems to usher in an era where fans, in addition to their role as content consumers, have the opportunity to be active members of the community, influencing, supporting, and directly connecting with their favorite artists. This shift creates new opportunities for deeper and more meaningful interactions. Towards a new kind of fan investor culture While Web3 brings new challenges, it also offers the opportunity for a deeper, more inclusive, and more meaningful relationship between artists and fans. With technology, fans can be more than listeners or viewers – they can be influencers, supporters, community builders, and even participants in the creative process. New times require new thinking, but also the courage to experiment. By keeping in mind the principles of openness, consideration, and community, we can build a fan culture where the love of art is not just a private experience but a shared force. Fans 3.0 don’t just follow – they also create. And therein lies the power of the new generation of fan relationships. Sources Amplify (2024). AmplifyWorld Partners with Open Format to Successfully Reward Fans and Create Meaningful Artist-fan Communities. AmplifyWorld 10.12.2024. https://amplifyyou.amplify.link/category/fan-engagement/ Audius. https://audius.co/ Luettu 10.4.2025. Dalugdug, M. (2024). Web3 and ‘superfan’ platform Tune.FM raises $20m from LDA Capital. Music Business Worldwide 15.1.2024. https://www.musicbusinessworldwide.com/tune-fm-raises-20m-from-lda-capital/?utm_source=chatgpt.com Fiksukuluttaja.fi (2025). Sijoittamisen riskit ja riskienhallinta: Kattava infopaketti 2025. https://fiksukuluttaja.fi/sijoittaminen/riskit/?utm_source=chatgpt.com Gottsegen, W. (2023). Snoop Dogg's NFT Mixtape Invites Remixes. Does It Authorize Them? Coin Desk 11.3.2023. https://www.coindesk.com/layer2/2022/03/02/snoop-doggs-nft-mixtape-invites-remixes-does-it-authorize-them?utm_source=chatgpt.com Pools (2023). Crafting Immersive Fan Experiences: NFTs and Fan Tokens in Practice. Medium 7.8.2023. https://medium.com/@P00LS/crafting-immersive-fan-experiences-nfts-and-fan-tokens-in-practice-8222a8aecd47 Ross, G. (2023). Grimes launches new software to mimic her voice, offers 50% royalties. Mixmag international news 5.5.2023. https://mixmag.net/read/grimes-software-elftech-mimic-voice-percent-royalties-news?utm_source=chatgpt.com Sijoittaja blogi . https://sijoitusblogi.fi/sanasto/kryptovaluutta-selitetty-sijoittamisen-hyodyt-ja-haitat/?utm_source=chatgpt.com The Sphere. https://www.thesphere.as/ Luettu 10.4.2025.
Smart contracts for artists: An easy way to earn or a carefully considered risk?
Artist Emmi sat in a café, scrolling through her phone thoughtfully. She had been selling her art for years through traditional means – through galleries and commissioned works. She found herself thinking about the same problem more and more often: how could she make a more sustainable living from art? Then Emmi came across smart contracts. They allowed her to attach a piece of art to a digital contract that would ensure she would automatically receive a share of every resale of the piece. No negotiations, no sending invoices – just a clear, programmed model that took care of her rights. Emmi decided to try it out. She created her first digital series of works and attached a smart contract to it, which guaranteed her a 10% royalty on every resale. Sales were slow at first, but soon one of her works changed hands – and an automatic payment was made to her account without her having to do anything. This encouraged her to go even further in her experiments. However, the more Emmi learned about the subject, the more she realized that smart contracts are not risk-free. Implementing them requires consideration, understanding and preparation for potential pitfalls. Smart contracts open up a new way of earning Smart contracts are programmed agreements that automatically execute agreed-upon terms on the blockchain (Soon, 2024). This means that the artist does not have to negotiate separately how to receive payments or worry about how their works move through the market. The technology does it for them. One of the most significant advantages is the possibility of earning from the increase in the value of the work also in the so-called secondary market. Traditionally in the field of fine arts, when a work of art is sold, its ownership is transferred to the new buyer, and the artist no longer benefits from possible future resales. With the help of smart contracts, the artist can set an automatic royalty in the terms of the contract, which is paid to him for each new sale. In this way, he receives a share of the increase in the value of his work in the long term. (Murat et al. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024.) A new kind of protection Payment security is also something that Emmi, like many other creative professionals, is used to stressing about. Invoices get stuck, payments get delayed, and you have to ask for them repeatedly. Smart contracts eliminate this worry: when pre-agreed conditions are met, payment occurs automatically without intermediaries or separate approval. Additionally, smart contracts offer a completely new level of protection for digital works. Blockchain technology allows a work of art to be registered in a way that its origin can always be verified. This reduces piracy and makes counterfeiting virtually impossible, as every transaction is permanently recorded and publicly visible. This is especially important for artists who sell digital works and want to ensure that the authenticity and ownership of their work can be easily verified. Overall, smart contracts can offer creatives like Emmi a new way to manage their rights and revenues without being tied to traditional and often rigid contractual models. The possibilities are attractive, but as with any new technology, there are also challenges and risks that need to be understood before full-scale adoption. (Murat et al. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024) …and a new kind of vulnerability One of the first things Emmi learned was that once a smart contract is stored on the blockchain, it cannot be changed as easily as a traditional contract. Once a contract is made, it is really made. If you wanted to change the terms, for example by increasing the royalty, you would probably need a completely new contract (EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024). This meant that even a small error in the contract code could be costly. In the traditional world, contracts can be renegotiated, but in a smart contract, the code is the law – and it is implemented exactly as it is written. The error can also be in the code. For example, in 2016, an attacker exploited a vulnerability in the code of the DAO organization’s smart contract to transfer about 3.6 million ether (ETH), which at the time was worth about 50 million US dollars (The DAO, 2024). The role of smart contracts in terms of traditional legal frameworks is uncertain. Smart contracts do not always fit into traditional legal frameworks, and in many countries it is not yet clear how disputes are resolved. This made their use riskier, as the security of the traditional legal system is not always available and it is not even necessarily known which country's legal protection would be used. In blockchains, there are also no guarantees that everyone will act fairly. The changing roles of cultural producers Smart contracts are associated with the idea of reducing the role of intermediaries. Traditionally, art sales have involved multiple actors – galleries, agents and other intermediaries – who take a share of the proceeds. When a smart contract manages payment transactions directly between buyer and seller, the artist can receive a larger share of the sales proceeds without having to negotiate commissions or fees. However, it is unlikely that the intermediary layer will disappear completely. Technological change will bring new job roles – also for cultural producers. They can develop new services that support the interaction between artists and audiences. Artists like Emmi need help in implementing these tools, and cultural producers can be key actors in helping them build sustainable and innovative revenue models. Choosing a blockchain platform and minimizing the risks of smart contracts may become new tasks (see Soon 2024). Traditionally, creatives have outsourced technical and commercial processes to intermediaries in order to focus on their creative work. While Emmi may find it challenging to find a physical gallery for her works, finding digital marketplaces may be easier. However, just as in the physical world, reaching the right audience in the digital environment is a key challenge. Perhaps the smart contract managers of the future will know marketplaces so well that they can help creative content creators find the right environment for their work. They can also draft smart contracts in such a way that their terms optimize the artist’s earning potential. Is it worth trying? Smart contracts offer many benefits to creatives, especially in terms of automated payments and resale revenue. However, their use still comes with many challenges, especially legal ambiguities and security risks. Therefore, before moving to smart contracts, it is important to ensure that the content of the contracts is properly programmed and that users understand the potential limitations of the technology. Smart contracts are not a solution to all problems, but they can offer creatives new and interesting revenue models, especially in the digital environment. They are best suited to situations where revenue is based on secondary markets, automatic payments or the management of digital works. Technology can be a powerful tool, but only when used consciously. For creatives, smart contracts can offer new revenue opportunities – but using them requires understanding, care and a bit of healthy skepticism. Perhaps the advice for Emmi and others like her could be: be cautious. It would be best to use only verified and proven contract templates and start small. Feel free to test low-risk use cases on reliable platforms and ensure the quality of the contract. Technology doesn't have to be scary – when understood and used correctly, it can be a powerful tool for building the future of art and creative work. SOURCES EU Blockchain Ecosystem Developments 3 (2024). EU Blockchain Observatory and Forum raportti.https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/publications/eu-blockchain-ecosystem-developments-3_en Smart Contracts Report (2023). EU Blockchain Observatory and Forum. European Comission. https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/news/smart-contracts-report-2023-03-13_en Soon, M. (2024). Älysopimusalustat ja niiden eroavaisuudet. Norhcrypto blogi 10.7.2024. https://www.northcrypto.com/learn/blog/alysopimusalustat-ja-niiden-eroavaisuudet The DAO (2024). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/The_DAO?utm_source=chatgpt.com Tunc, M., Cavusoglu, H. & Zheng, Z. (2024) Resale Royalty in Non-Fungible Token Marketplaces: Blessing or Burden for Creators and Platforms?. Information Systems Research. https://doi.org/10.1287/isre.2023.0035 Blogin on kirjoittanut Euroopan unionin osarahoittaman LUME - Luovat web3-ajassa -hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Combine24: experiencing and making art
Traditionally, art has been based on physical materials and the skill with which they are handled. The role of the artist has been to create, illustrate and tell stories using paint, clay, stone or other concrete media. With digitalization, the form of art making has expanded, and the inclusion of artificial intelligence in the creative process raises the question (Salonen 2023): is a human an artistic actor, even though artificial intelligence is part of creative work? Art can even be produced by algorithms and technology, changing not only the way art is created but also the way it is experienced. The Combine24 competition organized by the National Gallery embodies this shift, where traditional and digital art meet in a new kind of creative process, an interaction between man and machine. The process of generative art English art critic and teacher Harold Osborne (1988) defines generative art as geometric abstraction in which a basic element, such as an artificial intelligence-based algorithm, creates new variations by changing the original initial parameter based on set rules. Unlike traditional art, where the work is static, generative art is constantly changing and real-time. Theorist Matt Pearson (2011) describes generative art as a process that combines logical and cold programming with creative, emotional expression. In this form of art, collaboration between humans and machines, or co-creation (Lundman, Nordström, 2023), opens up new possibilities for creation. At the