Geroblogi

Ikääntyneiden päihteidenkäyttö on yhteiskunnassamme huolestuttavasti kasvava ilmiö suurten ikäluokkien eläköitymisen, juomistapakulttuurin sekä alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäytön yleisyyden vuoksi. Ikääntyneiden päihdeongelmat ovat moniulotteisia, ja ne koskettavat useita tahoja. Ikääntyneiden päihdetyöhön tarvitaan ikäerityisiä toimintamuotoja (Vilkko ym. 2010), jotka huomioivat ikääntyneen elämäntilanteen erityistarpeineen kokonaisvaltaisesti ja moralisoimatta (Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008 – 2011; Sininauhaliitto). Pilketoiminta on yksi matalan kynnyksen toimintamuoto ikääntyneille päihteidenkäyttäjille. Tutkimuksellisella kehittämistyöllä saatujen tulosten mukaan tarvittaisiin kuitenkin lisää viestintää, laajaa verkostotyötä sekä resursseja, koska Pilketoiminta on osin vielä tuntematon päihdetyön toimintamuoto vanhustyön kentällä.   Pilkkeestä pontta kotona pärjäämiseen Matalan kynnyksen vertaistuellinen Pilketoiminta ikääntyneille päihteidenkäyttäjille laajenee Suomessa jo hyvää vauhtia. Pilkeporukassa ikääntynyt päihteidenkäyttäjä saa merkityksellisen yhteisön ilman elämäntapaansa kohdistuvia muutospaineita. Voimaannuttavien kokemusten, vertaistuen sekä tarpeen mukaisen palveluohjauksen myötä hänen itsetuntoaan ja kotona asumistaan tuetaan (Pajunen & Laapio 2015.) Samalla torjutaan syrjäytymistä ja tilanteen ajautumista huonompaan suuntaan. Verkostoissa on voimaa Ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien tavoittaminen Pilkeporukoihin ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia. Ensinnäkin tarvitaan potentiaalisen pilkeläisten tunnistamista ja löytämisen jälkeen usein houkuttelemista ja saattamista mukaan porukkaan (Pajunen & Laapio 2015). Toisaalta taas ongelmajuojien tunnistaminen ja osoittaminen on vaikeaa ilmiön monitahoisuuden vuoksi (Mäkelä, Mustonen & Tigerstedt 2010). Asiakkaat ohjautuvat Pilketoimintaan yleensä verkostojen kautta. Tämän vuoksi verkostotyö onkin Pilketoiminnan menestyksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimukselliseen kehittämistyöhöni liittyen pidetyissä monisektorisissa verkostotyöpajoissa tuotettiin tietoa ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien palveluohjauksen haasteista ja kehittämisnäkökulmista. Aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen ja kolmeen työpajaan osallistui kaikkiaan yhdeksän työntekijää seitsemästä eri kunnallisen tai kolmannen sektorin työyhteisöstä. Aineistosta saatujen tulosten mukaan ikääntyneiden päihdetyössä ja Pilketoiminnassa tarvitaan runsaasti aikaa, pitkäjänteisyyttä, kertaamisia sekä toistuvaa asiakkaan motivointia. Lisäksi tunnistettiin tarve laajan ja monisektorisen vanhustyön verkoston olemassaololle, jonka osana myös Pilketoimintaa voitaisiin tehdä tunnetuksi. Pilketoimintaan resursointi nähtiin työpajoista saadun aineiston mukaan yhtä lailla tärkeänä, jotta toiminta ja uusien Pilkeporukoiden perustaminen olisi ylipäänsä mahdollista. Monisektorista verkostoyhteistyötä voidaan Pilketoiminnan palveluohjauksen lisäksi hyödyntää myös Pilkeporukoiden järjestämisessä. Eri kunnissa Pilkeporukoita onkin jo toteutettu yhteistyössä eri sektorien kanssa. Tutkimuksellisen kehittämistyön aineiston mukaan verkostojen toiminnan, Pilkeporukoiden perustamisen sekä pilkeideologian ymmärtämisen kannalta tärkeää on Pilketoiminnan tunnetuksi tekeminen. Pilkeohjaajakoulutukseen osallistumisen lisäksi verkostotyöpajoissa ideoitiin monenlaisia tapoja Pilketoiminnasta viestimiseen. Ikääntyneiden päihdetyön jatkokehittämistä tarvitaan Vaikka tutkimuksellisen kehittämistyöni aineistosta saadut tulokset eivät olekaan yleistettävissä vähäisen osallistujamäärän vuoksi, vahvistavat ne monisektorisen yhteistyön ja ikäerityisten matalan kynnyksen toimintamuotojen kehittämistarpeen ikääntyneiden päihdetyössä. Tutkimuksellisen kehittämistyön myötä heräsi ajatuksia myös aiheen jatkokehittämiseen liittyen. Kiinnostusta pilkeohjaajakoulutukseen ja mahdollisuuksia Pilkeporukoiden perustamiseksi voitaisiin lähteä selvittämään järjestelmällisesti niin kunnallisissa kuin kolmannen sektorin työyksiköissä. Mikäli Pilketoiminnan vaikuttavuutta halutaan selvittää tarkemmin, voisi sitä tutkia esimerkiksi pidempään pilkeohjaajina toimineiden näkökulmasta. Tutkimuksellinen kehittämistyöni keskittyi Pilketoiminnan kehittämiseen palveluohjauksen näkökulmasta. Etsivä verkostotyö ei voine koskaan olla liian laajaa löytääkseen myös ne potentiaaliset pilkeläiset, jotka eivät löydy palvelujärjestelmän kautta. Näin voimme jokainen kysyä itseltämme, osaammeko bongata potentiaalisen pilkeläisen ja ohjata häntä Pilketoimintaan? Kirjoittaja: Jaana Väisänen, opiskelija, vanhustyön ylempi AMK –tutkinto-ohjelma Kuvat: Jaana Väisänen Lähteet: Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. ISBN 978-952-00-2609-7 (nid.) http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504225427 s.156 Luettu 23.6.2018 Mäkelä, Pia, Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer 2010. Suomi juo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino, Helsinki. s.7 Pajunen, Terhi & Laapio, Marja-Liisa 2015. Ihminen kelpaa sellaisena kuin on. Pilkeohjaajan käsikirja. Helsingin Diakonissalaitos. s.6 Sininauhaliitto n.d. Ikääntyneiden päihdetyö.  Toimintamme. https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/ikaantyneiden-paihdetyo/  Luettu 21.2.2019 Vilkko, Anni, Sulander, Tommi, Laitalainen, Elina & Finne-Soveri, Harriet 2010. Miten iäkkäät suomalaiset juovat? Kirjassa Mäkelä, Pia, Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer (toim.) Suomi juo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino, Helsinki. s.152 Väisänen, Jaana 2019. Matalan kynnyksen Pilke ikääntyneille päihteidenkäyttäjille. Pilketoiminnan palveluohjauksen kehittämisnäkökulmia. Opinnäytetyö YAMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu.