Voidaanko kuntouttava päivätoiminta korvata kokonaan etätoiminnalla?
Viikoittainen monen iäkkään hartaasti odottama päivätoiminta on mahdollistanut pääsyn kodin ulkopuolelle kerran viikossa. Tämä on ylläpitänyt iäkkään toimintakykyä mahdollistaen kotona asumisen ja toimintakykyisyyden. Millä tavoin etänä tuotettava päivätoiminta ylläpitää iäkkään toimintakykyä tai mahdollisuutta sosiaaliseen kontaktiin toisten kanssa? Kuntouttavalla päivätoiminnalla on ollut suuri merkitys ikäihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Nämä luovat pohjan kotona asumiselle. Etenkin ravitsemuksella on tärkeä merkitys ikääntyneiden terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. (Kelo & Launiemi & Takaluoma & Tiittanen 2015: 27, 34.) Etäteknologiaa on jo tuotu hyvinvointialueilla ikääntyneiden palveluihin. Kotihoidossa etähoivan eli kuvapuhelinpalvelun avulla osa fyysisistä käynneistä voidaan toteuttaa etäpalveluna, mikäli se on asiakkaan kohdalla mahdollista. Palvelu ei kuitenkaan sovellu kaikille asiakkaille. Teknologia voi myös eristää yhteiskunnasta, koska ikääntymisen tuomat ongelmat kuten kuulon, näön ja hienomotoriikan heikentyminen haastaa teknologian käyttämistä (Äijö & Tikkanen 2019: 171). Kauniita lupauksia ennaltaehkäisevistä palveluista ja kuntoutuksesta Kansallisessa ikäohjelmassa vuoteen 2030 on mainittu, miten sote-uudistuksessa kehitetään koko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 24.) Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella luvataan tukea ikääntyneiden kotona asumista kotihoidon, tukipalveluiden ja lyhytaikaisten asumispalveluiden avulla. Tarkoituksena on, että ikääntynyt selviytyy arjessaan mahdollisimman itsenäisesti ja saa hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä. Pirkanmaan hyvinvointialue lupaa, että saatavilla on ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluita. (Pirkanmaan hyvinvointialue.) Yksi näistä kuntouttavista ikäihmisten palveluista on ollut kuntouttava päivätoiminta. Kuntouttavalla päivätoiminnalla on tuettu ja edistetty ikääntyneiden osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä, terveyttä, hyvinvointia, itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista. Päivätoiminnassa on ollut ulkoilua, erilaisia liikuntatuokioita ja kulttuuritoimintoja sekä yhdessä oloa. Tarvittaessa on huolehdittu asiakkaiden lääkehoidosta ja henkilökohtaisesta hygieniasta. (Pirkanmaan hyvinvointialue.) Kenelle palvelua vielä myönnetään? Hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen tukipalvelut ovat kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille ja omaishoidontuen asiakkaille. Esimerkiksi Pirkanmaalla palveluiden myöntämisen edellytyksenä on ammattilaisen tekemä palvelutarpeen arviointi ja RAI-arviointijärjestelmästä saatavat tulokset. Jokaiseen tukipalveluun on asetettu RAI-viitearvot, joihin palveluiden myöntäminen perustuu. (Pirkanmaan hyvinvointialue.) Palveluiden myöntämisen perusteet ovat hyvinvointialueiden lyhyen olemassaolon aikana tiukentuneet huomattavasti. Myöntämisperusteiden täyttymisen lisäksi kuntouttavaan päivätoimintaan päästäkseen asiakkaan on oltava motivoitunut ryhmätoimintaan- ja kuntoutukseen, sekä on kyettävä toimimaan ryhmässä. Ennaltaehkäisy ja lupaus kuntoutuksesta unohtuu Tarkentuneiden kriteereiden myötä tulee vaikutelma siitä, että lupaukset ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta ovat