heart of co-creation is the idea that creativity is not exclusively human-centered, but that machines can be part of the creative process, and this collaboration can expand the boundaries of human imagination. The National Gallery of Finland’s Combine24 competition exploits this concept of co-creation, where algorithms created by artists and artists together create new works, offering viewers the opportunity to participate in the creation, modification and ownership of the work. The competition focuses on generative art, which is more than a single work. The competition instructed artists to use the National Gallery’s historical art collections as raw material and create new art from them based on an algorithm, whereby the final result is generated randomly within the framework of programmed rules. Each result is a unique variant – just like each viewer experience. You may touch! One of the most interesting features of the Combine24 competition is the active role of the viewer. This involvement transforms the traditional passive art experience into an interactive and creative process in which the viewer is a participant. THL also sees the idea of participation expanding from mere presence, participation, to a way of active influence, participation, where people influence and are involved in decision-making (2024). This participatory model represents a broader trend in the cultural sector, where the audience is encouraged to be active actors, whereby creativity is no longer limited to art actors and professionals (Halonen, 2019). The Remix the Archive exhibition, which features the works of Combine24 finalists, is a physical space in Helsinki where visitors can modify the works displayed on screens with their own touch by pressing the Remix button. Viewers are no longer just passive observers, but co-creators of the work. This interactivity makes experiencing art a personal and participatory process, where the viewer can feel part of the creative process. The public also has the opportunity to influence and vote for one of the three winners, which adds more meaning and personality to the participation. Dialogue between art and technology Combine24 combines the National Gallery's historical collections with modern technology in a way that raises questions about authorship. The works are not simply based on the creations of past masters, but generative artworks create a whole new reality, where historical elements serve as the basis for modern algorithms. Here, traditional craftsmanship and technological innovation meet. The use of technology also changes the authorship of a work of art. Previously, the artist was solely responsible for the final work, but now the creative process is shared and interactive. The question that arises is: who is the true creator of the work? The programmer of the algorithm, the creator of the original work of art, or the viewer, who actively influences the final result, and without whom a certain variation would not even exist? By combining elements of past art and modern technology, Combine24 provokes reflection on how art is interpreted and who is responsible for the final result. NFTs and new revenue models for art The encounter between art and technology continues even after the art is created. The Combine24 works were built and published on the Highlight.xyz platform, which serves as the technological backbone of the competition in the creation, presentation and commercialization of art. With the platform's tools, artists can combine different data feeds, materials and libraries, such as the National Gallery's CC0-licensed collection data, and create unique works from them. Art lovers can create variations of works in real time and also purchase them as NFTs (Non-Fungible Tokens), offering a new way to own and monetize digital artworks. Traditionally, owning a work of art is associated with a physical object, but NFTs enable ownership of digital works using blockchain technology. The artist can decide their own revenue logic, for example by pricing each work separately, publishing a limited edition of works, or giving the works away for free to collect, in which case the artist can take advantage of Highlight’s protocol fees. NFT technology also enables artists to earn royalties from subsequent resales. This gives artists a continuous connection to their works and their commercial value, even after the work has already been sold. As part of the future of art Combine24 is a great way to start a conversation about how art from the past and technology from today can meet, create something new, and challenge old ways of thinking about human-machine collaboration. Algorithmic art and NFT technology open up new possibilities for both the creation and ownership of art, while giving the viewer an active role in the life cycle of an artwork. The entries in the competition demonstrate that art is not a passive experience, but an interactive and constantly changing process in which the viewer, artist and technology work together. Combine24 is a window into the art of the future – a world where algorithms and archives of the past merge to create a new kind of interactive, participatory art. More info on COMBINE24 https://combine24.alusta.art Combine24-kilpailun työt Highlight-alustalla Remix the Archive -näyttely The Remix the Archive exhibition will be held in Helsinki from 20 September to 26 October 2024 at Teollisuuskatu 9D in Vallila, opening hours Tuesday-Saturday 12-18. This exhibition offers the opportunity to experience and edit the works from the Combine24 competition and see how the past and the future can meet through art. https://www.hs.fi/menokone/events/140218 Sources Halonen, K. (2019). Nuorten osallistaminen on tunnetta ja toimintaa. Osuma-hanke blogi 9.1.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lundman, R. & Nordström, P. (2023). Creative geographies in the age of AI. Transactions of the Institute of British Geographers: Volume 48, Issue 3. Osborne, H. (1988). The Oxford Companion to Twentieth-Century Art. Oxford University Press. Pearson, M. (2011). Generative Art: A Practical Guide Using Processing. Manning Publications Co. Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taidelehti 3/23 THL. (2023). Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Marja Konttinen works as an expert in the LUME project, co-funded by the European Union, which focuses on the latest earning models in the creative industry.
