Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

Keskusteluja kätilötyöstä, -koulutuksesta ja -tieteestä

Avainsana: kätilökoulutus

Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa
30.8.2022
Sanna-Mari Manninen, Janni Koski

  Opettajavaihto kansainvälisessa kumppanuudessa Metropolia Ammattikorkeakoulun opetushenkilökuntaa osallistuu vuosittain opettajavaihtoon. Vaihtoja rahoitetaan korkeakoulujemme konsortiolle myönnetystä Erasmus+ globaalin liikkuvuuden tuesta, jota hallinnoi Opetushallitus. Yksi näin rahoitetuista opettajavaihdoista on Malawin ja Suomen välinen; sen päätarkoituksena on kehittää hoitotyön koulutusta kumppanimaassa. Malawi on pinta-alaltaan Suomea pienempi valtio Afrikan sisämaassa ja se sijaitsee Mosambikin, Tansanian ja Sambian välissä, eteläisessä Afrikassa. Asukkaita Malawissa on 19,1 miljoonaa ja sen pääkaupunki on Lilongwe. [1,2] Opettajavaihdot kehittävät hoitotyön koulutusta vaihdon kohdemaassa, erityisesti Afrikassa, mutta vaihtojen on todettu olevan merkityksellisiä myös lisäämään kansainvälisyyttä hoitoalan tutkinnoissa, arvostusta lähtömaan terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä ammatillista kasvua opettajana. Vaihdossa olleet opettajat ovat toivoneet vaihtoaikojen olevan riittävän pitkiä, jotta vaihdosta saisi riittävästi irti. Lisäksi on toivottu riittävästi aikaa ennen ja jälkeen vaihdon. Näin mahdollistuisi orientoituminen vaihtoon lähtöön, vaihdon jälkeen kokemansa sisäistäminen sekä kokemuksensa hyödyntäminen oman opetuksen kehittämisessä ja kokemusten jakamisessa, esimerkiksi julkaisujen muodossa. [3]   Kätilöopettajat Malawissa Kirjoittajat olivat viikon opettajavaihdossa Malawin pääkaupungissa Lilongwessa viime keväänä. Meille oli sovittu opetusta kahdessa kätilöitä kouluttavassa oppilaitoksessa vaihtomme aikana - Kamuzu College of Nursing ja Daeyang University College of Nursing & Midwifery. Aiheiksi saimme astma ja raskaus sekä raskausmyrkytys eli pre-eklampsia. Lisäksi saimme ex-tempore yllätykseksemme myös kolmannen aiheen paikan päällä Malawissa. Olimme juuri kaivamassa etukäteen valmistelemiamme luentodioja koneeltamme paikallisen opettajan esitellessä meitä kätilöopiskelijaluokalle, kun hän yllättäen kertoikin luokalle aiheeksemme synnytyksen jälkeisen massiiviverenvuodon. Hetken katsoimme toisiamme, mutta kuten vanha sanonta sanoo, niin ”kyllä hätä keinot keksii”. Meillä ei tietenkään ollut luentodioja englanniksi, joten näytimme suomenkieliset luentodiamme aiheesta, mutta puhuimme tietysti englanniksi. Kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen (kuvat 1 ja 2). Vaihto-opiskelijat Vaihtomme yhtenä tarkoituksena oli myös tutustua Metropolian opiskelijoiden Malawiin suuntautuvan opiskelijavaihdon järjestelyihin. Hoitotyön opiskelijoita oli vaihtomme aikana Malawissa Metropoliasta kaksi ja lisäksi yksi Karelia ammattikorkeakoulusta. Kävimme tutustumassa opiskelijoiden majoitukseen (kuvat 3 ja 4) ja ruokailuun (kuvat 5 ja 6). Samassa asuntolassa asuivat myös paikalliset kätilöopiskelijat. Kyselimme heiltä Malawin käytännöistä ja kuulimme, että kätilökouluun pääsevät vain lukion parhaiten menestyneet, noin 5% hakijoista. Erillisiä pääsykokeita ei kuulemma enää nykyisin järjestetä. Sairaalavierailut Tutustuimme paikallisiin sairaaloihin Kamuzu Central Hospitaliin, Bwaila Hospitaliin ja Daeyang Luke Hospitaliin, joissa meille kätilötyön opettajina esiteltiin erityisesti raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden osastoja (kuvat 7 ja 8). Sairaalaharjoittelussa oleville opiskelijoille tarjottiin kertakäyttökäsineet, suojaessut ja kasvomaskit koulun puolesta. Olimme mukana, kun kaksi paikallista kätilöopiskelijaa kävi hakemassa näitä suojavarusteita koululta ja laskimme, että opiskelija sai käyttöönsä yhden essun, 1,5 kasvomaskia ja 5 paria hanskoja per päivä. Ei siis mitenkään liiaksi asti ottaen huomioon, että potilasmäärät sairaaloissa olivat