unohtuneet. Palveluita myönnetään vasta sitten, kun toimintakyky on riittävän huono, eli myöntämisen perusteet täyttyvät. Tiukentuneiden myöntämisen perusteiden lisäksi Pirkanmaalla on suunniteltu kuntouttavan päivätoiminnan muuttamista etäpäivätoiminnaksi. Asia on herättänyt keskustelua iäkkäiden ja ammattilaisten keskuudessa. Mahdollisesta muutoksesta on ollut luettavissa mielipidekirjoituksia. Superin luottamushenkilö Jung Lee (2024) on mielipidekirjoituksessaan kyseenalaistanut, miten etäpäivätoiminnassa toteutetaan yhdessäolo, ihmisenä kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. Jung on kyseenalaistanut myös etäpäivätoiminnan inhimillisyyden, asiakaslähtöisyyden ja säästötavoitteiden toteutumisen. Lisäksi Jung on maininnut, että päivätoiminta on mahdollistanut omaishoitajien vapaapäivät. Junginkin mukaan päivätoiminta tukee kotona pärjäämistä ennen raskaiden ja kalliiden palveluiden aloittamista. Voiko teknologia korvata pääsyn pois kotoa? Ikäohjelmassa 2030 on mainittu, että sen tavoitteena on lisätä Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ikäteknologian kehittämisen ja hyödyntämisen mallimaana. Ikäohjelmassa todetaan kuitenkin, että digitaalista syrjäytymistä olisi ehkäistävä ja huolehdittava myös heikommassa asemassa olevien hyvinvointipalvelut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 28–43.) Etäpäivätoimintaan siirtyminen ei ainakaan vähentäisi digitaalista syrjäytymistä. Edelleenkin on paljon ikäihmisiä, joilla ei ole digilaitteita tai asuvat alueilla, joissa yhteydet eivät toimi. Todettakoon, että sähköisillä palveluilla voidaan vain täydentää tai osittain korvata palveluita joidenkin ikäihmisten kohdalla, mutta ne eivät voi täysin korvata niitä. On todettu, että elämänlaatua lisää se, että kotoa pääsee pois toisten ihmisten seuraan. Kaikilla tulee olla mahdollisuus olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Jos ikääntyneillä ei ole mahdollisuutta poistua kotoaan, oma koti saattaa toimia syrjäytymistä edistävänä tekijänä. (Hakonen & Suomi 2008: 148.) Mikäli kuntouttava päivätoiminta muutetaan etätoiminnaksi, moni ikääntynyt ei pääse kotoaan pois edes kerran viikossa. Unohtuu myös kauniit lupaukset ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta. Kirjoittajat Saija Koponen, geronomi (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Jenni Toivonen, terveydenhoitaja (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet Hakonen, Sinikka & Suomi, Asta 2008. Kuluerästä voimavaraksi: sosiokulttuurinen puheenvuoro ikääntymiskysymyksiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Jung, Lee 2024. Päivätoiminta on monelle viikon kohokohta. Aamulehti 29.10.2024. B9. Kelo, Sini & Launiemi, Helena & Takaluoma, Matleena & Tiittanen, Hannele 2015. Ikääntynyt ihminen ja hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 27–34. Pirkanmaan hyvinvointialue. Kotona asumista tukevat palvelut. Päivitetty 10.10.2024.<https://www.pirha.fi/palvelut/ikaantyneiden-palvelut/kotona-asumista-tukevat-palvelut>. Viitattu 12.11.2024. Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 31.Helsinki<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2030_31_j.pdf?sequence=4>. Viitattu 12.11.2024. Äijö, Marja & Tikkanen Päivi 2018. Teknologia iäkkään ihmisen arjessa. Teoksessa Kulmala, Jenni (toim.). Hyvä vanhuus – menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 170–171.
Voiko vanhenemiseen varautua?
