Year: 2024
Web3 tuo tullessaan osallistavan sosiaalisen median ja ansainnan mahdollisuuksia
Facebook on pitänyt viimeiset 10 vuotta ykköspaikka maailman käytetyimpänä sosiaalisena mediana. Sillä on maailmanlaajuisesti yli 3 miljardia käyttäjää, eli noin kolmannes maapallon ihmisistä (Kumar, 2024). Suomessakin Facebook on viikkokäyttäjien määrällä mitattuna suosituin sosiaalisen median kanava 3,25 miljoonan käyttäjän voimin (Innowise, 2024). Kymmenen vuoden aikana uusia kanavia on tullut ja poistunut Facebookin pysyessä kestosuosikkina. Sosiaalisen media kanavilla nousussa on TikTok, jolla on käyttäjiä noin kolmannes Facebookin lukemista (Innowise, 2024; Backlinko, 2024). TikTok kantaa mukanaan potentiaalisia muutoksen tuulia, sillä se kerää Facebookiin verrattuna selvästi nuorempaa käyttäjäkuntaa. Tässä blogissa pohdin etenkin eri sosiaalisen median alustojen ikäajakaumaa, joka on keskeinen tekijä muun muassa markkinointiviestinnän kohdentamisessa. Toinen kiinnostuksen kohde ovat algoritmit, jotka ovat monipuolistaneet sosiaalisen median toimintaa ja ansainnan mekaniikkoja. Nämä yhdessä avaavat kiinnostavia näkymiä myös luovan alan toimijoille. TikTokin algoritmi on mahdollistanut tuntemattomien tekijöiden sisältöjen leviämisen, ja se ohjaa ajattelua kohti web3-teknologioiden avaamia uusia sisällön tuottajan ja sisällön jatkokäyttäjän yhteistyön toimintamalleja. Web3 tarjoaa uudenlaisia tapoja hyödyntää luovaa sisältöä, jossa sekä tekijät että sisältöä käyttävä voivat hyötyä taloudellisesti. Esimerkiksi lohkoketjuteknologia mahdollistaa sen, että jokaisesta sisällön käytöstä voidaan ohjata korvaus suoraan alkuperäiselle tekijälle ja myös sisällön jatkokäyttäjälle. Tämä tekee jakamiskulttuurista paitsi arvokasta myös läpinäkyvää ja entistä oikeudenmukaisempaa. Ansaitse jakamalla: Web3 tekee kaikista sisällöntuottajia Facebookin ansaintamallissa rahaa ansaitaan esimerkiksi julkaistujen videoiden yhteyteen sijoitettujen mainosten katselukerroista tai yritysyhteistyön myötä tehtävän mainostamisen (Branded Contet Tool, 2023) avulla. Ansainta on vahvasti sidoksissa katselukertoihin ja kelpoisuuskriteerien täyttymiseen (esimerkiksi 10 000 seuraajaa). Samalla se on tuottanut vaikuttajien ammattikunnan, jolle on pikkuhiljaa rakentunut tärkeä rooli sosiaalisen median hallinnassa. Nuoren ikäryhmän sosiaaliseen mediaan mukaan tuomisen ohella TikTokin muutosvoima nojaa uusiin perusteisiin jakaa tuloja sisällön tuottajien kanssa. Alustan lähtökohta on avata sosiaalisen median menestyvien sisältöjen tuotanto kaikille tasavertaisemman oloisen algoritmin avulla, jonka piirissä kuka vain voi ansaita ja saada maailmanlaajuista näkyvyyttä. TikTok mahdollistaa tuntemattomien tekijöiden sisällön nousun pinnalle ilman uusia seuraajamääriä. Tärkeintä on, että sisältö puhuttelee ja se on liitettävissä viestinnän valtavirtaan. TikTokin käyttäjien For Your Page (FYP, 2024) näyttää sisältöä sitoutumisen mukaan, eli algoritmi suosii julkaisujen seuraajamäärän sijasta videoita, jotka saavat paljon tykkäyksiä, jakoja, kommentteja ja katseluaikaa. Näin lähtökohtaisesti mikä tahansa video voi saavuttaa miljoonayleisön, kunhan se vain vetoaa katsojiin. Pienemmän paikalliset taitelijat ja luovan alan tekijät voivat siis saada sisällöllään näkyvyyttä ilman globaalia seuraajakuntaa. Ei-tunnettujen sisällöntuottajien videoissa on usein läsnä aidon tuntuisia sisältöjä ja voimaannuttavia tai inspiroivia tarinoita sekä tee-se-itse tutoriaaleja esimerkiksi meikkaukseen liittyen. Usein niistä löytyy hauskoja sattumuksia tai spontaaneja ihmisten tai eläinten reaktioita. Myös erilaisiin tanssiliikkeisiin ja lip sync -haasteisiin liittyvät sisällön ovat saattaneet saada nopeasti