paljon suuremmat kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi Bwaila Hospitalissa oli sairaalan omien tilastojen mukaan noin 22000 synnytystä vuodessa, kun taas Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, Helsingin Naistenklinikalla, oli vuonna 2021 noin 9200 synnytystä [4]. Meitä kierrätettiin sairaaloissa eri osastoilla; joillekin osastoille pääsimme vain kurkistamaan osaston käytävälle. Miehillä ja naisilla oli eri leikkausosastot. Dialyysihuoneessa, joka esiteltiin, oli arvioilta noin 20 dialyysilaitetta ja jokaiseen potilas kytkettynä. Näimme monia lasten osastoja, myös lasten teho-osaston. Koska sadekausi oli juuri päättynyt, yksi suuri syy lasten sairaalaan joutumiselle oli keuhkokuume. Myös malaria ja anemia olivat yleisiä syitä tulla sairaalaan. Auto-onnettomuuden uhriksi jääneitä lapsia näki myös paljon. Autoteiden varsilla ei ollut jalkakäytäviä eikä suojateitä. Ihmiset kävelivät suoraan autotien reunalla ja autot ajoivat pahimmassa tapauksessa ohi yli 100km/h vauhdilla. Ihmiset arvioivat ehtivätkö juosta autotien yli, osa ehti ja osa ei. Auton töytäisemäksi joutuneita lapsipotilaita oli paljon. Potilaat oli sairaalassa lajiteltu eri huoneisiin sen mukaan, olivatko he sairaita tai vakavasti sairaita ja oliko keuhkokuume vai malaria vai mikä vaiva. Jokaisessa potilashuoneessa oli kahdeksan sänkyä ja vähintään se kahdeksan potilasta, mutta myös omaisia. Omaisten tehtävänä oli muun muassa ruokkia hoidettavana olevat sukulaisensa, sillä sairaala ei tarjonnut ruokaa potilaille. Omaiset kävivät myös ostamassa potilaille määrättyjä lääkkeitä, koska varsinkin julkisten sairaaloiden lääkevarastot olivat rajalliset. Lääkkeen saaminen sairaalassa edellytti siis usein sitä, että potilaan omaiset tai sukulaiset olivat sen apteekista ostaneet. Seikkailua vapaapäivänä Vapaapäivänämme päätimme lähteä käymään eläinten suojelualueella. Maksoimme sisäänpääsyn (n. 2€) ja lähdimme kävelemään kapeita kinttupolkuja, joilla meni sikin sokin puiden juuria. Mieliimme tuli siinä kävellessämme, ettemme olleet hoksanneet kysyä, oliko siellä kenties käärmeitä, myrkyllisiä hämähäkkejä tai jotain muuta, jotka voisivat yllättäen purra meitä tai hypätä puusta niskaamme. Jokainen rasahdus, joka pusikosta kuului, pelotti. Hyvin nopeasti eteemme tulikin lauma apinoita, joita aluksi pelkäsimme, huomasimme kuitenkin pian, että ne näyttivät pelkäävän meitä enemmän kuin me niitä. Polku jatkui ja jatkui ja mietimme, kuinkahan kauan täällä pusikoissa menee ja kun vielä vastaan tuli varoituskyltti alueella liikkuvista krokotiileistä, meillä alkoi ”housujen puntit tutisemaan” entistä enemmän. Päätimme, että otamme seuraavan polun takaisinpäin ja pääsimmekin varmaankin noin tunnin pusikoissa pelkäämisen jälkeen takaisin lähtöpisteeseemme (kuvat 9 ja 10). Yhteistyö jatkuu Olimme oikein tyytyväisiä opettajavaihtoomme Malawissa. Yhteistyö Daeyang kätilökoulun kanssa jatkuu tänä syksynä suomalaisten ja malawilaisten kätilöopiskelijoiden yhteisillä simulaatio-opetuksilla. Odotammekin innolla, miten nämä virtuaalisimulaatiot teknisesti onnistuvat ja millaista palautetta saamme niihin liittyen Metropolian ja Daeyang koulun kätilöopiskelijoilta.           LÄHTEET: [1] Globalis. Malawi. Saatavilla: www.globalis.fi/Maat/malawi [Luettu 12.6.2022]. [2] The Common Wealth. Malawi. Saatavilla: www.thecommonwealth.org/our-member-countries/Malawi [Luettu 12.6.2022]. [3] Law K, Muir N, Thompson K. An evaluation of a European teacher exchange programme. Nurse Educ Today. 2011;31(1):76-81. [4] Suomen virallinen tilasto (SVT): Perinataalitilasto - synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet [verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavilla: http://www.stat.fi/til/sysyvasy/index.html [Luettu: 8.8.2022].   KIRJOITTAJAT: Sanna-Mari Manninen ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa VALOKUVAT: Janni Koski ja Sanna-Mari Manninen      