Jokainen meistä vanhenee, toiset elävät vanhemmaksi kuin toiset. Ihmiset ovat kautta aikojen etsineet keinoja elämän pidentämiseen ja jopa ikuiseen elämään. Lääke- ja hoivatieteen kehitys on parantanut meidän mahdollisuuksiamme elää toimintakykyisempää elämää pidempään – kuitenkin jokaisen meidän edessämme on väistämätön eli kuolema. Voiko vanhenemiseen vaikuttaa ja voiko siihen varautua? Kuinka voimme ammattilaisina olla tukena? Solutasolla vanheneminen on elimistön elinkelpoisuuden heikkenemistä solujen ja kudosten haitallisten muutosten takia. Vanheneminen lisää riskiä sairastua kansantauteihin; lisäksi motoriikka, aistit ja kognitiiviset kyvyt heikkenevät. Nämä vaikuttavat elämänlaatuun heikentävästi. Geenien, ympäristön ja elintapojen yhdistelmällä on vaikutusta meidän vanhenemiseemme. Täsmälleen ei vielä voida vastata, mikä meitä vanhentaa. (Kananen & Marttila 2019.) Vanheneminen ei ole vain solumuutoksia ja negatiivisia vaikutuksia elämänlaatuun. Vanheneminen on myös elämän kokemusten ja viisauden karttumista, resilienssin kehittymistä, elämänhallinnan oppimista ja itsetuntemuksen sekä empatiakyvyn lisääntymistä (Ruoppila & Kallio 2022). Vanheneminen on luonnollinen osa elämää, ja sitä on hyvä suunnitella kuten muitakin elämänvaiheita. Elintavoilla voi vaikuttaa vanhenemiseen Pitkäikäisimpiä ihmisiä yhdistää tupakoimattomuus, terveellinen pääosin kasvispohjainen ruokavalio, kohtalainen liikunta, painonhallinta ja sosiaalinen aktiivisuus (Kananen & Marttila 2019; Hautala ym. 2022). Ammattilaisina kohtaamme ikääntyviä asiakkaita monenlaisissa elämäntilanteissa ja osaamme antaa neuvoja elintapamuutoksiin, terveyden ylläpitoon sekä sairauksien hallintaan. Mutta uskallammeko tarttua tilaisuuteen ja ikääntyneen kokonaistilannetta kartoittaessa ohjata häntä ja hänen läheisiään vanhenemiseen ja kuolemaan varautumisessa? Vanhuuteen varautumisen ohjaaminen Vanhuuteen varautuminen ja ennakointi on nostettu keskeisesti esille Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024). Jokaisen meistä olisi hyvä miettiä omien elintapojen lisäksi esimerkiksi sitä, miten haluaa ikääntyessään asua, kuinka tulee taloudellisesti toimeen ja minkälaisia oikeudellisia asioita on hyvä ennakkoon huomioida. Etukäteen voi myös pohtia, mitä tarkoittaa mielekäs, omannäköinen elämä juuri minulle. Näistä on hyvä puhua läheisten kanssa avoimesti. Meidän ammattilaisten kannattaa ottaa asia esille paitsi ikääntyvien itsensä, myös heidän läheistensä kanssa. Keskustelua ja ohjaustyötä helpottamaan löytyy esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi-sivustolta vanhenemisen ennakointiin ja varautumiseen kattava materiaali- ja tietopankki. Sivuilta löytyy myös verkkokurssi ja Varaudu vanhuuteen-ryhmämalli, jonka mukaan voi käsitellä erilaisia teemoja vanhuuteen liittyen. (Vanhustyön keskusliitto). Kuolemaankin voi varautua Vanhenemiseen voidaan vaikuttaa omilla elintavoilla. Kuitenkin ainakin toistaiseksi kuolema saavuttaa meidät jokaisen jossain vaiheessa ja mitä pidempään elämme, sitä kauemmin meillä on aikaa varautua elämän loppuvaiheeseen ja kuolemaan. Oman elämän rajallisuuden ja kuoleman hyväksyminen voi olla vaikeaa. Joillekin luonteva tapa käsitellä oman elämän rajallisuutta voi olla esimerkiksi oman uurnan tai arkun valmistaminen. Emme voi varmasti ennustaa, milloin oma elämämme päättyy tai toimintakykymme heikkenee niin, ettemme voi enää selkeästi ilmaista toiveitamme. Meidän tehtävämme ammattilaisina on luoda turvallinen ja avoin ilmapiiri kuolemasta keskusteluun. Voimme rohkaista ikääntyvää keskustelemaan ajoissa läheisten kanssa toiveista ja kirjaamaan ne ylös. Näin läheiset osaavat huomioida toiveet surun hetkellä ja hoivahenkilökunta osaa toimia toiveiden mukaisesti. Ammattilaisella voi olla merkittävä rooli keskusteluyhteyden luomisessa. Iäkkäälle ja omaiselle puolestaan voi olla helpottavaa, että joku on ottanut asian esille. Tarvitsemme vain hitusen rohkeutta ottaa vaikeatkin asiat puheeksi. Kirjoittajat: Sari Sarvela on sosionomi ja Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen (YAMK) -opiskelija, joka haluaa kannustaa kaikkia avoimin mielin pohtimaan ikääntymistä ja siihen varautumista. Jonna Wallius on fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen (YAMK) -opiskelija, joka on kiinnostunut elämän rajallisuudesta. Molemmat kirjoittajat opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lähteet: Hautala, Arto J. & Mäkikallio, Timo & Laukkanen, Jari 2022. Hengitys- ja verenkiertoelimistön rakenteisiin ja toimintaan vaikuttaminen vanhetessa. Teoksessa Rantanen, Taina & Kokko, Katja & Sipilä, Sarianna & Viljanen, Anne (toim.). Gerontologia. E-kirja. Helsinki: Duodecim. Kananen, Laura & Marttila, Saara 2019. Mikä meitä vanhentaa? Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa. Vanhuuden vallankumous katsaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 135 (11). 1098–1106. Ruoppila, Isto & Kallio, Eeva K. 2022. Viisaus ja elinikäinen oppiminen. Teoksessa Rantanen, Taina & Kokko, Katja & Sipilä, Sarianna & Viljanen, Anne (toim.). Gerontologia. E-kirja. Helsinki: Duodecim. Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. STM:n julkaisu 2024/4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6 Viitattu 22.4.2025. Vanhustyön keskusliitto. Varaudu vanhuuteen. https://www.vanheneminen.fi/ Viitattu 22.4.2025.
