Author: vierailija
Web3 Summer is here: Technology meets culture from Lisbon to Berlin
Web3 technologies are gradually having an impact on the digital world. In the summer of 2025, there will be several events in Europe where you can delve into the world of web3 and the innovations it brings. In this blog post, I will briefly look at the future of web3 technologies and introduce some key events where you can learn more and network with experts in the field. Opportunities and challenges of the new internet The new internet offers companies, organizations and communities the opportunity to integrate blockchains more widely into their practical operations, such as supply chain monitoring and digital identity management. This kind of a technological leap will inevitably shape digital interactions with customers and enable the development of new business models. Of particular interest is the convergence of artificial intelligence and blockchain, which can improve the efficiency and security of web3 applications. For example, artificial intelligence can optimize blockchain processes by predicting network congestion. (Subin et al., 2025) Web3 technologies offer numerous opportunities, such as new revenue streams through tokenization, better customer engagement through decentralized identity and loyalty programs, and increased transparency and security through blockchain-based systems. Yet it is important to consider challenges such as high implementation costs, technical complexity, and scalability and interoperability issues. (Subin et al., 2025) Web3 is a sociocultural system? Cultural anthropologist Giles Grouch (2024) also offers an interesting analysis, stating that Web3 is not so much a technology as a socio-cultural system. It is based on ancient notions of human reciprocity, such as gifts, contracts, and social openness. He states that Web3 requires a cultural shift: So Web3 hasn’t been able to break through cultural barriers of understanding. It also doesn’t help that those deeply embedded in the world and opportunities of Web3 speak a different language than general society. Using terms like DAOs, blockchain, tokens and such, only serves to alienate people, not bring them in. Proponents of Web3 need to learn to communicate in less technical ways. Nerding out on non-nerds is not how to win friends and influence people. It does the exact opposite. (Grouch, 2024) So how do we make web3 culture accessible to everyone, bringing together “nerds and non-nerds” (Grouch, 2024)? Networking is certainly an important means of doing so, so below are some web3 events presented across Europe. Web3 Events in Europe If you are already in Lisbon, check out the Nonfungible Conference event from 4-6 June, which will feature several art-related presentations. They will discuss, among other things, how NFTs are evolving into “sophisticated licensing beyond art”, where intermediaries act as cultural influencers; how digital art and cultural artifacts are preserved immutably on the blockchain; how cultural memory and long-term community shape value and define future culture. And even if you don’t have time to attend, you can follow the event on social media channels, such as the discussion on Discord. It is also worth marking the event on your calendar for next summer, as the event has been organized annually since 2022. (NFC Summit, 2025) 618 / 5,000 Translation results Translation result The Proof of Talk event in Paris will take place on June 10-11. The event says it will redefine web3 events, by making networking the main thing and promoting groundbreaking forms of collaboration. The event does not have specific content related to the creative industries, but the themes are: decentralized artificial intelligence, finance and tokenization, web3 ethics, bitcoin, decentralized science. The event will have over 150 speakers, over 40 panel discussions and over 20 workshops, so you are sure to find an interesting opportunity and get to discuss and work with other participants.(Proof of Talk, 2025) Berlin Blockchain Week will be held from 7 to 22 June in Berlin. The event has been organized by a volunteer community since 2018. The activities are based on a common discussion and an educational perspective. There are several different events there, for example, the “Digital Autonomy for Club Culture Independence” event on 11 June. Its aim is to explore and exchange ideas about the future of digital autonomy in club culture. The event will discuss, among other things, how the communities that create club culture can gain new visibility, ownership and value. (Berlin Blockchain Week, 2025) You can return to Berlin from July 16-18, where the community-driven Web3 Summit brings together enthusiasts, developers, and researchers to think about the future of the decentralized web. You can listen to talks, participate in interactive workshops or unconferences, and a 24/7 hackathon. The event seems to be more technology-focused, but the event’s Nodespace will host brainstorming sessions and workshops that are suitable for all attendees, regardless of background. (Web3 Summit, 2025) Hopefully, these events will provide further inspiration for web3 technologies to create immersive experiences while also providing new avenues for artistic expression and commercialization. The future of the creative industries may lie in embracing technological change and fostering collaboration in a web3 world where creativity could truly flourish. Sources Berlin Blockhain Week (2025). Main landing page. https://blockchainweek.berlin/ Grouch, G. (2024). Does web3 have a future? Medium (requires logging in) NFC Summit (2025). Non-Fungible Conference agenda. https://www.nonfungibleconference.com/agenda-global Proof of Talk (2025). What is Proof of Talk? https://www.proofoftalk.io/ Subin, M. (2025). Web3. Future Today Strategy Group. Web3 Summit (2025). What is Web3 Summit? https://web3summit.com/about/ The author, Satu Lautamäki, is a senior lecturer in cultural production at SEAMK. She works as an expert in the LUME – Creatives in web3 time project, co-funded by the European Union Social Fund.