Lue lisää

Kätilötyön opetus onnistui etätyöstä huolimatta, vaikka työyhteisöä ja opiskelijoita oli ikävä
20.5.2021
Pirjo Koski

Vain osa kätilöopettajan työstä on ollut ennen koronaa mahdollista tehdä etänä. Suurin osa työstä on toteutettu työpaikalla. Koronatilanne muutti kaiken.  Metropolian koronaohjeistuksen 1 mukaan kaikkea turhaa oleskelua kampuksilla tulee välttää. Kaikki ne opintojaksot, jotka eivät vaadi välttämättä kampuksilla järjestettävää lähiopetusta, toteutetaan toistaiseksi etäyhteyksiä hyödyntäen.  Pyysin Metropolian kätilötyön opettajia kirjoittamaan kokemuksiaan koronan vaikutuksesta opettajan työhön vuoden 2020 aikana 2. Kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia.  Opettajat kuvasivat kokemuksiaan käytännön esimerkkien avulla. Korona tuli kaikille yllättäen ja aiheutti paljon opintojaksojen uudelleen suunnittelua. Alkuun opettajista tuntui hankalalta ottaa haltuun etäkokouskäyttöön tarkoitetut Teams- ja Zoom-ohjelmat, mutta oppimista tapahtui nopeasti ja opetus alkoi sujua suunnitelmien mukaisesti, mutta menetelmällisesti uudistettuna.  Myös tilavaraukset muutettiin siten, että luokassa turvavälit toteutuivat. ”Jo ensimmäisen viikon jälkeen koin olevani jo elementissäni. Löysin oman sisäisen innovoijan itsestäni. Halusin rohkeasti kokeilla uutta  ja pohdin sitä, miten opetuksen saa järkeväksi ja opiskelijaystävälliseksi. ”  Kätilötyön opettajien positiivisia kokemuksia korona-ajasta Ennen opettaja uraansa useimmat opettajat olivat jo vuosia toimineet kätilön työssä, jossa etätyö ei ollut mahdollista vaan työ tapahtui vain ja ainoastaan työpaikalla. Opettajan työssä etätyötä ja -opetusta oli mahdollista toteuttaa vain osittaisesti, noin 28 % kokonaistyöajastaan. Tästä syystä ennen koronaa etätyössä oli usein “hiukan huono omatunto, nyt tekee hyvillä mielin etätyötä” kuvasi opettajat kokemuksiaan.   Positiivisena koettiin myös se, että ennen ensimmäisiä isoimpia rajoituksia ja laajamittaista etäpetukseen siirtymistä osa opettajista oli ehtinyt toteuttaa teoriaopetuksen ja siihen liittyvän harjoittelunohjauksen lähiopetuksena.  Positiivista oli myös se, että Teams- ja Zoom-ohjelmien kautta toteutuvassa etäopetuksessa ja ohjauksessa dokumenttien jakaminen suoraan keskustelukanaville helpottaa ohjausta ja opetusta. Näin voi varmistua siitä, että kaikki opiskelijoiden tarvitsemat lomakkeet ovat yhdessä paikassa. Lisäksi opettaja pääsi eroon myös turhasta sähköpostista. Opettajat kokivat opiskelijoiden etäohjauksen ja -opetuksen itselle sopivana menetelmänä. Tätä perusteltiin sillä, että aamu-unisilta työmatkan osuus jäi pois ja oli mahdollista herätä myöhemmin. Työpäivään ei myöskään tarvinnut varata aikaa pukeutumiseen tai muuhun ulkonäköön liittyviin asioihin. Etätyö mahdollisti myös sen, että pikkutauoilla saatoit laittaa vaikka pesukoneen päälle tai pyykit kuivumaan. Työssä ei myöskään tullut samalla lailla keskeytyksiä kuin työpaikalla.  Tarkkaa keskittymistä vaativat tehtävät onnistuvat hyvin etätyössä. Työskentely ”kotitoimistossa” alkaa tuntua  positiiviselta etenkin silloin, kun kotiolot olivat väljät ja mahdollistivat oman työtilan sekä työrauhan. Myös siirtyminen etätöihin ”mökille” koettiin positiivisena vaihteluna.  Myönteiseksi koettiin myös ”pakko” opetella uutta.  Uudet asiat ovat opettajien mielestä mielenkiintoisia, ja oppiminen on myönteinen kokemus. Opettajat kokivat myös oppineensa tarkastelemaan oman työnsä tekemistä uusi silmin, omaksuneensa uusia asioita, digitaalisia taitoja ja ajattelutapoja sekä löytäneensä uudenlaisia näkökantoja siihen, miten kätilötyön opetusta voidaan toteuttaa etänä. Kätilötyön opettajien negatiivisia kokemuksia korona-ajasta Korona-ajassa negatiivista on se, ettei etäopetuksen aikana voinut tavata opettajia ja opiskelijoita. ”Ainoana negatiivisena koen sen, ettei ole päässyt näkemään kollegoita ja opiskelijoita, ja työ on ollut melkoisen yksinäistä”. Hyviä työkavereita ja työyhteisöä, yhteisiä kahvihetkiä ja keskusteluja kaivattiin. Normaalisti, ennen koronaa, oli mahdollista ohimennen kohdatessa keskustella, hoitaa asioita ja ideoida uutta. Kun korona-aikana ei kohtaa työkavereita kuten tavallisesti,  puuttumaan jäivät esimerkiksi käytäväkeskustelut, myös työyhteisön tuki oli vähäisempää. Nyt se vaatii aina erillisen yhteydenoton.  Yhteydet opiskelijoihin koettiin myös jäävän etäisiksi. Opettajien mielestä työstä on jäänyt korona-aikana ”kaikki kiva” pois, tiedonkulku on hitaampaa, kun ei voi kysäistä vieressä olevalta opettajakollegalta mitään, elämästä on tullut yhtä suurta työpäivää. Ongelma etätyössä oli työn tauotuksen puuttuminen. Opettajat eivät kyenneet pitämään selkeitä ruoka- ja kahvitaukoja. “Usein ruokailunkin aikana tulee selailtua esimerkiksi sähköposteja.  Pitäisi oppia lopettamaan työnteko ruokailun ajaksi”.   Koska koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa, puhuu tai laulaa3, lähiopetusta toteuttavat opettajat käyttivät maskia. Kasvomaskin koettiin rajoittavan hengitystä ja vaikeuttavan puhumista. Miten opetusta toteutetaan koronan jälkeen? Kätilöopettajien mielestä jatkossa on optimaalista yhdistää lähi- ja etätyön hyvät puolet.  