Inklusiivinen tekoäly: Naisten rooli vinoumien poistamisessa
Tekoäly (AI) on saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita viime vuosikymmeninä, ja sen sovelluksia käytetään laajasti kulttuurin ja luovan talouden eri aloilla. Tekoäly voi olla hieno apu esimerkiksi ideoinnissa ja ideoiden jalostamisessa. Samalla sen käyttöön liittyy haasteita, joista yksi on sukupuolittuneet vinoumat. Nämä vinoumat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten AI-järjestelmät tekevät ideoijalle ehdotuksia ja kuinka ehdotuksissa kohdellaan eri sukupuolia. Tässä blogissa tarkastellaan tekoälyn sukupuolittuneiden vinoumien syitä ja seurauksia sekä keinoja niiden estämiseksi. Sukupuolittunut data voi johtaa sukupuolistereotypioiden vahvistumiseen Sukupuolittuneet vinoumat tekoälyssä johtuvat muun muassa yhteiskunnallisia rakenteita toistavista datan vinoumista. Jo nyt on nähtävissä, että tekoälyä on koulutettu datalla, joka voi itsessään sisältää syrjiviä elementtejä ja toistaa historiallisia sukupuolittuneita vääristymiä, mikäli niitä ei tietoisesti pyritä välttämään. Esimerkiksi jos työpaikkailmoitusten analysointiin käytetään dataa, joka sisältää voittopuolisesti miesten nimiä teknologia-alan työpaikoissa, AI saattaa suosia miehiä, kun siltä pyydetään teknologia-alan kuvauksia. Vääristymät voivat osaltaan johtaa sukupuolten välisen epätasa-arvon vahvistumiseen ja syrjivien käytäntöjen lisääntymiseen eri elämänalueilla. AI toistaa ja sitä kautta vahvistaa yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja sukupuolistereotypioita. Tämän blogin pääkuvan on tehnyt LeonardoAI, jolta on pyydetty kuvaa, jossa on moninaisuutta sisältävä ICT-alalla työskentelevä joukko naisia. Tuloksena oli eri etnisiä taustoja symboloiva joukko, jonka keski-ikä viesti, ettei ICT-ala taida olla keski-ikäisen naisen työympäristö. Kuva ilman pyyntöä diversiteetistä johti jokseenkin samanlaiseen nuorehkojen naisten joukkoon, mutta ilman silmälaseja. Pyysin kokeilumielessä CoPilot Designeria piirtämään kuvan suomalaisesta toimitusjohtajasta ja suomalaisesta naispuolisesta toimitusjohtajasta. CoPilot Designerin ehdotukset mies- ja naistoimitusjohtajalle Esimerkin kuvissa on havaittavissa selkeitä sukupuolistereotypioita. Lähtökohtaisesti suomalainen toimitusjohtaja on keski-ikäinen mies. Pyydettäessä tekoälyltä nimenomaan suomalaista naispuolista toimitusjohtajaa se teki samalla melkoisen nuorennusleikkauksen ja kuvasi naisen huoliteltuina, barbimaisena henkilönä. On kuitenkin mahdollista, että muutos on jo käynnissä – tai kenties se on jo tapahtunut. Monissa yhteyksissä on pohdittu, voisiko web3 ja lohkoketjuteknologia tuoda mukanaan naismyönteisempää ICT-alaa. Tässä uudessa internetin vaiheessa sukupuolijakauma ei ehkä olisi yhtä miespainoinen kuin aiemmin. Voisivatko lohkoketjut tuoda mukanaan tasa-arvoa? Lohkoketjuteknologia, joka on tunnettu turvallisuudestaan, hajautetusta luonteestaan ja läpinäkyvyydestään, tarjoaa myös mahdollisuuksia sukupuolittuneiden vinoumien vähentämiseen tekoälyjärjestelmissä. Naisten rooli lohkoketjuissa on erityisen merkittävä, sillä heidän osallistumisensa ja johtajuutensa voivat auttaa varmistamaan, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon teknologian suunnittelussa ja toteutuksessa. Lohkoketjupohjaisen kryptovaluutta bitcoin kehittäjä tai kehittäjät tunnetaan nimellä Satoshi Nakamoto (Malin, 2024). Vaikka Satoshin todellinen henkilöllisyys ja sukupuoli ovat yhä salassa, hänen toimintansa ja tavoitteensa ovat herättäneet huomiota ja inspiroineet erityisesti naisia, jotka ovat perustaneet #SatoshiIsFemale-liikkeen (Joffrion, 2018). Satoshin naisoletukseen liittyvät perusteet ovat mielenkiintoisia: Bitcoinin alkuperäisissä tavoitteissa korostettiin yhteistyötä ja avoimuutta, mikä mahdollistaa inklusiivisuuden. Lohkoketjuteknologia on yhteisöllisesti ylläpidettyä, ja bitcoinin