Terve suu lisää ikääntyneen elämänlaatua
Hyvä suun terveys on ikääntyneelle tärkeää. Suun terveys on yhteydessä hyvään ravitsemukseen, terveydentilaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Puhuttaessa ikääntymisestä ei voi olla korostamatta terveen ja kivuttoman suun merkitystä ikääntyneen hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Suu kertoo ihmisen sosioekonomisesta asemasta ja elämänkaaren varrelle sattuneista suun terveyteen liittyvistä valinnoista. Erot ikäihmisten suun terveyden välillä ovat suuria. Hyvin toimentulevat, naiset ja koulutetut hoidattavat hampaitaan paremmin ja tämä näkyy myös ihmisten ikääntyessä (Kalliomäki). Tulehdukset suussa voivat pahentaa monia yleissairauksia, kuten reumaa, diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengitystieinfektioita (Hammaslääkäriliitto – Iän vaikutus suuhun 2020). Vanhuspalvelulaki kannustaa ikääntyneitä asumaan kotona mahdollisimman pitkään, mutta toimintakyvyn heiketessä tulisi varmistaa, ettei terveyden heikentyminen johdu suun sairauksista. Ennaltaehkäisevä hoito on vaikuttavinta Säännöllinen ennaltaehkäisevä hoito ja iensairauksien ylläpitohoito voi ennaltaehkäistä vakavia sairauksia. Tutkimusten mukaan suussa muhiva kiinnityskudossairaus, parodontiitti kaksinkertaistaa aivoinfarktin riskin alle 50-vuotialla. Suun sairauksilla on siis merkittävä yhteys yleisterveyteen (HUS 2024). Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudosten sairaus ja monesti alidiagnosoitu kansantauti. Vaikean parodontiitin esiintyvyyden on todettu lisääntyvän iän myötä. Ien tulehdusten tunnistaminen ja on keskeinen osa taudin ehkäisyä. Taudin toteamisen lisäksi tärkeää on huolellinen omahoito ja säännöllinen suun ylläpitohoito. (Parodontiitti – Käypä hoito 2025.) Kansanterveydellisesti olisi tärkeää tavoittaa ne, joilla on riski sairastua parodontiittiin tai suuria ongelmia suussa. Sairauksien ennaltaehkäisy on aina edullisempaa ja säästää inhimilliseltä kärsimykseltä. Viime vuosina on ikäihmisten suun terveyden hoitopolkuja pyritty rakentamaan ja hoitoon pääsyä helpottamaan hyvinvointialueilla. Julkiset suunterveyspalvelut eivät pysty kuitenkaan yksin vastaamaan vaadittavaan palveluiden kysyntään. Ota vastuuta suusi hoidosta ja hoidon jatkuvuudesta Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat hoidontarpeen arviointia ja ennaltaehkäisevää suunhoitoa. Yksityiset suuhygienistipalvelut ovat lisääntynyt viime vuosina koko maassa. Suuhygienisti on suun terveyden asiantuntija, joka tuntee suun sairauksien ennaltaehkäisyn menetelmät ja osaa ohjata kohti parempia suunhoidon toimintatapoja. Ennaltaehkäisevän ja ylläpitohoidon vaikuttavuutta voi lisätä muun muassa yksityisten suuhygienistipalveluiden kelakorvattavuuden uudistus, jossa luovutaan hammaslääkärin tekemästä suuhygienistilähetteestä. Näillä näkymin yksityissektoria kuormittavasta lähetekäytännöstä päästään eroon toukokuussa 2025. Uudistus kannustaa riskipotilaita säännölliseen ylläpitohoitoon ja lisää hoidon saavutettavuutta. Tällä uudistuksella voi olla myös positiivisia vaikutuksia matala-asteisten tulehdussairauksien ja autoimmuunisairauksien hoitoon. Ikääntyneen suun hoidon haasteet