Opettajat eivät halua palata tekemään työtä koronan jälkeen samalla tavalla kuin ennen. Etätyötä halutaan jatkossakin tehdä silloin, kun se työtehtävien puolesta on järkevää. ”Vaikka korona-aika onkin ollut rankkaa, koska on pitänyt suunnitella monia asioita uudelleen, koen itse, että se on opettanut minulle paljon, ja olen aikaansaanut monia uudenlaisia ja järkeviä ratkaisuja, joita tulen käyttämään jatkossakin, vaikka koronatilanne saataisiin haltuun. ” Myös Metropolian johto on jo aloittanut koronan jälkeiseen aikaan valmistautumisen. Myös jatkossa opetusta voidaan toteuttaa hypridiopetuksena, jossa opiskelu ja työskentely tapahtuvat samanaikaisesti sekä lähi- että virtuaalimaailmassa. 3 Muutamia etäopetuksen esimerkkejä opettajien kuvaamana Ensimmäisen lukukauden opiskelijat, joille ennen toteutettiin lähiohjausta, tulevat helposti tutuiksi Zoomin -ohjelman välityksellä, koska videokuvassa näkyi aina myös opiskelijan nimi.  Kaikki opetustyö: tutortapaamiset, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opinnäytetyön sekä oppimistehtävien ohjaukset ja seminaarit sekä teoriaopetus on mahdollista toteuttaa myös etänä. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa toteutuu yllättävän hyvin myös etäopintojen ja etäohjauksen aikana.  Jopa paremmin kuin kasvokkain tapaamisen aikana, koska opiskelijat ovat aina tasa-arvoisina osallistujina verkkotapaamisissa.  Etäohjauksessa on mahdollista pitää myös kameraa päällä, jolloin sanattomien viestien lukeminen on myös mahdollista. Opetin ensihoitajaopiskelijoille normaalia päätilasynnytystä ja perätilasynnytystä. Ryhmä valmistui keväällä 2020, joten en voinut perua heidän harjoittelu- eli laboraatiotuntejaan.  Lähetin opiskelijoille viestin, jossa pyysin heitä etsimään kotoaan nuken, pehmolelun tai vaikka appelsiinin, jotta voidaan harjoitella synnytyksen ponnistusvaiheessa lapsen pään ulosauttoa. Zoomin välityksellä kävin jokaisen opiskelijan kanssa erikseen yksilöopetuksena pään ulosauton, otteet ja välilihan tukemismenetelmät. Hain koululta torsot eli lantionalueen muoviset anatomiset mallit ja kuvasin mieheni kanssa lyhyet synnytysvideot sikiön ulosauttomenetelmistä pää- ja perätilasynnytyksessä. Palaute opiskelijoilta oli erittäin myönteistä. Toteutin simulaatioita etänä, heti kun striimaus eli suoratoisto saatiin kuntoon: pieni osa ryhmästä oli koululla ja muille simulaatio toteutui etänä, ja iltapäivästä taas koululla olleet olivat kotona ja aamulla kotona olleet koululla simulaatiossa. Näin saimme opetuksen toteutettua Metropolian ohjeiden mukaisissa 10 opiskelijan ryhmissä. Simulaatioita pidettiin myös kokonaan etänä niin, että opettajatkin olivat kotona, tällöin opettaja tai opiskelija näytteli potilasta ja jotkut opiskelijat esittivät toimijoita. Näytölle saatiin potilaan vitaalitoiminnot. Itsekin näyttelin vuotavaa synnyttävää naista, joka meni lopulta tajuttomaksi omalla kotisohvallaan. Case-työskentely etäopetuksena onnistui myös loistavasti. Opiskelijat jaettiin pienempiin ryhmiin Zoomissa, jossa he saivat aiheet ja menivät omiin Zoomin kokoushuoneisiin jatkamaan fiktiivisen asiakastapausesimerkin yhteistä pohdintaa. Lopulta ryhmien kokemukset purettiin yhteisessä Zoom-tapaamisessa. Myös perhevalmennus onnistuttiin toteuttamaan Zoomin välityksellä. Valmennukseen osallistui kahtena päivänä yhteensä 300 raskaana olevaa ja/ tai synnyttänyttä naista ja heidän kumppaniaan. Palaute toteutuksista tästäkin toteutuksesta oli loistava. Kaikki harjoittelun ohjaukset toteutettiin etänä Zoomin välityksellä. Ensimmäistä kertaa oli mahdollista tavata kasvotusten etäkenttien ohjaajia ja keskustella heidän ja opiskelijan kanssa. Tämä oli mielestäni paljon rikkaampaa kuin normaalitilanteen puheluohjaus. Tästä hyötyvät myös opettajat, joiden ei tarvinnut matkustaa eri sairaaloihin toteuttamaan loppuarviointia. Opiskelijat varasivat arviointiajan itse opettajan sähköisestä kalenterista, jolloin loppuarviointien sopimiseen ei myöskään kulunut opettajan aikaa. Tätä mallia kannattaa toteuttaa myös jatkossa. Korona-ajan etäopetus kätilökoulutuksessa on edennyt sujuvasti Opettajat toivat esille erilaisia pulmia, jotka liittyvät etäopetukseen ja vaikuttavat sekä työn sujuvuuteen että rasittivat työn tekemistä. Korona-epidemian aikaansaamassa täysin uudenlaisessa tiilanteissa opettajat kykenivät kuitenkin itseohjautuvasti siirtymään etäopetukseen sekä kehittämään täysin uudenlaisia opetusratkaisuja, joita koronavuosi on heiltä edellyttänyt. Ratkaisuja voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa.   Lähteet Metropolian koronaohjeet. Luettu 25.4.2021 Metropolian kätilöopettajat. Kysely e-maililla 2020. <https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/korona> Konkola, Riitta 2021. Metropolia valmistautuu koronan jälkeiseen uuteen arkeen. Metropolian sisäinen tiedote. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille. Luettu 25.4.2021 <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille> Lisäksi: Koski, Pirjo 2020. Kätilötyön opettajien sähköpostikysely. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Julkaisematon aineisto.     Kirjoittaja TtT Pirjo Koski on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen TKI- yhteyshenkilö Metropolia Ammattikorkeakoulussa.      