käyttö on laajentunut myös hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi kryptomiljonääri "Pine" perusti Pineapple Fund -organisaation ja lahjoitti yli 55 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja hyväntekeväisyyteen (Rodgers, 2018). On huomionarvoista, että bitcoinin alkuperäinen arvopohja oli merkittävästi erilainen verrattuna nykyiseen, usein huijauksien, ilmaston tuhoamisen ja pikavoittojen sävyttämään kuvaan. Vaikka halu yhdistää bitcoinin alkuperäisiä tavoitteita naisoletettuihin arvoihin ja toimintatapoihin saattaa olla stereotyyppistä, monet naiset kertovat törmäävänsä tähän ajattelutapaan tullessaan alalle. On yleistä, että bisnes ja teknologia yhdistetään miehiseen maailmaan, kun taas hyväntekeväisyys ja yhteisölliset DAO-projektit nähdään naisille sopivampina. Ehkäpä kuitenkin lohkoketjuteknologian parissa on avautunut mahdollisuus muuttaa sukupuolittunutta ajattelua ja saada ainakin hieman sukupuolineutraalimpi ja tasa-arvoisempi ympäristö. Toivottavasti ala houkuttelee myös naisia, jotka voisivat toimia niskaansa langetetun stereotypian sijasta uusien standardien ja käytäntöjen luojina ja sen myötä muokata koko alan kulttuuria. Sukupuolten tasa-arvo teknologiasektorilla: muutosta ilmassa? Tulevaisuutta rakennetaan jo kovaa vauhtia, ja vääristymiin tulisi siksi puuttua nopeasti. Ehkäpä niiden korjaaminen osaltaan antaisi mahdollisuuden luoda inklusiivisempi ja tasa-arvoisempi ICT-ala, jossa sukupuolijakauma on tasapainoisempi ja kaikkien ääni pääsee kuuluviin. Tällä hetkellä naiset muodostavat noin 35 % teknologiasektorin työvoimasta. Kehityssuunta on kuitenkin ollut hyvä, sillä 2000-luvun alussa naisia oli alalla vain 9 %. Euroopassa teknologia-alalla työskenteli vuonna 2023 noin 1,7 miljoonaa naista, mikä edustaa noin viidennestä (19,1 %) ICT-työvoimasta. (women in tech.) Suomessa tilanne on ainakin koulutuksen näkökulmasta parempi, sillä ICT-alan korkeakouluopiskelijoista lähes kolmannes (29,2 % vuonna 2023) on naisia. Suunta on kohti tasapainoisempaa sukupuolijakaumaa, mutta eteneminen on varsin hidasta, sillä vuosittain alalle hakeutuvien naisten määrässä on vain noin 1–2 % nousuja. Edistämällä naisten osallistumista, koulutusta ja vaikutusmahdollisuuksia lohkoketjuprojekteissa voidaan varmistaa, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon ja sukupuolivinoumat vähenevät. Lohkoketjuteknologian tarjoamat läpinäkyvyyden, hajautetun hallinnan ja turvallisuuden ominaisuudet tukevat tätä tavoitetta mahdollistaen oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tekoälyn kehittämisen. Lähteet Collins, K. (2022). How is Blockchain Technology Empowering Women? Blockchain Magazine 28.6.2022. https://blockchainmagazine.net/how-is-blockchain-technology-empowering-women/ Enkovaara, A. (2024). ICT-alan opiskelijoiden ja työllisten määrä kasvussa. FiComin tietopalvelu. https://ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/ict-alan-opiskelijoiden-ja-tyollisten-maara-kasvussa/ Joffrion, E.F. (2018). Why This Cryptocurrency Leader Believes Blockchain Is A New Paradigm For Inclusion. Forbes 17.6.2018. https://www.forbes.com/sites/emilyjoffrion/2018/07/17/satoshi-is-female-why-this-cryptocurrency-leader-thinks-so/#4a4d06c04154 Malin, A. (2024). Bitcoinin luojaksi väitetty Satoshi Nakamoto on yhä arvoitus – ja suunnattoman rikas. Suomen kuvalehti 13.2.2024. https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/bitcoinin-luojaksi-vaitetty-satoshi-nakamoto-on-yha-arvoitus-ja-suunnattoman-rikas/ Rodgers, N. (2018). Satoshi is Female. Medium 16.3.2018. https://medium.com/mama-hope/satoshi-is-female-b35034104d08 Women in Tech Stats 2024 (2024). Women in Tech Stats 2024. Uncovering Trends and Unseen Data by WomenTech Network. https://www.womentech.net/en-at/women-in-tech-stats Katri Halonen (Metropolian amk) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.