NFT challenges the concert ticket business
The ticket sales for pop rock band Coldplay's Helsinki gigs sparked a lot of discussion and even angry speeches in July 2023 (Partanen, 2023). The ticket sales used dynamic pricing, familiar from airplanes and hotels, in which the price changes according to demand. Dynamic pricing is one of the innovations in the field of performing arts ticket sales made possible by information technology and algorithms. The selling price of Coldplay tickets was not the only issue that sparked discussion. There were not enough concert tickets for everyone, so ticket resale began soon after the actual ticket sales ended. At the same time, concerns arose about the authenticity of the resold tickets, and those who had lost their tickets were warned about possible scammers (Linnake, 2023). Ticket sales seem to be changing, but dynamic pricing may just be the beginning of the next era. A much bigger change is just around the corner: NFT ticket sales. In the world of NFTs, a ticket to a Coldplay concert could have been a numbered NFT ticket purchased directly from an online store, with ownership transferred to the buyer upon purchase. Anyone could verify the authenticity of the ticket on the blockchain by looking at the ticket's history. An NFT ticket would have saved Coldplay fans many moments of excitement and frustration. In this blog, we explore how ticket sales can benefit from blockchain and NFTs. Anatomy of an NFT Ticket The special feature of an NFT ticket is related to the blockchain. The ticket is created by, for example, making a unique ticket identified by a number, which is recorded in a decentralized blockchain. The ticket can be sold, for example, on an online platform, and when making a purchase decision, the buyer can check the authenticity of the ticket by looking at the ticket's history on the blockchain. A ticket can be published as “nontransferable”, meaning it cannot be transferred to a new owner on the blockchain. It is also possible that the transfer is allowed under certain conditions. The original ticket holder can set additional conditions on the NFT ticket for resale. The conditions can include, for example, a royalty to be earned by the original holder on the resold ticket or a maximum allowed price. The information travels with the NFT on the blockchain and thus regulates the potential secondary market for the ticket. (Langston, 2023; Singh, 2023; Tan, 2023; Takyar.) In Metaverse, for example, in connection with concerts, “meet and greet” events are sometimes sold, where ticket holders get to meet the artist they admire in a virtual backroom. These limited VIP tickets are put on the market in a very limited number. The value of the ticket is often sought through an auction mechanism, where the ticket price is set according to supply and demand. If the ticket holder decides to sell the ticket, the original ticket holder also receives a share of the increased ticket sales price in their own virtual wallet. At the same time, the new buyer can always peek at the ticket history on the blockchain and thus ensure that it is not a pirated ticket. From paper ticket to QR code - what about collectibles? Paper concert tickets have their own loyal following. They also come with risks: getting lost, getting damaged in the rain or other misfortune can result in the entire ticket being lost. There is also a lot of counterfeiting of paper tickets. This has been addressed by QR code-based tickets sent to smartphones. The problem with QR codes is that it is difficult for the buyer to know for sure whether they have bought a genuine ticket, or whether they will be disappointed if the ticket turns out to be counterfeit (Takyar). An NFT-based ticket is more difficult to counterfeit. Each ticket is its own NFT managed on the blockchain (Langston, 2023; Singh, 2023; Tan, 2023). It is a unique product that directly contains information about which concert and which seat the ticket entitles its owner to. The ticket owner can show their NFT ticket upon entering the concert venue, and it can be scanned as a QR code or directly as a blockchain link to verify authenticity. Paper concert tickets can be valuable mementos and even collectibles. It is therefore reasonable to ask how the role of a ticket changes if its essence is a QR code that flashes on a smartphone. An NFT ticket can also be a valuable collectible, like a paper ticket, which can offer, in addition to admission, for example, music, an interview with the artist about an upcoming performance, or images of interest to fans. The content is only available in conjunction with the ticket, so exclusive content can