miljoonia katsojia, mikä muokkaa tekijän roolia kohti kumppanuutta alkuperäisen kappaleen tekijän kanssa. Uuden sisällön alkuperäisen tekijän ja uudelleen käyttäjän välinen kumppanuus pohjautuu jakamiskulttuuriin, jossa sisältöjä ei vain katsella tai tykätä, vaan niitä jaetaan ja remiksataan edelleen. Tämä kulttuuri heijastuu suoraan web3-ajatteluun, jossa yhteisöjen ja käyttäjien osallistaminen sisällön kehittämiseen ja levittämiseen on keskiössä. Esimerkiksi DAO:t (ks. Mustikainen & Konttinen, 2023) voivat toimia yhteisöinä, jotka paitsi jakavat sisältöjä myös päättävät niiden kehittämisestä ja tuotosta yhdessä. Tämä tasapainottaa valtaa alustojen ja käyttäjien välillä, ja nuoret ovat usein innokkaita omaksumaan tällaisia osallistavia malleja. Musiikkia, trendejä ja viraaleja hittejä – miksi TikTok koukuttaa? TikTok asettaa äänen tärkeään rooliin alustallaan, joka houkuttelee luonnollisesti musiikkipainotteista sisältöä. Kun kappale tai äänileike saa nostetta, siitä voi nopeasti kasvaa viraali-ilmiö, joka voi nostaa tekijän laajaan tietoisuuteen. Tämä eroaa muista sosiaalisen median alustoista, joilla kuvat (Instagram) tai teksti (Twitter) hallitsevat. Esimerkiksi TikTokin viraalit kappalepätkät ovat johtaneet merkittävään suoratoistomäärien kasvuun ja joskus jopa merkittäviin levytyssopimuksiin nouseville artisteille. Tämä sitoutumiseen perustuva malli tarkoittaa, että TikTok voi tarjota suoria taloudellisia mahdollisuuksia, joita muilla alustoilla on vaikea jäljitellä. (ks. Coulter 2022.) TikTokin algoritmi suosii musiikkiin perustuvan sisällön versiointia. Käyttäjät tuottavat sisältöä esimerkiksi tunnetun tai tunnetuksi nousevan kappaleen ympärille. Esimerkiksi päälle laulaminen ja tanssiliikkeiden esittely ovat useiden trendin ytimessä, mikä tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden liittyä hetkeksi sosiaalisen median päävirtaan. Luoville tekijöille, jotka haluavat maksimoida näkyvyytensä ja ansaintamahdollisuutensa, TikTok tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää käyttäjien tuottamaa sisältöä. Sisällön tekijälle tarjolla on myös ketteriä yhteistyön ja sen kautta rakentuvan markkinoinnin keinoja, jotka erottuvat perinteisistä sosiaalisen median malleista. TikTok web3 ideologian airueena – mitä vuosi 2025 tuo tullessaan? Vuonna 2024 TikTok on ollut julkisen keskustelun keskiössä niin Suomessa kuin maailmallakin. Ylen kansanedustajille tekemässä kyselyssä jopa 84 vastaajaa 126:sta oli sitä mieltä, että TikTokin käyttö tulisi kieltää Suomessa (Hara, 2024). Huolenaiheita ovat erityisesti tietoturvariskit, valeuutisten leviäminen ja sovelluksen koukuttavuus, jotka ovat herättäneet kysymyksiä paitsi yksityisyydestä myös alustan yhteiskunnallisista vaikutuksista. Suhde Kiinaan tuottaa paljon epäilyksiä. TikTok on kiistänyt syytökset Kiina-yhteyksistään ja tietoturvaongelmista, mutta sovellus on joutunut kovan sääntelyn kohteeksi muualla, kuten Intiassa ja Yhdysvalloissa. Näiden maiden toimet saattavat toimia mallina myös Suomessa, mikäli paine sovelluksen rajoittamiseksi kasvaa. Vaikka TikTokin asema on kyseenalaistettu, on varsin todennäköistä, että lyhytvideomuotoinen sisältö on tullut jäädäkseen. TikTok siivittää osaltaan web3:n kehittymistä ajattelutavan muutoksella. Uudessa ajattelussa nuoret eivät enää ole pelkkiä kuluttajia, vaan myös sisällön osaomistajia ja sen hyödyntäjiä osana omaa sosiaalisen median toimintaansa. Tällainen muutos voisi älysopimusten siivittämänä tarjota heille uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Sosiaalisen median murros on käynnissä, ja sen vaikutukset ulottuvat niin yksilöihin kuin yhteiskuntaankin. TikTokin nousu haastaa perinteiset toimijat, mutta