Lue lisää

Kiihdytyskaistalla vai rauhallisesti matkaten? Kätilöopiskelijan opinnot kulkevat omaa polkuaan
2.5.2019
Heli Kondelin

Tänä päivänä yhä useampi kätilöopiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopintojaan yksilöllisen aikataulun mukaan.  Esimerkiksi tänä keväänä Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuvista kätilöistä puolet valmistui tammi-huhtikuussa 1.  Joidenkin opinnot suuntautuvat yksilölliselle polulle aikaisemmin suoritettujen opintojen vuoksi ja osa on välillä poissa opinnoista perhevapaiden tai esimerkiksi matkailuun käytetyn jakson vuoksi.  Joku taas haluaa vain suorittaa opintojaan nopeutetusti tai hidastetusti omaan jaksamiseensa sovittaen henkilökohtaisen elämäntilanteensa mukaisesti. Vielä kymmenen vuotta sitten valtaosalla kätilöopiskelijoista opinnot kestivät tutkinnon normipituuden ja laskettu aika ja valmistuminen koittivat 4,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.  Lähes kaikki noudattivat opinnoissaan opetussuunnitelmaan kirjattua ajoitussuunnitelmaa, jossa kukin opintojakso oli ennalta ajoitettu tietylle lukukaudelle tiettyyn ajanjaksoon. Poikkeuksia tästä olivat vain aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ja perhevapaiden vuoksi rajallisen ajan poissaolevat opiskelijat.   Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS Nykyisin opiskelijat suunnittelevat opintojen alkaessa tutoropettajansa ohjauksessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, hopsin, jossa he sijoittavat tutkintonsa opetussuunnitelman (ops) sisältämät opinnot. Tätä suunnitelmaa sitten päivitetään opintojen edetessä ja suunnitelmien muuttuessa.  Metropolian kätilötutkinnon opetussuunnitelmassa 2 on pakollisia opintoja 255 opintopistettä (op) ja opiskelijan vapaasti valittavia opintoja 15 op. Usein hoito- ja kätilötyön aineopintojen suoritus noudattelee tiettyä järjestystä, jossa aikaisempi opinto luo pohjaa seuraavalle.  Opinnoissa on kuitenkin paljon sellaisia, joiden ajoitukseen opiskelija voi itse vaikuttaa.   Opintojen korvaaminen aikaisemmin hankitulla osaamisella Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon hänen aikaisempi osaamisensa 3, mm. koulutus- ja kokemustaustansa.  Jokaisessa aloittavassa kätilöryhmässä on opiskelijoita, joilla on takanaan aikaisempi korkeakoulutukinto tai sen opintoja, joko terveysalalta tai joltakin muulta alalta.  Tavallisin tausta on sairaanhoitajan tai tradenomin opinnot. Kaikissa korkeakoulututkinnoissa on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen 4 mukaisesti koulutukselle määriteltyyn osaamistasoon 5 kuuluva joukko yhteisiä oppisisältöjä. Ammattikorkeakouluopinnot määritellään tasolle 6. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman korkeakoulututkinnon tai osia siitä, osaamisensa perustella hänelle voidaan hyväksilukea suorituksia, jotka korvaavat nykyisen tutkinnon opinnon, esimerkiksi kieli-, viestintä ja tutkimusmenetelmäopintoja.  Aikaisempia opintoja voi myös sisällyttää tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Korvattavan opinnon aikaan suunnitellaan opiskelijalle muita opintoja, jolloin opinnot etenevät nopeammin.   Opintojen kiihdytyskaista Opintojen nopeuttajat ovat uusi kasvava joukko opiskelijoita. Tämä joukko suorittaa kaikki opetussuunnitelmaan kirjatut opinnot, mutta he suorittavat opintopisteitä yli suunnitellut 60 op vuosivauhdin. Opiskelijat opiskelevat ympäri vuoden ja yhä lisääntyvässä määrin verkko-opintoina.  Opiskelijat hyödyntävät kesälukukautta ja mahdollisuutta muualla tai muulla tavoin suoritettujen opintojen hyväksilukuun.  Opintoihin kuuluvia harjoitteluja ja vapaavalintaisia opintoja korvataan kesätyössä saadulla työkokemuksella.  Ei ole tavatonta, että opintojen kokonaiskesto lyhenee puolesta yhteen vuotta. Valmistuvan kätilön osaaminen varmistetaan aina; hyväksilukujen edellytyksenä on, että tehdyllä suorituksella on saavutettu samat osaamistavoitteet kuin korvattavalla opinnolla saataisiin.   Hitaasti hyvä tulee Joskus opiskelijan elämäntilanne edellyttää opintojen hitaampaa tahtia. Hitaampaa opiskelutahtia voidaan suunnitella mm. opiskelijalle, jolla henkiset voimavarat ovat tilapäisesti heikoilla esim. masennuksen vuoksi.  Laajan koulutuksen opiskeluaikaan mahtuu myös tärkeitä elämäntapahtumia ja perhevapaita. Eräästä jo valmistuneesta opiskelijaryhmästä puolet oli poissa opinnoista äitiysvapaan vuoksi, jotkut kahdesti pitkän koulutusajan kuluessa.  Opinnot etenivät hitaammin, mutta kokemuksellinen tieto kätilöopinnoissa antoi pohjaa uuden tiedon omaksumisessa.  Tutoropettajan kanssa hopsia laadittiin perhetilanne huomioiden ja tutkinto valmistui aikanaan. Vaikka opiskeluihin käytetty aika yksilöllisesti vaihtelee opiskelijan valitseman polun mukaan, valmistuvalla kätilöllä on aina riittävä ammatillinen osaaminen kätilön ammatin harjoittamiseen. Lähtökohtaisesti aikaa opinnoille on normi +1 vuosi eli kätilöopinnoille 5,5 vuotta.  Kuten raskauskin, joka täysiaikaisena kestää 37-42 viikkoa, jotta syntyvä lapsi selviää synnyttyään, voi kätilöksi valmistuvan opinnot kestää suunnitellusta 4,5 vuodesta poiketen lyhyemmän tai pidemmän ajan, kuitenkin niin, että riittävä kypsyys on saavutettu ammatissa toimimiseen.   LÄHTEET Oma, valmistumisjärjestelmä, Metropolia Ammattikorkeakoulu Opetussuunnitelma, Kätilötyön tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu Mäkinen-Streng M, Ojala K & Haltia N. Opitulle tunnustusta. Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:35 Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24 Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Eurooppalainen tutkintojen viitekehys Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys, Osaamistasokuvaukset. https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf luettu 10.4.2019   Heli Kondelin on kätilötyön tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Lue lisää

Kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä simulaatio-opetuksella
11.4.2019
Janni Koski, Eija Raussi-Lehto