increase the commemorative and collectible value of the ticket (Singh, 2023). An NFT ticket can also include products that are available for a limited time, such as a digital tour shirt to wear as an avatar during a concert and a physical version of the same shirt to be sent by mail. The ticket can therefore provide access to various additional services and products. Ticket services already exist There are already several commercial NFT ticket services available. They are distinguished from each other mainly by the different functionalities of the sales platforms, the blockchain used, the NFT standard used and the type of tickets. In addition to tickets, sales platforms can also have a significant number of other digital products related to the artist. For example, Dutch company GUTS tickets offers a blockchain-based ticket management service using the GET protocol it developed. During its existence, the company has sold over 4.2 million tickets for over 19,000 events (NFT ticket explorer 2.8.2023), and each ticket can be viewed on the blockchain. This creates a huge amount of data that can help concert organizers in data-driven potential assessment of ticket prices, sales times and concert occupancy rates. YellowHeart combines community participation with its tickets. Community members only get to see content targeted at them. They can also participate in, for example, ticket pre-sales and private events organized only for club members in the metaverse. The ticket therefore functions as a kind of web3 version of a fan club, uniting fans into a community, the activities of which are activated in YellowHeart's own metaverse, among other things. A somewhat similar club mentality has also been implemented in the field of music festivals, with the participation opportunity for Coachella integrated into the Fortnite game, which included lifetime access to ten auctioned NFT tickets (Disalvo, 2022; Langston, 2023). However, the ticket lost its value after the collapse of the FR cryptocurrency exchange operating in the Bahamas (Disalvo, 2022). The crypto world is still quite poorly regulated, and it has clear risks for users. Many things can go mainstream even with a single event. For example, the UEFA Champions League match between Real Madrid and Liverpool was delayed due to ticket counterfeiting. Police had to use tear gas to restore order (Polden, 2022). Michel Cadot, the French government’s Olympic ambassador, even proposed the introduction of blockchain tickets for the 2024 Paris Olympics. This could well be a step towards the normalization of NFT tickets for the event industry. Let's return to the Coldplay concert ticket dilemma mentioned at the beginning of this blog. The leap into the crypto world may seem complicated from a consumer's perspective. Ticket shops have indeed paid a lot of attention to user interfaces. One key step forward for consumers is, for example, the cryptocurrency eEuro, which is directly comparable to the euro. For the future, it is essential to ensure that shopping is also easy and risk-free for consumers in web3 environments. LÄHTEET Adele (2022). Paris 2024 Olympics May Introduce NFT Tickets. NFTevening news 14.6.2022. Disalvo, T. (2022). Coachella’s lifetime pass NFTs made unavailable due to FTX cryptocurrency crash. NME Music News 21.11.2022. Langston, T. (2023). NFT Tickets Are the Future of Live Events. Here’s Why. NFT now 30.3.2023. Linnake, T. (2023). Coldplayn loppuunmyydyt keikat synnyttivät ikävän ilmiön – näin Lippu.fi kommentoi. Iltasanomat 1.8.2023. Partanen, T. (2023). Coldplayn konserttien ennakkomyynnistä tuli uskomaton ryntäys – näin valtava ihmismassa yritti saada lippuja. Iltasanomat 25.7.2023. Polden, J. (2022). UEFA blame "fake tickets" for Champions League chaos as Liverpool demand investigation. Mirror sport news 29.5.2022. Singh, O. (2023). What is NFT ticketing and how does it work? Cointelegraph 14.2.2023. Tan, C. (2023). Seatlab NFT CEO Ryan Kenny Discusses How NFTs are Disrupting the Ticketing Industry. Metaverse post 23.3.2023. Takyar, A. (nn). Ticketing disrupt the ticketing industry? LeewayHertz blogit. KIRJOITTAJA Krista Jäntti on EventuallyXR-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Hänen erikoisosaamisalueenaan on metaversumiin ja tekoälyyn liittyvien uusien liiketoimintapalvelujen konseptoiminen sekä käyttäjäkokemusten suunnittelu ja tutkiminen. Krista on toiminut neuvonantajana lukuisissa suomalaisissa yrityksissä, kuten Varjo, Zoan, KONE, Sulava, LähiTapiola ja Nokia. Katri Halonen (Metropolian amk) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka paikantaa web3:n mukana tulevia muutoksia luovien alojen ansaintaan.