Lohkoketjut avaavat uusia mahdollisuuksia musiikkialan sijoitustoimintaan
Musiikin kuluttajana voit tukea muusikoita esimerkiksi käymällä keikoilla tai ostamalla levyjä. Musiikkialalle sijoittaminen sen sijaan on ollut tähän asti melko hankalaa, sillä musiikin kuluttajille ei ole ollut sijoitusmekanismeja käytössä. Teknologian kehitys ja digitaalinen maailma voi kuitenkin tuoda tähän muutoksen. Tekijänoikeudet osana musiikkialan sijoitusmarkkinoita on mielenkiintoinen ajatus ja jo kokeiluihinkin johtanut ilmiö. Digitaalinen maailma luo meille uusia sijoituskohteita aineettomien hyödykkeiden ja niiden lohkoketjupohjaisen hallinnoinnin kautta. Tämä blogikirjoitus keskittyy pohtimaan, miten musiikkialalle voisi sijoittaa lohkoketjuympäristössä. Millaisia uusia sijoituskohteita tai sijoittajia lohkoketjut avaavat musiikkialle? Tekijöiden kustannusoikeudet nousevana sijoituskohteena Musiikkiteollisuuden asiakkaalle näkyvimpiä osia ovat usein esitys- ja levytystoiminta. Näiden takana on tekijän keskeisin pääoma: tekijänoikeuteen pohjautuva kustannussopimus. Sopimuksen puitteissa musiikin tekijät siirtävät oikeuksien hallintaa kustantajalle, joka saa osan tekijänoikeustuloista. Kustantajan tehtävänä on levittää, markkinoida ja hallinnoida biisejä. Kustannustoiminnassa pyörivät isot pääomat ja niistä käydään aktiivista kauppaa. Viime aikoina niistä on keskusteltu myös mahdollisina sijoituskohteina. Yksi musiikin sijoittamistoiminnan edelläkävijä on brittiläinen pörssiyhtiö Hipgnosis Songs Fund, joka on koonnut musiikkikappaleiden tekijänoikeuskatalogin ostamalla kymmenien tuhansien laulujen kustannusoikeudet. Katalogiartisteina on mukana huomattava määrä kansainvälisesti erittäin menestyneitä muusikoita. (Ylä-Anttila 2022; Sirén, 2021; Hipgnosis, 2022.) Joukosta löytyy esimerkiksi suuri osa pitkän linjan popyhtye Fleetwood Macin hittikappaleista ja yli puolet Neil Youngin kappaleista (Ylä-Anttila 2022; Määttänen 2021). Hittikappaleet saattavat säilyttää arvonsa hyvinkin pitkään, ja niitä on mahdollista jaella digitaalisena useita eri kanavia pitkin. Tämä nostaa niiden kiinnostavuutta sijoituksena. Rahoitusmarkkinoiden heilahtelut eivät juurikaan vaikuta musiikin kuunteluun, ja yksittäinen hittikappale voi pyöriä kymmeniä vuosia elokuvissa ja mainoksissa tuottaen sijoittajalle rojaltimaksuja (Hermansson, 2022), joiden kertyminen jatkuu vielä 70 vuotta musiikin tekijöiden kuoleman jälkeen. Tuloa kertyy miljoonista yksittäisistä mikrotapahtumista kuten suoratoiston kuuntelusta, albumin ostosta tai latauksesta, esitystoiminnasta, lisensoinnista ja synkronisoinnista esimerkiksi AV-tuotteiden osaksi. Artistin näkökulmasta Hipgnosisin kaltainen toimija voi olla kiinnostava kumppani, koska se on valmis maksamaan kappaleen tekijänoikeuksista tietyn könttäsumman kerralla. Perinteiset tekijänoikeusmaksut ilahduttavat varmasti artistin perikuntaa tämän kuoltua, mutta moni artisti arvostanee rahallista korvausta työstään jo ollessaan vielä itse elossa. Tokenien avulla sijoitustoimintaa ja investointeja piensijoittajien tarpeisiin Musiikkialan keskeisiä sijoittajia ovat olleet perinteisesti mm. levy-yhtiöt. Kiinnittäessään uuden musiikin tekijän tai esittäjän rosteriinsa yhtiö sitoutuu ja investoi heidän uransa edistämiseen. Monikansallisten levy-yhtiöiden rooli on kasvanut tässä keskeiseksi ja osin vaikeuttanut ulkopuolisten itsenäisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Uusien