se myös herättää kysymyksiä vastuullisuudesta, tietoturvasta ja nuorten hyvinvoinnista. Toisaalta sen tarjoamat uudet mahdollisuudet erityisesti luovan alan toimijoille ja pienille sisällöntuottajille ovat merkittäviä. Tämä kehitys alleviivaa tarvetta ymmärtää sosiaalisen median alustojen toimintaa, vaikutuksia ja tulevaisuuden suuntaa. Lopulta kysymys ei ole vain siitä, mikä alusta hallitsee markkinoita, vaan siitä, miten käytämme näitä työkaluja rakentavasti ja vastuullisesti yhteisen hyvän edistämiseksi. Tulevaisuuden web3 muovautuu juuri nyt – ja me kaikki olemme sen muovaajia. LÄHTEET Backlinko (2024). Social Media Usage & Growth. Backlinko 6.9.2024. https://backlinko.com/social-media-users Branded Content Tool (2023). Branded Content Policy. TikTok 11/2023. https://www.tiktok.com/legal/page/global/bc-policy/en Coulter. A. (2022). Marketing Agile Artists: How Music. Labels Can Leverage TikTok’s Virality. MEIEA Journal Vol. 22, No. 1. https://doi.org/10.25101/22.5 FYP. For your Page (2024). What is FYP. TikTok, luettu 18.11.2024. https://www.tiktok.com/channel/what-is-fyp?lang=fi-FI Hara, J. (2024). Iso osa kansanedustajista kieltäisi Tiktokin – katso, miten oma edustajasi vastasi. Yleisradio uutiset. https://yle.fi/a/74-20086759 Haidt, J. (2024). Ahdistunut sukupolvi. Kuinka älypuhelimen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Suomentanut Pietiläinen K. Terra Cognita. Innowise (2024). Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 02/24. Innowise 07.2.2024. https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-022024/ Kumar, N. (2024) Facebook User Statistics (2024) -- Worldwide data. Demandsage.com statistics, 14.10.2024. https://www.demandsage.com/facebook-statistics/ McCormick, K (2024). The 6 Biggest, Baddest Social Media Platforms of 2024 (+How to Wield Their Power). Business 2 Community 19.3.2024. https://www.business2community.com/social-media-articles/the-6-biggest-baddest-social-media-platforms-02452016 Mustikainen, H. & Konttinen, M. (2023). Ovatko perinteiset organisaatiot tulleet tiensä päähän? Sitra artikkeli 25.5.2023. https://www.sitra.fi/artikkelit/ovatko-perinteiset-organisaatiot-tulleet-tiensa-paahan/ Sosiaalisen median tilastot 2024. (22.10.2024). Markkinointi Maestro blogi, luettu 18.11.2024. https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME - Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
Combine24: experiencing and making art
Traditionally, art has been based on physical materials and the skill with which they are handled. The role of the artist has been to create, illustrate and tell stories using paint, clay, stone or other concrete media. With digitalization, the form of art making has expanded, and the inclusion of artificial intelligence in the creative process raises the question (Salonen 2023): is a human an artistic actor, even though artificial intelligence is part of creative work? Art can even be produced by algorithms and technology, changing not only the way art is created but also the way it is experienced. The Combine24 competition organized by the National Gallery embodies this shift, where traditional and digital art meet in a new kind of creative process, an interaction between man and machine. The process of generative art English art critic and teacher Harold Osborne (1988) defines generative art as geometric abstraction in which a basic element, such as an artificial intelligence-based algorithm, creates new variations by changing the original initial parameter based on set rules. Unlike traditional art, where the work is static, generative art is constantly changing and real-time. Theorist Matt Pearson (2011) describes generative art as a process