Simulaatiokoulutuksilla on totuttu harjoittelemaan kädentaitoja ja saatu loistavia tuloksia oppimisessa. Simulaation edut on ymmärretty myös kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn harjaantumisessa. ¹︲² Tiimityöskentelyä on simulaatiokoulutuksen   avulla voitu parantaa ja selkiyttää. ¹ Tiimityöskentelyyn liittyy yksilöiden tekninen tietous ja osaaminen, mutta myös taito tiimityöskentelyyn sekä oleellisen tiedon jakaminen. Tiimityöskentelyssä on epäonnistuttu, jos esimerkiksi potilasta koskeva tärkeä tieto jää jakamatta tiimin kesken. ³ Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen siirtyminen uudelle Myllypuron kampukselle ja sinne tuleva uusi simulaatiokeskus mahdollistaa simulaatio-opetuksen hyödyntämisen yhä paremmin opetuksessa, tutkimus-, kehittämis-, innovaatio-, sekä liiketoiminnassa.   Kommunikaation ja tiimityöskentelyn merkitys terveydenhuollossa Kommunikointi on oleellinen osa tiimityöskentelyä ⁴, ja sitä pidetään avaimena turvalliseen ja tehokkaaseen hoitotyöhön. Tästä huolimatta kommunikaatio-ongelmat ovat yleisiä terveydenhuollossa ja ne ovat usein syy virheelliseen toimintaan sairaalassa; kriittisissä tilanteissa ne voivat olla jopa henkeä uhkaavia. ⁵ Kommunikaatio on aina sidoksissa vastapuolen tulkintaan ja sen on katsottu muodostuvan kolmesta tekijästä: tiedollisesta, taidollisesta ja affektiivisesta tekijästä. ⁶ Tiimityöskentely määritellään organisaatiolliseksi käyttäytymiseksi, johon kuuluu kaikkia jäseniä yhdistävä, vaikuttava ja tehokas toiminta kohti yhteistä tavoitetta. Tiimityötaidot ovat tekniikoita ja käyttäytymismalleja, joita käyttäen tiimi saa tehtävänsä suoritettua. Tiimin hyvä suoriutuminen on yhteydessä hyvään johtajuuteen. ⁷ Simulaatio-opetus puolestaan määritellään toiminnaksi, joka mallintaa todellista ympäristöä. Sen avulla voidaan harjoitella todellisuutta interaktiivisesti. Puutteet kommunikaatiossa haittaavat tiedonkulkua ja henkilöiden välistä yhteistyötä. Kommunikointiongelmat ovat vaikuttamassa yli puoleen terveydenhuollon haittatapahtumista. Kehittyvästä teknologiasta huolimatta suullinen tiedonkulku on ensisijaista työntekijöiden ja eri tiimien välisessä vuorovaikutuksessa.⁶ Kiireellisissäkin tilanteissa ihmisten on kyettävä yhteistyöhön myös sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät edes välttämättä tunne.⁸   Kun keskitytään kommunikaatioon ja turvalliseen ympäristöön, voidaan parantaa merkittävästi hoidon laatua ja turvallisuutta. Yhteistyöhön kohdistuneen simulaatio-opetuksen on osoitettu olevan merkityksellistä ja lisäävän potilaiden turvallisuutta.²  UK National Health Service ja Healthcare Improvement instituutti (2015) Yhdysvalloissa suosittelevat käyttämään SBAR-menetelmää (situation/tilanne, background/tausta, assessment /arvio ja recommendation/suositus) terveydenhuollossa parantamaan tilanteen ja taustojen selvittelyä sekä nopeaa kommunikaatiota. SBAR-menetelmän on todettu olevan paras tapa saada informaatiota kriittisissä⁵ ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. ³   Tutkittaessa kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin lääkäreiden ja kätilöiden tiimityöskentelyä ja kommunikaatiotaitoja yliopistollisessa sairaalassa, esiin on noussut simulaatiokoulutuksen positiivinen yhteys ammattilaisten kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn. Merkittävää näyttöä on saatu mm. delegoinnin, closed loop -kommunikaation (ts. palautuvan kommunikaation), ennakoinnin, roolien ja johtajuuden sekä rauhallisuuden parantumisesta. Simulaatiokoulutuksen positiivisia yhteyksiä todettiin myös tiimihenkeen, tilannekuvaan ja muuttuviin tilanteisiin sopeutumiseen, toisten kannustamiseen ja kuunteluun, sekä potilaan tietojen antoon liittyen. Simulaatiokoulutus on siis loistava tapa kehittää terveydenhuollossa tapahtuvaa kommunikaatiota ja tiimityöskentelyä kädentaitojen lisäksi. Simulaatio-opetus tulee olemaan yhä merkittävämmässä roolissa kätilöopinnoissa ja sen tavoitteena onkin kehittää kätilöopiskelijoiden kädentaitojen lisäksi kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä myös eri alojen opiskelijoiden kanssa.   LÄHTEET: Ballangrud, R., Hall-Lord, M., Persenius, M. & Hedelin, B. 2014. Intensive care nurses persception of simulation-based team tarining for building patient safety in intensive care: A descriptive qualitative study. Intensive and Critical Care Nursing 30, 179-187. Paine, L., Rosentein, B., Sexton, J., Kent, I., Holzmueller, C. & Pronovost, P. 2011. Republished paper: assessing and improving safety culture throughout an academic medical centre: a prospective cohort study. Postgraduate medical Journal 8 (1028), 428-435. Andersson, J. & Nelson, K. 2015. Patterns of Communication in High-Fidelity Simulation. Journal of Nursing Education 54 (1), 22-27. MacDougall-Davis, S.R., Kettley, L. & Cook, T.M. 2016: The `go-between` study: a simulation study comparing the `traffic lights`ans SBAR tool as a means of communication between anaestic staff. Anaesthesia 71 (7), 764-772. Kinnunen, M. & Peltomaa, K. 2010. Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyönvuosikirja. Edita Prima Oy, Helsinki. Jin, Y. 2015. Effects of team-building on communication and teamwork among nursing students. International Nursing Review 63(1), 33-40. Pearson, E. & McLafferty, I. 2011. The use of simulation as a learning approach to nontechnical skills awareness in final year nurse students. Nurse Education in Practice 11 (6), 399–405. Pronovost, PJ., Berenholtz, SM., Needham, D., Goeschel, C., Thom I. Watson, SR., Holzmueller, CG. Lyon, JS., Lubomski, LH., Thompsen, DA., Needham, D., Welsh, R. Roth, G., Bender, J., Reader, T., Flin, R., Lance, K. & Cuthbertson, BJ. 2006. Non-tecnical skills in the intensive care units. British Journal of anaesthesia 96 (5), 551-559.   Janni Koski  ja Eija Raussi-Lehto ja ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Lue lisää

Synnytys sairaalan ulkopuolella – koulutuksella moniammatilliseen yhteistyöhön
17.2.2019
Eija Raussi-Lehto ja Janni Koski