Ikäihmisen suun hoitoon vaikuttavat opitut tavat, käden motoriikka, näkökyky, muisti ja jäljellä oleva toimintakyky. Mitä huonompi toimintakyky on, sitä todennäköisemmin hampaiden hoitaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä muodostaa noidankehän, koska huono suun terveys lisää tutkitusti ikäihmisten sairastavuutta. Suun terveysongelmat voivat vaikuttaa ulkonäköön ja puheeseen, sosiaaliseen kanssa käymiseen ja tehdä ruokailusta, nielemisestä vaikeaa (Hammaslääkäriliitto – Iän vaikutus suuhun 2020). Ikääntyneen suunhoidon haasteita ovat suun ohenevat limakalvot, syljen erityksen heikentyminen, hampaiden menetyksen lisäksi, paljon paikattu hampaisto, jossa on paljon erilaisia puhdistuksen haasteita. Moni kotona asuva omaishoidettava on yhä huonokuntoisempi, ja suun sairaudet voivat edetä nopeasti, heikentäen yleisterveyttä ja elämänlaatua. Muistisairaiden ja toimintakyvyltään rajoittuneiden suun hoito on läheisten tai kotihoidon varassa. Suun hoidon tarpeen arviointi ja yksilöllinen hoitosuunnitelma tulisikin tehdä näille haavoittuvaisimmassa asemassa oleville vuosittain ennaltaehkäisevän hoidon varmistamiseksi. Tilanteet suussa voivat muuttua nopeasti lääkitysten muuttuessa ja kunnon heikentyessä. Kotiin vietävät suunterveydenpalvelut Suun hoitopalveluita voi tilata suuhygienistiltä kotiin ja palvelutaloon. Monessa palvelutalossa ja kodissa käy parturi-kampaaja, fysioterapeutti ja jalkahoitaja, miksipä ei suuhygienisti? Yhä useammalla ikääntyneellä on omat hampaat ja erilaisia proteettisia ratkaisuja suussaan, joiden ylläpitohoito on tärkeää. Suuhygienisti voi arvioida suun hoidontarpeen, puhdistaa hammaskivet, fluorata ja auttaa valitsemaan sopivat suun terveyden ylläpitovälineet sekä ohjata tarvittaessa hammaslääkärille. Tärkeää on huolehtia hyvästä suuhygieniasta ikääntyessä sekä ylläpitää suun hyvinvointia säännöllisillä hoidontarpeen arvioilla. Näin ongelmia voidaan ehkäistä ja hoitaa ajoissa. Suun terveys ympärivuorokautisessa hoivassa Ympärivuorokautisessa hoivassa ikääntyneen avuntarve arjessa lisääntyy. Usein myös muistisairaus on edennyt pitkälle. Hoidon tarvetta arvioitaessa kartoitetaan samalla asukkaan voimavarat hampaiden ja suun hoitoon. On tärkeää myös selvittää, milloin asukkaan suu on edellisen kerran hoidettu. Yksilölliset tavoitteet, keinot kirjataan hyvinvointi- ja kuntoutussuunnitelmaan, samoin suun hoidon haasteet. Huono suun kunto on yksi syy vajaa ravitsemukselle. Asukkaan ravitsemustilaa (MNA-testi) ja painoa tulee seurata säännöllisesti. Nämä ovat hyviä mittareita, joiden avulla voidaan reagoida nopeasti mahdollisiin alkaviin ongelmiin. Vastuu onnistuneesta suunhoidosta siirtyy hoivakodin hoitohenkilökunnalle. Kotoa tuodut hampaiden ja suun hoidon välineet ovat usein puutteellisia. Kuivasta suusta kärsii joka kolmas ikääntynyt. Vähentynyt syljeneritys ei kuulu normaaliin vanhenemiseen vaan se voi olla lääkityksen yleinen haittavaikutus. Jopa 80 % yleisemmin käytetyistä lääkkeistä vähentää syljeneritystä. Vanhuksilla yleinen monilääkehoito vielä kumuloi lääkityksen haittavaikutuksia. (Siukosaari & Nihtilä 2015.) Kaksi kertaa vuodessa tehtävällä lääkehoidon tarkastuksella voidaan oireita