that combines logical and cold programming with creative, emotional expression. In this form of art, collaboration between humans and machines, or co-creation (Lundman, Nordström, 2023), opens up new possibilities for creation. At the heart of co-creation is the idea that creativity is not exclusively human-centered, but that machines can be part of the creative process, and this collaboration can expand the boundaries of human imagination. The National Gallery of Finland’s Combine24 competition exploits this concept of co-creation, where algorithms created by artists and artists together create new works, offering viewers the opportunity to participate in the creation, modification and ownership of the work. The competition focuses on generative art, which is more than a single work. The competition instructed artists to use the National Gallery’s historical art collections as raw material and create new art from them based on an algorithm, whereby the final result is generated randomly within the framework of programmed rules. Each result is a unique variant – just like each viewer experience. You may touch! One of the most interesting features of the Combine24 competition is the active role of the viewer. This involvement transforms the traditional passive art experience into an interactive and creative process in which the viewer is a participant. THL also sees the idea of participation expanding from mere presence, participation, to a way of active influence, participation, where people influence and are involved in decision-making (2024). This participatory model represents a broader trend in the cultural sector, where the audience is encouraged to be active actors, whereby creativity is no longer limited to art actors and professionals (Halonen, 2019). The Remix the Archive exhibition, which features the works of Combine24 finalists, is a physical space in Helsinki where visitors can modify the works displayed on screens with their own touch by pressing the Remix button. Viewers are no longer just passive observers, but co-creators of the work. This interactivity makes experiencing art a personal and participatory process, where the viewer can feel part of the creative process. The public also has the opportunity to influence and vote for one of the three winners, which adds more meaning and personality to the participation. Dialogue between art and technology Combine24 combines the National Gallery's historical collections with modern technology in a way that raises questions about authorship. The works are not simply based on the creations of past masters, but generative artworks create a whole new reality, where historical elements serve as the basis for modern algorithms. Here, traditional craftsmanship and technological innovation meet. The use of technology also changes the authorship of a work of art. Previously, the artist was solely responsible for the final work, but now the creative process is shared and interactive. The question that arises is: who is the true creator of the work? The programmer of the algorithm, the creator of the original work of art, or the viewer, who actively influences the final result, and without whom a certain variation would not even exist? By combining elements of past art and modern technology, Combine24 provokes reflection on how art is interpreted and who is responsible for the final result. NFTs and new revenue models for art The encounter between art and technology continues even after the art is created. The Combine24 works were built and published on the Highlight.xyz platform, which serves as the technological backbone of the competition in the creation, presentation and