Lohkoketjut avaavat uusia mahdollisuuksia musiikkialan sijoitustoimintaan
Musiikin kuluttajana voit tukea muusikoita esimerkiksi käymällä keikoilla tai ostamalla levyjä. Musiikkialalle sijoittaminen sen sijaan on ollut tähän asti melko hankalaa, sillä musiikin kuluttajille ei ole ollut sijoitusmekanismeja käytössä. Teknologian kehitys ja digitaalinen maailma voi kuitenkin tuoda tähän muutoksen. Tekijänoikeudet osana musiikkialan sijoitusmarkkinoita on mielenkiintoinen ajatus ja jo kokeiluihinkin johtanut ilmiö. Digitaalinen maailma luo meille uusia sijoituskohteita aineettomien hyödykkeiden ja niiden lohkoketjupohjaisen hallinnoinnin kautta. Tämä blogikirjoitus keskittyy pohtimaan, miten musiikkialalle voisi sijoittaa lohkoketjuympäristössä. Millaisia uusia sijoituskohteita tai sijoittajia lohkoketjut avaavat musiikkialle? Tekijöiden kustannusoikeudet nousevana sijoituskohteena Musiikkiteollisuuden asiakkaalle näkyvimpiä osia ovat usein esitys- ja levytystoiminta. Näiden takana on tekijän keskeisin pääoma: tekijänoikeuteen pohjautuva kustannussopimus. Sopimuksen puitteissa musiikin tekijät siirtävät oikeuksien hallintaa kustantajalle, joka saa osan tekijänoikeustuloista. Kustantajan tehtävänä on levittää, markkinoida ja hallinnoida biisejä. Kustannustoiminnassa pyörivät isot pääomat ja niistä käydään aktiivista kauppaa. Viime aikoina niistä on keskusteltu myös mahdollisina sijoituskohteina. Yksi musiikin sijoittamistoiminnan edelläkävijä on brittiläinen pörssiyhtiö Hipgnosis Songs Fund, joka on koonnut musiikkikappaleiden tekijänoikeuskatalogin ostamalla kymmenien tuhansien laulujen kustannusoikeudet. Katalogiartisteina on mukana huomattava määrä kansainvälisesti erittäin menestyneitä muusikoita. (Ylä-Anttila 2022; Sirén, 2021; Hipgnosis, 2022.) Joukosta löytyy esimerkiksi suuri osa pitkän linjan popyhtye Fleetwood Macin hittikappaleista ja yli puolet Neil Youngin kappaleista (Ylä-Anttila 2022; Määttänen 2021). Hittikappaleet saattavat säilyttää arvonsa hyvinkin pitkään, ja niitä on mahdollista jaella digitaalisena useita eri kanavia pitkin. Tämä nostaa niiden kiinnostavuutta sijoituksena. Rahoitusmarkkinoiden heilahtelut eivät juurikaan vaikuta musiikin kuunteluun, ja yksittäinen hittikappale voi pyöriä kymmeniä vuosia elokuvissa ja mainoksissa tuottaen sijoittajalle rojaltimaksuja (Hermansson, 2022), joiden kertyminen jatkuu vielä 70 vuotta musiikin tekijöiden kuoleman jälkeen. Tuloa kertyy miljoonista yksittäisistä mikrotapahtumista kuten suoratoiston kuuntelusta, albumin ostosta tai latauksesta, esitystoiminnasta, lisensoinnista ja synkronisoinnista esimerkiksi AV-tuotteiden osaksi. Artistin näkökulmasta Hipgnosisin kaltainen toimija voi olla kiinnostava kumppani, koska se on valmis maksamaan kappaleen tekijänoikeuksista tietyn könttäsumman kerralla. Perinteiset tekijänoikeusmaksut ilahduttavat varmasti artistin perikuntaa tämän kuoltua, mutta moni artisti arvostanee rahallista korvausta työstään jo ollessaan vielä itse elossa. Tokenien avulla sijoitustoimintaa ja investointeja piensijoittajien tarpeisiin Musiikkialan keskeisiä sijoittajia ovat olleet perinteisesti mm. levy-yhtiöt. Kiinnittäessään uuden musiikin tekijän tai esittäjän rosteriinsa yhtiö sitoutuu ja investoi heidän uransa edistämiseen. Monikansallisten levy-yhtiöiden rooli on kasvanut tässä keskeiseksi ja osin vaikeuttanut ulkopuolisten itsenäisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Uusien