Entäs jos synnytyspaikkana onkin sairaalan piha?  Taksin takapenkki?  Avustajana bussikuski?  Sairaalan vahtimestari? Helsingin poliisilaitos kertoi alkuvuonna tapahtuneesta yllättävästä perhetapahtumasta bussipysäkillä. Näiden yllättävien perhetapahtumien määrä on viime aikoina ollut  nousussa. Suomessa syntyi vuonna 2017 suunnittelemattomasti 180 lasta sairaalan ulkopuolella, näistä 93 matkalla sairaalaan (ks. taulukko 1). 1Lapselle sairaalan ulkopuoliseensynnytykseen liittyy suurempia riskejäkuin äidille, jos jätetään huomioimatta synnytyskokemuksen merkitys tai vaikkapa synnytyspelkodiagnoosin viime vuosien tuplaantuminen. Perinataalikuolleisuus on lähes viisinkertainen.Vastasyntyneen lämpimänä pitäminen ja muut tarvittavat toimenpiteet ovat haastavia kenttäolosuhteissa. Äidin riskit liittyvät synnytyksen jälkeisvaiheeseen ja verenvuotoihin. Synnytys tulee muille kuin kätilöille hyvin harvoin vastaan, joten koulutuksen ja opetuksen tarve on suuri ensihoidossa. Taulukko 1. Suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys 2007-2017 Miten tähän on tultu? Terveydenhuollossa on tapahtunut ja tapahtuu useita muutoksia, joista merkittävimpiin kuuluvat nk. päivystysasetus ja sote-uudistus. Päivystysasetus Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus) ja sen synnytyksiä koskeva osuus tuli voimaan vuonna 2015. Päivystysasetuksella2 on merkittävä vaikutus synnytyksiin ja äitiyshuollon järjestämiseen. Asetuksen seurauksena synnytykset on keskitetty yhä suurempiin yksiköihin ja pienempiä on jo lakkautettu. Matkat palvelujen saavuttamiseksi pitenevät.  (kuva 1) Äitiyspoliklinikoiden ja alueiden neuvoloiden sekä pelastuslaitosten yhteistyölle tulee uusia vaatimuksia. Sote-uudistus Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on yhä työn alla.3 Tähänastiset valmistelut ennakoivat huomattavia muutoksia palveluihin, myös äitiyshuoltoon. Suunnitelmien mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista tulee uusille itsehallintoalueille. Tähän muutokseen liittyvät myös KELAn kautta kulkevat matkakorvaukset, jotka synnytysten ja äitiyspoliklinikoiden keskittämisen myötä tulevat lisääntymään. Muutosten myötä synnytyssairaaloissa on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Esimerkiksi alueensa ensihoidon synnytystehtäviin voi jatkossa lähteä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja Päijät-Hämeen synnytysosastoilta myös kätilö, jos sairaalassa ei juuri silloin tarvita hänen työpanostaan. Ylen tietojen mukaan Päijät-Hämeessä tällaisia tehtäviä on noin 25 vuodessa. Koulutuksella kohti turvallisempaa tulevaisuutta Lisäkoulutusta tarvitaan tiedon ja osaamisen kartuttamiseksi sairaalan ulkopuolella tapahtuvan synnytyksen hoidosta. Yhteistyömuotoja tulisi kehittää niin, että parhaimmillaan osaaminen karttuu sekä työelämän toimijoissa että alan opiskelijoissa. Näin voidaan lisätä koulutuksen ja työelämän integraatiota  ja työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Synnytys sairaalan ulkopuolella edellyttää toimivaa yhteistyöverkostoa ammattikorkeakoulujen, sairaaloiden ja ensihoitoyritysten kesken osaamisen ja toimintojen kehittämisessä. Yhteistyössä on tarkasteltava työelämän hoitopolkuja äitiyshuollossa ja selvitettävä, millaista toimintaa ja osaamista moniammatillisessa ja monitoimijaisessa matkasyntymän hoidossa tulisi olla. Eräs mahdollisuus on tuottaa moniammatillisesti,  simulaatiopedagogiikkaa hyödyntäen, ensihoitajille käytännön taitoja ja kätilöille etäohjausosaamista. Kokemusten jakamisella voidaan parantaa osaamista ja kehittää uusia innovaatioita. Kehitettävät toimintamallit ja työkalut olisivat myöhemmin siirrettävissä myös kuntien/itsehallintoalueiden vastaaviin muihin toimintoihin, myös kansainvälisesti. Tulevaisuudessa pidentyneet välimatkat synnytyssairaaloihin ennakoivat lisääntyviä matkasynnytyksiä ja tarvetta lisätä ensihoitajien synnytyshoitovalmiuksia sekä synnytyssairaaloiden kätilöiden valmiuksia synnytyksen hoitoon ensihoito-olosuhteissa. Pidemmät etäisyydet lisäävät myös äitiysneuvoloissa työskentelevien erityisosaamisen vaatimuksia, lähinnä kätilötyön osaamista. Jos tulevaisuuden visio ei ole se, että ostoskeskuksista löytyy defibrillaattorien vierestä hoida-synnytys-missä-vaan –boksi, tai pikakurssien järjestäminen taksi- tai bussikuskille synnyttävien kohtaamisesta, olisiko nyt oikea aika moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja koulutukseen?         Kirjoittajat: Eija Raussi-Lehto ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.   Lähteet Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet – THLhttps://www.thl.fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.(https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130652) Mikä on sote-uudistus? https://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus

Lue lisää

Kätilökoulutuksesta – Näin syntyy kätilö
31.1.2019
Heli Kondelin, kätilö, TtM, Kätilökoulutuksen tutkintovastaava