commercialization of art. With the platform's tools, artists can combine different data feeds, materials and libraries, such as the National Gallery's CC0-licensed collection data, and create unique works from them. Art lovers can create variations of works in real time and also purchase them as NFTs (Non-Fungible Tokens), offering a new way to own and monetize digital artworks. Traditionally, owning a work of art is associated with a physical object, but NFTs enable ownership of digital works using blockchain technology. The artist can decide their own revenue logic, for example by pricing each work separately, publishing a limited edition of works, or giving the works away for free to collect, in which case the artist can take advantage of Highlight’s protocol fees. NFT technology also enables artists to earn royalties from subsequent resales. This gives artists a continuous connection to their works and their commercial value, even after the work has already been sold. As part of the future of art Combine24 is a great way to start a conversation about how art from the past and technology from today can meet, create something new, and challenge old ways of thinking about human-machine collaboration. Algorithmic art and NFT technology open up new possibilities for both the creation and ownership of art, while giving the viewer an active role in the life cycle of an artwork. The entries in the competition demonstrate that art is not a passive experience, but an interactive and constantly changing process in which the viewer, artist and technology work together. Combine24 is a window into the art of the future – a world where algorithms and archives of the past merge to create a new kind of interactive, participatory art. More info on COMBINE24 https://combine24.alusta.art Combine24-kilpailun työt Highlight-alustalla Remix the Archive -näyttely The Remix the Archive exhibition will be held in Helsinki from 20 September to 26 October 2024 at Teollisuuskatu 9D in Vallila, opening hours Tuesday-Saturday 12-18. This exhibition offers the opportunity to experience and edit the works from the Combine24 competition and see how the past and the future can meet through art. https://www.hs.fi/menokone/events/140218 Sources Halonen, K. (2019). Nuorten osallistaminen on tunnetta ja toimintaa. Osuma-hanke blogi 9.1.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lundman, R. & Nordström, P. (2023). Creative geographies in the age of AI. Transactions of the Institute of British Geographers: Volume 48, Issue 3. Osborne, H. (1988). The Oxford Companion to Twentieth-Century Art. Oxford University Press. Pearson, M. (2011). Generative Art: A Practical Guide Using Processing. Manning Publications Co. Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taidelehti 3/23 THL. (2023). Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Marja Konttinen works as an expert in the LUME project, co-funded by the European Union, which focuses on the latest earning models in the creative industry.
Inklusiivinen tekoäly: Naisten rooli vinoumien poistamisessa
Tekoäly (AI) on saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita viime vuosikymmeninä, ja sen sovelluksia käytetään laajasti kulttuurin ja luovan talouden eri aloilla. Tekoäly voi olla hieno apu esimerkiksi ideoinnissa ja ideoiden jalostamisessa. Samalla sen käyttöön liittyy haasteita, joista yksi on sukupuolittuneet vinoumat. Nämä vinoumat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten AI-järjestelmät tekevät ideoijalle ehdotuksia ja kuinka ehdotuksissa kohdellaan eri sukupuolia. Tässä blogissa tarkastellaan tekoälyn sukupuolittuneiden vinoumien syitä ja seurauksia sekä keinoja niiden