tuotantojen tueksi on avattu joukkorahoitukseen keskittyviä palveluita, kuten esimerkiksi Intiassa lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu. Se antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin – tosin palvelun valikoimissa on ainakin vielä lähinnä intialaisia musiikkigenrejä. (Halonen ja Tervonen, 2023). Sijoitusmahdollisuuksia voi kehittää eteenpäin tästä tokenisoinnin avulla. Termille ”token” ja siitä johdetulle ”tokenisoinnille” ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua. Sitran tulevaisuussanastossa tokenin suomennokseksi esitetään digitaalista rahaketta, mutta se ei taivu sujuvasti verbiksi. Siksi tässä blogikirjoituksessa puhutaan tokeneista ja tokenisoinnista. Tokenisointi tarkoittaa omaisuuden, kuten musiikkisisällön, muuntamista digitaaliseksi lohkoketjuun tallennettavaksi tokeniksi. Tämä mahdollistaa digitaalisten varojen omistamisen, siirtämisen ja vaihtamisen ilman perinteisiä välikäsiä, kuten esimerkiksi pankkeja tai pörssivälittäjiä (Marinov, 2023; coinmotion, 2023). Tokenisointi on jonkin varallisuuserän tai vaikkapa jonkin oikeuden (kuten tekijänoikeus) muuttamista digitaaliseksi yksiköksi, jolla voidaan käydä kauppaa. Tokenisoinnin ytimessä on omaisuuden jakaminen pieniin kaupankäynnin osiin, tokeneihin. Kunkin tokenin hinta määräytyy omaisuuden kokonaisarvon ja siihen suhteutettuna tokenien määrän mukaan. Esimerkiksi uusi albumi voidaan tokenisoinnin avulla jakaa moniin pieniin kappaleisiin/osiin, joita voidaan myydä yksittäin digitaalisilla markkinoilla. Tällainen toiminta olisi uutta musiikkialalla, ja se mahdollistaisi uuden sijoituskohteen heille, jotka haluaisivat tarkastella alaa sijoitusnäkökulmasta. Musiikin tekijänoikeuksien kautta voitaisiin myydä osa rojaltituloista faneille tai muille sijoittajille. (Utopia Genesis Foundation 2021.) Token toimii omistusoikeuden todisteena, ja tätä tokenia voidaan lohkoketjun avulla kaupata tai siirtää tehokkaammin kuin tuntemiamme perinteisiä varoja (Coinmotion, 2023). Tokenisointi voi avata musiikkifaneille uuden ja mielenkiintoisen sijoitusalan. Esimerkiksi muusikko voi tokenisoida tuoreen albuminsa, jolloin se on kohtuuhintaan usean piensijoittajan saatavilla. Sijoittajat puolestaan voisivat helposti sijoittaa uusiin artisteihin, ja mahdollisesti saada myös sijoituksilleen tuottoa. Sweet Dreams (Are Made of This) Hipgnosis songs (2021) julkaisee sivustollaan tapauskertomuksia menestyksekkäistä sijoituksista. Esimerkiksi David A. Stewartin ja Annie Lennoxin muodostaman Eurythmics-duon yksi tunnetuimmista kappaleista on Sweet Dreams (Are Made of This). Se on ollut kaupallinen menetys sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa niin suoratoistopalveluissa kuin radioissakin, minkä vuoksi siitä tulee jatkuvia tekijänoikeustuloja. Kappaleen käytöstä on tehty myös sopimuksia muun muassa Samsungin, Realtor.com ja yhdysvaltalaisen kiinteistönsivuston mainoksissa. Se löytyy myös Sonyn PlayStationin The King -pelin taustalta, ja suunnitteilla on yhteistyö Sony Picturesin Cinderella remake -version kanssa. (Hipgnosis songs, 2021.) Tämä kaikki tuo toteutuessaan sijoittajille osuuden tekijänoikeustuloista kappaleesta, joka on julkaistu jo 40 vuotta sitten. Tokenipohjaista piensijoittamista tehdään muun muassa Royal-alustalla. Tyypilliset albumiin tehtävät investoinnit vaihtelevat 50 ja 200 dollarin välillä, sijoittajia on noin 100–200 ja