  Järkevästä ujostelemattomuudesta kätilötyön asiantuntijuuteen Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Tukholmassa jo 1700-luvulla ja Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen. Kätilökoulutus oli ensimmäinen erityisesti naisille tarkoitettu ammatillinen koulutus Suomi-Ruotsissa.  Sairaanhoitajakoulutus alkoi vuonna 1855, terveydenhoitajakoulutus 1924 ja ensihoitajakoulutus 1998. Hyvän kätilön ominaisuuksia on kuvattu kautta koulutuksen historian kelpoisuusvaatimuksissa koulutukseen pääsylle.  Varhaisimmat kuvaukset 1700-luvulta keskittyivät kätilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ikään, käsien kokoon, vartalon ja raajojen sirouteen sekä nuhteettomaan maineeseen.  Näissäkin kuvauksissa on ominaisuuksia, joita nykyajan kätilökin tarvitsee: hyvä käsityskyky, kärsivällisyys, tarpeen tullen päättäväisyys sekä lukutaito itsensä jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi.  Yksi jo varhain mainittu ominaisuus on järjellinen vapaamielisyys, järkevä ujostelemattomuus. Sitä tarvittiin erityisesti, kun kätilö kohtasi työssään ongelmia, joissa oma ja yhteiskunnan arvomaailma olivat ristiriidassa asiakkaiden realiteettien kanssa. Ammattikätilöltä vaadittiin jo varhain myös kirjoitustaitoa mm. synnytyspäiväkirjojen pitämiseksi. Tämän päivän vastavalmistuneella kätilöllä on takanaan neljän ja puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot, jotka sisältävät teoriaopintojen ohella lukuisia viikkoja käytännön harjoittelua terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä sekä sairaanhoidon että kätilötyön alueella. Kätilön tutkinto Kätilön tutkinto on kaksoistutkinto.  Koulutus sisältää sekä sairaanhoitajan että kätilön tutkinnon. Valmistuessaan kätilö saa sekä sairaanhoitajan että kätilön osaamisen ja ammattipätevyyden. Koulutus on kansallisten säädösten lisäksi tarkoin EU-direktiivien säätelemää, ja sen on täytettävä sekä sairaanhoitajan että kätilön koulutusta säätelevät direktiivimääräykset.   Ammattipätevyysdirektiivissä terveysalan tutkinnoista ainoana kätilökoulutukselle on määritelty myös yksityiskohtaisia määrällisiä vaatimuksia käytännön harjoittelussa yleisten teoreettisen ja käytännön opetuksen sisältövaatimusten lisäksi. Näiden toteutumista seurataan Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjan, ”direktiivikirjan”, avulla. Vaadittuja määrällisiä käytännön toimia ovat mm. 100 raskauden aikaista tutkimusta 40 raskauden seuranta ja hoito 40 synnytyksen hoito 40 riskisynnyttäjän seuranta ja hoito 100 lapsivuoteisen naisen hoito 100 vastasyntyneen seuranta ja hoito     Opintojensa aikana kätilöopiskelijat harjoittelevat oppilaitoksessa luokkaolosuhteissa tapahtuvien harjoitusten ja simulaatioiden lisäksi sisätautien, kirurgian, mielenterveystyön, lasten ja nuorten hoitotyön yksiköissä sekä kätilötyön kliinisissä harjoitteluissa naisen hoitotyön yksiköissä, äitiysneuvoloissa, riskiraskauksia hoitavissa yksiköissä, synnytyssaleissa sekä lapsivuodeosastoilla. Mitä koulutetun kätilön tulee osata? Alkujaan valmistuvan kätilön tuli vannoa kätilön vala, joka oli edellytys ammatin harjoittamisoikeudelle.  Vuonna 1926 valan tilalle tuli kätilövakuutus.  Nykyisin kätilövala traditiona on säilynyt osana valmistumisjuhlaa, vaikka tänä päivänä sillä ei ole virallista merkitystä ammatin harjoittamisen kannalta. Jo 1700-luvulla valalle tulevan kätilön osaaminen oli määritelty.  Hänen tuli tuntea naisruumiin anatomia, synnytyselimet ja lantion luusto, osata auttaa lapsen päätä syntymään oikein, tehdä sisätutkimuksia, huolehtia jälkeisistä sekä kääntää hankalassa asennossa oleva sikiö. Yleinen käsitys kätilöstä synnytysten hoitajana on vain pieni osa suomalaisen kätilön työnkuvaa.  Kätilön päivitetty ammatillisen osaamisen kuvaus on julkaistu 2014. Kätilön asiantuntijuus on laaja-alaista seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiantuntijuutta.  Tähän sisältyvät kliinisen osaamisen osa-alueet ovat Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Naisen hoito- ja kätilötyö Raskauden aikainen kätilötyö Synnytyksen aikainen kätilötyö Synnytyksen jälkeinen kätilötyö Kätilötyö vastasyntyneen hoidossa       Tämän lisäksi osaamiseen kuuluvat kätilön ammatillinen toiminta sisältäen mm. ammattietiikan ja päätöksentekotaidot, näyttöön perustuva kätilötyön kehittäminen ja johtaminen, vuorovaikutus- ja ohjaustaidot sekä kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvat yleiset kompetenssit. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa kätilön asiantuntijuuteen kuuluu myös naistentautien hoitotyön osaaminen. Tämä ei sisälly sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ammattipätevyysdirektiivissä eikä näin ollen myöskään sairaanhoitajatutkinnon opintoihin kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa ei myöskään hyödynnetä kätilöiden ammatillista osaamista perusterveydenhuollossa seksuaaliterveyden edistäjänä ja raskauden seurannassa, joihin juuri kätilökoulutuksen saaneilla on paras asiantuntemus. Muissa Pohjoismaissa raskaana olevalla on oikeus saada kätilön hoitoa ja ohjausta raskauden aikana. Pitäisikö näin olla myös meillä Suomessa? Kätilökouluttajat  - The Voice of Midwifery Kätilökouluttajat - The Voice of Midwifery -blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen opettajien 2019 perustama blogi, jossa äänensä saa kuuluviin kätilötyön opettajat ja muut alan asintuntijat.  Blogissa tartutaan ajankohtaisiin koulutuksen alaa koskeviin aiheisiin ja tuodaan esille näyttöön perustuvaa tietoa kätilötyöstä,  seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja kätilökoulutuksesta.   Kirjoittaja Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Ennen opettajauraansa hän on toiminut kätilönä ja osastonhoitajana synnytyssalissa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.   Lähteet Direktiivi 2005/36/EY.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta. Direktiivi 2013/55/EU.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Laiho, Arja 1991. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Pienimaa, Anna-Kaisa 2014.  Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus.  Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet ja keskeiset sisällöt. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vainio-Korhonen, Kirsi 2012. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY.

Lue lisää