estämiseksi. Sukupuolittunut data voi johtaa sukupuolistereotypioiden vahvistumiseen Sukupuolittuneet vinoumat tekoälyssä johtuvat muun muassa yhteiskunnallisia rakenteita toistavista datan vinoumista. Jo nyt on nähtävissä, että tekoälyä on koulutettu datalla, joka voi itsessään sisältää syrjiviä elementtejä ja toistaa historiallisia sukupuolittuneita vääristymiä, mikäli niitä ei tietoisesti pyritä välttämään. Esimerkiksi jos työpaikkailmoitusten analysointiin käytetään dataa, joka sisältää voittopuolisesti miesten nimiä teknologia-alan työpaikoissa, AI saattaa suosia miehiä, kun siltä pyydetään teknologia-alan kuvauksia. Vääristymät voivat osaltaan johtaa sukupuolten välisen epätasa-arvon vahvistumiseen ja syrjivien käytäntöjen lisääntymiseen eri elämänalueilla. AI toistaa ja sitä kautta vahvistaa yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja sukupuolistereotypioita. Tämän blogin pääkuvan on tehnyt LeonardoAI, jolta on pyydetty kuvaa, jossa on moninaisuutta sisältävä ICT-alalla työskentelevä joukko naisia. Tuloksena oli eri etnisiä taustoja symboloiva joukko, jonka keski-ikä viesti, ettei ICT-ala taida olla keski-ikäisen naisen työympäristö. Kuva ilman pyyntöä diversiteetistä johti jokseenkin samanlaiseen nuorehkojen naisten joukkoon, mutta ilman silmälaseja. Pyysin kokeilumielessä CoPilot Designeria piirtämään kuvan suomalaisesta toimitusjohtajasta ja suomalaisesta naispuolisesta toimitusjohtajasta. CoPilot Designerin ehdotukset mies- ja naistoimitusjohtajalle Esimerkin kuvissa on havaittavissa selkeitä sukupuolistereotypioita. Lähtökohtaisesti suomalainen toimitusjohtaja on keski-ikäinen mies. Pyydettäessä tekoälyltä nimenomaan suomalaista naispuolista toimitusjohtajaa se teki samalla melkoisen nuorennusleikkauksen ja kuvasi naisen huoliteltuina, barbimaisena henkilönä. On kuitenkin mahdollista, että muutos on jo käynnissä – tai kenties se on jo tapahtunut. Monissa yhteyksissä on pohdittu, voisiko web3 ja lohkoketjuteknologia tuoda mukanaan naismyönteisempää ICT-alaa. Tässä uudessa internetin vaiheessa sukupuolijakauma ei ehkä olisi yhtä miespainoinen kuin aiemmin. Voisivatko lohkoketjut tuoda mukanaan tasa-arvoa? Lohkoketjuteknologia, joka on tunnettu turvallisuudestaan, hajautetusta luonteestaan ja läpinäkyvyydestään, tarjoaa myös mahdollisuuksia sukupuolittuneiden vinoumien vähentämiseen tekoälyjärjestelmissä. Naisten rooli lohkoketjuissa on erityisen merkittävä, sillä heidän osallistumisensa ja johtajuutensa voivat auttaa varmistamaan, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon teknologian suunnittelussa ja toteutuksessa. Lohkoketjupohjaisen kryptovaluutta bitcoin kehittäjä tai kehittäjät tunnetaan nimellä Satoshi Nakamoto (Malin, 2024). Vaikka Satoshin todellinen henkilöllisyys ja sukupuoli ovat yhä salassa, hänen toimintansa ja tavoitteensa ovat herättäneet huomiota ja inspiroineet erityisesti naisia, jotka ovat perustaneet #SatoshiIsFemale-liikkeen (Joffrion, 2018). Satoshin naisoletukseen liittyvät perusteet ovat mielenkiintoisia: Bitcoinin alkuperäisissä tavoitteissa korostettiin yhteistyötä ja avoimuutta, mikä mahdollistaa inklusiivisuuden. Lohkoketjuteknologia on yhteisöllisesti ylläpidettyä, ja bitcoinin käyttö on laajentunut myös hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi kryptomiljonääri "Pine" perusti Pineapple Fund -organisaation ja lahjoitti yli 55 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja hyväntekeväisyyteen (Rodgers, 2018). On huomionarvoista, että bitcoinin alkuperäinen arvopohja oli merkittävästi erilainen verrattuna nykyiseen, usein huijauksien, ilmaston tuhoamisen ja pikavoittojen sävyttämään kuvaan. Vaikka halu yhdistää bitcoinin alkuperäisiä tavoitteita