rojalti yhtä tokenia kohden on 0,05 ja 0,30 % välillä (Royal, 10.3.2023). Tokenit tarjoavat fanille uudenlaisen mahdollisuuden tukea artisteja: samalla kun tukee haluamaansa taiteilijaa, saa myös rojaltipohjaisen omistussuhteen joukkorahoitteiseen sisältöön. Tokenisointi ja tekijänoikeuksien myyminen voi olla tulevaisuuden musiikkialan kehitysaskeleita. Aiheeseen liittyy kuitenkin paljon vielä kysymyksiä, joihin eri alojen tulisi löytää vastaukset. Kuka olisi esimerkiksi se taho, joka toimisi tokenien liikkeeseenlaskijana? Jos se ei ole säännelty rahoituslaitos, miten varmistetaan, että ostettava token edustaa todellista omaisuutta? Oman riskinsä luo myös se, että suuri osa alustoista toimii kryptovaluutoilla, joita on olemassa jo yli 22 000 kappaletta ja uusia syntyy koko ajan (Osakesijoittaja, 2023). Sijoittajan riskien näkökulmasta aiheeseen liittyy osittain samoja ongelmia ja kysymyksiä kuin virtuaalivaluuttoihin muutoinkin. Osa virtuaalivaluutoista kulkee kuitenkin kohti rahan arvon sitomista viralliseen valuuttaan, kuten Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Lohkoketju tuo tullessaan niin musiikin ystävälle kuin puhtaasti sijoitustoiminnastakin kiinnostuneelle mielenkiintoisen alueen. Mukana on paljon kauniita unelmia ja idealismiakin, mutta myös paljon mahdollisuuksia – jos niihin vain uskalletaan tarttua! Lähteet Coinmotion (2023).Suomalainen stablecoin – Membrane Finance julkaisi EUROe-stablecoinin. Haastattelussa Juha Viitala. Coinmotion 9.2.2023. Halonen, K. ja Tervonen, A. (2023). NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä - Luovat metaversumissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Luovat Metaverumissa blogi 1.3.2023. Hermansson, M. (2022). Musiikkikatalogit – taiteilijan elämäntyö ja sijoittajan unelma. Thomann blogit 23.1.2022. Hipgnosis Songs (2022). Interim report for the period ended 20 September 2022. Hipgnosis songs fund. Hipgnosis Songs (2021) The Anatomy of a Song. David A. Stewart’s Sweet Dreams (Are Made of This) (2021). Annual Report 2021. Hipgnosis Songs Fund Limited, p 18. Leppänen, M. (2018). Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? Yle 10.11.2018. Marinov, E. (2023). Varojen ja niiden käytön tokenisointi. Escrypto artikkeli (5). 5.2.2023 Määttänen, J. (2021). Neil Young myi puolet kaikkien kappaleidensa oikeuksista yli 120 miljoonalla eurolla sijoitusyhtiölle: “Tämä muuttaa yrityksemme ikiajoiksi”. Helsingin sanomat 6.1.2021. Osakesijoittaja (2023). Kryptovaluutta 2023. Osakesijoittaja.fi -sivusto 10.3.2023. Sirén, V. (2021). Mies, joka ostaa musiikin. Helsingin sanomat 19.3.2021. Royal (2022). Kotisivulla oleva artistien myyntiosasto. Royal Invest in Music 10.3.2023. Utopia Genesis Foundation (2021). Music tokenization - how it will change the music industry and why you should care? Utopia Genesis Foundation blogs. Medium 14.7.2021. Ylä-Anttila, A. (2022). Musiikkiin sijoittaminen on nouseva ilmiö, arvioi alan brittikonkari – ”Rahaa liikkuu paljon, vaikka siitä ei hirveästi puhuta”. Kauppalehti 7.2.2022. Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka bitcoin Coldplay DAO Digital heritage digitalisaatio esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kesä2025 konsertti krypto kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat metaverse Metaversumi musiikki NFT satoshi sijoittaminen sustainability tasa-arvo tekoäly tokeni web3 Web3.0 yhteisöllisyys älysopimus