lievittää. Apteekista saa useita kuivan suun hoitoon tarkoitettuja tuotteita, mutta myös ruokaöljy muutamana tippana suuonteloon on hyvä vaihtoehto. Säännöllinen ateriarytmi ja riittävä nesteiden nauttiminen lievittävät myös kuivan suun oireita. Suun terveyspalveluiden näkymiä Yksi merkittävä muutos, joka on tapahtunut terveydenhuollon palvelurintamalla, on siirrettävä suunhoitoyksikkö. Se mahdollistaa hampaiden tarkastuksen ja puhdistuksen lisäksi hampaiden poiston ja paikkauksen. Kun hampaat voidaan hoitaa kotona, säästytään ikäihmiselle raskailta matkoilta. Palvelukotiympäristössä voidaan kerralla tarkastaa ja hoitaa kaikkien asukkaiden suu ja hampaat. Hyvinvointialueilla on erilaisia käytäntöjä ja resursseja ikääntyvien suun terveyden tarkastuksiin ja hoitoon. Kannattaa selvittää, millaisia palveluita on tarjolla. Suun terveystarkastusten yhteydessä myös hoitohenkilökunta saa ohjausta ja neuvontaa hyvän sekä yksilöllisen suuhygienian toteuttamiseen. Palvelun säännöllinen käyttö tukee omahoitoa. Säännöllinen käynti hammashoidossa ei saisi katketa, vaikka toimintakyky heikkenee. (Muistisairaan suunhoito – Käypä hoito 2023.) Suun ongelmat, joita siirrettävässä suunhoidon yksikössä ei voida hoitaa ohjataan sote-keskuksen hammashoitolaan. Suun terveyden moniammatillista yhteistyötä ja hoitokäytänteitä tulisi kehittää sekä vastuita selkeyttää. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi ottaa puheeksi ikääntyneen suun hoidon historia ja tottumukset. Tällä toiminnalla voidaan ehkäistä kroonisten sairauksien pahentuminen ja mahdollistaa ikääntyvälle kivuton suu. Kirjoittajat Heli Talja-Salo on suuhygienisti yrittäjä ja yhteisöpedagogi (AMK), Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu. Kirsi Hänninen on sairaanhoitaja ja esihenkilö, Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu. Lähteet: HUS 2024. Parodontiittiä sairastavalla on kaksinkertainen riski saada aivoinfarkti jo alle 50-vuotiaana. Päivitetty 12.6.2024. https://www.hus.fi/ajankohtaista/parodontiittia-sairastavilla-kaksinkertainen-riski-saada-aivoinfarkti-jo-alle-50 Viitattu 10.4.2025. Kalliomäki, Maija. Suun terveyden vaikutus ravitsemustilaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ikaantyneiden-koulutusaineisto/7.9_suun-terveys.pdf Viitattu 2.10.2024. Muistisairaan suunhoito 2023. Muistisairaan suunhoito – Käypä Hoito. Päivitetty 4.5.2023. Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/nix02826 Viitattu 2.10.2024. Parodontiitti 2025. Parodontiitti – Käypä Hoito. Päivitetty 11.02.2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi50086 Viitattu 9.4.2025. Siukonsaari, Päivi & Nihtilä, Annamari 2015. Vanhusten suun terveys. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim 131 (1). 36–41. https://www.duodecimlehti.fi/duo12035 Viitattu 2.10.2024. Suomen Hammaslääkäriliitto 2020. Iän vaikutus suuhun. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/ikaantyneiden-suunterveys/ian-vaikutus-suuhun Viitattu 13.4.2025. Suomen Hammaslääkäriliitto 2020. Ikääntyneen hampaiden ja suun puhdistus. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/ikaantyneiden-suunterveys/ikaantyneen-hampaiden-ja-suun-puhdistus Viitattu 13.4.2025.