naisoletettuihin arvoihin ja toimintatapoihin saattaa olla stereotyyppistä, monet naiset kertovat törmäävänsä tähän ajattelutapaan tullessaan alalle. On yleistä, että bisnes ja teknologia yhdistetään miehiseen maailmaan, kun taas hyväntekeväisyys ja yhteisölliset DAO-projektit nähdään naisille sopivampina. Ehkäpä kuitenkin lohkoketjuteknologian parissa on avautunut mahdollisuus muuttaa sukupuolittunutta ajattelua ja saada ainakin hieman sukupuolineutraalimpi ja tasa-arvoisempi ympäristö. Toivottavasti ala houkuttelee myös naisia, jotka voisivat toimia niskaansa langetetun stereotypian sijasta uusien standardien ja käytäntöjen luojina ja sen myötä muokata koko alan kulttuuria. Sukupuolten tasa-arvo teknologiasektorilla: muutosta ilmassa? Tulevaisuutta rakennetaan jo kovaa vauhtia, ja vääristymiin tulisi siksi puuttua nopeasti. Ehkäpä niiden korjaaminen osaltaan antaisi mahdollisuuden luoda inklusiivisempi ja tasa-arvoisempi ICT-ala, jossa sukupuolijakauma on tasapainoisempi ja kaikkien ääni pääsee kuuluviin. Tällä hetkellä naiset muodostavat noin 35 % teknologiasektorin työvoimasta. Kehityssuunta on kuitenkin ollut hyvä, sillä 2000-luvun alussa naisia oli alalla vain 9 %. Euroopassa teknologia-alalla työskenteli vuonna 2023 noin 1,7 miljoonaa naista, mikä edustaa noin viidennestä (19,1 %) ICT-työvoimasta. (women in tech.) Suomessa tilanne on ainakin koulutuksen näkökulmasta parempi, sillä ICT-alan korkeakouluopiskelijoista lähes kolmannes (29,2 % vuonna 2023) on naisia. Suunta on kohti tasapainoisempaa sukupuolijakaumaa, mutta eteneminen on varsin hidasta, sillä vuosittain alalle hakeutuvien naisten määrässä on vain noin 1–2 % nousuja. Edistämällä naisten osallistumista, koulutusta ja vaikutusmahdollisuuksia lohkoketjuprojekteissa voidaan varmistaa, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon ja sukupuolivinoumat vähenevät. Lohkoketjuteknologian tarjoamat läpinäkyvyyden, hajautetun hallinnan ja turvallisuuden ominaisuudet tukevat tätä tavoitetta mahdollistaen oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tekoälyn kehittämisen. Lähteet Collins, K. (2022). How is Blockchain Technology Empowering Women? Blockchain Magazine 28.6.2022. https://blockchainmagazine.net/how-is-blockchain-technology-empowering-women/ Enkovaara, A. (2024). ICT-alan opiskelijoiden ja työllisten määrä kasvussa. FiComin tietopalvelu. https://ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/ict-alan-opiskelijoiden-ja-tyollisten-maara-kasvussa/ Joffrion, E.F. (2018). Why This Cryptocurrency Leader Believes Blockchain Is A New Paradigm For Inclusion. Forbes 17.6.2018. https://www.forbes.com/sites/emilyjoffrion/2018/07/17/satoshi-is-female-why-this-cryptocurrency-leader-thinks-so/#4a4d06c04154 Malin, A. (2024). Bitcoinin luojaksi väitetty Satoshi Nakamoto on yhä arvoitus – ja suunnattoman rikas. Suomen kuvalehti 13.2.2024. https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/bitcoinin-luojaksi-vaitetty-satoshi-nakamoto-on-yha-arvoitus-ja-suunnattoman-rikas/ Rodgers, N. (2018). Satoshi is Female. Medium 16.3.2018. https://medium.com/mama-hope/satoshi-is-female-b35034104d08 Women in Tech Stats 2024 (2024). Women in Tech Stats 2024. Uncovering Trends and Unseen Data by WomenTech Network. https://www.womentech.net/en-at/women-in-tech-stats Katri Halonen (Metropolian amk) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka bitcoin Coldplay DAO Digital heritage digitalisaatio esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kesä2025 konsertti krypto kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat metaverse Metaversumi musiikki NFT satoshi sijoittaminen sustainability tasa-arvo tekoäly tokeni web3 Web3.0 yhteisöllisyys älysopimus