tuotantojen tueksi on avattu joukkorahoitukseen keskittyviä palveluita, kuten esimerkiksi Intiassa lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu. Se antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin – tosin palvelun valikoimissa on ainakin vielä lähinnä intialaisia musiikkigenrejä. (Halonen ja Tervonen, 2023). Sijoitusmahdollisuuksia voi kehittää eteenpäin tästä tokenisoinnin avulla. Termille ”token” ja siitä johdetulle ”tokenisoinnille” ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua. Sitran tulevaisuussanastossa tokenin suomennokseksi esitetään digitaalista rahaketta, mutta se ei taivu sujuvasti verbiksi. Siksi tässä blogikirjoituksessa puhutaan tokeneista ja tokenisoinnista. Tokenisointi tarkoittaa omaisuuden, kuten musiikkisisällön, muuntamista digitaaliseksi lohkoketjuun tallennettavaksi tokeniksi. Tämä mahdollistaa digitaalisten varojen omistamisen, siirtämisen ja vaihtamisen ilman perinteisiä välikäsiä, kuten esimerkiksi pankkeja tai pörssivälittäjiä (Marinov, 2023; coinmotion, 2023). Tokenisointi on jonkin varallisuuserän tai vaikkapa jonkin oikeuden (kuten tekijänoikeus) muuttamista digitaaliseksi yksiköksi, jolla voidaan käydä kauppaa. Tokenisoinnin ytimessä on omaisuuden jakaminen pieniin kaupankäynnin osiin, tokeneihin. Kunkin tokenin hinta määräytyy omaisuuden kokonaisarvon ja siihen suhteutettuna tokenien määrän mukaan. Esimerkiksi uusi albumi voidaan tokenisoinnin avulla jakaa moniin pieniin kappaleisiin/osiin, joita voidaan myydä yksittäin digitaalisilla markkinoilla. Tällainen toiminta olisi uutta musiikkialalla, ja se mahdollistaisi uuden sijoituskohteen heille, jotka haluaisivat tarkastella alaa sijoitusnäkökulmasta. Musiikin tekijänoikeuksien kautta voitaisiin myydä osa rojaltituloista faneille tai muille sijoittajille. (Utopia Genesis Foundation 2021.) Token toimii omistusoikeuden todisteena, ja tätä tokenia voidaan lohkoketjun avulla kaupata tai siirtää tehokkaammin kuin tuntemiamme perinteisiä varoja (Coinmotion, 2023). Tokenisointi voi avata musiikkifaneille uuden ja mielenkiintoisen sijoitusalan. Esimerkiksi muusikko voi tokenisoida tuoreen albuminsa, jolloin se on kohtuuhintaan usean piensijoittajan saatavilla. Sijoittajat puolestaan voisivat helposti sijoittaa uusiin artisteihin, ja mahdollisesti saada myös sijoituksilleen tuottoa. Sweet Dreams (Are Made of This) Hipgnosis songs (2021) julkaisee sivustollaan tapauskertomuksia menestyksekkäistä sijoituksista. Esimerkiksi David A. Stewartin ja Annie Lennoxin muodostaman Eurythmics-duon yksi tunnetuimmista kappaleista on Sweet Dreams (Are Made of This). Se on ollut kaupallinen menetys sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa niin suoratoistopalveluissa kuin radioissakin, minkä vuoksi siitä tulee jatkuvia tekijänoikeustuloja. Kappaleen käytöstä on tehty myös sopimuksia muun muassa Samsungin, Realtor.com ja yhdysvaltalaisen kiinteistönsivuston mainoksissa. Se löytyy myös Sonyn PlayStationin The King -pelin taustalta, ja suunnitteilla on yhteistyö Sony Picturesin Cinderella remake -version kanssa. (Hipgnosis songs, 2021.) Tämä kaikki tuo toteutuessaan sijoittajille osuuden tekijänoikeustuloista kappaleesta, joka on julkaistu jo 40 vuotta sitten. Tokenipohjaista piensijoittamista tehdään muun muassa Royal-alustalla. Tyypilliset albumiin tehtävät investoinnit vaihtelevat 50 ja 200 dollarin välillä, sijoittajia on noin 100–200 ja rojalti yhtä tokenia kohden on 0,05 ja 0,30 % välillä (Royal, 10.3.2023). Tokenit tarjoavat fanille uudenlaisen mahdollisuuden tukea artisteja: samalla kun tukee haluamaansa taiteilijaa, saa myös rojaltipohjaisen omistussuhteen joukkorahoitteiseen sisältöön. Tokenisointi ja tekijänoikeuksien myyminen voi olla tulevaisuuden musiikkialan kehitysaskeleita. Aiheeseen liittyy kuitenkin paljon vielä kysymyksiä, joihin eri alojen tulisi löytää vastaukset. Kuka olisi esimerkiksi se taho, joka toimisi tokenien liikkeeseenlaskijana? Jos se ei ole säännelty rahoituslaitos, miten varmistetaan, että ostettava token edustaa todellista omaisuutta? Oman riskinsä luo myös se, että suuri osa alustoista toimii kryptovaluutoilla, joita on olemassa jo yli 22 000 kappaletta ja uusia syntyy koko ajan (Osakesijoittaja, 2023). Sijoittajan riskien näkökulmasta aiheeseen liittyy osittain samoja ongelmia ja kysymyksiä kuin virtuaalivaluuttoihin muutoinkin. Osa virtuaalivaluutoista kulkee kuitenkin kohti rahan arvon sitomista viralliseen valuuttaan, kuten Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Lohkoketju tuo tullessaan niin musiikin ystävälle kuin puhtaasti sijoitustoiminnastakin kiinnostuneelle mielenkiintoisen alueen. Mukana on paljon kauniita unelmia ja idealismiakin, mutta myös paljon mahdollisuuksia – jos niihin vain uskalletaan tarttua! Lähteet Coinmotion (2023).Suomalainen stablecoin – Membrane Finance julkaisi EUROe-stablecoinin. Haastattelussa Juha Viitala. Coinmotion 9.2.2023. Halonen, K. ja Tervonen, A. (2023). NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä - Luovat metaversumissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Luovat Metaverumissa blogi 1.3.2023. Hermansson, M. (2022). Musiikkikatalogit – taiteilijan elämäntyö ja sijoittajan unelma. Thomann blogit 23.1.2022. Hipgnosis Songs (2022). Interim report for the period ended 20 September 2022. Hipgnosis songs fund. Hipgnosis Songs (2021) The Anatomy of a Song. David A. Stewart’s Sweet Dreams (Are Made of This) (2021). Annual Report 2021. Hipgnosis Songs Fund Limited, p 18. Leppänen, M. (2018). Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? Yle 10.11.2018. Marinov, E. (2023). Varojen ja niiden käytön tokenisointi. Escrypto artikkeli (5). 5.2.2023 Määttänen, J. (2021). Neil Young myi puolet kaikkien kappaleidensa oikeuksista yli 120 miljoonalla eurolla sijoitusyhtiölle: “Tämä muuttaa yrityksemme ikiajoiksi”. Helsingin sanomat 6.1.2021. Osakesijoittaja (2023). Kryptovaluutta 2023. Osakesijoittaja.fi -sivusto 10.3.2023. Sirén, V. (2021). Mies, joka ostaa musiikin. Helsingin sanomat 19.3.2021. Royal (2022). Kotisivulla oleva artistien myyntiosasto. Royal Invest in Music 10.3.2023. Utopia Genesis Foundation (2021). Music tokenization - how it will change the music industry and why you should care? Utopia Genesis Foundation blogs. Medium 14.7.2021. Ylä-Anttila, A. (2022). Musiikkiin sijoittaminen on nouseva ilmiö, arvioi alan brittikonkari – ”Rahaa liikkuu paljon, vaikka siitä ei hirveästi puhuta”. Kauppalehti 7.2.2022. Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka bitcoin Coldplay DAO Digital heritage digitalisaatio esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kesä2025 konsertti krypto kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat metaverse Metaversumi musiikki NFT satoshi sijoittaminen sustainability tasa-arvo tekoäly tokeni web3 Web3.0 yhteisöllisyys älysopimus